Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018

Vuodenvaihteesta on kulunut jo hetki, joten on sopiva aika summata, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018.

Disclaimer: tämä ei tule olemaan sosiaalisen median hehkutusta. Kyse oli suuresta somepettymyksen vuodesta.

Jaan tämän vuosiyhteenvedon kahteen osaan: sosiaalisen median kannalta merkittäviin tapahtumiin sekä somepalvelujen suosioiden muutoksiin, jotka ovat lyhyesti lopussa.

1. Facebookin tietosuojakohu

Vuoden ylivoimaisesti suurin somekohu tapahtui maaliskuussa, kun Cambridge Analytica -yhtiön ex-työntekijä Christopher Wylie vahvisti epäilyt, että Facebookista saatuja käyttäjätietoja oli käytetty osana Trumpin vaalikampanjaa. Lukemaksi paljastui peräti 50 miljoonaa käyttäjätiliä.

Tätä seurasi mm. Mark Zuckerbergin hiillostaminen USA:n kongressissa. Zuckerbergin vakuutteluja ei auttanut se, että myöhemmin vuoden aikana osa hänen kertomastaan paljastui virheelliseksi, esiin tuli uusiakin ongelmia tietosuojassa ja Facebook joutui vielä uuden tietovuodon kohteeksi syyskuussa.

Facebookista saatujen tietojen käyttö laajamittaiseen vaalivaikuttamiseen sekä yhä jatkuvat tietosuojaongelmat aiheuttivat monen käyttäjän luottamuksen murentumisen palvelua kohtaan. Näin kävi myös Suomessa: esimerkiksi DNA:n kyselyssä huhtikuussa 7 % vastaajista kertoi poistaneensa Facebook-tunnuksensa ja yli puolet kertoi kohulla olleen jotain muutosta Facebookin käyttöönsä.

2. Facebookin taistelu väärinkäytöksiä vastaan

Tietosuojakohun jälkeen Facebook ei ole sentään jäänyt lepäämään laakereilleen alustan väärinkäytösten suhteen. Marraskuussa Facebook kertoi, että se oli poistanut edellisen 6 kk:n aikana peräti 1,5 miljardia valetiliä palvelusta. Lukema oli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisellä jaksolla.

Lukema on melkein käsittämättömän suuri. Sitä voi verrata Facebookiin globaaliin keskimääräiseen päivittäiseen käyttäjämäärään 1,49 miljardia tai kuukausittaiseen käyttäjämäärään 2,27 miljardia (syyskuulta).

Nämä lukemat avaavat niiden haasteiden mittasuhteita, joiden kanssa Facebook on tekemisissä, kun se pyrkii torjumaan valetilejä ja muuta alustansa väärinkäyttöä.

Facebookin algoritmit valetilien poistamisessa kuulostavat lukujen valossa tehokkailta, mutta samalla voi kysyä, kuinka paljon ilmoitetuissa käyttäjämäärissä on yhä mukana valetilejä. Facebook on myös kertonut muuttaneensa tapaansa laskea käyttäjämääriä, mikä viittaa juuri siihen, etteivät he ole itsekään varmoja, paljonko oikeita käyttäjiä on milloinkin todellisuudessa ollut.

Olen silti edelleen skeptinen sen suhteen, yrittääkö Facebook niin paljon kuin se voisi. Edelleen sen tietokäytäntö-sivusto on pikemminkin omiaan selittelemään asioita parhain päin sen sijaan, että se kertoisi tarkasti, mihin käyttäjien tietoja käytetään. Epäluottamusta lisää myös se, että faktantarkistajat ovat kertoneet, ettei Facebook välttämättä poista palvelusta valeuutisiksi osoitettuja uutisia.

3. GDPR ja EU-käyttäjien herääminen yksityisyyteen

EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR astui kunnolla voimaan 25.5.2018. Asetus nosti netti- ja somejäteiltä edellytettävän tietosuojan tason selvästi aiempaa korkeammalle. GDPR:llä oli jo ennen voimaantuloaan monenlaisia vaikutuksia somepalvelujen käyttöehtoihin ja tietosuojakäytäntöihin. Tärkein on kuitenkin GDPR:n takaama oikeus käyttäjille tarkistaa omat tietonsa palveluntarjoajien rekistereistä.

GDPR:n voimaantulo pian Facebookin tietosuojakohujen alkamisen jälkeen osui somepalvelujen käyttäjien tietoisuuden lisäämisen kannalta sopivaan saumaan. Huhti-, touko- ja kesäkuun ajan uutiset täyttyivät sekä Facebook-kohun että GDPR:n aiheista. Lisäksi samaan aikaan käyttäjien sähköpostilaatikot tulvivat eri somepalvelujen GDPR-tiedotteista.

Varmasti moni sai jo tarpeekseen GDPR-asioista, mutta yhtä varmaa on, että käyttäjät saivat samalla täysannoksen uutta tietoa omiin henkilötietoihinsa liittyvistä oikeuksistaan ja palveluntarjoajien velvollisuuksista. Sanomalehtien liiton tuoreen kyselyn mukaan jo 72 % 15-74-vuotiaista suomalaisista on huolissaan yksityisyydestään somessa. Viisi vuotta aiemmin lukema oli 47 %. Näen kyseessä olevan ison muutoksen ja uuden megatrendin alun, joka johtaa uuteen yksityisyyden aikaan sosiaalisessa mediassa.

Isossa kuvassa EU:sta tuli viimeinkin riittävän iso vastavoima monikansallisille netti- ja somejäteille. GDPR on hyvä askel siihen suuntaan, että netti- ja somepalveluilta vaadittavan turvallisuuden standardit määritellään jatkossa EU:ssa.

Pienenä yksityiskohtana GDPR aiheutti Suomessa lisäksi sen, että vuoden 2019 alusta voimaan tullut tietosuojalaki asetti jatkossa 13 vuotta ikärajaksi henkilötietojen käsittelyn suostumuksen annolle tietoyhteiskunnan palveluissa. Tämän myötä 13-vuotias ei enää tarvitse ikätasoonsa nähden tavanomaisten somepalvelujen käytölle huoltajiensa suostumusta.

4. Twitterin käyttäjätilien putsaus

Twitter on Facebookin ohella ollut merkittävä kanava valeuutisten levittämisessä ja mielipidevaikuttamisessa. Vuoden 2018 aikana Twitter teki useita vale-, spämmi- ja bottitilien massapuhdistuksia. Heinäkuussa Twitter kertoi poistaneensa edellisen kahden kuukauden aikana jopa 70 miljoonaa käyttäjätiliä. Monen mielestä vihdoinkin. Vuosien aikana Twitteriin oli ehtinyt kertyä monenlaista kuonaa.

Twitterin käyttäjätilien putsaukset ovat näkyneet myös suosittujen suomalaisten käyttäjien seuraajalukemien isoina muutoksina. Lukemat ovat vuoroin romahtaneet, osin palautuneet ja taas uudestaan romahtaneet.

Esimerkiksi Socialbakers-tilastopalvelun Suomen TOP-listan kärjessä yhä olevan @annemariayritys-tilin seuraajalukema putosi Twitterin putsauksen myötä käytännössä yhdessä yössä yli 200 tuhannella (kuvakaappaus otettu 17.8.2018):

Sivujuonteena nämä Twitterin puhdistukset ovat tuoneet esiin sen, keillä käyttäjillä on ollut tavallista enemmän seuraajissaan valetilejä tai ostettuja seuraajia.

Kääntäen puhdistukset ovat samalla osoittaneet, keillä ei ole ollut ostettuja seuraajia: niillä, joiden seuraajalukeman putoaminen on ollut vain pientä – korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Suomesta ei toistaiseksi ole löytynyt yhtäkään merkittävää poliitikkoa, joka olisi jäänyt kiinni epäilyttävän suuresta seuraajamäärän putoamisesta.

5. Twitterin algoritmi ja laatusuodatus

Verkostopalvelujen idea on periaatteessa yksinkertainen: valitsen itse, keiden viestejä haluan seurata, ja sen jälkeen näen ne palvelun etusivulla. Valitettavasti vuonna 2018 moni heräsi siihen, että myös Twitter on ottanut käyttöön algoritmin järjestellessään ja valitessaan käyttäjien virrassa näkyviä twiittejä. Twitter päätyi siis hajottamaan palvelunsa samoin kuin Facebook jo paljon aiemmin.

Algoritmi näyttää ensiksi suosittuja twiittejä sen sijaan, että se näyttäisi twiitit aikajärjestyksessä kuten aiemmin. Joskus tästä on suurta haittaa. Varmaa on ainakin se, että useimpia käyttäjiä algoritmi ärsyttää enemmän kuin hyödyttää. Alla tekemäni Twitter-kyselyn tulokset.

Twitterin algoritmin haitoilta voi vielä välttyä käyttämällä Tweetdeck-palvelua. Onneksi Twitter on myös heräämässä algoritmin ongelmiin tuomalla mobiilisovellukseensa mahdollisuuden katsoa twiittejä jälleen aikajärjestyksessä.

Toinen Twitterin uudehko algoritmi on sisällön laatusuodatus, jota voi puolestaan pitää positiivisena uudistuksena. Twitter käyttää mm. tekoälyä suodattaakseen twiittejä ja käyttäjiä, jotka voisivat aiheuttaa muilta käyttäjiltä paljon ilmoituksia epätoivotusta tai palvelun sääntöjä rikkovasta sisällöstä. Tavoitteena on, että hakutoiminnoissa ja käyttäjille näytettävissä ehdotuksissa (mm. suositellut seurattavat) näytetään sisältöjä ja käyttäjiä, joilla ei ole tunnistettu olevan kielteisiä vaikutuksia. Twitter vastaa näin kritiikkiin, jota se on saanut varsinkin polarisaation aiheuttamisesta keskusteluissa ja valeuutisten levittämisestä.

Twitter kertoo sivuillaan käyttäjien ”laatupisteitä” laskevan mm. seuraavien seikkojen:

Profiilin ominaisuudet (onko sähköpostiosoite vahvistettu, uusi tili, profiilikuva jne.)
Miten käyttäjä toimii Twitterissä (ketä seuraa, kenelle vastaa, ketä retweettaa jne.)
Miten muut tilit ovat vuorovaikutuksessa käyttäjään (esim. kuka blokkaa, kuka seuraa, kuka vastaa, retweettaa jne.)
Kuinka usein käyttäjätunnusta käytetään
Sisältääkö käyttäjän twiitit sensitiivistä sisältöä (aikuisviihde, väkivalta jne.)
Ovatko käyttäjän twiitit keskustelua rakentavia vai jakavia (todennäköisesti juuri tässä hyödynnetään tekoälyä ja verkostoanalyysiä polarisaation tunnistamisessa sekä pidetään lukua käyttäjän muilta saamista ilmiannoista)

Suomessa Twitterin laatusuodatus nousi otsikoihin tällä viikolla, kun Jussi Halla-aho kertoi Twitterin ”shadowbännäneen” hänen tunnuksensa. Kyse ei todellisuudessa ole mistään Twitterin ylläpidon tekemästä bännäyksestä, vaan laatusuodattimen toiminnasta.

6. YouTuben ylikaupallistuminen

YouTube on ollut pitkään yksi suosituimmista somepalveluista. Viimeistään vuonna 2018 tuli kuitenkin selväksi, että oikeastaan on jo virhe puhua siitä somepalveluna. Voitaisiin yksinkertaisesti puhua videopalvelusta, jota käytetään kyselyidenkin mukaan pääasiassa viihteeseen. Ja yhä suurempi osa siitä on kaupallista sisältöä.

Periaatteessa jokainen YouTube-video, jossa on mainosten näyttö päällä, on perimmiltään kaupallista sisältöä. Hyvin usein video itsessäänkin on mainos. On harhaanjohtavaa puhua ”kaupallisesta yhteistyöstä”, vaan rehellisempää olisi puhua mainonnasta. Kirjoitin aiheesta laajemmin helmikuussa.

Yksi ongelma on lisäksi se, että toisin kuin videoissa yleensä, YouTubessa ei ole ikärajoja videoiden sisällön mukaisesti, ja alaikäiset näkevät usein myös ikätasolleen sopimattomia mainoksia.

Tottoroo-vaikuttajamarkkinointiyrityksen (lue: mainostoimiston) kyselyn mukaan jopa 90 % 15-35-vuotiaista suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti kaupallisiin kumppanuuksiin ja mainontaan Tube-videoiden yhteydessä. 80 % kokee hyödyllisenä, että Tube-videoissa tuodaan esille ja arvioidaan erilaisia tuotteita tai palveluita. Nämä luvut osoittavat, että tube-mainonta puree nuoriin pelottavan tehokkaasti. Sen sijaan medialukutaidon ja -kriittisyyden näkökulmasta menee huonosti.

Olisi aika lopettaa tubettajien ihannointi. He ovat pikemminkin juontajia tai mainosten näyttelijöitä. Parhaassakin tapauksessa itsensä ja elämänsä näyttelijöitä.

Tubettajien seuraamista voi jollain tasolla verrata eläintarhassa vierailuun, jossa eläimet ovat ihmisten ihmeteltävinä ja tekevät ties minkälaisia temppuja palkkioiden toivossa. Tällä en väheksy lainkaan tubettajia: he ovat kuviossa pikemminkin mainostajien käyttövoimaa. Monet ovat kertoneet oireilevansa henkisesti tubettamisen stressaavuuden takia. Tässä mielessä tubettajat ovat huonoja idoleita nuorille.

7. MV-lehden ylläpitäjien tuomiot

Viime vuoden sosiaalisen median merkkipaaluihin kuului eittämättä MV-lehden ylläpitäjien saamat tuomiot. Ne osoittivat, että valeuutisten tuottaminen ja levittäminen ovat pahimmassa tapauksessa rikoksia. Samalla tuomiot viimeistään osoittivat suurelle yleisölle, mistä toiminnassa oli perimmiltään kyse.

Seuraavat ovat lainauksia HS:n päätoimittajan Antero Mukan kirjoituksesta lokakuulta:

JANITSKIN tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa toistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Bäckman sai vuoden ehdollisen tuomion vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen.

Oikeuden mukaan miesten toiminnan motiivina on ollut uhreiksi päätyneiden ihmisten maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen. Kirjoitukset ovat sisältäneet valheellisia tietoja, halventavia vihjauksia sekä yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita.

MV-lehden kautta purkautuivat niin maahanmuuttovastaisuus, katkeruus eliittiä kohtaan kuin tyytymättömyys liian liberaaliksi koettua mediaa kohtaan.

Ei voi edes väittää, että tässä jutussa testattiin sananvapauden rajoja, koska sananvapauden kanssa tällä määrätietoisella vihanlietsonnalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä.

Joka tapauksessa oikeus teki selväksi sen, että verkossakaan mikä tahansa törky ei ole sallittua. Tämän rajan vetäminen voi olla tavattoman merkityksellinen viesti koko suomalaiselle yhteiskunnalle, niin sille mitä me yksilöinä sosiaalisessa mediassa sanomme kuin vaaleihin valmistautuville poliitikoillekin.

Suurin kysymys on se, opimmeko me ihmisinä ja yhteiskuntana näistä mustista vuosista mitään. Tunnistammeko vastedes paremmin ne mekanismit, joilla meidät suomalaiset usutetaan kääntymään toisiamme vastaan, tahdottomiksi pelinappuloiksi laudalla, jonka loppuruudussa olemme kaikki häviäjiä?

8. Totuuden jälkeinen aika

Kaikki yllä mainittu kietoutuu yhteen käsitteeseen, joka kuvaa sosiaalisen median vuotta 2018 osuvasti: totuuden jälkeiseen aikaan.

Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta. Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta luettavaksemme. Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti. Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja puheenaiheita. Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan ole paljon merkitystä.

Vuonna 2018 sosiaalisen median käyttäjät yleisesti alkoivat todella ymmärtää, mitä totuudenjälkeisyys tarkoittaa.

9. Google+:n tarinan loppu

Google ilmoitti syksyllä lopettavansa Google+-yhteisöpalvelunsa elokuussa 2019. Joulukuussa toisen peräkkäisen tietoturvaongelman jälkeen se päätti vielä aikaistaa palvelun lopetuksen tehtäväksi huhtikuussa.

Google+ ei ole enää aikoihin ollut erityisen elävä somepalvelu. Mielestäni Google+:n verkostoitumismalli oli alunperin epäonnistunut. Siksi plussaa voi pitää yhtenä Googlen isoimmista virheistä. Miksi markkinoille tuotiin yhteisöpalvelu, jossa sosiaalisen verkostoitumisen idea oli hukassa?

Google+ oli kuin romaani, jonka kirjoittajalla oli tasan yksi hyvä idea. Kaikki ensimmäisen luvun jälkeen kirjoitettu oli tarinan turhaa pitkittämistä. Harva jaksoi lukea viimeiselle sivulle asti.

10. Somepalvelujen suosio Suomessa

Kuten lupasin, pidän tämän osuuden tällä kertaa lyhyenä. Jos ei muuta mainita, niin lukujen lähde on Sanomalehtien liiton kysely loka-marraskuulta 2018. Kiitokset sinne suuntaan tuoreista tiedoista!

WhatsApp on nyt suomalaisten suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 70 % 15-74-vuotiaista.
Facebook on yhä toiseksi suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 60 % 15-74-vuotiaista.
Facebookin käyttäjämäärä on laskenut selvästi, sillä vielä huhtikuussa 2018 Ylen kyselyssä sitä kertoi käyttävänsä 69 % 15-79-vuotiaista. Laajemmin kirjoitin Facebookin käyttäjämäärän laskusta syyskuussa.
YouTubea käyttää nykyisin 59 % 15-74-vuotiaista.
Instagram kuuluu harvojen nousijoiden joukkoon. Nyt sitä käyttää 35 % 15-74-vuotiaista. Vuosi sitten lukema oli 28 %.
Snapchatin käyttö on laskenut teineillä – muuthan eivät sitä juuri olekaan käyttäneet. Nyt 15-24-vuotiaista Snapchatia käyttää 48 %, kun vuosi aiemmin lukema oli 58 %. 15-74-vuotiailla käyttöaste on 11 %.
Suomi-Twitterissä on Pinnalla-tilastopalvelun mukaan suunnilleen 140-150 tuhatta uniikkia twiittaajaa kuukaudessa ja n. 700 tuhatta vuodessa. Lukemissa on kuitenkin mukana myös ei-suomalaiset retweettaajat. Jos katsotaan vain suomalaisia uuniikkeja käyttäjiä, niin Pinnalla-palvelun tekijän arvion mukaan heitä on noin 100 tuhatta kuukaudessa, ja yhteensä suomalaisia Twitterin käyttäjiä on noin 250-260 tuhatta. Twitterin käytössä Suomessa ei ollut merkittävää muutosta vuosien 2017 ja 2018 välillä.