Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018

Vuodenvaihteesta on kulunut jo hetki, joten on sopiva aika summata, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018.

Disclaimer: tämä ei tule olemaan sosiaalisen median hehkutusta. Kyse oli suuresta somepettymyksen vuodesta.

Jaan tämän vuosiyhteenvedon kahteen osaan: sosiaalisen median kannalta merkittäviin tapahtumiin sekä somepalvelujen suosioiden muutoksiin, jotka ovat lyhyesti lopussa.

1. Facebookin tietosuojakohu

Vuoden ylivoimaisesti suurin somekohu tapahtui maaliskuussa, kun Cambridge Analytica -yhtiön ex-työntekijä Christopher Wylie vahvisti epäilyt, että Facebookista saatuja käyttäjätietoja oli käytetty osana Trumpin vaalikampanjaa. Lukemaksi paljastui peräti 50 miljoonaa käyttäjätiliä.

Tätä seurasi mm. Mark Zuckerbergin hiillostaminen USA:n kongressissa. Zuckerbergin vakuutteluja ei auttanut se, että myöhemmin vuoden aikana osa hänen kertomastaan paljastui virheelliseksi, esiin tuli uusiakin ongelmia tietosuojassa ja Facebook joutui vielä uuden tietovuodon kohteeksi syyskuussa.

Facebookista saatujen tietojen käyttö laajamittaiseen vaalivaikuttamiseen sekä yhä jatkuvat tietosuojaongelmat aiheuttivat monen käyttäjän luottamuksen murentumisen palvelua kohtaan. Näin kävi myös Suomessa: esimerkiksi DNA:n kyselyssä huhtikuussa 7 % vastaajista kertoi poistaneensa Facebook-tunnuksensa ja yli puolet kertoi kohulla olleen jotain muutosta Facebookin käyttöönsä.

2. Facebookin taistelu väärinkäytöksiä vastaan

Tietosuojakohun jälkeen Facebook ei ole sentään jäänyt lepäämään laakereilleen alustan väärinkäytösten suhteen. Marraskuussa Facebook kertoi, että se oli poistanut edellisen 6 kk:n aikana peräti 1,5 miljardia valetiliä palvelusta. Lukema oli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisellä jaksolla.

Lukema on melkein käsittämättömän suuri. Sitä voi verrata Facebookiin globaaliin keskimääräiseen päivittäiseen käyttäjämäärään 1,49 miljardia tai kuukausittaiseen käyttäjämäärään 2,27 miljardia (syyskuulta).

Nämä lukemat avaavat niiden haasteiden mittasuhteita, joiden kanssa Facebook on tekemisissä, kun se pyrkii torjumaan valetilejä ja muuta alustansa väärinkäyttöä.

Facebookin algoritmit valetilien poistamisessa kuulostavat lukujen valossa tehokkailta, mutta samalla voi kysyä, kuinka paljon ilmoitetuissa käyttäjämäärissä on yhä mukana valetilejä. Facebook on myös kertonut muuttaneensa tapaansa laskea käyttäjämääriä, mikä viittaa juuri siihen, etteivät he ole itsekään varmoja, paljonko oikeita käyttäjiä on milloinkin todellisuudessa ollut.

Olen silti edelleen skeptinen sen suhteen, yrittääkö Facebook niin paljon kuin se voisi. Edelleen sen tietokäytäntö-sivusto on pikemminkin omiaan selittelemään asioita parhain päin sen sijaan, että se kertoisi tarkasti, mihin käyttäjien tietoja käytetään. Epäluottamusta lisää myös se, että faktantarkistajat ovat kertoneet, ettei Facebook välttämättä poista palvelusta valeuutisiksi osoitettuja uutisia.

3. GDPR ja EU-käyttäjien herääminen yksityisyyteen

EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR astui kunnolla voimaan 25.5.2018. Asetus nosti netti- ja somejäteiltä edellytettävän tietosuojan tason selvästi aiempaa korkeammalle. GDPR:llä oli jo ennen voimaantuloaan monenlaisia vaikutuksia somepalvelujen käyttöehtoihin ja tietosuojakäytäntöihin. Tärkein on kuitenkin GDPR:n takaama oikeus käyttäjille tarkistaa omat tietonsa palveluntarjoajien rekistereistä.

GDPR:n voimaantulo pian Facebookin tietosuojakohujen alkamisen jälkeen osui somepalvelujen käyttäjien tietoisuuden lisäämisen kannalta sopivaan saumaan. Huhti-, touko- ja kesäkuun ajan uutiset täyttyivät sekä Facebook-kohun että GDPR:n aiheista. Lisäksi samaan aikaan käyttäjien sähköpostilaatikot tulvivat eri somepalvelujen GDPR-tiedotteista.

Varmasti moni sai jo tarpeekseen GDPR-asioista, mutta yhtä varmaa on, että käyttäjät saivat samalla täysannoksen uutta tietoa omiin henkilötietoihinsa liittyvistä oikeuksistaan ja palveluntarjoajien velvollisuuksista. Sanomalehtien liiton tuoreen kyselyn mukaan jo 72 % 15-74-vuotiaista suomalaisista on huolissaan yksityisyydestään somessa. Viisi vuotta aiemmin lukema oli 47 %. Näen kyseessä olevan ison muutoksen ja uuden megatrendin alun, joka johtaa uuteen yksityisyyden aikaan sosiaalisessa mediassa.

Isossa kuvassa EU:sta tuli viimeinkin riittävän iso vastavoima monikansallisille netti- ja somejäteille. GDPR on hyvä askel siihen suuntaan, että netti- ja somepalveluilta vaadittavan turvallisuuden standardit määritellään jatkossa EU:ssa.

Pienenä yksityiskohtana GDPR aiheutti Suomessa lisäksi sen, että vuoden 2019 alusta voimaan tullut tietosuojalaki asetti jatkossa 13 vuotta ikärajaksi henkilötietojen käsittelyn suostumuksen annolle tietoyhteiskunnan palveluissa. Tämän myötä 13-vuotias ei enää tarvitse ikätasoonsa nähden tavanomaisten somepalvelujen käytölle huoltajiensa suostumusta.

4. Twitterin käyttäjätilien putsaus

Twitter on Facebookin ohella ollut merkittävä kanava valeuutisten levittämisessä ja mielipidevaikuttamisessa. Vuoden 2018 aikana Twitter teki useita vale-, spämmi- ja bottitilien massapuhdistuksia. Heinäkuussa Twitter kertoi poistaneensa edellisen kahden kuukauden aikana jopa 70 miljoonaa käyttäjätiliä. Monen mielestä vihdoinkin. Vuosien aikana Twitteriin oli ehtinyt kertyä monenlaista kuonaa.

Twitterin käyttäjätilien putsaukset ovat näkyneet myös suosittujen suomalaisten käyttäjien seuraajalukemien isoina muutoksina. Lukemat ovat vuoroin romahtaneet, osin palautuneet ja taas uudestaan romahtaneet.

Esimerkiksi Socialbakers-tilastopalvelun Suomen TOP-listan kärjessä yhä olevan @annemariayritys-tilin seuraajalukema putosi Twitterin putsauksen myötä käytännössä yhdessä yössä yli 200 tuhannella (kuvakaappaus otettu 17.8.2018):

Sivujuonteena nämä Twitterin puhdistukset ovat tuoneet esiin sen, keillä käyttäjillä on ollut tavallista enemmän seuraajissaan valetilejä tai ostettuja seuraajia.

Kääntäen puhdistukset ovat samalla osoittaneet, keillä ei ole ollut ostettuja seuraajia: niillä, joiden seuraajalukeman putoaminen on ollut vain pientä – korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Suomesta ei toistaiseksi ole löytynyt yhtäkään merkittävää poliitikkoa, joka olisi jäänyt kiinni epäilyttävän suuresta seuraajamäärän putoamisesta.

5. Twitterin algoritmi ja laatusuodatus

Verkostopalvelujen idea on periaatteessa yksinkertainen: valitsen itse, keiden viestejä haluan seurata, ja sen jälkeen näen ne palvelun etusivulla. Valitettavasti vuonna 2018 moni heräsi siihen, että myös Twitter on ottanut käyttöön algoritmin järjestellessään ja valitessaan käyttäjien virrassa näkyviä twiittejä. Twitter päätyi siis hajottamaan palvelunsa samoin kuin Facebook jo paljon aiemmin.

Algoritmi näyttää ensiksi suosittuja twiittejä sen sijaan, että se näyttäisi twiitit aikajärjestyksessä kuten aiemmin. Joskus tästä on suurta haittaa. Varmaa on ainakin se, että useimpia käyttäjiä algoritmi ärsyttää enemmän kuin hyödyttää. Alla tekemäni Twitter-kyselyn tulokset.

Twitterin algoritmin haitoilta voi vielä välttyä käyttämällä Tweetdeck-palvelua. Onneksi Twitter on myös heräämässä algoritmin ongelmiin tuomalla mobiilisovellukseensa mahdollisuuden katsoa twiittejä jälleen aikajärjestyksessä.

Toinen Twitterin uudehko algoritmi on sisällön laatusuodatus, jota voi puolestaan pitää positiivisena uudistuksena. Twitter käyttää mm. tekoälyä suodattaakseen twiittejä ja käyttäjiä, jotka voisivat aiheuttaa muilta käyttäjiltä paljon ilmoituksia epätoivotusta tai palvelun sääntöjä rikkovasta sisällöstä. Tavoitteena on, että hakutoiminnoissa ja käyttäjille näytettävissä ehdotuksissa (mm. suositellut seurattavat) näytetään sisältöjä ja käyttäjiä, joilla ei ole tunnistettu olevan kielteisiä vaikutuksia. Twitter vastaa näin kritiikkiin, jota se on saanut varsinkin polarisaation aiheuttamisesta keskusteluissa ja valeuutisten levittämisestä.

Twitter kertoo sivuillaan käyttäjien ”laatupisteitä” laskevan mm. seuraavien seikkojen:

Profiilin ominaisuudet (onko sähköpostiosoite vahvistettu, uusi tili, profiilikuva jne.)
Miten käyttäjä toimii Twitterissä (ketä seuraa, kenelle vastaa, ketä retweettaa jne.)
Miten muut tilit ovat vuorovaikutuksessa käyttäjään (esim. kuka blokkaa, kuka seuraa, kuka vastaa, retweettaa jne.)
Kuinka usein käyttäjätunnusta käytetään
Sisältääkö käyttäjän twiitit sensitiivistä sisältöä (aikuisviihde, väkivalta jne.)
Ovatko käyttäjän twiitit keskustelua rakentavia vai jakavia (todennäköisesti juuri tässä hyödynnetään tekoälyä ja verkostoanalyysiä polarisaation tunnistamisessa sekä pidetään lukua käyttäjän muilta saamista ilmiannoista)

Suomessa Twitterin laatusuodatus nousi otsikoihin tällä viikolla, kun Jussi Halla-aho kertoi Twitterin ”shadowbännäneen” hänen tunnuksensa. Kyse ei todellisuudessa ole mistään Twitterin ylläpidon tekemästä bännäyksestä, vaan laatusuodattimen toiminnasta.

6. YouTuben ylikaupallistuminen

YouTube on ollut pitkään yksi suosituimmista somepalveluista. Viimeistään vuonna 2018 tuli kuitenkin selväksi, että oikeastaan on jo virhe puhua siitä somepalveluna. Voitaisiin yksinkertaisesti puhua videopalvelusta, jota käytetään kyselyidenkin mukaan pääasiassa viihteeseen. Ja yhä suurempi osa siitä on kaupallista sisältöä.

Periaatteessa jokainen YouTube-video, jossa on mainosten näyttö päällä, on perimmiltään kaupallista sisältöä. Hyvin usein video itsessäänkin on mainos. On harhaanjohtavaa puhua ”kaupallisesta yhteistyöstä”, vaan rehellisempää olisi puhua mainonnasta. Kirjoitin aiheesta laajemmin helmikuussa.

Yksi ongelma on lisäksi se, että toisin kuin videoissa yleensä, YouTubessa ei ole ikärajoja videoiden sisällön mukaisesti, ja alaikäiset näkevät usein myös ikätasolleen sopimattomia mainoksia.

Tottoroo-vaikuttajamarkkinointiyrityksen (lue: mainostoimiston) kyselyn mukaan jopa 90 % 15-35-vuotiaista suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti kaupallisiin kumppanuuksiin ja mainontaan Tube-videoiden yhteydessä. 80 % kokee hyödyllisenä, että Tube-videoissa tuodaan esille ja arvioidaan erilaisia tuotteita tai palveluita. Nämä luvut osoittavat, että tube-mainonta puree nuoriin pelottavan tehokkaasti. Sen sijaan medialukutaidon ja -kriittisyyden näkökulmasta menee huonosti.

Olisi aika lopettaa tubettajien ihannointi. He ovat pikemminkin juontajia tai mainosten näyttelijöitä. Parhaassakin tapauksessa itsensä ja elämänsä näyttelijöitä.

Tubettajien seuraamista voi jollain tasolla verrata eläintarhassa vierailuun, jossa eläimet ovat ihmisten ihmeteltävinä ja tekevät ties minkälaisia temppuja palkkioiden toivossa. Tällä en väheksy lainkaan tubettajia: he ovat kuviossa pikemminkin mainostajien käyttövoimaa. Monet ovat kertoneet oireilevansa henkisesti tubettamisen stressaavuuden takia. Tässä mielessä tubettajat ovat huonoja idoleita nuorille.

7. MV-lehden ylläpitäjien tuomiot

Viime vuoden sosiaalisen median merkkipaaluihin kuului eittämättä MV-lehden ylläpitäjien saamat tuomiot. Ne osoittivat, että valeuutisten tuottaminen ja levittäminen ovat pahimmassa tapauksessa rikoksia. Samalla tuomiot viimeistään osoittivat suurelle yleisölle, mistä toiminnassa oli perimmiltään kyse.

Seuraavat ovat lainauksia HS:n päätoimittajan Antero Mukan kirjoituksesta lokakuulta:

JANITSKIN tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa toistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Bäckman sai vuoden ehdollisen tuomion vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen.

Oikeuden mukaan miesten toiminnan motiivina on ollut uhreiksi päätyneiden ihmisten maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen. Kirjoitukset ovat sisältäneet valheellisia tietoja, halventavia vihjauksia sekä yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita.

MV-lehden kautta purkautuivat niin maahanmuuttovastaisuus, katkeruus eliittiä kohtaan kuin tyytymättömyys liian liberaaliksi koettua mediaa kohtaan.

Ei voi edes väittää, että tässä jutussa testattiin sananvapauden rajoja, koska sananvapauden kanssa tällä määrätietoisella vihanlietsonnalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä.

Joka tapauksessa oikeus teki selväksi sen, että verkossakaan mikä tahansa törky ei ole sallittua. Tämän rajan vetäminen voi olla tavattoman merkityksellinen viesti koko suomalaiselle yhteiskunnalle, niin sille mitä me yksilöinä sosiaalisessa mediassa sanomme kuin vaaleihin valmistautuville poliitikoillekin.

Suurin kysymys on se, opimmeko me ihmisinä ja yhteiskuntana näistä mustista vuosista mitään. Tunnistammeko vastedes paremmin ne mekanismit, joilla meidät suomalaiset usutetaan kääntymään toisiamme vastaan, tahdottomiksi pelinappuloiksi laudalla, jonka loppuruudussa olemme kaikki häviäjiä?

8. Totuuden jälkeinen aika

Kaikki yllä mainittu kietoutuu yhteen käsitteeseen, joka kuvaa sosiaalisen median vuotta 2018 osuvasti: totuuden jälkeiseen aikaan.

Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta. Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta luettavaksemme. Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti. Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja puheenaiheita. Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan ole paljon merkitystä.

Vuonna 2018 sosiaalisen median käyttäjät yleisesti alkoivat todella ymmärtää, mitä totuudenjälkeisyys tarkoittaa.

9. Google+:n tarinan loppu

Google ilmoitti syksyllä lopettavansa Google+-yhteisöpalvelunsa elokuussa 2019. Joulukuussa toisen peräkkäisen tietoturvaongelman jälkeen se päätti vielä aikaistaa palvelun lopetuksen tehtäväksi huhtikuussa.

Google+ ei ole enää aikoihin ollut erityisen elävä somepalvelu. Mielestäni Google+:n verkostoitumismalli oli alunperin epäonnistunut. Siksi plussaa voi pitää yhtenä Googlen isoimmista virheistä. Miksi markkinoille tuotiin yhteisöpalvelu, jossa sosiaalisen verkostoitumisen idea oli hukassa?

Google+ oli kuin romaani, jonka kirjoittajalla oli tasan yksi hyvä idea. Kaikki ensimmäisen luvun jälkeen kirjoitettu oli tarinan turhaa pitkittämistä. Harva jaksoi lukea viimeiselle sivulle asti.

10. Somepalvelujen suosio Suomessa

Kuten lupasin, pidän tämän osuuden tällä kertaa lyhyenä. Jos ei muuta mainita, niin lukujen lähde on Sanomalehtien liiton kysely loka-marraskuulta 2018. Kiitokset sinne suuntaan tuoreista tiedoista!

WhatsApp on nyt suomalaisten suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 70 % 15-74-vuotiaista.
Facebook on yhä toiseksi suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 60 % 15-74-vuotiaista.
Facebookin käyttäjämäärä on laskenut selvästi, sillä vielä huhtikuussa 2018 Ylen kyselyssä sitä kertoi käyttävänsä 69 % 15-79-vuotiaista. Laajemmin kirjoitin Facebookin käyttäjämäärän laskusta syyskuussa.
YouTubea käyttää nykyisin 59 % 15-74-vuotiaista.
Instagram kuuluu harvojen nousijoiden joukkoon. Nyt sitä käyttää 35 % 15-74-vuotiaista. Vuosi sitten lukema oli 28 %.
Snapchatin käyttö on laskenut teineillä – muuthan eivät sitä juuri olekaan käyttäneet. Nyt 15-24-vuotiaista Snapchatia käyttää 48 %, kun vuosi aiemmin lukema oli 58 %. 15-74-vuotiailla käyttöaste on 11 %.
Suomi-Twitterissä on Pinnalla-tilastopalvelun mukaan suunnilleen 140-150 tuhatta uniikkia twiittaajaa kuukaudessa ja n. 700 tuhatta vuodessa. Lukemissa on kuitenkin mukana myös ei-suomalaiset retweettaajat. Jos katsotaan vain suomalaisia uuniikkeja käyttäjiä, niin Pinnalla-palvelun tekijän arvion mukaan heitä on noin 100 tuhatta kuukaudessa, ja yhteensä suomalaisia Twitterin käyttäjiä on noin 250-260 tuhatta. Twitterin käytössä Suomessa ei ollut merkittävää muutosta vuosien 2017 ja 2018 välillä.

Sosiaalisen median käyttäjien määrät iän ja ajanjakson mukaan

Julkaisin viime viikolla sosiaalisen median katsauksen 12/2017. Sen jälkeisessä Twitter-keskustelussa tuli puheeksi tarkemmat somepalvelujen käyttäjämäärät, sillä pelkät %-luvut eivät kerro kuinka paljon on esimerkiksi eri ikäisiä käyttäjiä.

Sosiaalisen median kokonaiskäyttäjämäärät saadaan Tilastokeskuksen tuloksista yhteisöpalvelujen käytöstä. Kyselyn perusjoukko on 16-89-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat. Tässä vuoden 2017 tulokset:

Ikä	Seurannut jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana (%)
16-24	96
25-34	92
35-44	81
45-54	64
55-64	44
65-74	26
75-89	12
Kaikki	61

Tuloksia voidaan verrata Suomen väestömäärään (v. 2016 lopussa), jolloin saadaan esiin, kuinka paljon yhteisöpalvelujen käyttäjiä on eri ikäisissä sekä toisaalta kuinka moni ei käytä mitään yhteisöpalvelua.

Tässä kuvassa on merkitty tummalla yhteisöpalvelujen käyttäjät ja vaalealla käyttämättömät:

Koska kyselyjen tarkkuus riippuu siitä, paljonko on vastaajia eri ikäryhmissä, ja tulokset on julkaistu per ikäryhmä, ei yllä oleva kuva ole tarkka, vaan lähinnä suuntaa-antava. Kuvasta näkyy kuitenkin hyvin, että jos somen käyttö kasvaa muutamankin prosentin yli 50-vuotiaiden kooltaan isoissa ikäryhmissä, sillä on määrällisesti paljon suurempi merkitys kuin samalla prosenttimääräisellä kasvulla alle 20-vuotialla.

Kasvupotentiaalia on jäljellä vielä todella runsaasti. Ja kuten some-katsauksessa tuli esiin (slide 18), on yhteisöpalvelujen käyttö kasvanut suhteellisesti nopeimmin juuri vanhemmissa ikäryhmissä.

Mitä sosiaalisen median palveluita eri ikäiset sitten käyttävät? Tästä ei valitettavasti Tilastokeskus ole julkistanut tuloksia, mutta sen sijaan Teostolta saamani YouGovin kyselyn tulokset kertovat tästäkin. Tosin vain 12-65-vuotiaiden osalta. Huomaa, että kyselyn ikäryhmät eivät ole saman suuruisia, joten niitä ei voi verrata suoraan toisiinsa:

Esimerkiksi Facebookia käyttää tämän mukaan Suomessa reilut 1,3 miljoonaa yli 40-vuotiasta. Sitä nuorempia käyttäjiä on vain vähän enemmän: n. 1,4 miljoonaa. LinkedInissä yli 40-vuotiaita on enemmän kuin sitä nuorempia. Google+:n lukemiin tässä kyselyssä suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti.

Sosiaalinen media on jo hyvinkin kaiken ikäisten juttu. Riippuu somepalvelusta, minkä ikäisiä käyttäjät ovat.

Eräs tapa katsoa käyttäjämääriä tarkemmin on tarkastella käyttöä eri ajanjaksoina: päivän, viikon ja kuukauden aikana. Tämä pitäisikin aina huomioida, kun vertaillaan eri kyselyjen tuloksia.

Alla olevan kuvan data perustuu AudienceProjectin kyselyyn tämän vuoden toiselta neljännekseltä, vastaajat ovat yli 15-vuotiaita:

Facebook on paitsi kaikkein suurin, niin myös eniten päivittäin käytetty. Toisena päiväkäytössä on WhatsApp. YouTuben käyttö on puolestaan enemmän viikottaista, samoin Instagramin. Muita somepalveluita käytetään huomattavasti vähemmän.

Kuva sisältää yhden yllätyksen: viime vuonna Snapchat oli päivittäisessä käytössä viidentenä, mutta nyt se on pudonnut Twitterin taakse kuudenneksi. Viime vuotiset (Q4/2016) lukemat löydät aiemmasta blogikirjoituksesta.

Tein myös vertailua Q4/2016:n ja Q2/2017:n tulosten välillä. Seuraavassa taulukossa on muutokset prosentteina:

	Muutos Q4/2016-Q2/2017 %
	Päivässä	Viikossa	Kuukaudessa
Facebook	-4 %	2 %	0 %
WhatsApp	-8 %	-1 %	0 %
YouTube	-10 %	-5 %	-7 %
Instagram	-11 %	5 %	8 %
Twitter	-6 %	-8 %	-4 %
LinkedIn	-35 %	-14 %	-7 %
Pinterest	-25 %	3 %	-2 %
Snapchat	-37 %	-2 %	-3 %

AudienceProjectin tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö Suomessa on näyttänyt pikemminkin vähentyneen kuin kasvavan tämän vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Tulos on yllättävä, sillä Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yhteisöpalvelujen käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Myös esimerkiksi Reuters Instituutin kyselyssä mm. Facebookin ja WhatsAppin käyttö oli lisääntynyt viime vuodesta.

Selvä ristiriita eri kyselyn tulosten välillä voi selittyä esimerkiksi sattumalla sen suhteen, keitä vastaajiksi on saatu eri kerroilla. Esimerkiksi jos AudienceProject on saanut Q2/2017:n kyselyssä selvästi vähemmän nuoria vastaajia kuin Q4/2016:n kyselyssä, se voisi näkyä tähän tapaan nuorten suosimien somepalvelujen tulosten laskuna.

Kyselyjen tuloksiin vaikuttaa aina myös niiden tekoaika. Somepalveluissa on tiettyä sesonkivaihtelua: kiireisintä on koulujen ja oppilaitosten lukukausina ja hiljaisempaa loma-aikoina. AudienceProject ei ole kertonut kyselyn tekoaikaa tarkemmin.

Edit 14.12.2017: Kun huomioidaan kyselyjen tekoon vaikuttavat epävarmuudet, niin olisikin ehkä järkevämpi esittää yllä olevan taulukon vertailu pelkästään plus- ja miinusmerkeillä sekä jättää alle 5 %:in muutokset huomioimatta tähän tapaan:

Olipa taustalla mitä tahansa, niin AudienceProjectin eri kertojen tuloksia pitäisi voida verrata keskenään (kuten se itsekin tekee), ja niiden mukaan tällä hetkellä näyttää tältä:

Snapchatin päivittäinen käyttö on voimakkaasti laskenut verrattuna viime vuoteen.
LinkedInin käyttö on laskenut huomattavasti niin päivä-, viikko- kuin kuukausitasolla.
Pinterestin käyttö on niin ikään laskenut, erityisesti päivätasolla.
YouTuben käyttö on laskenut selvästi. Tätä tukevia tuloksia on runsaasti muistakin kyselyistä.
Facebookin ja WhatsAppin käyttö on pysynyt kutakuinkin samana (kk-tasolla) verrattuna viime vuoteen.
Instagram on ollut reilussa kasvussa verrattuna viime vuoteen (lukuunottamatta pv-tasoa). Myös tämä on ollut havaittavissa muistakin kyselyistä.

Sosiaalisen median käyttö Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa: WhatsApp ja Snapchat kilpasilla

Huomasin viime viikolla uutisen, että Teosto yhdessä muutaman muun pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön kanssa oli tehnyt kyselytutkimuksen sosiaalisen median palvelujen käytöstä. Kyseisessä uutisessa näitä tuloksia oli vain lyhyesti sivuttu, enkä löytänyt kyselyn tuloksia mistään julkaistuna, joten pyysin tarkempia tietoja Teostolta. Sainkin ne parissa päivässä ja tulokset olivat niin kiinnostavia, että julkaisen ne alla muidenkin kiinnostuneiden käytettäviksi. Kiitokset kuuluvat Teoston Ano Sirppiniemelle avuliaisuudesta!

Kyselyn on toteuttanut YouGov ja tiedonkeruu on tehty 17.-24.9.2015. Otoskoko on yhteensä 3600 vastaajaa ja maakohtaisesti N=800. Vastaajat ovat 12-65-vuotiaita. Kysymysmuotona oli ”käytätkö nykyään yhtä tai useampaa seuraavista palveluista” eli kyse on some-palvelujen aktiivikäytöstä. Tietääkseni nämä tulokset ovat tuoreimpia, mitä saatavilla on.

Tuloksia voi pitää melko luotettavina koko vastaajaryhmän tasolla. Saadut tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan ko. ikäryhmän ja maan väestöä. Sen sijaan tarkasteltaessa pienempiä ikävälejä kuten 12-17-vuotiaiden ryhmää alla, tuloksiin tulee suhtautua varauksella, vaikka toki niistä suuntaa-antavan käsityksen tämän hetken somen käytön tilanteesta saa.

Lähdeviite: Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda 2015.

Graafit on tehnyt allekirjoittanut.

Sosiaalisen median käyttö Suomessa

Oli odotettavaa, että Facebook on edelleen Suomen käytetyin sosiaalisen median palvelu. Lähinnä sen kanssa suosiossa kilpailisi YouTube, mutta sen käyttöä ei kyselyssä yleisellä tasolla selvitetty (Reuters instituutin tutkimuksessa sen käyttöaste Suomessa yli 18-vuotiailla oli 65 %). Kyselyssä ei myöskään huomioitu Wikipediaa, joka on web-pohjaisista some-palveluista Alexa.com:in tilastojen mukaan Suomessa kolmanneksi käytetyin.

Yllätys sen sijaan on, että WhatsAppin käyttö on noussut Suomessa jo 52 %:iin. Toisaalta tätä kyllä itse odotinkin ja olen tätä jo muutamaan otteeseen ennakoinut – ja nyt siihen saatiin vahvistus. Vuoden alussa Ylen ja Taloustutkimuksen lukujen mukaan WhatsAppin käyttöaste oli 37 % (tosin hieman erilaisella ikävälillä), joten sen kasvu näyttää jatkuneen tämän vuoden ajan ripeästi.

Kun laskee (Tilastokeskuksen tilastoihin perustuen), että 12-65-vuotiaita suomalaisia on pyöreästi 3,6 miljoonaa, niin näiden tuoreiden lukujen mukaan WhatsAppin käyttäjiä olisi tässä ikävälissä nyt n. 1,87 miljoonaa. Kun siihen lisätään alle 12-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat WA:n käyttäjät, niin voi arvioida, että suomalaisia WhatsAppin käyttäjiä on tällä hetkellä n. 2 miljoonaa.

Toinen jonkinlaista uutisarvoa nauttiva tulos on, että Snapchatia käyttää nyt 8 % 12-65-vuotiaista suomalaisista. Tämä on tietääkseni ensimmäinen julkaistu Snapchatin käyttöaste Suomen osalta. (Korjaus 29.11.2015: tiesin väärin, sillä ensimmäinen Snapchatin %-lukema Suomessa lienee MTV:n ja Kurion kysely, joka on tehty loppuvuodesta 2014. Silloin Snäppiä käytti 4,4 % 15−55-vuotiaista suomalaisista. Kiitos tiedosta Jonna Muurinen!) Sama koskee toki myös Kik Messengerin tulosta 3 %. Snapchatin käytön odotan kasvavan parhaillaan, joten myöhempiä kyselyitä voi sitten verrata tähän lukemaan. Kikin suunta on käsittääkseni pikemminkin alaspäin – ollut jo viimeisen vuoden.

Google+:n käyttäjiä on kyselyn mukaan n. 26 %. Jälleen kerran Google+ sai kyselyssä suuremman käyttöasteen kuin miltä sen aktiivikäyttäjiä tuntuisi arkipäivän kokemuksen perusteella olevan. Syyksi veikkailen edelleen sitä, että osa käyttäjistä sekoittaa kysyttäessä Google+:n muihin Googlen palveluihin, ja monella Google+-käyttäjätunnus on ”pakotettuna” esimerkiksi siksi, että aiemmin se vaadittiin YouTubessa kommenttien kirjoittamista varten. Eli suhtaudun kriittisesti Google+:n %-lukemaan, mutta toisaalta en voi sitä kiistääkään.

Enemmistö 12-17-vuotiaista suomalaisnuorista käyttää WhatsAppia ja Instagramia

Sain Suomen tulokset erikseen myös nuorten 12-17-vuotiaiden osalta. Näihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella otoskoon pienuuden vuoksi.

Oli odotettavaa, että WhatsApp on nuorten suosituin some-palvelu – ainakin, kun YouTubea ei lasketa mukaan. Vastaava tulos on viime keväältä SoMe ja nuoret 2015 -kyselystä – joskin kummatkaan tulokset eivät ole yleistettävissä nuorten osalta. Facebookin asema 12-17-vuotiailla on jopa vahvempi kuin olisin itse odottanut, sillä juuri tässä ikäryhmässä Facebook on menettänyt asemiaan aiempaan verrattuna.

Instagramin ja Snapchatin vahva asema oli niin ikään odotettua. Snapchatin lukeman olisin SoMe ja nuoret -kyselyn perusteella (jossa lukema oli 13-17-vuotiaiden osalta 59 %) odottanut olevan korkeampikin. Totuus lienee jossain nähden kahden kyselyn tulosten välissä. Nuorten somen käytöstä olisi toivottavaa saada tätä luotettavampia tietoja – kunhan joku taho sellaisen kyselyn vain tekisi.

Samoin toivoisin luotettavaa tietoa sekä alle 12-vuotiaiden että yli 65-vuotiaiden sosiaalisen median käytöstä. Kyseisen ikäiset ihmiset kun ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa monella tavalla mielenkiinnon kohteena. Jos joku tällaisen kyselyn aikoo tehdä, niin minulta saa kysyä apua kysyttävien asioiden ja some-palvelujen listaamiseen. 🙂

Lisäys 26.10.2015: Vanhemmat käyttäjät ovat ”valtaamassa” Facebookia, mutta käyttävät myös WhatsAppia

Sain vielä uutta tietoa koskien kyselyn tuloksia 50-65-vuotiaista käyttäjistä. Tämän ikäisiä vastaajia oli 262. Kas tässä tulokset kuvana:

On ollut tiedossa, että Facebookin käyttö kasvaa nopeasti juuri näissä ikäryhmissä, mutta peräti 59 %:in käyttöastetta voi silti pitää pienenä yllätyksenä. Lukeman voi odottaa kasvavan jatkossakin. Kyse on kooltaan isoista ikäryhmistä (etenkin nykynuoriin verrattuna), joten voi hyvällä syyllä sanoa, että Facebook on keski-ikäistymässä.

WhatsAppin käyttöaste 31 % on mielestäni niin ikään positiivinen yllätys. WhatsApp on yleistynyt 50-65-vuotiaiden käyttöön nopeammin kuin olisin osannut odottaa – toki sama koskee sen yleistymistä Suomessa ylipäätään viimeisenä parina vuotena.

50-65-vuotiaat ovat löytäneet kohtalaisesti myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin. Instagramin 12 %:in käyttöastetta voi pitää jopa odotettua korkeampana, sillä se on mielletty vahvasti nuorten palveluksi. Sen sijaan Pinterestiä, Kik Messengeriä tai Snapchatia vanhemmat somen käyttäjät eivät ole vielä ottaneet laajemmin käyttöön.

Google+:n kohdalla pätee sama epävarmuustekijä tuloksen suhteen kuin yllä esitin. Voisin kuvitella, että iäkkäämmät käyttäjät, jotka yleisesti ottaen käyttävät vähemmän sosiaalista mediaa ja tuntevat vähemmän eri some-palveluja, voivat nuorempia herkemmin sekoittaa Google+:n muihin Googlen verkkopalveluihin. En yksinkertaisesti usko, että heistä joka kolmas käyttäisi Google+:aa – eivätkä varsinkaan käytä sitä enemmän kuin heitä nuoremmat käyttäjät. Pikemminkin näyttää siis siltä, että tämän ikäiset vastaajat aiheuttavat väärinkäsityksen myötä Google+:n virheelliseltä vaikuttavan tuloksen myös kyselyn kokonaistulosten tasolla.

Muissa Pohjoismaissa Snapchat on käytetympi kuin WhatsApp

Meitä suomalaisia aina kiinnostaa verrata itseämme erityisesti ruotsalaisiin. Joten tässä tulokset Suomi vs. Ruotsi:

Jälleen kerran Ruotsi on melkein kaikessa meitä edellä – paitsi WhatsAppin käytössä! Muutenhan on jo sanonta, että Suomi tulee somessa vuoden-pari muiden maiden perässä – mutta tässä taas nähdään, että se ei pidä aina paikkaansa, vaan some-palvelujen suosioissa on isojakin maakohtaisia eroja.

Entä miltä näyttää, kun mukaan lisätään Norja ja Tanska? Kas tältä:

Hieman yllättäen WhatsAppin käyttö on vähäistä myös Norjassa ja Tanskassa. Sen sijaan Snapchatin käyttö on niissäkin huomattavasti Suomea yleisempää.

Voi pohtia, mistä johtuu, että maissa, joissa Snapchat on suositumpi, WhatsApp on vähemmän suosittu. Ja (ainakin Suomen osalta) kun WhatsApp on suositumpi, on Snapchat vähemmän suosittu. Luulen, että kyse ei ole pelkästä sattumasta, vaan siihen on olemassa luonnollinen selitys: Snapchatia ja WhatsAppia käytetään erityisen paljon nuorten keskuudessa ja heillä kummankin palvelun käyttö liittyy kaveripiirin väliseen vuorovaikutukseen. Kumpikin palvelu on käyttötarkoitukseltaan selvästi privaatimpi kuin esimerkiksi Instagram, joka on pääasiassa nuorten julkinen some-profiili. Näin ollen johtuen kummankin palvelun samankaltaisesta käyttötarkoituksesta/-tarpeesta nuorilla, kun Snapchat tai WhatsApp on saavuttanut nuorten suosion tietyssä maassa, on toisen palvelun sen jälkeen vaikeampi yleistyä.

Suomi muistuttaa WhatsAppin käytön yleisyyden osalta enemmän Keski- ja Etelä-Euroopan maita kuin pohjoisia naapureitaan. Esimerkiksi Saksassa WhatsAppia käyttää 41 %, Italiassa 49 % ja Espanjassa 67 %. Nämä lukemat ovat Reuters instituutin tutkimuksesta v. 2015 (s. 13).

WhatsAppin osalta huomionarvoista on, että sen käyttö on Suomessa yleistä muillakin kuin nuorilla. Aikuisilla käyttäjillä WhatsApp on yleistynyt aluksi enemmänkin ”ilmaisena tekstiviestinä” kuin kaveripiirin sosiaalisena mediana, minkä jälkeen on sitten vähitellen löydetty myös WhatsAppin ryhmät. Samanlainen yleistymismekanismi on mielestäni mahdollista toteutua edelleen myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joten niissä voidaan vielä nähdä WhatsAppin voimakas kasvu, vaikka nuoret eivät siihen runsain määrin lähtisikään (alkuvaiheessa) mukaan.

Kuten edellä sanoin, on Snapchat parhaillaan yleistymässä Suomessa. WhatsAppin vankan aseman vuoksi en kuitenkaan siis odota, että Snapchat kasvaisi Suomessa yhtä suosituksi kuin WhatsApp, vaan odotan sen jäävän pääasiassa aktiivisimpien some-nuorten ja -nuorten aikuisten käyttöön. Tämäkin pitää sisällään mahdollisuuden Snapchatin %-lukeman kaksin- tai kolminkertaistumiseen nykyisestä. Ennustaminen on kuitenkin aina vaikeaa, joten saas nähdä, miten käy. 🙂

P.S. Tuoreessa TNS Gallupin Connected Life -tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia Suomesta ja muista Pohjoismaista kuin tässäkin. Huomionarvoista tulosten vertailussa on, että TNS:n kyselyn ikähaarukka on 15-65-vuotiaat, kun taas yllä olevat tulokset ovat 12-65-vuotiaista. Tämä näkyy tuloksissa siten, että kysyttäessä myös 12-14-vuotiailta, saadaan kokonaisuutena hieman korkeampia käyttöasteita (%-lukuja), sillä nuoret ovat aktiivisempia somen käyttäjiä kuin vanhemmat.

Ajankohtaista some-rintamalta: Facebook, Google+, Twitter ja Younited

Kokoan tähän artikkeliin some-palvelujen rintamalta muutamia ajankohtaisia poimintoja, joita on ehtinyt kertyä kesä- ja heinäkuun ajalta. Lomakauden jälkeen kirjoituksia on taas luvassa jatkossa useammin.

1. Facebook kasvaa ikähaitarin loppupäässä, mutta on menettänyt nuorimpia käyttäjiä vuodesta 2011 lähtien

Olen seurannut Facebookin suomalaisten käyttäjien määriä vuodesta 2011 lähtien. Hain jälleen tällä viikolla tuoreet käyttäjämäärät ikäluokittain Facebookin mainoskoneesta. Alla olevista kuvissa näkyy tärkeimmät muutostrendit.

Koska luvut ovat suoraan Facebookin mainoskoneen ilmoittamia, osa lukemista on suurempia kuin todelliset ikäluokat. Tästä ristiriidasta olen kirjoittanut enemmän aiemmin.

Tällä hetkellä 13-vuotiaita suomalaisia on Facebookissa alle puolet siitä, mitä vuonna 2011. Nyt 13-vuotiaiden Facebookin käyttöaste on alle 30 %. Myös 14-vuotiaiden kohdalla pudotus on yhtä huima: aiemmin tuon ikäisiä (tai sen iäkseen ilmoittamia) käyttäjiä oli enemmän kuin mitä ikäluokan koko oli, mutta nykyisistä 14-vuotiaista vain n. 60 % käyttää Facebookia.

Selvää laskua on myös 15-17-vuotiaissa. Kuitenkin sitä vanhemmissa Facebookin käyttö on jopa lisääntynyt. Kyse on siitä, että nykyään Facebook ei ole enää samalla avalla nuorten some-palvelu kuin aiemmin. Siksi nuoret eivät enää liity siihen (vaan muihin some-palveluihin) – tai ainakin liittyvät siihen myöhemmin kuin heitä edeltävät ikäluokat.

Suomalaisten Facebook-käytön kehitys kokonaisuudessaan vuosina 2011-2015 näkyy syntymävuosittain tässä (klikkaa kuva isommaksi):

Viime vuosina suhteellisesti suurinta Facebookin käytön lisääntyminen on ollut yli 40-vuotiailla:

Kyse on suurista ikäluokista, mikä tarkoittaa, että kasvun varaa on yhä runsaasti vaikka palvelun käyttö samaan aikaan vähentyy muutamissa nuorimmissa ikäluokissa. Vaikka palvelun käyttö on edelleen suurinta alle 20-vuotiaiden keskuudessa, he jäävät määrällisesti vanhempien käyttäjien jalkoihin. Facebookista ei voida enää puhua leimallisesti nuorten palveluna – pikemminkin se on nykyään kaikenikäisten aikuisten some-palvelu.

Tällä hetkellä suomalaisia Facebookin käyttäjiä on n. 2,4 miljoonaa.

Vuoden 2015 toisen neljänneksen tuoreen tulosjulkistuksen mukaan Facebookilla on nyt maailmanlaajuisesti 1.49 miljardia käyttäjää per kuukausi ja näistä 1,31 miljardia käyttää palvelua (myös tai pelkästään) mobiilisti. Facebookin kasvuvauhti on pysynyt entisellään, mutta pientä kasvun hidastumista on nähtävissä päivittäisten käyttäjien määrässä (nyt 968 miljoonaa).

On erittäin mielenkiintoista nähdä, milloin Facebookin kasvu pysähtyy. Luulin sen pysähtyneen jo viime vuodenvaihteessa, mutta olin silloin väärässä – ehkä syistä, joiden vuoksi Facebook kasvaa edelleen Suomessakin vaikka nuoret ”trend setterit” suuntaavat jo toisaalle. Joka tapauksessa Facebookilla menee edelleen uskomattoman vahvasti ja se on pystynyt jatkamaan menestystään some-maailman muutosten keskellä hämmästyttävän pitkään.

2. Google+ on tulossa tiensä päähän

Tällä viikolla on uutisoitu, että Google irrottaa Google+-yhteisöpalvelunsa muista verkkopalveluistaan – ennen muuta YouTubesta, jonka videoiden kommentointi on vaatinut Google+-profiilin luomisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Google ei enää pakota muiden palvelujensa käyttäjiä plussan käyttäjiksi, mikä on erittäin tervetullut uudistus – tai pikemminkin paluu aiempaan. Samalla Google ikään kuin myöntää, että sen yritys kasvattaa plussasta vakavasti otettava haastaja Facebookille on ohi ja epäonnistunut.

Viimeisin Googlen julkaisema tieto plussan käyttäjämäärästä on lokakuulta 2013. Sen mukaan palvelulla oli tuolloin 540 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja heistä 300 miljoonaa käytti Google+:n uutisvirtaa. Google+ ei koskaan tosiasiassa haastanut Facebookia, ei lähimainkaan.

Yllätyksenä Google+:n alkanutta kuoppaamista ei voi pitää. Kehityssuunta on ollut selvä vähintään viimeiset 1,5 vuotta – siitä asti, kun palvelun pitkäaikainen johtaja Vic Gundotra irtisanoutui tehtävästään huhtikuussa 2014.

Google+ on vain viimeinen lenkki Googlen kehittämien yhteisöpalvelujen pitkässä ketjussa. Google+ menestyi sentään paremmin kuin aiemmat Google Buzz ja Google Wave. Jostain syystä Googlella on isoja vaikeuksia ymmärtää yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen mekanismeja.

Aivan kuten aikanaan Waven tapauksessa, myös Google+:n kohdalla perustavanlaatuisia ongelmia oli havaittavissa jo ensimetreillä. Jos Google+:n tarkoituksena oli haastaa Facebookin ykköstila yhteisöpalveluissa, miksi ihmeessä se vesitti yhteisöpalvelujen tärkeimmän ominaisuuden eli käyttäjien välisen verkostoitumisen? Facebookin suosio perustuu nimenomaan verkostoihin.

Siinä missä sosiaalisella verkostolla on muissa some-palveluissa jonkinlaista merkitystä, plussassa sosiaalisten suhteiden arvo lähestyy rajattomasti nollaa määrän kasvaessa tähtitieteelliseksi.

Ongelmista huolimatta Google+:n odotettiin kasvavan paljon isommaksi kuin mitä koskaan tapahtui. Tuntui selvältä, että Google pystyisi tavalla tai toisella houkuttelemaan muiden palvelujensa käyttäjät Google+:aan sen tarjoamalla lisäarvolla. Plussan ajateltiin olevan ”sosiaalinen liima”, joka yhdistää käyttäjän sisällöt ja sosiaaliset suhteet Googlen eri palveluissa (mm. YouTube, Google Drive, Hangouts, Play-kauppa). Google ei kuitenkaan tyytynyt kehittämään palvelua käyttäjien ehdoilla, vaan pyrki pakottamaan heidät Google+-profiilin luontiin. Tuntui siltä, että Googlellekin tärkeintä oli saavuttaa mahdollisimman suuri lukema eli käyttäjämäärä – hyödyllisten ominaisuuksien kustannuksella. Pakottaminen ei selvästikään toimi somessa – ei, vaikka olisit maailman suurin nettijätti.

3. Twitter ei kasva

Twitterillä on ongelma: sen käytön aloittaminen on uusille käyttäjille hankalaa ja monet Twitterin käytön aloittaneet lopettavat sen alkuunsa. Ongelma on ollut ja se on tiedetty palvelun alkuvuosista saakka. Käytännössä ongelmasta aiheutuu se, että Twitterin kasvulla on raja, jota se ei voi palvelun nykyisessä muodossa ylittää. Toisaalta voi ihmetellä, paljonko Twitter voisi muuttua ilman, että se menettäisi palvelun nykyisten käyttäjien suosiota.

Kyseessä ei olisi oikeastaan ongelma, jos Twitter ei olisi pörssiyhtiö. Äskettäin yhtiön johto myönsi ongelman ja aiheutti osakekurssin notkahduksen sanomalla näin:

”Suuri yleisö ei ymmärrä Twitteriä.”

Ja sehän on täysin totta.

Maailmanlaajuisesti Twitterillä on nyt 304 miljoonaa käyttäjää per kuukausi. Kasvu näyttää pitkän aikavälin tilaston perusteella hiljalleen hidastuvan ja ehkäpä pian pysähtyvänkin. Kun tällaisia merkkejä on näkyvissä, voidaan Twitteristä kohta puhua hiipuvana some-palveluna. Toivon kylläkin, että ei.

Myöskään Suomessa on turha odottaa, että Twitteristä tulisi yht’äkkiä huomattavasti nykyistä suositumpi palvelu. Edelleen Twitterillä on Suomessa n. 40-50 tuhatta aktiivista käyttäjää (twiittaavaa) viikossa. Alkuvuoden tilaston perusteella (lähde) näyttää pikemminkin siltä, että Twitterin kasvu Suomessa on pysähtynyt viime kevään lukemiin (kesän notkahdus johtuu lomakaudesta):

Aktiivisen twiittaajan näkökulmasta Twitter on nykyisellään erinomaisen hyvä some-palvelu, sillä palvelun vaikeakäyttöisiksi mielletyt ominaisuudet pitävät tietyt käyttäjät palvelussa mukana ja muut palvelun ulkopuolella. On palvelun vahvuus, että se ei vedä puoleensa isoja massoja. Kissa- ja maisemakuvia on jo nykyisellään aivan tarpeeksi.

4. F-Secure petti käyttäjien luottamuksen ja sulkee Younitedin 1.10.2015

F-Securen kotimainen ja huipputurvalliseksi mainostettu pilvitallennuspalvelu Younited sulkeutuu 1.10.2015 jälkeen. Palvelun sulkemisen syynä on, että Younited-tuote on myyty amerikkalaiselle Synchronoss Technologies -yhtiölle, ja kaupan myötä kuluttajille suunnattu Younited.com-palvelu ei enää jatku. Joten jos sinulla on vielä tiedostoja Younitedissa, ne kannattaa käydä hakemassa pian talteen johonkin luotettavampaan paikkaan.

Younitedin myynnillä ja sulkemisella on symbolisesti suurempi merkitys kuin mitä sen ilmeisesti verrattain pieni käyttäjämäärä antaa aihetta. Kun Younited avattiin 29. lokakuuta 2013 sen mainostettiin haastavan nimenomaan amerikkalaiset pilvipalvelut, joiden luotettavuus oli kärsinyt vakavan kolauksen Snowdenin NSA-paljastusten takia. Seuraava on lainaus F-Securen tiedotteesta:

Henkilökohtaiset pilvipalvelut perustuvat luottamukseen. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin nähty useita hälyttäviä merkkejä, jotka ovat heikentäneet tätä luottamusta. Niihin kuuluvat muun muassa havainnot haittaohjelmista, jotka leviävät henkilökohtaisten pilvipalveluiden avulla, sekä uutiset kansallisten tiedustelutahojen käyttämistä kyseenalaisista menetelmistä, joilla urkitaan lainkuulaisten kansalaisten tietoja verkossa.

Younited on pilvipalvelu, johon voi luottaa. Sitä hallinnoidaan ja operoidaan Suomessa, joka on tunnettu tiukasta tietosuojalainsäädännöstään ja missä yksityisyys on tarkoin varjeltu kulttuuriarvo. Younited onkin suunniteltu ja toteutettu nimenomaan yksityisyyttä silmällä pitäen. Palvelun kehittäjät ovat tietoturva-alan ammattilaisia, joten tietoturva on olennaisessa osassa niin younitedin palveluarkkitehtuurissa kuin sen kehitystyössäkin. Younited takaa, että käyttäjien tiedot ovat aina heidän omassa hallinnassaan ja alan tehokkain tietoturva* suojaa heidän aineistoaan häviämiseltä, haittaohjelmilta, tietomurroilta ja muilta uhkilta.

”On jo korkea aika, että markkinoille tulee eurooppalainen vaihtoehto, joka haastaa nykyiset Internet-jätit,” sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. ”Maailma tarvitsee nyt pilvitallennuspalvelua, johon kansalliset tiedustelutahot eivät pääse käsiksi kenenkään valvomatta.”

Hienosti kirjoitettu. Tämä oli juuri sitä, mitä ainakin itse kaipasin – ja siksi Younitedia monille myös suosittelin. Ikävää, että tämä jäi F-Securen osalta tyhjäksi sanahelinäksi.

Juuri pahemmin käyttäjien luottamusta ei olisi voinut pettää kuin a) myymällä palvelun juuri yhdysvaltalaiselle yritykselle, b) jonka omistajiin kuuluu entinen NSA:n johtaja (lähde), sekä c) lopuksi sulkemalla palvelun jo ennen kuin se ehtii edes kahden vuoden ikään. Loppujen lopuksi F-Secure oli valmis luopumaan periaatteistaan 60 miljoonalla dollarilla.

Eurooppalaisittain pilvitallennuspalvelujen kartalle jää Younitedin kokoinen aukko. Pienempiä palveluntarjoajia on lukuisia, mutta ison yrityksen tuomaa luotettavaa (tai joka edes voisi sanoa niin) vaihtoehtoa ei ole. Epäilemättä Younitedin tarjoamat ominaisuudet kuten käyttäjien yksityisyyden arvostaminen ja tiedostojen vahva suojaus ovat asioita, joita lähitulevaisuudessa tullaan arvostamaan huomattavasti tähän astista enemmän.

Tuoreet some-tilastot julki: Sosiaalisen median katsaus 02/2015

Sain tuoreen sosiaalisen median katsauksen valmiiksi, kas tässä:

Avaa esitys SlideSharessa

Kyselyn tuloksia: näin 9-15-vuotiaat käyttävät sosiaalista mediaa

Tuoretta tietoa nuorten sosiaalisen median käytöstä on vähän saatavilla. Silloinkin, kun kyselyitä tehdään, niistä yleensä unohdetaan suuri osa nuorten käyttämiä some-palveluita ja käyttötarkoituksia. Siksi tartuin tilaisuuteen, kun eräälle Mikkelin ammattikorkeakoulun kurssille etsittiin kyselyiden aiheita.Toimeksiannostani ryhmä MAMK:in opiskelijoita teki harjoitustyönä kyselyn nuorten sosiaalisen median käytöstä Mikkelin alueen peruskouluissa. Autoin opiskelijoita laatimaan kysymykset. Kiitokset Mikkelin suuntaan! 🙂

Kokosin saaduista vastauksista muutamia kuvia yhteenvedoksi. Vastaajia ao. kuvissa on 60, he ovat 9-15-vuotiaita, ja vastaukset on kerätty pääasiassa marraskuussa 2014. Tyttöjä vastaajista on 25 ja poikia 35.

Huomaa, että nämä eivät ole yleistettäviä tilastoja. Eikä tämä ole ”tutkimus”. Silti tulokset antavat hyvän kuvan, miten nuoret nykyään sosiaalista mediaa käyttävät. Tätä voi pitää myös esimerkkinä, mitä ainakin pitää muistaa kysyä, kun selvitetään nuorten sosiaalisen median käyttöä.

Isot kuvat aukeavat klikkaamalla.

80 % vastaajista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin.

5 % vastaajista käyttää somea yli 5 tuntia päivässä, 15 % 3-5 tuntia, 13 % 2-3 tuntia, 32 % 1-2 tuntia ja loput 30 % alle tunnin.

Sosiaalisen median käyttöajassa on isoja eroja nuorten välillä. Kolmannes käyttää yli 2 tuntia, kolmannes 1-2 tuntia ja kolmannes vähemmän.

Vastaajien eniten käyttämät sosiaalisen median palvelut ja sovellukset edellisen kuukauden aikana olivat:

YouTube 92 %
WhatsApp 78 %
Instagram 48 %
Facebook 43 %
Wikipedia 40 %
Kik Messenger 37 %
Ask.fm 37 %
Skype 32 %
Google+ 32 %
Snapchat 30 %
Facebook Messenger 27 %

Lisäksi monet palvelut saivat yksittäisiä mainintoja. Yhteensä vastauksissa oli 34 eri some-palvelua.

Lisäys 22.2. klo 21:20:

13-15-vuotiaista Facebookia käytti 87 % (N=15). 9-12-vuotiaista Facebookia käytti 29 % (N=45).

13-15-vuotiaista WhatsAppia käytti samaten 87 % ja 9-12-vuotiaista 76 %.

Niistä, joille tärkein väline somen käyttöön oli puhelin (73 % koko porukasta), WhatsAppia käytti 96 % (N=44).

Eniten vastaajat käyttivät sosiaalista mediaa seuraaviin tarkoituksiin:

Luet/katselet sisältöjä 77 %
Pelaat pelejä 62 %
Tuotat tekstipohjaista sisältöä (esimerkiksi päivityksiä ja kommentteja) 52 %
Käyt reaaliaikaista keskustelua (esimerkiksi pikaviestit ja videochat) 45 %
Tiedonhakuun tai oppimiseen 43 %
Luet tuttujen kuulumisia 43 %
Ajankohtaisien asioiden ja uutisten seuraamiseen 37 %
Etsit tietoa ja kommentoit kiinnostavia asioita 32 %
Valokuvien ottamiseen, editointiin ja jakamiseen 23 %
Kerrot tutuille omista tekemisistä 23 %
Otat / editoit valokuvia 22 %
Itselle esitettyihin kysymyksiin vastaamiseen 17 %
Tutustut uusiin ihmisiin 17 %

Lyhyesti sanottuna nuoret viettävät somessa aikaa. Positiivinen tulos oli, että tiedonhaku ja oppiminen on paljon tärkeämmässä roolissa kuin vaikkapa itsestä kertominen (josta somea eniten ”syytetään”).

Tuloksia voi verrata eBrand Suomen ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen vuonna 2013 tekemään kyselyyn nuorten somen käytöstä. Vastausvaihtoehdot olivat tarkoituksella samankaltaisia. Tulosten eroja selittänee pääasiassa kaksi seikkaa: 1) vastaajat ovat eri-ikäisiä (tässä pääasiassa nuorempia), 2) kyselyjen välillä on mennyt yli vuosi, jonka aikana on tapahtunut muutoksia nuorten somen käytössä. Ja kolmantena on sattuma, koska kumpikaan kysely ei ole tilastollisesti edustava.

Vastaajista 95 % on tietoisia some-palvelujen ikärajoista.

Osasin odottaa tätä tulosta. Usein aikuisten taholta kuulee huolen, että nuoret eivät kuulemma tietäisi verkkopalvelujen ikärajoja. Kyllä he tietävät. Sen sijaan vanhemmat taitavat tuntea ikärajat heikosti.

Tulosta voi peilata siihen, että WhatsApp oli kyselyssä toiseksi suosituin some-palvelu, vaikka kaikki vastaajat ovat iältään alle WhatsAppin ikärajan 16 vuotta.

63 % vastaajista hyödyntää sosiaalista mediaa koulunkäynnissä.

Kyselyssä kysyttiin myös, missä sosiaalista mediaa käytetään. Kaikki kertoivat käyttävänsä somea kotona, mutta koulussa vain 25 %. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että sosiaalista mediaa hyödynnetään koulunkäynnissä pääasiassa kotona.

Koulunkäyntiin liittyvissä käyttötarkoituksissa (edellä) sosiaalista mediaa kertoi käyttävänsä tiedonhakuun ja oppimiseen 43 % ja yhteisten tuotosten tekemiseen tai ryhmätyöskentelyyn 5 %. Muu koulunkäyntiin liittyvä somen käyttö luultavasti nivoutuu kaveripiirin väliseen viestittelyyn – kuten esimerkiksi läksyjen kyselyyn WhatsAppissa.

P.S. Kuvia saa käyttää vapaasti, kunhan mainitsee lähteen. CC-BY.

Sosiaalisen median trendit 2015

Vastasin Kurion vuosittaiseen sosiaalisen median trenditutkimukseen. Koko raportin voit tilata täältä, mutta alta löydät omat vastaukseni. Myös viime vuotiset ennakointini ovat yhä luettavissa blogista.

Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2015?

Hyvä sisältö. Kun käyttäjät hajaantuvat yhä enemmän eri some-palveluihin, sisältömarkkinointi tehoaa juuri niin hyvin kuin miten hyvää se sisältö on. Se on myös ainoa tapa tavoittaa esimerkiksi WhatsAppin käyttäjät.

Muita trendejä ovat anonyymisti käytettyjen palvelujen kuten Ask.fm:n kasvu sekä paikalliset verkkoyhteisöt ja -ryhmät. Jälkimmäisestä esimerkeiksi käyvät Facebookin lukuisat kaupunginosaryhmät sekä USA:ssa hiljakseen kasvanut Nextdoor-palvelu. Tässä on selvä markkinarako myös kotimaisille toimijoille.

Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2015?

Kohderyhmien tavoittamisen kannalta isojen palvelujen eli Facebookin ja YouTuben lisäksi on some-markkinoinnin strategiassa huomioitava ainakin Instagram, WhatsApp, Twitter sekä parhaillaan uutta tulemista elävät blogit. Blogienhan on veikkailtu kuolevan viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta tuoreimpien Tilastokeskuksen lukujen mukaan ne ovat päinvastoin suositumpia kuin koskaan.

Vuoden yllättäjä voi olla Ask.fm, Kik Messenger tai Snapchat, jotka kaikki ovat jo suosittuja nuorten keskuudessa. Niiden kaikkien käyttö poikkeaa valtavirran netinkäytöstä, joten jos joku niistä lyö laajemmin läpi, niin se luo kiinnostavia mahdollisuuksia markkinoinnin näkökulmasta.

Sisältöjen tekemisen ja jaettavaksi tuomisen näkökulmasta sisältömarkkinoijan työkalupakkiin kuuluvat lisäksi Vimeo, Pinterest ja SlideShare. Niistä sisältö on helppo viedä muihin some-palveluihin, joissa tavoitetaan varsinaiset kohderyhmät.

Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2015?

Olin vastaamassa tähänkin “hyvä sisältö”, mutta tarkemmin ajatellen markkinoijien tuottama hyvä sisältö on somen irvikuva, jos sen ainoa tehtävä on saada jotain myydyksi. Sisältömarkkinointi yleisesti alkaa olemaan sen verran runsasta, että erottuminen käy yhä haastavammaksi. Sisällön itsessään tulisi olla käyttäjien arvostamaa.

Loppujen lopuksi sosiaalisessa mediassa suurin haaste sisältyy käsitteeseen itseensä: sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Sillä ei ole paljonkaan tekemistä sisältöjen jakamisen ja Facebook-kisojen kanssa. Some-palveluita käytetään ennen muuta siksi, että halutaan olla yhteydessä itselle tärkeisiin ihmisiin ja tahoihin. Siinä yhtälössä mainostaja on yleensä huonotapainen häirikkö. Markkinoijalle on haaste tehdä itsensä tarpeelliseksi ja saavuttaa käyttäjien luottamus. Tähän voi päästä, jos markkinoija pystyy positioimaan itsensä pikemminkin vuorovaikutuksen mahdollistajaksi kuin estäjäksi. Kyse on syvällisestä välineen/toimintaympäristön sekä käyttäjien/toimintakulttuurin tuntemisesta ja ymmärtämisestä.

Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2015?

Pidin Google+-palvelua vuoden 2014 mustana hevosena, joka olisi voinut yllättää. Sitten kävikin niin, että vuosia plussan johdosta vastannut Vic Gundotra irtisanoutui tehtävästään huhtikuussa 2014. Isoista yhteisöpalveluista Google+ on mielestäni selkeimmin häviämässä kilpailun. Toisaalta nuoremmat käyttäjät ovat jo siirtyneet joukoittain uudemman tyyppisiin some-palveluihin, joten heistäkään ei ole Google+:n pelastajiksi.

Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2015?

Soisin näkeväni tapauksia, joissa yritykset nostavat asiakkaidensa palautteet, toiveet ja ideat ykkössijalle. Yrityksellä ja sen asiakkailla – sekä edelleen asiakkailla keskenään – tulisi olla selkeät yhteiset tavoitteet, minkä perustalle voi rakentaa monenlaista yhteisöllistä toimintaa verkossa. Se voi olla esimerkiksi yhteisöllisiä tuotekehityshankkeita, osittain asiakkaiden aktiivisuuteen perustuvia asiakaspalvelun tietopankkeja ja niin edelleen.

P.S. Jos ihmettelet, missä on syksyllä kohuttu yhteisöpalvelu Ello, niin sen tarina on jo lopussa. En pitänyt sitä maininnanarvoisena enää tässä kyselyssä.

P.P.S. Huomattavasti tätä kattavamman some-trendien tulevaisuuskatsauksen löydät Sosiaalisen median käsikirjan lopusta. Yllä Kurion kysymyksissä ja vastauksissani painottuu markkinoinnin näkökulma, mutta kirjassa katson asiaa laajemmasta näkökulmasta.

P.P.S. Laajempi some-palvelujen tilastokatsaus on taas tulossa heti jahka ehdin. Vanhat löydät täältä.

Sosiaalinen media verkostojen ja ryhmien työn tukena (esitys)

Pidin tänään koulutuksen OK-opintokeskukselle sosiaalisen median käytöstä verkostojen ja ryhmien työn tukemisessa. Koulutus lähetettiin videoneuvotteluna OK-opintokeskuksen muille paikkakunnille.

Avaa esitys SlideSharessa

Pilvipalvelut, Googlen työkalut ja älypuhelinten käyttö opetuksessa (esitykset)

Olin eilen Kajaanissa kouluttamassa pilvipalveluiden ja mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa lukion opettajille. Koulutuksen järjesti ISOverstas.

Hieno päivä, päästiin mukavasti kokeilemaan uusia asioita ja oppimaan niiden opetuskäyttöä. Kuten aina, tärkeintä on järjestää opettajille aikaa, että he pääsevät itse tekemään, tutkimaan ja pohtimaan teknologiaa pedagogiseltakin kannalta. Kiitos osallistujille! 🙂

Esitykset:

Avaa esitys SlideSharessa

Ennakointia: sosiaalisen median trendit vuodelle 2014

Vastasin viikko-pari sitten Kurion kyselytutkimukseen some-markkinoinnin trendeistä ensi vuodeksi yhdessä 23 muun vastaajan kanssa. Laajempi näkemys kannattaa käydä katsomassa tuolta linkin takaa – jokainenhan painottaa hieman eri asioita riippuen näkökulmasta – mutta alla omat vastaukseni. Lopussa yksi ”bonus-kohta”.

Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2014? Miksi?

Kuten aina, suurimmat muutokset tapahtuvat hitaasti. Siksi sosiaalisen median suurimmat vaikutukset näkyvät vasta nyt, kun moni on jo ehtinyt haudata koko käsitteen.

Vihdoin vuonna 2014 selkeä enemmistö 40-60 vuotiaista suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Kyse on isoista ikäluokista ja se merkitsee yhteisöpalveluiden käyttäjävolyymissa massiivista lisäystä parin viime vuoden aikana. Vähitellen keski-ikäiset jakavat, kommentoivat, tykkäävät ja tuottavat sisältöjä somessa kuin nuoret ikään.

Toinen puoli tätä trendiä on, että nuoret eriytyvät Facebookista muihin some-palveluihin, koska he haluavat olla omissa verkkoyhteisöissä, jonne vanhemmat ja isovanhemmat eivät ole vielä ehtineet. Nuorten keskuudessa suosituimpia ovat nyt pikaviesti- ja kuvanjakopalvelut.

Itsestään selvä trendi on, että sosiaalisen median mobiilikäyttö kasvaa jatkuvasti. Mainostajan kannalta tämä avaa uusia mahdollisuuksia, sillä some-palvelujen kautta ihmiset voidaan tavoittaa käytännössä missä vain. Some on yhä enemmän kaikkialla läsnä: se ei ole mainoskanava, vaan jokapäiväisen elämän toinen kerros ja toimintaympäristö.

Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2014? Miksi?

Facebook on merkittävin isot massat saavuttava some-palvelu. Toinen massojen some-palvelu on YouTube. Näihin kahteen ison volyymin mainostajan kannattaa keskittyä. Lisäksi tulee sosiaalisen median elementit yrityksen omilla nettisivuilla: ennen muuta kiinnostavaa sisältöä, jota käyttäjien on helppo jakaa sosiaalisille verkostoille. Liian usein nettisivujen some-näkyvyys on ala-arvoista, esim. ”tykkäyskuva” puuttuu.

Nuorten ykköspalveluita vuonna 2014 lienevät Instagram, Tumblr ja mustaksi hevoseksi nostaisin Google+:n, joka on panostanut kuvanjakotoimintoihin sekä kasvanut Facebookin varjossa jo toiseksi isoimmaksi yhteisöpalveluksi.

Markkinoijalle kiinnostavimpia nuorten some-palveluita lieneisivät nopeasti suosiotaan kasvattavat chat-/pikaviestipalvelut kuten WhatsApp, SnapChat ja Kik. Näihin ei kuitenkaan mainoksia oteta, ja esimerkiksi WhatsAppilla on selkeä mainonnan vastainen missio. Tämän trendin yleistyessä ja yhä useamman käyttäjän valitessa täysin mainoksettomia some-palveluita markkinoijien on korkea aika ryhtyä pohtimaan, miten tehdä oikeasti kiinnostavaa sisältöä, jota käyttäjät haluavat jakaa eteenpäin.

Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2014? Miksi?

Yrityksille suurin haaste somemarkkinoinnissa on vanhojen huonojen tapojen poisoppiminen. Mainostus mielletään vielä liian usein yksisuuntaiseksi toiminnaksi, jossa vastaanottajalla ei ole muuta kuin nimenmukainen tehtävä. Sosiaalinen media on monenkeskinen ympäristö, jossa edellytetään valmiutta keskusteluun, avoimuuteen ja yhteistyöhön. Pelkkä illuusio sosiaalisuudesta ei riitä, koska somen käyttäjät ovat hyvin kriittisiä ja tunnistavat ”kaupallisen virityksen” nopeasti.

Jos yritys haluaa olla uskottava sosiaalisessa mediassa, sen tulee toimia muutenkin kuin markkinoinnissa sosiaalisessa mediassa ja somen toimintatavoilla. On vaikea olla kovin sosiaalinen ulospäin, jos sisäisesti toimitaan vanhan maailman opeilla. Toisaalta, jotta näin voisi tapahtua, yrityksen johdon pitäisi ensin ymmärtää, mistä sosiaalisessa mediassa on kyse. Asennemuutosta harvoin tapahtuu ennen kuin käyttää itse sosiaalista mediaa aktiivisesti ja huomaa sen edut kokemuksen karttuessa. Kyseessä on siis eräänlainen muna-kana-ongelma, minkä takia tämä on suurin haaste.

Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2014? Miksi?

Tutkimusyhtiö Gartnerin ns. virallisen hypekäyrän kukkulalla ovat nyt sellaiset termit kuin pelillisyys, 3D-tulostus, asioiden Internet ja big data. Yleensä pahimman hypetyksen jälkeen uudet asiat painuvat unholaan muutamaksi vuodeksi, jona aikana ne kypsyvät teknologisesti. Kuulemme näistä sitten uudestaan, kun järkevät ja hyödylliset sovellukset ovat valmiina.

Suomalaisten mediatalojen puolesta soisin, että sosiaalisen median aliarvoiminen loppuisi. On uskomatonta, että vielä vuonna 2013 osa päätoimittajista uskoi, ettei sosiaalinen media enää kasva. Voiko sen pahemmin ummistaa silmänsä viime vuosien megatrendiltä?! Kyllä se kasvaa, ja tulee yhä enemmän viemään mainoseuroja. Kun tavoitellaan isoja massoja ja etenkin vaurastumaan ehtineitä ikäluokkia, Facebook on yhä vakavampi vaihtoehto esimerkiksi maakuntalehdille yritysten perusmainosmediana. Jokaisen mediatalon pitäisi ottaa tästä onkeensa ja panostaa verkkopalvelujensa kehittämiseen säilyttääkseen lukijoidensa mielenkiinnon ja tarjotakseen paikallisen verkkoyhteisön.

Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2014?

Toivon vuodelta 2014 entistä fiksumpaa some-markkinointia, mutta ikävä kyllä yritysten toimintakulttuurin kehittyminen on hidasta. Jos mainostaja pakkosyöttää sosiaalisen median kautta banneri- ja videomainontaa tai tekee lyhytnäköistä tykkää&voita -kisoja, hän näyttäytyy vastaanottajalle pakollisena pahana ja pahimmillaan tunnelman pilaavana kuokkavieraana. Tällainen yritys ei ole sisäistänyt, mistä sosiaalisessa mediassa on kyse, vaan pyrkii toimimaan ns. vanhoilla säännöillä.

Sosiaalisessa mediassa tulee toimia sen toimintatavoilla ja käyttäjien ehdoilla. Se merkitsee, että somessa voittavat ne yritykset, jotka onnistuvat tarjoamaan kiinnostavia sisältöjä ja palveluita – eli tekemään itsestään oikeasti tarpeellisen ja saavuttamaan käyttäjien luottamuksen. Parhaimmillaan yritys on asiakkaidensa kanssa tiiviissa vuorovaikutuksessa somessa, kuulee näiden toiveet ja pystyy siksi tarjoamaan juuri sellaisia tuotteita ja palveluita kuin he haluavat. On selvää, että tällaista yritystä halutaan sitten suositella muille ja muutenkin auttamaan tilaisuuden tullen.

——

Bonus: mutta missä on Twitter?

Ennen Kurion kysymyksiin vastaamista pohdin myös Twitterin kehityssuuntaa. Olisi ollut ”helppo” nostaa Twitter yhdeksi niistä palveluista, joita kannattaa pitää silmällä tulevana vuonna. Kuten Twitterissä totesin:

Toisaalta on se ihme, jos 50 – 60 000 aktiivista suomalaistwiittaajaa per kk ei houkuttele jo mainostajiakin.

Twitterissä on paljon potentiaalia markkinoinnin kannalta – itse asiassa suhteellisesti enemmän kuin mitä sillä on käyttäjiä – mutta en silti jaksa uskoa, että se löisi nykyistä huomattavasti laajemmin itsensä läpi. Siihen Twitterillä on ollut jo monta hyvää mahdollisuutta ja aika on ollut riittävän kypsäkin, joten kun isoa läpilyöntiä ei ole vielä tapahtunut, niin en näe mitään syytä, miksi tulevana vuonna olisi toisin. Esimerkiksi presidentinvaalit vuonna 2012 toivat paljon lisää käyttäjiä Twitteriin – käyttäjätunnusten määrä kasvoi nopeasti 300 000:een, mutta huomattavan pieni osa rekisteröityneistä käyttää Twitteriä aktiivisesti. Tällä hetkellä käyttäjämäärä liikkuu n. 32 000:n tietämillä per viikko:

Kuten käyrästä näkyy, käyttäjämäärä lisääntyi suhteellisen paljon tänä vuonna: kasvua oli n. +50%. Voi hyvästä syystä sanoa, että Twitter oli yksi vuoden 2013 kotimaisista some-ilmiöistä. Koko kansan trendistä näillä luvuilla ei kuitenkaan voida puhua – ei nyt, eikä jatkossa. (Vertaa Facebookiin, jolla on yli 2,1 miljoonaa kuukausittaista suomalaista käyttäjää.)

Ennusteeni Twitterin vuodesta 2014:

Maltillista kasvua aktiivisten käyttäjien määrässä, 40 000:n viikkokävijän raja voi kyllä mennä rikki
Ensimmäiset maksetut tweetit kolahtavat itse kunkin feediin. Odotan mielenkiinnolla, millainen reaktio siitä syntyy.
Reaaliaikaisena uutis- ja vaikuttamiskanavana Twitter on edelleen tehokkain some-palvelu – se kokoaa yhteen sosiaalisen median solmukäyttäjät, mielipidejohtajat ja perinteisen median toimittajat.

Tällaisten ennakointien tekemisessä on tietenkin aina iso riski olla väärässä – ja Twitterin kasvuvauhdin suhteen olisin mielelläni väärässä. 😉