Pidin eilen esityksen AVI:n järjestämässä webinaarissa viime kesäisestä pääministeri Sanna Mariniin liittyneestä #jauhojengi-kohusta. Webinaari striimattiin Kirjastokaistalle ja sen tallenne on katsottavissa. Tässä kirjoituksessa käyn läpi selvitykseni havaintoja.
Olen aiemmin käsitellyt jauhojengi-kohua Julkisen sanan neuvostossa yleisön edustajana. En tässä yhteydessä palaa median toimintaan enempää kuin tapahtumien selostaminen edellyttää, mutta suosittelen lukemaan JSN:n vapauttavat päätökset.
Miten jauhojengi-kohu alkoi?
Jauhojengi-kohun taustat voidaan jakaa kahteen osaan: tapahtumien maailmaan ja viestinnän maailmaan. Kohu syntyi 17.-18.8.2022. Seuraavassa kuvassa on esitetty alkuvaiheen tapahtumia.
Kuvaan merkityt vaiheet aikajärjestyksessä:
- Kohun taustalla oli kotibileistä kuvatut videot, joissa esiintyi myös pääministeri Sanna Marin. Videoiden kuvaamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole ollut julkisuudessa.
- Kyseiset videot – tai oikeammin niistä tehty kooste – jaettiin Instagramissa Rayharautio-nimisellä tunnuksella sen tarinat-osiossa. Tunnuksella oli kohun alkaessa 92 seuraajaa, mitä voi jo pitää varsin isona yleisönä, eikä kovin ”yksityisenä”. Rayharautio-tunnuksen ylläpitäjäksi on kerrottu mm. HS:n jutussa valokuvaaja Janita Autio.
- Kolmas vaihe on kiinnostava, koska siitä on saatavissa vähiten tietoa. Joku – tai jotkut – tallensivat Instagramissa jaetun videon ja jakoivat sitä eteenpäin. Epäilemättä tarkoituksena oli saattaa videot julkisuuteen.
- Ensimmäinen julkisesti netistä löytyvät merkki bilevideoista oli Ylilauta-keskustelufoorumilla keskiviikkoiltana 17.8.2022. Kuvaan olen merkinnyt kellonajanksi 20:54, mutta itse asiassa ensimmäinen videoihin liittyvä viesti oli Ylilaudalla jo klo 19:45 (en linkitä Ylilaudalle, mutta tässä ketjun tunniste: 130696072).
- Iltalehti julkaisi videoista editoimansa koosteen 17.8. klo 21:03. Samalla kellonajalla Iltalehti jakoi linkin artikkeliinsa Twitterissä. Tällöin video tuli ensimmäisen kerran kaiken kansan nähtäville.
- Aleksi Valavuori julkaisi alle puoli tuntia Iltalehden jutun jälkeen klo 21:31 Twitter-tilillään ilmeisesti lyhentämättömän videon Rayharautio-tunnuksen Instagram-tarinasta. Valavuoren twiitti oli englanniksi, mikä edisti kohun leviämistä kansainvälisesti.
- Kun video sai julkisuutta, se herätti pian epäilyjä pääministerin mahdollisesta huumeidenkäytöstä. Tähän vaikutti varsinkin videolla kuultu sana ”jauhojengi”. Seuraavana aamuna to 18.8. klo 7:23 kansanedustaja Mikko Kärnä ehdotti twiitissään pääministerille käyntiä huumeseulassa.
- Viimeistään huume-epäilyn jälkeen bilevideosta oli tullut merkittävä media- ja somekohu.
- Pääministeri Marin kommentoi kohua 18.8. klo 10 pitämässään tiedotustilaisuudessa, joka on yhä katsottavissa esimerkiksi Yle Areenasta. Merkille pantavaa on, että kun Marinilta kysyttiin ”jauhojengi”-sanasta, hän ei kiistänyt sen kuulumista videolla, mutta vastasi, että hän itse ei ole käyttänyt huumeita. Näin pääministeri tuli yhdistäneeksi sanan ”jauhojengi” ja huumeiden käytön. On myös hyvä huomata, että vasta tämän jälkeen media käytti uutisissa ”jauhojengi”-sanaa. Lisäys 21.2.2023: Korjaus edelliseen, että HS käytti ”jauhojengi”-sanaa jo 18.8. klo 9:46 julkaisemassaan jutussa, jonka silloinen versio löytyy yhä Archive.org-palvelusta.
- Jauhojengi-kohun ensimmäisten päivien huipennuksena voidaan pitää sitä, että Marin kävi perjantaina 19.8.2022 huumetestissä (lähde: IS).
Mistä ”jauhojengi”-sana oli peräisin?
Kohun alkuvaiheessa on pari kiinnostavaa yksityiskohtaa. Ensimmäinen niistä liittyy siihen, milloin ja kuka ensimmäisen kerran käytti jauhojengi-sanaa. Tälläkin kertaa ensimmäinen julkinen merkintä sanan käytöstä löytyy Ylilaudalta (ketju: 130696321) 17.8.2022 klo 21:29. Se ei kuitenkaan todista muuta kuin siitä, että Ylilaudalla keskusteltiin aiheesta – siinä missä Twitterissäkin.
Twitterissä ensimmäinen ”jauhojengi”-maininta oli vain 10 minuuttia myöhemmin klo 21:40, kun tunnus @pem8374 käytti sitä vastauksessaan Iltalehden toimittaja Jarno Liskille. On mahdotonta sanoa, halusiko hän antaa toimittajalle tietoa, vaikuttaa toimittajan videolta tekemään tulkintaan, vai oliko kyse silkasta sattumasta, että twiitin vastaanottaja oli toimittaja. Liski itse oli aktiivinen Twitter-keskusteluissa, joten ei ole ihme, että hänen twiitteihinsä tuli monenlaisia vastauksia.
Twitterissä hashtagien muodostuminen on keskeistä kohujen synnyssä, sillä hashtageista kohut saavat nimensä ja muistetaan. Hashtag ikään kuin määrittelee keskustelunaiheen. Ensimmäisen kerran #jauhojengi-hashtagia käytti nimimerkkitunnus @_M_I_N_T_T_U 17.8. klo 23:22.
Kiinnostavaa on, että sekä @pem8374 että @_M_I_N_T_T_U -tunnus on kumpikin luotu helmi-maaliskuun vaihteen tienoilla vuonna 2022 Ukrainan-Venäjän-sodan alussa, jolloin Twitteriin luotiin suuria määriä trolli- ja bottitunnuksia. Bottitunnuksia @pem8374 ja @_M_I_N_T_T_U eivät Tweeps.net:in bottianalyysin mukaan kuitenkaan ole, vaan korkeintaan trolleiksi tulkittavia. Muutoinkaan jauhojengi-kohun twiittaajissa ei ollut tavallista enempää bottitunnuksia.
Vaikka kaksi hieman epäilyttävää tunnusta buffasikin ”jauhojengiä” heti kohun ensimmäisenä iltana, se ei selitä sitä, miksi sana nousi Twitterissä voimakkaasti esiin. Kyseisten tunnusten seuraajamäärä ja twiittien näkyvyys ei edes riittäisi selittämään sitä.
Tärkein syy jauhojengi-sanan nousulle puheenaiheeksi oli yksinkertaisesti se, että moni kuuli sanan suoraan bilevideolta. Media ei kuitenkaan käyttänyt ”jauhojengiä” uutisartikkeleissa ennen kuin siitä oli kysytty seuraavana aamuna pääministeriltä itseltään. (Lisäys 21.2.2023: Lukuunottamatta HS:ia, joka käytti yhdessä jutussaan ”jauhojengiä” jo 18.8. klo 9:46.) Lukijan on hyvä tietää, että tiedotusvälineet ovat edelleen pysyneet kannassaan, että videolla todella sanottiin ”jauhojengi” eikä jotain muuta.
Jauhojengi-kohun twiittiaineistot 17.-31.8.2022
Tein esitystä varten selvityksen jauhojengi-kohuun liittyvistä twiittimääristä 17.-31.8.2022. Käytin kolmea eri aineistoa:
- Aineisto, jonka itse keräsin Twitteristä hakusanoilla ”jauhojengi”, ”#jauhojengi” ja ”jallujengi”, 17.-31.8.2022
- Mika Laitin tuoreeltaan keräämä aineisto 17.-19.8.2022, jonka hän on julkaissut Power BI:ssä
- Meltwaterin someseurantatyökalun ”jauhojengi”-hakusanalla Twitteristä keräämä aineisto, 17.-31.8.2022
Tärkein on itse keräämäni aineisto. Kahta muuta käytin apuna esityksen valmistelussa ja aiheen käsittelyn syventämisessä.
Tässä kuvassa näkyy twiittimäärän kehittyminen kohun alusta alkaen. Kuvassa on mukana myös 16.8.2022 sen osoittamiseksi, ettei jauhojengistä ollut puhetta Twitterissä ennen Iltalehden ensimmäisen jutun julkaisua.
Kohu jatkui ja uutta vettä myllyynsä vielä seuraavalla viikolla, kun 23.8.2022 julkisuuteen tuli Kesärannassa aiemmin kesällä otettu kuva, jossa kaksi vierailulla ollutta julkkista pussaa pääministerin pressiseinän edessä. Kuvaajassa toisaalta näkyy sekin, että vaikka kohu oli mittakaavassaan todella voimakas, se kuitenkin laantui Twitterissä kohtalaisen nopeasti.
Seuraavassa kuvaajassa näkyy, miten keräämäni aineiston twiitit jakaantuivat yksittäisten Twitter-käyttäjien kesken. Vasemmassa reunassa on käyttäjä, jolla oli eniten twiittejä aineistossa (yhteensä 102), sen jälkeen seuraavaksi eniten twiitannut käyttäjä jne. Aineistossa oli yhteensä 4236 eri käyttäjää. On kuitenkin syytä huomata, että aineistossa ei ole KAIKKI jauhojengi-kohuun liittyvät twiitit, vaan ainoastaan otos, joka perustuu käyttämiini hakusanoihin. Lisäksi osa kohuun osallistuneista tunnuksista on jo ehditty joko poistaa tai jäädyttää, ja moni käyttäjä on varmasti jälkikäteen poistanut silloisia twiittejään.
Sosiaalisen median palveluissa käyttäjien aktiivisuus on jakaantunut usein niin sanotun Pareton periaatteen tai 80/20-säännön mukaisesti. Sen mukaan 80 % seurauksista johtuu 20 % syistä. Eli somessa tyypillisesti 20 % käyttäjistä tuottaa 80 % sisällöistä. Jauhojengi-kohussa tämä EI kuitenkaan toteutunut, vaan twiitit jakaantuivat keräämässäni aineistossa tasaisemmin. Tämäkin osoittaa, että kohu ei vain aktiivisimpien twiittaajien aikaansaama ja ylläpitämä.
- 1 % eli 42 käyttäjää loi 15 % kaikista twiiteistä
- 10 % eli 441 käyttäjää loi 50 % kaikista twiiteistä
- 20 % käyttäjistä eli 847 käyttäjää loi 63 % kaikista twiiteistä
- 60 % käyttäjistä oli twiitannut aiheesta vain kerran
On kiinnostavaa tarkastella, mitkä tunnukset olivat ahkerimpia twiittaajia. Seuraavaan taulukkoon kokosin 10 aktiivisinta twiittaajaa, mutta piilotin kahden omalla nimellään esiintyvän henkilön tunnukset heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Kyse ei ole politiikasta tai muuten julkisuudesta tunnetuista henkilöistä.
5/10 oli tunnuksia, joita luonnehdin heidän tekemiensä twiittien vuoksi anonyymeiksi trolleiksi.
3/10 oli tunnuksia, joita luonnehdin nimimerkkitunnuksiksi. Hekin ovat anonyymejä, mutta heidät erottaa ensiksi mainituista twiittien sisältö. (En pidä ”Harvassailaa” todellisena sukunimenä.)
2/10 oli omalla nimellään esiintyneitä.
En pidä yllättävänä, että aktiivisimmissa tunnuksissa oli näin paljon niitä, jotka eivät esiintyneet omalla nimellään. Anonyymiuden takaa on helpompi kommentoida kriittisesti ja jakaa asiatontakin materiaalia kuin omalla nimellä. Samanlainen jakosuhde tuskin pätee koko aineistossa, mutta sitä en selvittänyt erikseen.
Kaksi anonyymiä trollitunnusta eli @Bilekriitikko ja @RingoArrrr oli luontipäiviensä perusteella luotu varta vasten jauhojengi-kohuun osallistumista varten. Tämän vuoksi tein koko 4236 käyttäjän aineistolle luontipäiväanalyysin eli laitoin ne kuvaajaan luontipäivänsä sekä sen päivän mukaan, jolloin he ensikerran aineiston mukaan twiittasivat kohun aiheesta. Vasemmassa reunassa on siis ensimmäisinä kohusta twiitanneet tunnukset.
Näin saadaan ns. verhokuva, josta voidaan tarkastella, jakaantuuko tunnusten luontipäivät normaaliin tasaiseen tapaan vai painottuvatko ne jollekin tietylle ajankohdalle.
Kuvaajassa voi erottaa luontipäivien lievää painottumista alkuvuodelle 2022, mutta ei siinä määrin, että pitäisin sitä poikkeuksellisena. Pikemminkin kohuun osallistuneiden tunnusten luontipäivät jakaantuvat hämmästyttävän tasaisesti.
Verhokuva on aiemmissa tekemissäni analyyseissä osoittautunut hyväksi työkaluksi. Kuvaajassa voisi esimerkiksi näkyä yhtenäisenä viivana tilanne, jossa olisi tehtailtu nopeasti uusia tunnuksia johonkin tarkoitukseen. Tässä tapauksessa selvää merkkiä sellaisesta ei ole, eikä tiedetyt botti- ja trollitunnusten luontipäivät nouse erityisesti esille.
Mukana on runsaasti yli 10 vuotta vanhoja Twitter-tunnuksia, mikä osaltaan osoittaa, että kohuun osallistui tavallisia vakiintuneita Twitterin käyttäjiä.
Millaista sisältöä jauhojengi-kohun twiitit olivat?
Kuten on hyvin tiedossa, jauhojengi-kohussa oli kyse ennen kaikkea pääministeri Sanna Mariniin kohdistuneesta epäilystä mahdollisesta huumeiden käytöstä. Mutta ei pelkästään siitä. Kohun aikana moni myös puolusti pääministeriä. Joka tapauksessa twiitit olivat voittopuoleisesti sävyltään pikemmin negatiivisia kuin positiivisia. Meltwaterin someseurantatyökalun automaattisesti tekemä tunneanalyysi onnistui tavoittamaan tämän.
Mika Laitin Power BI -aineistossa (17.-19.8.2022) oleva hashtag-sanapilvi havainnollistaa, minkä tyyppisiä asioita ihmiset toivat twiiteissään esiin.
Monet twiittaajat tehtailivat joko itse tai jakoivat muiden tekemiä meemikuvia. Joukossa oli jonkin verran täysin asiatonta materiaalia. Luonnollisesti en ottanut esitykseeni pahimpia meemejä, vaan valitsin sellaisia esimerkkejä, jotka voisivat mennä vielä poliittisesta satiirista. Suurin osa meemikuvien tekijöistä tyytyi käyttämään jauhojengi-videon kuva- ja tekstimateriaalia, mutta jotkut loivat omia kuvamuokkauksia.
Kuten mainitsin, pääministerille löytyi kohun aikana myös puolustajia. Seuraavassa esimerkkejä niistä.
Puolustajilla oli muutama selvä teema:
- Kohua väitettiin mm. Ylilaudalta masinoiduksi
- Moni kuuli ”jauhojengin” sijasta videolla sanan ”jallujengi” tai ”jallu jenny”
- Median toimintaa kritisoitiin monin tavoin
Videon ääninauhan epäselvyys antoi tilaa erilaisille tulkinnoille siitä, mitä videolla sanottiin. Varsinkin ”jallujengi”-sanaa yritettiin saada keskusteluissa läpi ”jauhojengi”-sanan tilalle. Kiinnostavana yksityiskohtana myös ”jallujengi”-sana esiintyi paljon aikaisemmin Ylilaudalla (ketju: 130697672) ennen kuin se levisi Twitterissä 18.8.2022.
Median toiminnassa kritisoitiin muun muassa sitä, että monia uutisartikkeleita muokattiin ilman muokkausmerkintöjä etenkin 18.8.2022 päivän aikana. Tästä olen kritisoinut tiedotusvälineitä itsekin: pitäisin parempana, että KAIKKI muutokset merkittäisiin verkkoartikkeleihin, vaikka Journalistin ohjeet eivät sitä suoranaisesti nykyisin edellytä, ellei kyse ole merkittävästä muutoksesta. Muutokset liittyivät varsinkin jauhojengi-sanan käyttöön, ja niitä käsiteltiin sittemmin JSN:n tekemissä päätöksissä.
Oliko jauhojengi-kohussa kyse ”infosodasta”?
Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen esitti jo kohun aikana spekulaation, oliko jauhojengi-kohussa kyse jonkun tahon harjoittamasta ”infosodasta”. Päätin esitykseni vastaukseeni Petrille.
- Bilevideo oli aito, ei manipuloitu – ellei lasketa kuvaajan tekemää videoiden yhdistelyä.
- ”Jauhojengi”-sanaa tarjottiin toimittajille, mutta sitä ei käytetty uutisissa ennen Marinin haastattelua.
- Infosota-tyyppinen tilanne syntyi, kun ”jauhojengin” tilalle esitettiin voimakkaasti ”jallujengi”-sanaa.
- Kyseessä oli aito media- ja somekohu, ei botti- ja trollitunnusten masinoima, vaikka trollejakin esiintyi.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 