Olin keskiviikkona Kajaanissa valtakunnallisilla AMK-päivillä. Tapahtuma keräsi Kajaaniin yli 400 osallistujaa ympäri Suomea. Kainuulainen osaaminen näytti parhaat puolensa, sillä harvoin näkee isommissakaan tapahtumissa yhtä hyvin hoidettuja järjestelyjä.

Oma tehtäväni oli pitää parinkymmenen hengen työpaja aiheesta ”Tulevaisuuden viestintävälineet”. Käytännössä aiheena oli nuorten sosiaalisen median käyttö, trendit ja somen käyttö koulutusten markkinoinnissa.

Avaa esitys SlideSharessa

Taustatyönä kävin aika laajalla otannalla ammattikorkeakoulujen nettisivujen some-toimintoja sekä varsinaisia some-kanavia läpi. Keskimäärin AMKeilla on asiat paremmin hoidettu kuin yleensä koulutusalalla, mutta parannettavaa on – usein ihan perusasioissakin. Jos toisaalta pitää mainita yksi positiivinen esimerkki, niin se on ehdottomasti XAMK.


Eilen olin Kärsämäen Frosteruksen koululla kouluttamassa alueen opettajille, miten lapset ja nuoret käyttävät sosiaalista mediaa, sekä miten somea tulee käyttää opetuksessa. Alla esitys.

Avaa esitys SlideSharessa

Jälleen kerran reilun somen säännöt saivat positiivista palautetta. Joku sanoi osuvasti, että ne sopivat yhtälailla aikuisille kuin lapsillekin – somessa ja sen ulkopuolella.

reilun-somen-saannot


Torstaina kävin Espoossa Keskuspuiston ammattiopistossa pitämässä koulutuksen AMEO-verkoston eli ammatillisen erityisopetuksen oppilaitosten TVT-tukihenkilöille. Aiheena oli nuorten tavat käyttää sosiaalista mediaa ja somen opetuskäyttö.

Avaa esitys SlideSharessa

 


Pidin eilen Pyhäjoen Saaren koululla tunnin sosiaalisen median ja netin turvallisesta käytöstä 7.-, 8.- ja 9.-luokkalaisille sekä vielä iltasella vanhempainillan. Jälkimmäinen oli suunnattu laajasti kaikille koululaisten vanhemmille eskarista lukioon asti.

Oppilaille pidetyn tunnin esityksen löydät tästä. Alla on samoista aiheista vanhempainillassa pitämäni hieman edellistä laajempi esitys.

Avaa esitys SlideSharessa

Yksi asia, mitä painotan vanhempainilloissa ja painotan tässäkin:

Vanhempi/huoltaja on vastuussa lapsensa somepalvelujen käytöstä ja niiden valvonnasta.

Näin on ensinnäkin siksi, että vanhemman/huoltajan vastuulla on huolehtia lapsesta ja tämän hyvinvoinnista. Tämä näkökulma painottuu sitä enemmän, mitä nuoremmasta lapsesta on kyse.

Ja toiseksi siksi, että somepalvelujen käyttöehtojen hyväksyntä muodostaa sopimussuhteen, jollaista ei alaikäinen voi lain mukaan tehdä. Käytännössä vanhemman on hyväksyttävä lastensa käyttämien somepalvelujen sopimukset ja valvottava sitten palvelujen käyttöä. Periaatteessa siis sopimussuhde on huoltajan ja palveluntarjoajan välinen ja lapsi käyttää palvelua huoltajansa valvonnassa.

Lapsella tulee siten olla huoltajan hyväksyntä ja lupa, kun hän rekisteröityy uusiin somepalveluihin. Näin on riippumatta somepalvelujen ikärajoista, kun kyse on alaikäisestä.

Kolmantena seikkana tulee se, että millaisia ikäviä asioita alaikäinenkin voi netissä/somessa kohdata – ja niitä asioita on runsaasti. Esimerkiksi: kaikenlainen hölmöily (katso esim. esityksestä sliden 34 ”knife game”, joka nyt tuntuu kouluissa leviävän), kiusaaminen, valeuutiset, valeprofiilit, seksuaalinen ahdistelu, K18-sisällöt, huumeet ja muu rikollisuus. Eli kaikki samat sisällöt kuin aikuisillakin.

Lapsen ja vanhemman välillä olisi parasta olla avoin keskusteluyhteys somen käytöstä, jotta ikävyyksistä puhuminen olisi helpompaa tilanteen sattuessa kohdalle. Hyvä ”strategia” aikuiselle on olla kiinnostunut lapsensa käyttämistä somepalveluista ja keskustella niiden käytöstä jo siinä vaiheessa, kun uutta somepalvelua ollaan ottamassa käyttöön.

Tiukan kontrollin sijasta suosittelen luottamuksen rakentamista keskustelemalla ja avoimuudella. Kun aikuinen on pari kertaa tutustunut, mitä lapsen somekanavissa keskustellaan ja tehdään – ja todennut, että ihan ok:lta näyttää – alkaa luottamusta kertyä puolin ja toisin. Monta kertaa aikuisten huolehtiminen on onneksi turhaa – mutta silti todella tarpeellista.

Sosiaalisen median käsikirjaan v. 2014 koostin tällaisen listan lasten ja vanhempien keskusteltavaksi:

  • Miksi jotkin sivustot ovat kiellettyjä alle 13-vuotiailta tai alaikäisiltä?
  • Mistä tietää, onko netissä kerrottu asia totta?
  • Millä sivustoilla lapsi käy netissä? Keiden kanssa hän siellä on?
  • Mitä itsestä ja muista voi kertoa ja mitä ei? Kenelle?
  • Saako toisesta levittää noloja juttuja tai kuvia netissä, edes vitsinä?
  • Mitä kuvia itsestä kannattaa julkaista netissä tai lähettää nettitutulle? Mitä siitä voi seurata?
  • Mikä on sopiva määrä ja kellonaika netin käytölle?
  • Mitä on oikea ja väärä netissä?
  • Miten toimia, jos joutuu netissä kiusaamisen kohteeksi tai jos näkee, että jotain muuta kiusataan?
  • Kenelle voi kertoa omien vanhempien lisäksi, jos netissä tapahtuu jotain ikävää?

Eilen ja tänään on keskusteltu Twitterissä ja Facebookissa eri yhteyksissä somepalvelujen käyttäjämääristä Suomessa. Tänään Piritta Seppälä julkaisi keskustelun ja eri lähteiden pohjalta yhteenvetokuvan. Kuva aiheutti keskustelua, sillä osassa palveluissa oli käytetty profiilien määrää ja osassa aktiivisten käyttäjien määrää, jota sitäkin voidaan mitata monella tapaa. Laitoin omankin lusikkani soppaan.

Kaiken hämmentämisen jälkeen päätin julkaista oman versioni suomalaisten sosiaalisen median käytöstä tällä hetkellä ja perustelut siihen:

suomalaiset-somessa-q1-2017-white

facebook-suomessa-q1-2017

whatsapp-suomessa-q1-2017

snapchat-suomessa-q1-2017

Kuvia saa jakaa ja käyttää vapaasti. Edit 31.3.2017: lisätty Facebookin, WhatsAppin ja Snapchatin kuvat.

Perustelut ja tarkennukset

  • Luvut perustuvat AudienceProjectin kyselyyn, joka on julkaistu 30.12.2016. Lukemat ovat vuoden 2016 viimeiseltä neljännekseltä. Raportista löytyy lisää kiinnostavaa dataa sekä vertailua Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suosittelen tutustumaan!
  • Kyselyn vastaajamäärä on 8000, ja vaikka kyselyn tekijät eivät sitä suoraan kerro, niin luulisin Suomessa vastaajia olleen n. 2000, kun mukana on yhteensä neljä maata.
  • Vastaajien ikä on yli 13 vuotta. Eli se on melko kattava, mutta jonkin verran jää toki nuorempia käyttäjiä pois lukemista – erityisesti nuorten suosimien WhatsAppin, YouTuben, Instagramin ja Snapchatin kohdalla.
  • Kyse on aktiivisten käyttäjien määristä, EI luotujen käyttäjätunnusten määristä. Tällä on iso ero joidenkin palvelujen kohdalla, mutta joidenkin välttämättä ei. Alempaa löydät tarkempia aktiivisuuslukemia kunkin palvelun käyttäjistä.
  • Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, ei AudienceProjectin raportissa mainita mitään lukumääriä, vaan ainoastaan prosentteja. AudienceProject ilmaisee raportissaan tulokset prosentteina kunkin maan netinkäyttäjistä. Suomessa AudienceProjectin netinkäyttäjien lukema (lähde – superkiinnostava tämäkin) on tarkalleen 3429541 ja yllä näkemäsi lukemat on laskettu sen perusteella.
  • Facebookin osalta verkossa liikkuu myös Facebookin mainoskoneen ilmoittamia lukuja. Käytän niitä itsekin silloin, kun kuvaan käyttäjien määrää per ikäluokka sekä niiden muutoksia, sillä silloin vertailtavuus säilyy hyvänä. Facebookin mainoskoneen ilmoittama kokonaismäärä suomalaisille käyttäjille on 2,9 miljoonaa. Se ei kuitenkaan ole koskaan vastannut muista lähteistä saatua tietoa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen yhteisöpalvelujen käyttöasteilla ja ikäluokkien määrillä laskettuna päädytään suunnilleen samaan kuin yllä AudienceProjectin kyselyyn perustuva 2,6 miljoonaa.
  • Samoin LinkedInistä liikkuu sen mainoskoneen ilmoittama lukema 980 000. AudienceProjectin perusteella aktiivisia käyttäjiä on n. 680 000, eli pyöristettynä 0,7 miljoonaa.
  • Twitterissä hämmennystä herättää iso lukema 0,7 miljoonaa, sillä samaan aikaan tiedetään, että aktiivisia twiittaajia per kuukausi on n. 130 – 150 000. Selkeyden vuoksi tämäkin on merkitty kuvaan. AudienceProjectin kyselyn tulos on kuitenkin tässä kuvassa muihin vertailtava tulos, vaikkakaan se ei kerro, miten ne loput ihmiset käyttävät Twitteriä, jos eivät twiittaa. Varmasti moni vastaaja käyttää Twitteriä myös ilman Twitterin käyttäjätunnusta.
  • Snapchat oli vuoden 2016 nopein kasvaja. AudienceProjectin kyselyn Q1/2016:n tuloksissa sen käyttäjämäärä oli n. 340 000 ja Q4/2016:ssa jo kuvassa näkyvä 480 000. Muutos on huimat 40 %.
  • WhatsApp oli toinen nopea kasvaja. Sen käyttäjämäärä kehittyi Q1/2016:n n. 2,1 miljoonasta Q4/2016:n 2,3 miljoonaan. Kasvua oli 11 %:ia. Lienee vain ajan kysymys, milloin WhatsAppia käytetään Suomessa enemmän kuin Facebookia.
  • Instagramin osalta kasvua oli vuoden 2016 aikana n. 10 %. Eli se oli kolmanneksi nopeimmassa kasvussa.
  • Kiinnostava knoppitieto AudienceProjectin kyselystä on, että suomalaiset käyttävät keskimäärin 3,2 eri somepalvelua.
  • Kyllä, tämä on tietääkseni tuorein katsaus aiheesta tällä hetkellä. Jos jollain on tuoreempia lukemia, niin kuulen niistä mielelläni.

Tässä kuva AudienceProjectin raportista suomalaisten somepalvelujen käytön aktiivisuudesta – siis niiden osalta, jotka ko. palveluita käyttävät. Huomaa järjestyksen muutos yllä olevaan verrattuna:

somen-kaytto-aktiivisuus-2016

Edit 30.3.2017: Tämän kuvan prosenttien avulla voi laskea kunkin somepalvelun käyttäjämäärät per päivä, viikko ja kuukausi kokonaiskäyttäjämääristä. Kas tässä:

Päivässä Viikossa Kuukaudessa
Facebook 2 083 000 2 444 000 2 546 000
WhatsApp 1 749 000 2 215 000 2 309 000
Youtube 804 000 1 899 000 2 338 000
Instagram 713 000 988 000 1 065 000
Snapchat 302 000 418 000 447 000
Twitter 235 000 489 000 606 000
LinkedIn 110 000 425 000 624 000
Pinterest 88 000 357 000 505 000

Kun taulukko järjestetään käyttäjien per päivä mukaan, nousee WhatsApp vertailussa ohi YouTuben ja Snapchat ohi Twitterin, LinkedInin ja Pinterestin.

Yhteisöpalvelujen kokonaiskäyttö Suomessa

Alla oleva kuva perustuu Tilastokeskuksen lukuihin yhteisöpalvelujen käytöstä Suomessa vuosina 2011-2016. Kuten siitä näkyy on yhteisöpalvelujen käyttö edelleen kasvussa ollen nyt 16-89-vuotiaiden osalta 56 %. Tässä kuvassa on 16-24-vuotiaiden lukema ensimmäistä kertaa pienentynyt. Tosin Tilastokeskuksella on muuttunut kyselyn tekotapa vuonna 2016 ja syynä voi olla se.

yhteisopalvelut-suomessa-2011-2016

Facebookin käyttö Suomessa

Kuten mainitsin, seuraan Facebookin mainoskoneen lukemia säännöllisesti. Tässä tuorein yhteenveto 13-20-vuotiaista:

teinit-facebookissa_2011-2017

Kiinnostava havainto tässä kuussa oli, että suomalaisten teinien määrä oli lisääntynyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011 jälkeen. Tämähän tuntuisi olevan ristiriidassa yllä olevan Tilastokeskuksen kuvan kanssa, jonka mukaan 16-24-vuotiailla olisi yhteisöpalvelujen käyttö laskenut. Se, pitääkö tämä paikkansa, vai onko kyse Facebookin lukujen aiempaa reilummasta pyöristämisestä ylöspäin tai jostain muusta muutoksesta lukujen muodostamisessa, en osaa sanoa. Jotain Facebookin lukujen luotettavuudesta kertoo kuitenkin se, että monessa ikäryhmässä Facebook sanoo olevan enemmän käyttäjiä kuin kyseisessä ikäluokassa on hengissä olevia suomalaisia. Eli en nyt vielä tämän perusteella lähtisi varmasti sanomaan, että nuoret olisivat laajasti palaamassa Facebookiin.

Facebookin käyttö on edelleen kasvussa suurin piirtein kaikissa yli 20-vuotiaiden ikäluokissa. Statista-tilastopalvelu ennustaa, että vuonna 2021 Suomessa on todella n. 2,9 miljoonaa Facebookin käyttäjää.

Yli 50-vuotiaiden suomalaisten käyttäjien määrä kasvaa Facebookissa jatkuvasti. Yli 65-vuotiaita käyttäjiä Facebookissa on jo sen mukaan 210 000. Facebook ei kerro yli 65-vuotiaiden määriä per ikäluokka.

yli-viiskymppiset-facebookissa-2011-2017

Näitä jälkimmäisiäkin kuvia saa käyttää lähde mainiten. Jaan kuvat Creative Commons BY -lisenssillä ja osallistun näin samalla tällä viikolla olevaan Jaa jotain -tapahtumaan (ks. Twitteristä #jaajotain).

 


Pidin viime perjantaina koulutuksen Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Verkko-ohjaaja -hankkeen ydinryhmälle sosiaalisen median perusteista ja nykytilasta Suomessa sekä somen käytöstä opintojen ohjauksessa. Alla esitykset:

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

 


Netissä ja verkkolehdissä on villejä huhuja ja juttuja Facebookin kaveriehdotuksista. Ne osoittavat lähinnä, miten huonosti ihmiset ymmärtävät, kuinka paljon Facebook saa heistä tietoa. Yritän selventää aihetta alla.

Melko triviaali väite on, että Facebook ehdottaisi kavereiksi niitä, jotka ovat käyneet katsomassa profiiliasi. Siinä samalla ihmiset unohtavat, että Facebook on tehnyt vuosien mittaan paljon työtä sen eteen, että Facebook-sovelluksetkaan eivät pysty vakoilemaan, kuka käy katsomassa kenenkin profiilia. Ja nytkö Facebook sitten tarjoaisi saman listan kaveriehdotuksina? Ei taatusti.

Ja jos katsot Facebookista listaa ”ihmisistä, jotka saatat tuntea”, niin tuskin uskot itsekään, että he kaikki olisivat vaivautuneet katsomaan profiiliasi. Pitkä lista kaveriehdotuksista (=useita kymmeniä henkilöitä) on kyllä omiaan synnyttämään kaikenlaisia salaliittoteorioita.

Hurjin kuulemani väite on, että Facebook salakuuntelisi puheluja ja lukisi tekstareita, ja tekisi kaveriehdotuksia niiden perusteella. Ei varmasti.

Sen sijaan Facebook pystyy kyllä monen käyttäjän kohdalla seuraamaan, keitä heillä on kännykän puhelinluettelossa. Se onnistuu WhatsAppin kautta, joka käyttää puhelimen osoitekirjaa. 

Muistin virkistykseksi: Facebook osti WhatsAppin vuonna 2014 ja vuoden 2016 elokuussa WhatsApp uudisti käyttöehtojaan siten, että se mahdollisti käyttäjätietojen hyödyntämisen Facebookissa (mikäli käyttäjä ei sitä erikseen estänyt). Lainaus tuolloisesta WhatsAppin blogipostauksesta:

But by coordinating more with Facebook, we’ll be able to do things like track basic metrics about how often people use our services and better fight spam on WhatsApp. And by connecting your phone number with Facebook’s systems, Facebook can offer better friend suggestions and show you more relevant ads if you have an account with them.

Kun summataan sekä Facebookin että WhatsAppin käyttäjä- ja kontaktitiedot, niin Facebookille kertyy runsas tietokanta kaveriehdotusten tekemiseen. Mukaan tulee myös käyttäjän mahdollisesti Facebookille jakamat muut kontaktitiedot. Facebook voi saada kännykän puhelinluettelon myös Facebook Messengerin kautta. Nämä tiedot pääsee tarkistamaan täältä.

Kyse on huomattavasti monimutkaisemmasta ja edistyneemmästä systeemistä kuin sen vakoilemisesta, kuka käy katsomassa kenenkin profiilia. Facebookin ei tarvitse vakoilla profiilien stalkkaamista, koska sillä on paljon tehokkaampia keinoja käytössään.

Pelkistettynä kaveriehdotukset syntyvät näin:

facebook-kaveriehdotukset2

 

Facebookin ja WhatsAppin käyttäjä- ja kontaktitietojen yhdistämisestä syntyy yhdessä niin paljon dataa, että se selittänee minkä tahansa kaveriehdotuksen syntymisen. Facebookin kaveriehdotuksen algoritmi voi tarkkailla esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jos kumpikin käyttäjä löytyy toisen puhelinluettelosta ja kumpikin käyttää WhatsAppia, he löytänevät pian toisensa kaveriehdotuksista
  • Yhteydenpito WhatsAppissa on jo selvä merkki toisen tuntemisesta
  • Vastaukset toisen henkilön viesteihin esimerkiksi yhteisen Facebook-tutun seinällä on myös merkki tuntemisesta

Vaikka sinä ja toinen henkilö ette olisi olleet suoraan yhteydessä toisiinne, voi Facebook päätellä teidän tuntevan toisenne seuraavien tietojen avulla:

  • Yhteiset kontaktit kännykän puhelinluettelossa, WhatsAppissa ja Facebookissa
  • Jäsenyydet samoissa Facebook-ryhmissä ja osallistumiset samoihin keskusteluihin
  • Yhteneväisyydet paikkakunta-, työ- ja koulutustiedoissa
  • Tykkääminen samoista aiheista Facebookissa – etenkin, jos kyseinen ”sosiaalinen kupla” on verrattain pieni (esim. yhdistettynä jäsenyyteen samoissa FB-ryhmissä)

Nämä ovat asioita, joita Facebook pystyy käyttämään hyödyksi kaveriehdotusten tekemiseen. Yhdistäviä tekijöitä eri henkilöiden välillä löytyy verrattain helposti – ja sitä enemmän, mitä aktiivisemmista WhatsAppin ja Facebookin käyttäjistä on kyse.

Ei tarvita suoraa yhteyttä kahden henkilön välillä, jos viitteitä tuntemisesta on riittävästi esimerkiksi yhteisten tuttavien perusteella.

Tässä esittämäni ovat enemmän tai vähemmän omaa päätelmääni. Sitä, miten Facebookin kaveriehdotuksen algoritmi todella toimii, ei ole kerrottu julkisesti. Yksittäisten kaveriehdotusten syytä ei voida varmuudella selvittää senkään vertaa. Ja juuri tämä on omiaan synnyttämään villejä huhuja.


Kävin eilen pitämässä koulutuksen OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Aiheena oli uusiin opetussuunnitelmiin liittyvät teemat: digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen.

Avaa esitys SlideSharessa


Alla olevassa esityksessä on perustietopaketti sosiaalisen median yhteisöllisyydestä: ryhmistä, yhteisöistä ja verkostoista. Sopii erityisesti yhteisömanagereille ja fasilitaattoreille sen ymmärtämiseksi, mistä siinä yhteisöllisyydessä oikeastaan on kyse. Sekä tietysti niille, jotka ovat halukkaita luomaan oman verkoston (haastavaa) tai yhteisön (huomattavasti haastavampaa).

Avaa esitys SlideSharessa


Vastasin Kurion vuosittaiseen sosiaalisen median markkinoinnin trendikyselyyn nyt jo neljännen kerran. Koko raportin voit tilata sähköpostiisi Kurion sivuilta ja omat vastaukseni löydät alta.

Sosiaalisen median markkinoinnin trendit vuodelle 2017

Huomioita Kurion raportista

Totuttuun tapaan allekirjoittaneen näkemykset tulevaisuuden kehityssuunnista poikkeavat muutamassa kohtaa useiden muiden vastauksista. Ei sentään kaikkien. Pyrin perustamaan näkemykseni pidempiin kehityssuuntiin sekä toisaalta tuoreisiin kyselyihin ja tilastoihin. Sen sijaan vältän sitä, että antaisin itseni uskoa ”muodissa” oleviin trendiväitteisiin ja median hehkuttamiin palveluihin. Pitää erottaa kaksi asiaa: se mitä toivotaan tapahtuvaksi ja se, mitä todella tapahtuu. Esimerkiksi suomalaisessa Twitter-kuplassa painottuu alalla toimivien omat toivomukset.

Selkeimmin näkemykseni eroaa Snapchatin kohdalla, jonka markkinointikäytön ennakoidaan raportissa laajenevan merkittävästi ensi vuonna, mutta itse en ennustaisi niin. Pikemminkin odotan markkinoinnin lisääntyvän voimakkaasti Instagramissa ja sen stories-ominaisuuden ajavan ohi Snapchatin my storyista, siis nimenomaan markkinoijien käytössä. Jostain syystä Instagramia ei oltu nostettu erityisemmin esiin raportissa, vaikka useiden haastateltavien vastaukset sitä korostivat.

Toinen esimerkki on lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) ja virtuaalitodellisuutta (virtual reality, VR) hyödyntävät some-palvelut. Pokémon Go -pelin viime kesäisen suosion, virtuaalilasien ja alan muun kehityksen vuoksi olisi helppoa (”turvallista”, kun kerran muutkin siitä puhuvat) nyt ennustaa, että AR-/VR-palvelut yleistyisivät vauhdilla ensi vuonna. Myös Gartnerin hypekäyrä 2016 -raportti nostaa ne esiin kehittyvinä teknologioina. Sitten tuleekin iso MUTTA: Gartnerin analyysin mukaan AR:n ja VR:n kypsymisessä suosituiksi toimiviksi sovelluksiksi menee vielä arviolta 5-10 vuotta. Katso kuva alta.

gartner-hype-cycle-2016

AR:n ja VR:n yleistymisen ennakointi osuu siis sinänsä oikeaan, mutta jos sen ennakoi tapahtuvan laajasti vuonna 2017, niin aikataulu on pielessä. Yksittäisiä suosittuja AR-/VR-sovelluksia varmasti tulee, mutta isona trendinä AR/VR:n vaikutukset näkyvät vasta yli viiden vuoden kuluttua.

Kuriositeettina: kun viime viikolla kysyin yli 200:lta kasiluokkalaiselta, moniko vielä pelaa Pokémonia, niin vain muutama nosti kätensä. Valtaosa oli kuitenkin kokeillut peliä heinä-/elokuussa. Hiipuminen nähtiin julkaistuista tilastoista jo loppukesällä. Opetus: älä katso hetken suosiota, vaan pidempiä kehitystrendejä.

Vastaukseni Kurion kysymyksiin

1. Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2017? Miksi?

Tällä hetkellä mitään todella uutta isoa trendiä ei ole näköpiirissä some-markkinoinnissa. Kaksi megatrendiä jatkuvat: mobiili ennen kaikkea ja ikäihmisten somen käytön lisääntyminen. Nopein kasvu some-palvelujen genreissä on nähty ja nähdään yhä pikaviestipalveluissa eli suomalaisittain ennen muuta WhatsAppissa.

Nyt jyvät erottuvat akanoista. Samaan aikaan, kun some-markkinoinnin volyymi kasvaa, vaaditaan some-kanavissa erottautumiseen yhä enemmän luovaa työtä ja some-markkinoinnista tulee yhä arvokkaampaa asiantuntijaosaamista. Sen myötä markkinointieuroille halutaan myös parempaa vastinetta, mikä näkyy analytiikkaan panostamisena.

Toisaalta volyymin kasvu näkyy siinä, että myös huonolaatuista some-markkinointia näkyy entistä enemmän. Tästä esimerkkinä vaikkapa ”seuraa ja voita rahareppu” -tyyppiset kilpailut Instagramissa. Käyttäjien (ja markkinointisäännösten) aliarviointi voi nopeasti iskeä takaisin näpeille.

2. Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2017? Miksi?

Samat kuin viime vuonna: Facebook, YouTube ja Instagram. Facebookissa kannattaa käyttää esimerkiksi live-videota kekseliäillä tavoilla ja Instagramissa uudehkoa stories-ominaisuutta.

YouTube on näistä monelle yritykselle se hankalampi vaihtoehto oman sisältömarkkinoinnin kannalta, mutta se on pikemminkin väärinkäsitys, sillä YouTubeen voi suhtautua kuten nykyajan radion ja tv:n yhdistelmään – siis pikemminkin yhdensuuntaisena kanavana.

3. Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2017? Miksi?

Facebookin algoritmi. Se valitsee käyttäjien etusivulle kaikkea muuta kuin yritysten tuottamaa sisältöä. Lisäksi Facebookin mainostilastakin kilpailee yhä runsaslukuisampi joukko. Toisin sanoen tärkein some-markkinoinnin kanava on yrityksille yhä kalliimpi.

Nuorten alle 20-vuotiaiden kohdalla – siis ainoan ikäryhmän, jonka Facebookin käyttö yhä laskee – haasteena on edelleen se, että he viihtyvät eniten some-palvelussa, jossa mainostamisen sijasta on saatava näkyvyys käyttäjien jakamalla sisällöllä, eli WhatsAppissa. Nuoret 13-29-vuotiaat ovat jo monta vuotta peräkkäin tehneet siirtymää julkisista keskustelualueista suljettuihin ja varsinkin pienen piirin keskusteluihin.

4. Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2017? Miksi?

Sanoisin työntekijälähettilyys, jos en olisi sanonut sitä jo viime vuonna: sen Google Trends -käyrä ei enää värähdäkään. Joten on sanottava Periscope, sillä sen käyttö on laskenut vuoden 2016 alusta lähtien kuin lehmän häntä. Enää aniharva käyttää sitä säännöllisesti, ja Facebook tarjoaa isommat katsoja- ja reagointiluvut live-videoille.

Myös Vine olisi ollut hyvä ehdokas, mutta Twitter ehti jo ilmoittaa sen lopettamisesta.

Toinen yritysten itse tuottamasta sisältömarkkinoinnista pois jäävä some-palvelu on Snapchat. Koko palvelun käyttö markkinoinnissa on hyvin haastavaa (käyttäjät eivät halua seurata snäpissä yrityksiä!) ja my storyjen väkisin vääntäminen alkaa olla nähty. Näin käy etenkin siksi, koska Instagram stories on yritysten kannalta huomattavasti Snapchatia houkuttelevampi vaihtoehto, kun saatavilla on useissa tapauksissa valmis seuraajajoukko.

5. Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2017? Miksi?

Asiakasdatan käyttäminen niin markkinoinnin kuin yrityksen muunkin toiminnan hyväksi. Liian moni jättää mittaamisen ja analyysin mahdollisuudet käyttämättä. Esimerkiksi verkostoanalyyysi avaa nopeasti silmät. Se on somesta se puoli, joka kannattaa tuntea nykyistä paremmin muutenkin, sillä verkostodataa käytetään jatkuvasti enemmän viestinnän suuntaamiseen ja vaikuttamispyrkimyksiin.

Lisäksi toivon rauhallista vuotta. Some-taivaanrannassa kun on myös huolestuttavia pilviä: vastamedia, valeuutiset, trollitehtaat, vihapuhe. Yritykset voivat osaltaan vaikuttaa siihen, miten somessa käyttäydytään.




Blog Stats

  • 549,546 hits