Kategoria: ohjelmistot

Digitaalisen opetuksen ja oppimisen trendit (esitys)

Pidin tänään Suomen eOppimiskeskuksen jäsenwebinaarissa esityksen digitaalisen opetuksen ja oppimisen trendeistä.

Esitys koostuu kolmesta osasta:

  1. Missä Suomella on kirittävää?
    Tätä lähestyn mm. PISA-tutkimusten, OECD:n TALIS-tutkimuksen ja EU:n Kids Online -kyselyn pohjalta. Lisäksi käyn läpi kokemuksia koronakevään 2020 etäopetusjakson opeista KARVI:n selvitysten perusteella.
  2. Opetussovellusten trendimuutokset koronan aikana
    Taustalla on Jane Hartin vuosittaiset Tops Tools for Learning -kyselyt, joista tein koosteen aina vuodesta 2007 lähtien (saatavilla Drivessä). Esityksessä tarkemmin TOP 10 sovellukset vuosina 2017-2021 sekä poimintoja muista kiinnostavista muutoksista sovellusten käytössä.
  3. Digitaalisen opetuksen trendit maailmalla
    Kolmantena osana kävin läpi eri tahojen tänä vuonna julkaisemia opetuksen trendikatsauksia ja -listauksia. Yhteensä tutustuin n. 20 trendikatsaukseen, joista kokosin yhteenvetona useimmin toistuvat ja mielestäni tärkeimmät trendit. Yksittäisistä raporteista mainittakoon erityisesti 2021 EDUCAUSE horizon report, joka kokoaa tärkeimpiä muutoksia aiheuttavia makrotrendejä sekä niiden vaikutuksena näkyviä ilmiöitä erityisesti korkeakouluopetuksessa.

Alla on koko esitys ja sen jälkeen muutamia nostoja.

Avaa esitys Speaker Deckissä

Nostoja: 1. Missä Suomella on kirittävää?

EU Kids Online -tutkimuksessa v. 2020 (PDF) selvitettiin mm. lasten ja nuorten kännyköiden ja netin käyttöä. Sen mukaan 12-16-vuotiaat suomalaislapset kuuluvat Euroopan eniten nettiä kännykällä käyttäviin, mutta vain 15-23 % kertoi käyttävänsä nettiä koulutehtäviin. Tässä on selvästi parantamisen varaa, jotta kännykällä osattaisiin tehdä muutakin viihdekäyttöä. Kyselyt oli tehty ennen koronan aikaista etäopetusjaksoa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on selvittänyt, miten opetus sujui, kun koulut siirtyivät pikavauhtia etäopetukseen maaliskuussa 2020. Tulosten mukaan sekä peruskouluissa (kuvassa) että lukioissa etäopetukseen liittyi isoja ongelmia. Peruskouluissa valtaosa rehtoreista ja opetus-/ohjaushenkilökunnasta näki ongelmia opetuksen edistymisessä sekä oppijoiden etäopiskeluun liittyvien valmiuksien tukemisessa.

KARVI selvitti niin ikään, mitä hyviä käytäntöjä kevään 2020 ”etäopetus-eksperimentti” kouluille synnytti. Tässä kuvassa näkyy, mihin teemoihin kerrotut hyvät käytännöt liittyivät. Kiinnostavaa on, että peruskouluissa suurin osa maininnoista liittyi digiosaamisen kehittymiseen – mikä kertoo ”digiloikan” todella tapahtuneen opettajien taidoissa. Sen sijaan peruskouluissa pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen ei tämän perusteella vielä oltu monin paikoin päästy. Lukioissa suurempi osa maininnoista liittyi pedagogiikkaan. Jatkossa voi suositella suurempaa painoarvoa pedagogisten käytäntöjen kehittämiselle etenkin peruskoulun opettajille. Molemmissa vastaajajoukoissa iso osa maininnoista liittyi konkreettiseen etäkokousten hyödyntämiseen eri tavoin myös jatkossa.

2. Opetussovellusten trendimuutokset koronan aikana

Tässä kuvassa on Jane Hartin Top Tools for learning -kyselyissä TOP 10:n joukkoon sijoittuneet sovellukset ja ohjelmat vuosina 2017-2021. Listassa on mukana niin itseopiskeluun, työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun kuin ns. tavalliseen opetukseen ja oppimiseen liittyvät sovellukset.

Korona on tuonut suosituimpien sovellusten joukkoon etäkokoussovellukset Zoomin ja Microsoft Teamsin. Takavuosien suosikit WordPress ja Skype ovat olleet laskussa, vähemmässä määrin myös Word.

Tähän kuvaan kokosin selviä muutoksia, mitkä sovellukset ovat olleet laskussa ja mitkä nousussa tietyissä kategorioissa.

Oppimisalustoiksi sopivissa sovelluksissa laskussa ovat olleet yleiskäyttöiset pilvipalvelut kuten Dropbox ja Google Workspace (ent. G Suite) sekä blogipalvelut ja mm. Microsoft Sharepoint. Niiden sijaan suosiotaan ovat nostaneet nimenomaan opetuksen tukemisen tehdyt kehittyneet oppimisalustat kuten Google Classroom, Flipgrid, Quizizz ja Canvas.

Yhteisö- ja ryhmäalustojen kategoriassa somepalvelut kuten Facebook, Twitter ja Yammer ovat laskeneet ja tilalle on tullut pikaviestipalvelut WhatsApp, Telegram, Viber ja Discord.

Etäyhteyssovelluksissa vanhat sovellukset Skype ja Adobe Connect ovat saaneet väistyä uudempien Zoomin, Microsoft Teamsin, Google Meetin ja Wherebyn edeltä.

3. Digitaalisen opetuksen trendit maailmalla

Maailman talousfoorumi WEF on listannut toistuvasti, mitä taitoja ns. tulevaisuuden työelämässä tarvitaan eniten. Listauksen sisältö ei ole eri vuosina juurikaan muuttunut, vaan ainoastaan taitojen järjestys. Tämä listaus on viime vuodelta.

Tässä on n. 20 lähteestä koostamani listaus digitaalisen oppimisen ja opetuksen trendeistä tällä hetkellä. Olen valinnut kuvaan useimmin mainitut ja mielestäni merkittävimmät tällä hetkellä digitaalista opetusta muuttavat ilmiöt. Trendit eivät ole tässä missään erityisessä tärkeysjärjestyksessä.

  • Mobiili oppiminen + saavutettavuus
  • Sosiaalinen ja yhteisöllinen oppiminen
  • Personoitu / adaptiivinen oppiminen
  • Kehittyneet oppimissisällöt ja LMS:t
  • Mikro-oppiminen
  • Videot oppimisessa
  • Pelillisyys + VR ja AR
  • Oppimisanalytiikka ja tekoäly
  • STEAM-opetus ja maker-kulttuuri

Lopetin esityksen tähän kuvaan, joka kokoaa yhteen pedagogisesti laadukkaan yhteisöllisen oppimisen elementtejä (ml. edellä kuvattuja trendejä). Yhteisöllinen oppiminen yhdistettynä sitä tukevaan teknologian ja kehittyneiden oppimissisältöjen käyttöön johtavat parhaimmillaan syvälliseen ymmärtävään oppimiseen. Tämän tyyppinen opetus ja oppiminen voivat tapahtua niin läsnä, etänä kuin verkossakin.

(Kirjoituksessa olevia kuvia saa käyttää lähde/linkki mainiten.)

Häiriköt, tietoturva ja some-ohjeistukset (esitys)

Tänään tuli päätökseen Lapin yliopiston webinaarisarja ”Opettajan tietoturva ja lainsäädäntö” (2 op). Kiitokset osallistujille! 🙂

Viimeisen kerran aiheenani olivat netissä olevat häiriköt (ml. seksuaalinen häirintä ja nettikiusaaminen), tietoturva (salasanat, nettiyhteys, saastuneet verkkosivut, 2-vaiheinen tunnistautuminen ym.) sekä some-ohjeistukset oppilaitoksissa (oppilaille, opettajille).

hyva-salasana

Esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

Mobiilia ja monilukutaitoa

Kesäloma on taakse jäänyttä elämää ja syyskauden koulutuskeikat päässeet alkuun.

Mobiililaitteet koulunkäynninohjaajan työvälineenä

Viime viikon keskiviikkona olin Pyhäjärvellä pitämässä mobiilaitteiden käytön koulutusta kunnan koulunkäynninohjaajille. Ennen en olekaan pitänyt koulutusta tälle kohderyhmälle. Tuntuu, että koulunkäynninohjaajat ovat jääneet monesti kuin paitsioon tieto- ja viestintätekniikan käytön osalta. Kuitenkin esimerkiksi nuorten sosiaalisen median palvelujen tunteminen ja mobiilisovellusten käyttömahdollisuuksien tunteminen oppimisen tukena ovat heille erittäin hyödyllistä tietoa.

Avaa esitys SlideSharessa

Monilukutaito lukion opetuksessa

Viime perjantaina kävin Keravan lukiolla pitämässä opettajille koulutuksen monilukutaidosta. Aivan kuten peruskoulun puolella myös lukioissa riittää työtä uuteen OPS:iin sisältyvän monilukutaito-käsitteen haltuunotossa. Käsite on hyvin laaja ja sitä voi katsoa todella monesta eri näkökulmasta.

Omassa näkökulmassani painottuu se, miksi monilukutaito on tullut mukaan opetussuunnitelmiin, ja mihin monessa aihetta käsittelevässä artikkelissa viitataan: varsinkin verkossa uusia tekstilajeja piisaa loputtomiin, ja niitä ei perinteinen äidinkielen opetus yksinään tavoita. Siksi tarvitaan koulutuksen läpilyövää monilukutaidon opetusta, joka sisältää niin uudet luku- ja kirjoitustaidot että sosiaalisia taitoja sekä näiden arviointikykyä.

Avaa esitys SlideSharessa

Aiemman sosiaalista mediaa ja monilukutaitoa käsittelevän artikkelini löydät tästä.

 

Digi-OPS opettajan ja opiskelijan kannalta (esitys)

Tänään kävin Jyväskylässä pitämässä puheenvuoron lukio-opettajien pedagogisessa iltapäivässä. Aiheena oli lukion uusi OPS ja erityisesti digitaalisuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. Minun tehtäväni oli herätellä ns. isoilla linjoilla, minkä jälkeen opettajat jatkoivat päivää käytännönläheisemmissä työpajoissa.

Avaa esitys SlideSharessa

Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet (esitys) + lista some-palveluista

Olin tänään kouluttamassa Oulun aikuiskoulutuskeskuksella (OAKK) verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa. Kyse oli Open Päivitys -täydennyskoulutushankkeeseen kuuluvasta koulutuksesta. Kiitokset aktiivisille osallistujille – hyvää keskustelua ja pohdintaa! 🙂

Kirjoittelen myöhemmin lisää Open Päivityksen blogiin, nyt laitan vain nopeasti aineistoja muidenkin nähtäväksi:

Avaa esitys SlideSharessa

Alla ”pitkä versio” listastani, johon olen kerännyt hyviä netti-/sosiaalisen median palveluita. Aloitin listan keräämisen aikanaan Oulun yliopistolla untuvikkona koulutusteknologian opettajana vuonna 2009, mutta nyt päivitin sitä uudemmilla some-palveluilla sekä poistin edesmenneet. Harmittavan monta hyvää palvelua on saanut jo mennä: Jaiku, Knol, Dabbleboard ja viimeisenä Posterous. Pian lähtöpassit saa myös iGoogle. Nerokkaita palveluita kaikki.

Lista on laadittu sosiaalisen median käyttöä aloitteleville, mutta jospa siitä olisi iloa muillekin.

Lista suosittelemistani netti-/some-palveluista

  • RSS-syötteet ja aloitussivut
  • Yhteisöpalvelut ja keskustelu
    • Ning – yhteisösivusto, keskustelut, blogit, ryhmät
    • Edu20.org – ”web 2.0 -oppimisympäristö”
    • Google Groups – keskusteluryhmät
    • Edmodo – ryhmäkeskustelut, tehtävät, kalenteri, tiedostot, yms.
    • Twitter – mikroblogi ja yhteisö
    • Facebook – yhteisöpalvelu, etenkin ryhmät ja sivut
    • Google+ – yhteisöpalvelu, huomaa uudet ryhmätoiminnot
    • Yammer – organisaation sisäinen keskustelukanava
    • TodaysMeet – yksinkertainen keskustelukanava esim. tapahtuman ajaksi
  • Ohjelmia tiedon jäsentämisen ja prosessoinnin tueksi
  • Sosiaaliset kirjanmerkit ja kuratointi
    • Diigo – jaetut kirjanmerkit ja www-sivuihin liittyvät muistiinpanot, myös yhteisöpalvelu
    • Pinterest – kuvalliset linkkikokoelmat
    • Scoop.it – linkkikokoelmat
    • Paper.li – päivittäinen some-sanomalehti
    • Flipboard – päivittäinen some-sanomalehti iPadille
    • Delicious.com – sosiaaliset kirjanmerkit
    • PearlTrees – sosiaaliset kirjanmerkit käsitekarttana
  • Kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmat
  • Esitykset
    • Slideshare – esitysten ja dokumenttien jakaminen sekä upottaminen esim. blogiin
    • VoiceThread – puheella kommentoidut esitykset
    • Prezi – ”zoomaava” esitystyökalu näyttävien esitysten tekoon
  • Median ja tiedostojen jakaminen
  • Resurssipankit ja oppimisaihiot
  • Aikataulut ja projektit
    • Google Calendar – kalenteri
    • Doodle – aikataulujen sopiminen (myös muista vaihtoehdoista päättäminen)
    • Scrumy – minimalistinen projektinhallinta
    • Basecamp – projektinhallintaohjelma
    • Producteev – erilainen projektinhallintaohjelma
  • Viestintäohjelmia

Mikä on Instagram? Entä Paypal? Vastaukset Google-hakujen suosituimpiin kysymyksiin.

mika_on2Joskus joku asia johtaa toiseen ja siitä syntyy jokin uusi mielleyhtymä/kokonaisuus. Näin kävi, kun Google julkaisi eilen vuoden 2012 suosituimmat hakusanat ja Marko Suomi haastoi minut Twitterissä selittämään jonkun asian/käsitteen ymmärrettävästi.

Haasteen taustalla on Mari K. Niemen kolumni ”Kaappitutkijoita ja mediatyrkkyjä”, jonka suosittelen lämpimästi lukemaan – varsinkin, jos olet jonkin sortin tutkija, olet joskus ollut tai tulet vielä olemaan. Kiitos linkistä ja haasteesta, Marko!

Valitsen aiheikseni Googlen suosituimpien ”Mikä on…” -alkuisten hakujen TOP 10:n:

  1. Mikä On Instagram
  2. Mikä On Paypal
  3. Mikä On Twitter
  4. Mikä On Blogi
  5. Mikä On Java
  6. Mikä On Ipad
  7. Mikä On Cv
  8. Mikä On Facebook
  9. Mikä On Internet
  10. Mikä On Wifi

Hiukan on pitkä lista, mutta yritetään…

1. Mikä On Instagram?

Instagram on omien sanojensa mukaan helppo tapa jakaa ottamiaan valokuvia kavereille. Parhaiten Instagram tunnetaan kuvista, joita on muutettu jollain efektillä esim. vanhanaikaisen tai ”hämyisen” näköisiksi. Instagram koostuu kännyköille/tableteille saatavana olevasta sovelluksesta ja instagr.am-verkkopalvelusta. Nykyisin sovellus on saatavana Android– ja iOS-laitteille.  Lue lisää Wikipediasta.

2. Mikä On Paypal?

Paypal on verkkomaksupalvelu, jota käytetään niin verkko-ostosten ja kk-tilausten maksamiseen kuin muidenkin rahansiirtojen tekemiseen eri Paypal-käyttäjien välillä. Käyttäjät voivat siis olla joko yrityksiä tai yksityisiä henkilöitä. Maksu voi tapahtua joko Paypal-tiliin tallennetulla rahalla tai siihen kytketyllä luottokortilla. Paypal tukee esim. Visaa, Mastercardia ja Amexia. Palvelu pyrkii olemaan luotettava vaatimalla käyttäjiltä kaikenlaisia todisteita henkilöllisyyden ja/tai yrityksen oikeellisuudesta.

3. Mikä On Twitter?

Twitteriä voi luonnehtia reaaliaikaisen webin maailmanlaajuiseksi uutis- ja keskustelukanavaksi. Se on mikroblogi, jossa käyttäjät voivat seurata toistensa lyhyitä viestejä ja kirjoittaa omia viestejä käyttäjille, jotka seuraavat heitä itseään. Käyttäjien verkostoituminen tapahtuu siis alkamalla seuraamaan muita tweettaajia. Käyttäjien välillä käydään nokkapokkaa, onko seuraajien määrillä jotain merkitystä vaiko ei. Loppujen lopuksi eniten seuraajia (jopa miljoonia) on kuitenkin julkkiksilla ja toiseksi eniten niillä, jotka tuottavat todella hyvää sisältöä. Palvelun osoite on twitter.com, mutta useimmat käyttäjät tweettaavat jonkin apusovelluksen kautta, esim. Tweetdeckillä. Allekirjoittanut on Twitterissä nimellä hponka.

4. Mikä On Blogi?

Tämä on blogi. Blogin tunnistaa siitä, että kirjoitukset tulevat peräkkäin aikajärjestyksessä ja niitä voi kommentoida. Jos jompi kumpi puuttuu, kyse on jostain muusta, jota ehkä silti väitetään blogiksi, vaikka se ei sitä ole.

5. Mikä On Java?

Java on ohjelmointikieli, joka on saanut nimensä Jaavan saaresta, jolla tuotetaan paljon kahvia, minkä takia Java-kielen logossa on höyryävä kahvikuppi. Javalla tehdään ohjelmia, jotka toimivat millä tahansa laitteella, jossa on Java-kielen suorittamisen mahdollistava kääntäjäohjelma. Javaa markkinoitiin alunperin nettisivuilla selaimen sisällä ajettavia sovelluksia varten, mutta suuremman suosion se sai palvelinkäytössä dynaamisia www-sivuja luotaessa, raskaissa palvelinsovelluksissa sekä kännyköissä ja taskutietokoneissa. Yleisyytensä ja ilmaisuutensa ansiosta se on myös suosittu kieli ohjelmoinnin opetuksessa. Huom. Javaa ei pidä sekoittaa JavaScriptiin, jolla ei ole nimen ohella muuta yhteyttä Javaan. Lisätietoa Javasta Wikipediasta.

6. Mikä On Ipad?

IPad on Applen kehittämä taulutietokone, jota myös tabletiksi ja täppäriksi kutsutaan. IPad on ulkoisesti litteän suorakuution muotoinen ja siinä on pyöristetyt kulmat. IPadin hallitsevin piirre on iso kosketusnäyttö, joka toimii samaan aikaan laitteen näyttönä ja ohjaimena: kosketusnäyttöä käytetään sormilla. Kosketusnäytöllä ei ole kätevää kirjoittaa pitkiä tekstejä, mutta sitä varten voi hankkia lisälaitteena saatavan näppäimistön. IPadin soveltuu etenkin pelien pelaamiseen, videoiden katsomiseen ja nettiselailuun (etenkin sosiaalisen median palvelujen käyttöön), mutta aika paljon löytyy myös hyöty- ja oppimissovelluksia. IPadista on useita versioita, jotka poikkeavat lähinnä iältään ja kooltaan – hyviä laitteita kaikki! Lisätietoa iPadista.

7. Mikä On Cv?

CV on lyhenne sanoista curriculum vitae. Se tarkoittaa ansioluetteloa, mutta jostain syystä me suomalaiset kuvittelemme olevamme fiksumpia, kun käytämme äidinkielen sijasta jotain sivistyssanaksi kuviteltua vastinetta. Noh, nuoremmalla ikäpolvella ”seevee” on vakiintunut puhekieleen, eikä sillä välttämättä yritetä korostaa itseä.

8. Mikä On Facebook?

Facebook on tämän hetken suosituin nettipalvelu, jolla on yli miljardi käyttäjää. Facebookiin liityttäessä luodaan itsestä profiili, joka sitten näkyy muille palvelun käyttäjille. Koska palvelua käyttää Suomessakin yli 2 miljoonaa ihmistä, niin sen hakutoiminnolla löytyy nopeasti sukulaisia, työkavereita ja tuttuja, joita voi pyytää kavereikseen. Kaveriksi liitettyjen käyttäjien julkaisemia viestejä, kuvia, linkkejä ym. on sitten helppo seurata oman Facebookkinsa etusivulta. Vähemmän tuttuja ihmisiä ei tarvitse pyytää kavereiksi, vaan heidän julkaisunsa voi tilata (jos henkilön profiili on julkinen), jolloin nekin näkyvät omalla etusivulla. Lisäksi yritysten ja muiden tahojen tekemien Facebook-sivujen julkaisut voi tilata tykkäämällä niistä. Tosin Facebook pyrkii päättelemään, mistä viesteistä olet kiinnostunut, minkä takia et kuitenkaan näe kaikkia kavereiden, seurattavien ja Facebook-sivujen viestejä, vaikka se periaatteessa on palvelun ydinidea. Facebookissa on paljon muitakin arveluttavia piirteitä eikä ihmisistä välttämättä saa todellista kuvaa Facebook-profiilin perusteella.

Tämä menee jo liian pitkäksi, joten ei enempää tällä kertaa. En kehota liittymään Facebookiin, mutta aika moni siellä jo on.

9. Mikä On Internet?

Internet on palvelintietokoneiden välinen maailmanlaajuinen tietoverkko. Nämä nettisivut ovat osa sitä ja muita Internetin osia ovat esim. sähköpostit, irc-kanavat ja vertaisverkot. Internetin käyttöön tarvitaan Internet-yhteys, jonka saa esim. DNA:lta, Soneralta, Saunalahdelta tai joltain muulta Internet-palveluntarjoajalta (=ISP). Lisätietoa Wikipediasta.

10. Mikä On Wifi?

Wifi on langaton lähiverkko, jonka kautta voi käyttää esimerkiksi Internetiä, viereisen huoneen tietokoneen jaettuja tiedostoja tai tulostaa jotain kolmannessa kerroksessa olevalla verkkotulostimella. Varmaan monelle tutumpi käsite on WLAN joka tulee suoraan sanoista langaton lähiverkko (=wireless local area network). Langatonta verkkoa käytettäessä kannattaa muistaa, että koskaan ei pidä lähettää mitään kirjautumistietoja kuten sähköpostin tai Facebookin tunnusta ja salasanaa langattoman verkon yli, jos yhteys ei ole suojattu ja salattu, koska tällöin joku muu käyttäjä voi kaapata ne. Eli vaikkapa kaupungin, ravintolan tai hotellin vapaasti käytettävässä langattomassa verkossa ei kirjautumisen vaativia nettipalveluita kannata käyttää. Lisätietoa taasen Wikipediasta.

—

Olipas siinä, mutta tulipa tehdyksi.  Korjailkaa ja täydentäkää kommenteilla. 🙂

Haastan mukaan asioiden selittämiseen Jari Larun, Mikko Mannisen, Anne Rongaksen ja Miikka Salavuon.

Sosiaalisen median strategiat ja ohjeistukset (esitys)

Pidin tänään sosiaalisen median koulutuksen Oulun yliopiston kv-markkinointitiimille ja viestintäpalveluille. Aiheena oli mm. sosiaalisen median käyttöönotto sekä strategian ja ohjeistuksen laatiminen (slidestä 21 alkaen).

Esityksen alussa käsittelin esteitä, jotka organisaation on ylitettävä ennen sosiaalisen median käyttöönottoa. Tällaisia ovat mm. erilaisten pelkojen voittaminen, avoimeen keskusteluun uskaltautuminen ja pelisääntöjen tunteminen. Mukana on esittelyt YLE:n, Nokian ja Rovaniemi Design Weekin strategioista/ohjeistuksista sekä linkkejä muihinkin. Lopussa käsitellään erilaisia tapoja, miten voidaan mitata sosiaalisen median tuloksia sekä seurata yrityksen mainetta verkossa.

Avaa esitys SlideSharessa

Sopivasti tätä esitystä valmistellessa sosiaalisen median strategiat ovat olleet paljon esillä netissä. Tässä muutamia käyttämiäni lähteitä:

Tässä vielä toinen (ajallisesti ensimmäinen) tämänpäiväisen koulutuksen esitys, joka käsittelee sosiaalisen median perusteita, palveluita, käyttäjiä ja sosiaalisia verkostoja:

Avaa esitys SlideSharessa

Web-pohjaiset projektinhallintaohjelmat (päivitetty esitys)

Pidin tänään opiskelijoille lyhyen katsauksen web-pohjaisista projektinhallintaohjelmista (alla). Käytin pohjana vuoden takaista esitystä, mutta koska ohjelmat olivat kehittyneet vuodessa, sitä piti samalla päivittää.

Muutin ex-PBwikin tilalle Wikispacesin. Se toimi esimerkkinä siitä, että projektinhallintaohjelmana voi käyttää myös wikiä. Wikispacesin monipuolisuus ja muiden palveluiden upotustoiminnot takaavat sen, että käyttömahdollisuudet eivät lopu kovin äkkiä kesken. Sen rinnalla voi käyttää myös Scrumya – kunhan pitää osoitteen ei-julkisena.

Vuosi sitten Producteev oli vasta suljetussa beta-testissä, mutta nyt se on valmis. Siinä projektinhallintaohjelma on mietitty konseptina täysin uusiksi web 2.0 -tyyliin. Ominaisuuksista täytyy vähän tinkiä, mutta tilalle saa karkkikäyttöliittymän, jossa tärkeimmät – eli projektin tehtävät – ovat pääasiana. Suosittelen tutustumaan.

Basecampista löytyy nykyään ilmainenkin vaihtoehto, johon saa yhden projektin ilman liitetiedostoja ja rajoittamattomasti käyttäjiä. Sen rekisteröitymislomake on hyvin piilotettu, mutta tässä suora linkki. Tätä käytän itse.

Kotimaisessa LumoFlow’ssa saa nykyään ilmaiseksi rajoittamattomasti käyttäjiä ja projekteja, kun vuosi sitten ne oli vielä rajattu. Hienoa kehitystä! 🙂

Zoho Projectsia voi suositella vain todella vaativaan käyttöön. Ohjelmasta löytyy lähes kaikki, mitä web-pohjaiselta projektinhallintaohjelmalta voi toivoa. Extrana paketissa tulee Zohon toimisto-ohjelmat, joilla voi luoda dokumentteja lennosta. En varmasti vielä edes löytänyt kaikkia toimintoja. 😉

Avaa esitys SlideSharessa

Google Wave testauksessa

Sain Janilta Google Waven testitunnukset lainaksi (kiitos!) ja pääsin testaamaan, lunastaako Wave lupauksiaan. Ei muuta kuin heti kirjautumaan ja sisälle Waveen:

google_wave_dev_2

En ollut katsonut demovideota kovin tarkasti, joten lähtökohta oli sama kuin kellä tahansa uudella käyttäjällä uuden ohjelman kanssa. Lähinnä olin lukenut, mitä sillä voi tehdä. Ensin piti tietysti selvittää, mitä tapahtuu mistäkin.

Ylhäällä näkyy vihreänä palkkina uusi Wave, johon minut on merkitty osallistujaksi. Tämän Waven nimi on ”Mo”.

Vasemmalla on sähköposteista tutun näköinen valikko, jossa on inbox, roskakori, hakemistot, tallennetut haut yms. Sen alla on kaverilista.

Keskellä on vasemmalta auki valittu näkymä. Yllä olevassa kuvassa inbox. Mutta tässä tapauksessa inboxissa ei ole viestejä, vaan Waveja, suomeksi vaikkapa ”veivauksia”. 🙂

Ja oikealle tulevat Wavet, kun niitä avataan. Aluksi siinä on vain linkki uuden Waven luomiseen.

Ikkunoita voi piilottaa ja niiden leveyksiä muuttaa. Käytännössä Wave-ikkunat kannattaa pitää isoimpina, koska työskentely tapahtuu niissä.

Avataan yksi wave:

google_wave_dev

Wavet ovat lyhyesti kerrottuna viestiketjuja, joissa jokainen viesti on wikimäinen muokattava sisältöalue. Sisältönä voi olla sitten melkein mitä vain: tekstiä, keskustelua, kuvaa, upotettuja toimintoja, pelejä, kaavioita, tiedostoja jne. Lisäksi joukossa voi olla kahden tai useamman välisiä privaatti-vastauksia, jotka eivät näy kaikille. Wave-virta muodostuu ns. vastausviesteistä (Reply) ja alimmaisena on aina viimeisen vastaus.

Jokainen Wave on päättymätön yhteistyövirta. Yhdellä käyttäjällä voi olla lukematon määrä Wave-virtoja samaan aikaan – kuten sähköposteja nykyisin. Ja jokainen niistä voi kehittyä koko ajan tai muuttua täysin. Onneksi Wavesta löytyy jo nyt playback-toiminto. 🙂

Yllä olevassa kuvassa on tuotu pari kuvaa omalta koneelta. Tiedostojen tuominen onnistuu suoraan Windowsista raahaamalla, jos koneeseen on asennettu Google Gears. Muutoin joutuu painamaan Attachment-klemmaria ja valitsemaan tiedoston perinteisemmällä tavalla. Waveen liitetyt tiedostot löytyvät nopeasti myös alhaalta Images- ja Files-valikoista.

Waven wysiwyg-editorissa on pikatoiminnot mm. Google-hakujen tekemiseen (kuvassa oikealla auki oleva popup-ikkuna) sekä Google-karttojen upottamiseen. Kartoille voi sijoittaa pisteitä ja vetää viivoilla reittejä. Kätevää. Tässä esimerkki:

google_wave_dev_3

Jos Google Wavea ajetellaan sähköpostin korvaajana, niin jo nämä toiminnot riittävät ”mullistamaan sähköpostin”. Mutta tässä testiversiossa ei ollut vielä mukana kaikkia toimintoja, esim. automaattinen virheiden korjaus tekstistä puuttui.

Käyttökokemusten pohdintaa

Testailimme Wavea Janin kanssa samaan aikaan. Kätevää oli, että näki koko ajan, mitä toinen oli tekemässä. Siis sitä mukaan kuin kirjoittaa tekstiä, muut näkevät, mitä kirjoitat. Tosin voidaan kysyä, haluavatko kaikki tätä: useinhan lause tulee muotoiltua monta kertaa ennen lähetystä. Joskus ensimmäinen ilmaisutapa ei olekaan se, mitä halutaan ilmaista. Wavessa enter-näppäimen antamaa harkinta-aikaa ei ole.

Delete-nappia kannattaa varoa. Sitä klikkaamalla hävittää tehokkaasti vaikkapa tuntien yhteistyön hedelmät. Se EI tule roskakoriin. Roskakoriin tulevat vain poistetut wavet. Playback voi onneksi pelastaa.

Jo kahden käyttäjän testauksessa tuli esille, että Wave karkaa nopeasti käsistä. Kun muokkauksia voi tehdä mihin tahansa sisältöön, ja uusia vastauksiakin voi tulla mihin tahansa väliin, käyttäjä saa olla tarkkana pysyäkseen mukana. Tähän asti olemme tottuneet lähinnä kronologiseen viestintään, jossa viestit tulevat tietyssä järjestyksessä. Wavessa viesti muuttuu koko ajan. Ainoa vertauskohta Wavelle ovat wikisivut, joita voi muokata monta käyttäjää samaan aikaan. Waven tapauksessa tilannetta voidaan verrata siihen, että laitetaan kaikki wikin sivut peräkkäin samaan näkymään. Niin, ja sanoinhan jo, että voit osallistua samanaikaisesti vaikkapa pariin kymmeneen Waveen. Joko tipahdit kärryiltä? 😉

Yksi Waven ongelma on myös se, ettei käyttöliittymä erottele mitenkään sisältöä ja keskustelua (metasisältöä). Ainakin aluksi on haaste erottaa wave-virrasta, mitkä osat on tarkoitettu yhteisesti muokattavaksi sisällöksi ja mitkä kohdat ovat kommentteja ja keskustelua. Ne kaikki sekoittuvat toisiinsa iloisesti. Ei välttämättä tehokkain mahdollinen tapa toimia. Joku voisi sanoa tätä myös huonoksi käyttöliittymäsuunnitteluksi – konseptiautoksi, jolla on vaikea ajaa.

Jotta Wave voi toimia, sitä pitää käyttää järkevästi. Waven mahdollisuudet pakottavat osallistujat sopimaan yhteisestä tavasta ”veivata”. Muutoin ei kannata edes yrittää.

Onneksi myös ihmisen muistikapasiteetti ja kognitiiviset valmiudet rajoittavat Waven käyttöä ja estävät ”veivejä” paisumasta mielettömiksi sekasotkuiksi. Toivon niin. 😉

Tämä Google Wave on kuitenkin vasta ensimmäinen versio: keskeneräinen, buginen, vaikea jne. Veikkaan, että Wave tulee muuttumaan rajusti kunhan tämä versio julkaistaan ja Google alkaa saamaan käyttäjäpalautetta. En usko, että Google Wave tällaisena yleistyy massojen työkaluksi saati sähköpostin korvaajaksi. Mutta parin vuoden lisäkehitystyön jälkeen siitä voi tulla sellainen – tai jos ei Wavesta, niin jostakin muusta vastaavan tyyppisestä palvelusta.