Kävin eilen pitämässä koulutuksen OAJ:n Kanta-Hämeen alueyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Aiheena oli uusiin opetussuunnitelmiin liittyvät teemat: digitaalisuus, sosiaalinen media ja opetuksen kehittäminen.

Avaa esitys SlideSharessa


Alla olevassa esityksessä on perustietopaketti sosiaalisen median yhteisöllisyydestä: ryhmistä, yhteisöistä ja verkostoista. Sopii erityisesti yhteisömanagereille ja fasilitaattoreille sen ymmärtämiseksi, mistä siinä yhteisöllisyydessä oikeastaan on kyse. Sekä tietysti niille, jotka ovat halukkaita luomaan oman verkoston (haastavaa) tai yhteisön (huomattavasti haastavampaa).

Avaa esitys SlideSharessa


Vastasin Kurion vuosittaiseen sosiaalisen median markkinoinnin trendikyselyyn nyt jo neljännen kerran. Koko raportin voit tilata sähköpostiisi Kurion sivuilta ja omat vastaukseni löydät alta.

Sosiaalisen median markkinoinnin trendit vuodelle 2017

Huomioita Kurion raportista

Totuttuun tapaan allekirjoittaneen näkemykset tulevaisuuden kehityssuunnista poikkeavat muutamassa kohtaa useiden muiden vastauksista. Ei sentään kaikkien. Pyrin perustamaan näkemykseni pidempiin kehityssuuntiin sekä toisaalta tuoreisiin kyselyihin ja tilastoihin. Sen sijaan vältän sitä, että antaisin itseni uskoa ”muodissa” oleviin trendiväitteisiin ja median hehkuttamiin palveluihin. Pitää erottaa kaksi asiaa: se mitä toivotaan tapahtuvaksi ja se, mitä todella tapahtuu. Esimerkiksi suomalaisessa Twitter-kuplassa painottuu alalla toimivien omat toivomukset.

Selkeimmin näkemykseni eroaa Snapchatin kohdalla, jonka markkinointikäytön ennakoidaan raportissa laajenevan merkittävästi ensi vuonna, mutta itse en ennustaisi niin. Pikemminkin odotan markkinoinnin lisääntyvän voimakkaasti Instagramissa ja sen stories-ominaisuuden ajavan ohi Snapchatin my storyista, siis nimenomaan markkinoijien käytössä. Jostain syystä Instagramia ei oltu nostettu erityisemmin esiin raportissa, vaikka useiden haastateltavien vastaukset sitä korostivat.

Toinen esimerkki on lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) ja virtuaalitodellisuutta (virtual reality, VR) hyödyntävät some-palvelut. Pokémon Go -pelin viime kesäisen suosion, virtuaalilasien ja alan muun kehityksen vuoksi olisi helppoa (”turvallista”, kun kerran muutkin siitä puhuvat) nyt ennustaa, että AR-/VR-palvelut yleistyisivät vauhdilla ensi vuonna. Myös Gartnerin hypekäyrä 2016 -raportti nostaa ne esiin kehittyvinä teknologioina. Sitten tuleekin iso MUTTA: Gartnerin analyysin mukaan AR:n ja VR:n kypsymisessä suosituiksi toimiviksi sovelluksiksi menee vielä arviolta 5-10 vuotta. Katso kuva alta.

gartner-hype-cycle-2016

AR:n ja VR:n yleistymisen ennakointi osuu siis sinänsä oikeaan, mutta jos sen ennakoi tapahtuvan laajasti vuonna 2017, niin aikataulu on pielessä. Yksittäisiä suosittuja AR-/VR-sovelluksia varmasti tulee, mutta isona trendinä AR/VR:n vaikutukset näkyvät vasta yli viiden vuoden kuluttua.

Kuriositeettina: kun viime viikolla kysyin yli 200:lta kasiluokkalaiselta, moniko vielä pelaa Pokémonia, niin vain muutama nosti kätensä. Valtaosa oli kuitenkin kokeillut peliä heinä-/elokuussa. Hiipuminen nähtiin julkaistuista tilastoista jo loppukesällä. Opetus: älä katso hetken suosiota, vaan pidempiä kehitystrendejä.

Vastaukseni Kurion kysymyksiin

1. Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2017? Miksi?

Tällä hetkellä mitään todella uutta isoa trendiä ei ole näköpiirissä some-markkinoinnissa. Kaksi megatrendiä jatkuvat: mobiili ennen kaikkea ja ikäihmisten somen käytön lisääntyminen. Nopein kasvu some-palvelujen genreissä on nähty ja nähdään yhä pikaviestipalveluissa eli suomalaisittain ennen muuta WhatsAppissa.

Nyt jyvät erottuvat akanoista. Samaan aikaan, kun some-markkinoinnin volyymi kasvaa, vaaditaan some-kanavissa erottautumiseen yhä enemmän luovaa työtä ja some-markkinoinnista tulee yhä arvokkaampaa asiantuntijaosaamista. Sen myötä markkinointieuroille halutaan myös parempaa vastinetta, mikä näkyy analytiikkaan panostamisena.

Toisaalta volyymin kasvu näkyy siinä, että myös huonolaatuista some-markkinointia näkyy entistä enemmän. Tästä esimerkkinä vaikkapa ”seuraa ja voita rahareppu” -tyyppiset kilpailut Instagramissa. Käyttäjien (ja markkinointisäännösten) aliarviointi voi nopeasti iskeä takaisin näpeille.

2. Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2017? Miksi?

Samat kuin viime vuonna: Facebook, YouTube ja Instagram. Facebookissa kannattaa käyttää esimerkiksi live-videota kekseliäillä tavoilla ja Instagramissa uudehkoa stories-ominaisuutta.

YouTube on näistä monelle yritykselle se hankalampi vaihtoehto oman sisältömarkkinoinnin kannalta, mutta se on pikemminkin väärinkäsitys, sillä YouTubeen voi suhtautua kuten nykyajan radion ja tv:n yhdistelmään – siis pikemminkin yhdensuuntaisena kanavana.

3. Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2017? Miksi?

Facebookin algoritmi. Se valitsee käyttäjien etusivulle kaikkea muuta kuin yritysten tuottamaa sisältöä. Lisäksi Facebookin mainostilastakin kilpailee yhä runsaslukuisampi joukko. Toisin sanoen tärkein some-markkinoinnin kanava on yrityksille yhä kalliimpi.

Nuorten alle 20-vuotiaiden kohdalla – siis ainoan ikäryhmän, jonka Facebookin käyttö yhä laskee – haasteena on edelleen se, että he viihtyvät eniten some-palvelussa, jossa mainostamisen sijasta on saatava näkyvyys käyttäjien jakamalla sisällöllä, eli WhatsAppissa. Nuoret 13-29-vuotiaat ovat jo monta vuotta peräkkäin tehneet siirtymää julkisista keskustelualueista suljettuihin ja varsinkin pienen piirin keskusteluihin.

4. Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2017? Miksi?

Sanoisin työntekijälähettilyys, jos en olisi sanonut sitä jo viime vuonna: sen Google Trends -käyrä ei enää värähdäkään. Joten on sanottava Periscope, sillä sen käyttö on laskenut vuoden 2016 alusta lähtien kuin lehmän häntä. Enää aniharva käyttää sitä säännöllisesti, ja Facebook tarjoaa isommat katsoja- ja reagointiluvut live-videoille.

Myös Vine olisi ollut hyvä ehdokas, mutta Twitter ehti jo ilmoittaa sen lopettamisesta.

Toinen yritysten itse tuottamasta sisältömarkkinoinnista pois jäävä some-palvelu on Snapchat. Koko palvelun käyttö markkinoinnissa on hyvin haastavaa (käyttäjät eivät halua seurata snäpissä yrityksiä!) ja my storyjen väkisin vääntäminen alkaa olla nähty. Näin käy etenkin siksi, koska Instagram stories on yritysten kannalta huomattavasti Snapchatia houkuttelevampi vaihtoehto, kun saatavilla on useissa tapauksissa valmis seuraajajoukko.

5. Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2017? Miksi?

Asiakasdatan käyttäminen niin markkinoinnin kuin yrityksen muunkin toiminnan hyväksi. Liian moni jättää mittaamisen ja analyysin mahdollisuudet käyttämättä. Esimerkiksi verkostoanalyyysi avaa nopeasti silmät. Se on somesta se puoli, joka kannattaa tuntea nykyistä paremmin muutenkin, sillä verkostodataa käytetään jatkuvasti enemmän viestinnän suuntaamiseen ja vaikuttamispyrkimyksiin.

Lisäksi toivon rauhallista vuotta. Some-taivaanrannassa kun on myös huolestuttavia pilviä: vastamedia, valeuutiset, trollitehtaat, vihapuhe. Yritykset voivat osaltaan vaikuttaa siihen, miten somessa käyttäydytään.


Twitter-seuraajien ostamisesta on syytetty yhtä sun toistakin julkkista ja poliitikkoa. Googlettamisella löytyy useita verkkopalveluita, joista seuraajia voi ostaa paljon ja halvalla.

Yleensä syytökset ovat katteettomia ja johtuvat silkasta suosiosta, verkostoille tyypillisestä rikkaat rikastuvat -efektistä ja siitä, että Twitter suosittelee uusille käyttäjille valitsemiaan valmiiksi suosittuja käyttäjiä. Mutta joskus seuraajien ostaminen on totisinta totta.

Ensiksi muistutus:
Seuraajien ostaminen tai muunlainen seuraajien tuottaminen automaattitoimintojen avulla rikkoo Twitterin sääntöjä.

Tässä on lainattu aiheeseen liittyvät kohdat:

Roskaposti: Twitter-palvelua ei saa käyttää roskapostittamiseen. Roskapostituksen määritelmä muuttuu ajan kuluessa vastauksena roskapostittajien keksimiin uusiin keinoihin ja taktiikoihin. Huomioimme muun muassa seuraavat asiat selvittäessämme, onko käytös luokiteltavissa roskapostitukseksi:

  • olet lyhyen ajan sisällä alkanut seurata hyvin monia tilejä ja/tai lopettanut niiden seuraamisen, erityisesti jos olet tehnyt sen käyttämällä automaattitoimintoja (aggressiivinen seuraaminen tai seuraajien tuottaminen);
  • toistuvasti seuraat henkilöitä ja lopetat heidän seuraamisensa joko saadaksesi seuraajia tai herättääksesi toisten kiinnostuksen profiiliasi kohtaan;
  • ostat tai myyt tilitoimintoja (esimerkiksi ostat tai myyt seuraajia, uudelleentwiittauksia tai tykkäyksiä); ja
  • käytät tai mainostat kolmannen osapuolen palveluja tai sovelluksia, jotka väittävät pystyvänsä lisäämään seuraajien määrää. Tällaisia ovat muun muassa seuraajajunat, ”lisää seuraajia nopeasti” -lupauksia esittävät sivustot tai muut seuraajien automaattista lisäämistä tiliin tarjoavat sivustot.

Miten sitten huomata käyttäjät, jotka ovat saattaneet ostaa tai hankkia seuraajia säännöissä kielletyillä tavoilla?

1. Käyttäjä saa nopeasti käsittämättömän paljon uusia seuraajia

Tämä on tietysti selvin merkki seuraajien ostamisesta. Etenkin, jos käyttäjän seuraajamäärän kehitys ei ole aiemmin ollut erityisen jyrkkää eikä hän ole juuri samaan aikaan ponnahtanut maailmanluokan julkkikseksi.

Tässä eräs viime aikoina epäilyksiä herättänyt esimerkki, jossa käyttäjä on saanut nopeasti peräti 300 000 uutta seuraajaa ollen nyt Socialbakers-palvelun listaamista käyttäjistä (=ei kattava lista) Twitterin seuratuin suomalainen:

anne-maria-yritys-191216

Tietenkään en voi todistaa, että tämä käyttäjä olisi ostanut seuraajia, mutta jostain syystä hän blokkasi minut nopeasti kysyttyäni, mitä seuraajienostopalvelua hän on käyttänyt.

2. Käyttäjän seuraajamäärän ja twiittien suosion välillä on selvä ristiriita

Tämäkin sattumoisin toteutuu käyttäjän @annemariayritys kohdalla. Esimerkiksi 7.12.2016 hän sai Twittercounter.com-palvelun mukaan mukavat 15 233 uutta seuraajaa:

anne-maria-yritys-twitterco

Ristiriita seuraajamäärän kasvun ja twiittien välillä on ilmeinen, sillä 6.-7.12.2016 käyttäjä lähetti vain yhden tweetin, jossa hän toivotti hyvää Suomen itsenäisyyspäivää:

annemariayritys-061216

Kuten ylempää graafista näemme, itsenäisyyspäivän aikoihin käyttäjällä oli jo reilut 416 000 seuraajaa. Kuitenkin hänen mitä positiivisin twiittinsä sai vain yhden retweetin ja seitsemän tykkäystä. Tweetin reagointiaste oli noin 0,0016 % – eräänlainen ennätys sekin!

Miten uskottavaa on, että hän sai tällä yhdellä tweetillä yli 15 000 uutta aitoa seuraajaa?

Huomaa, että myös tykkäyksiä, retweettejä ja vastauksia on myytävänä, ja niitä voidaan käyttää seuraajien ostamisen peittelemiseen. Tällöin kannattaa katsoa seuraavien vinkkien avulla tarkemmin, miltä twiittiin reagoineet käyttäjät näyttävät.

3. Käyttäjän seuraajat eivät näytä uskottavilta

Twitter-seuraajien uskottavuutta voi arvioida monella tapaa.

Ensinnäkin jos epäilee seuraajien ostamista, niin voi ollettaa löytävänsä paljon ns. munapäitä eli käyttäjätunnuksia, joille ei ole viitsitty laittaa edes profiilikuvaa.

Toiseksi jos käyttäjätunnus näyttää nimen ja profiilikuvauksen perusteella ymmärtävän paremmin Lähi-idän tai Aasian kieliä kuin suomea, niin voi ihmetellä, miksi hän (lue: he – heitähän on tällaisessa tapauksessa lukemattomia!) seuraa jota kuta lähinnä suomeksi twiittailevaa. Jonkin verran tällaisia toki kutsumattakin tunkee seuraajiksi (mm. niitä tavallisia spämmiseuraajia).

Jos haluaa vielä varmistua asiasta, niin voi käydä katsomassa epäilyttävien seuraajien profiilia tarkemmin ja siinä erityisesti seurattavien ja seuraajien lukemien välistä suhdetta. Osto-seuraajilla tuppaa olemaan huomattavasti enemmän seurattavia kuin seuraajia.

Lisäksi osto-seuraajilla on yleensä todella vähän julkaistuja twiittejä.

Alla on esimerkkinä kuvakaappaus erään käyttäjän viimeaikaisista uusista seuraajista, jotka mielestäni voisivat olla ostettuja:

ohmygossip_finland-followers-191216

Kyseinen käyttäjätunnus sai Socialbakers-palvelun mukaan 5.-19.12.2016 yllättäen n. 65 000 uutta seuraajaa:

ohmygossip_fi_socialbakers

4. Käyttäjä haalii aggressiivisesti takaisinseuraajia 

Tämä on yleinen tapaus, jossa välttämättä ei ole kyse uusien seuraajien varsinaisesta ostamisesta. Tällä menetelmällä saadaan himpun verran parempia seuraajia kuin mitä passiiviset osto-seuraajat ovat.

Kyse on siitä, että kun alat seurata toisia käyttäjiä Twitterissä, niin moni heistä seuraa sinua auliisti takaisin. Eivät kaikki, sillä joillekin se on luontaisempaa kuin toisille. Tällaisia ”auliita takaisinseuraajia” on helppo löytää: he ovat niitä, joilla on suurinpiirtein yhtä paljon omia seurattavia (tai enemmänkin) kuin seuraajia.

Helpoin tapa kasvattaa ilman ostopalveluita seuraajamääräänsä on seurata mahdollisimman paljon muita Twitterin käyttäjiä ja valikoida seurattavaksi nimenomaan takaisinseuraajia.

Monet eivät pidä takaisinseuraajien haalimista manuaalisesti tehtynä sääntöjen rikkomisena. Sellaiseksi se joka tapauksessa muuttuu, jos toiminta on tarkoituksellista, massiivista ja kohdentamatonta. Tarkka sääntöjen rajan määrittely on vaikeaa, koska tässä ollaan ns. harmaalla alueella.

5. Automatisoidun seuraamis- ja lopetuspalvelun käyttö (follow-unfollow-palvelut)

Tämä hyödyntää edellisen kohdan mekanismia, mutta niin, että seuraamiset on automatisoitu maksullisen verkkopalvelun hoidettaviksi. Lisäksi kuvaan kuuluu se, että kun uudelta seuratulta käyttäjältä on saatu takaisinseuraus, hänen seuraamisensa lopetetaan – yhtä automaattisesti.

Lopputuloksena tilastoissa ei edes näy, että käyttäjä oli ensin seurannut joukoittain saamiansa uusia seuraajia. Kuvaajassa näkyy vain seuraajamäärän lisäys vuorokausitasolla.

On jokseenkin vaikea todistaa, että joku on käyttänyt automaattista seuraamis- ja lopetuspalvelua. Sen sijaan sen vaikutukset näkyvät: selittämättömän paljon uusia seuraajia nopeasti (1. kohta), kummallisen passiivisesti käyttäjän twiitteihin reagoivat seuraajat (2. kohta) sekä tavalla tai toisella epäuskottavat seuraajat (3. kohta).

On väitetty, mutta ei täydellisesti todistettu, että mm. käyttäjätunnuksilla @anewsfi ja @aku_ero (huom. nykyinen tuon niminen tunnus on eri tahon omistama) operoinut henkilö olisi hankkinut seuraajia automatisoidun seuraamis- ja lopettamispalvelun avulla. Väitteiden tueksi on myös julkaistu seuraavia kuvakaappauksia:

aqu-unfollowers-me-060215-c

aqu-unfollowers-maksut-060215

aku_ero_060215-c

Huom. olen peittänyt yllä olevista kuvista henkilöiden kasvot, koska en ole voinut varmistua alkuperäisten kuvakaappausten tai tilien aitoudesta. Kysehän voisi olla myös manipuloiduista kuvakaappauksista – joskin ne olisivat silloin tehty todella taitavasti.

Tapaus joka tapauksessa näyttää aidolta seuraamis- ja lopettamispalvelun käytön tulokselta (ja käyttäjätunnuksen kaappaukselta, mitä en tietenkään tue). Eli henkilön suosio on saatettu alunperin saavuttaa Twitterin sääntöjä rikkovalla tavalla. Sitä, onko näin tehty, ja onko henkilö sama kuin nykyisin samaa profiilikuvaa käyttävä (ja useasti julkisuudessakin nähty) henkilö, sitä en lähde väittämään.

Lisäys klo 9:50:

Alla on @anewsfi -käyttäjätunnuksen seuraajien ja seurattavien kuvaaja Twittercounter.com-palvelusta vuosilta 2014-2015. Seuraajien oletettu hankkimisaika näkyy kuvassa selvästi, kuten sekin, milloin se on loppunut.

anewsfi-twittercounter-2014-2015

Mitä kannattaa tehdä, jos pidät todennäköisenä, että Twitter-käyttäjä on hankkinut seuraajia vilpillisesti?

Twitter haluaa luonnollisesti, että sen sääntöjä noudatetaan. Voisi myös ajatella sen olevan ainakin rehellisesti toimivien käyttäjien etu.

Joten jos törmäät epäilyttävillä keinoilla seuraajia hankkineisiin Twitter-käyttäjiin, teet palveluksen Twitterille, jos raportoit käyttäjätilistä. Tässä tapauksessa oikea tapa on raportoida roskapostittamisesta (ks. sääntö-kohta kirjoituksen alusta).

Toiminto löytyy käyttäjän profiilisivulta Follow-napin vierestä aukeavasta ratas-valikosta:

report-spam-1

report-spam-2

P.S. En syytä kirjoituksessa mainittuja käyttäjätunnuksia/henkilöitä mistään. Kuvakaappaukset ovat julkisilta www-sivuilta ja kenen tahansa nähtävissä. Ja jos joku sattuisikin todistetusti ostamaan seuraajia, niin eihän se sentään lakia rikkoisi – vain Twitterin sääntöjä. Pahinta, mitä siitä voi seurata, on se, että Twitter voisi poistaa käyttäjätunnuksen.

P.P.S. Viimeisenä silti kehottaisin ketään ostamaan tai hankkimaan muuten sääntöjen vastaisesti seuraajia. Mitä passiivisilla seuraajilla edes tekee? Jokainen tehkööt tästä omat päätelmänsä. Ole vapaasti eri mieltä.

ostetut twitter-seuraajat


Olin eilisen päivän Raahessa. Aamulla Raahe-saliin tuli tupa täyteen kasiluokkalaisia, opettajineen noin 240. Aiheena oli netin uhat ja vaarat, ja miten netissä/somessa ollaan turvallisesti.

Illalla oli vuorossa vastaava yleisöluento nuorten vanhemmille. Sen esitys on pääosin sama, mutta vanhemmille luonnollisesti kerroin enemmän, mistä nuorten somen käytössä on kyse.

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa


Tehdään tämä nyt kerralla selväksi:

  1. Uhkailijoiden ja asiattomuuksien huutelijoiden blokkaaminen on ok
  2. Spämmääjien ja huuhaa-juttujen levittäjien blokkaaminen on ok
  3. Myös Facebook-julkaisussasi asiattomasti käyttäytyvien blokkaaminen on ok
  4. Mutta jos joku on vain kanssasi ERI MIELTÄ, niin hänen blokkaamisensa saa sinut näyttämään herkkähipiäiseltä ihmiseltä, jonka suurin pelko on joutua myöntämään olleensa väärässä.

Erästä twiiteistään kuuluisaa ex-pääministeriä mukaillen: some on keskustelua varten!

Somessa on lähtökohta, että joku on aina eri mieltä.

Jos blokkaisin kaikki, jotka ovat kanssani jostain asiasta eri mieltä, niin joutuisin lopulta blokkaamaan kaikki.

Jos blokkaan Facebookissa tietystä aiheesta kirjoittavia, niin algoritmi tekee siitä omat päätelmänsä ja valikoi jatkossa muunlaista sisältöä Facebook-etusivulleni. Facebookissa erimielisten blokkaamisella on siis tuplasti vaikutusta siihen, mitä julkaisuja näen.

Ja miten somessa kannattaa keskustella, siihen antaa hyvät eväät esimerkiksi Reilun somen säännöt:

1. Erottele tieto ja mielipide. 2. Perustele väitteesi. 3. Myönnä ja korjaa virheesi. 4. Ole avoin. 5. Älä jankuta. 6. Älä provosoi. 7. Älä johda harhaan. 8. Kunnioita toisten ihmisarvoa. 9. Kunnioita toisten yksityisyyttä. 10. Kunnioita oikeutta. 11. Mieti, kenelle viestisi välittyy. 12. Älä aiheuta harmia.


Tänään olin Jyväskylässä SOMERI-verkoston (Social media research institute) seminaarissa puhumassa nuorten somen käytön trendeistä.

Seminaari kokosi yhteen sekä sosiaalisesta mediasta kiinnostuneita tutkijoita että alan yrityksiä. Tällaista yhteistyötä kannatan lämpimästi, joten toivottavasti toiminta saa jatkoa ja vielä kasvaisikin!

Alla esitys, joka jakaantuu seuraaviin teemoihin:

  • Some lapsen ja nuoren elämässä
  • Nuoret ja Facebook
  • Kuvapalvelut
  • Pienet piirit
  • Ja vielä! – katso alta 😉

Avaa esitys SlideSharessa

P.S. Kannattaa katsoa myös tänään julkistetut Tilastokeskuksen tuoreet tilastot suomalaisten netin ja somen käytöstä.


Pidin keskiviikkona Opetushallituksen valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä kaksi työpajaa otsikon aiheesta. Kiinnostuneita osallistujia oli kummassakin työpajassa reilusti, yhteensä n. 160 ilmoittautunutta. Esitys lähti heti somessa leviämään, mutta laitan tavan takaa sen tännekin jakoon.

Avaa esitys SlideSharessa


Sosiaalisen median palvelut voi jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten tärkeiksi ne koetaan.

Ensin tulevat avoimet some-palvelut, joiden kautta löydetään kiinnostavia sisältöjä. Näistä ylivoimaisesti suosituin on YouTube. Sitä käyttävät lähes kaikki, mutta aniharvat julkaisevat itse videoita. Useimmille YouTube on viihdesivusto. Hauskaa, muttei kovin tärkeää.

Toisena tulevat puolijulkiset sosiaalisen median palvelut, joita käytetään verkostoitumiseen muiden käyttäjien kanssa johonkin aihepiiriin liittyen – tai vain kiinnostavien ihmisten ja sisältöjen seuraamiseen. Esimerkkejä tästä ovat Twitter, Instagram, LinkedIn ja tietenkin Facebook.

Kolmantena tulevat pienen piirin some-palvelut, jotka ovat kokonaan tai osittain ei-julkisia. Niiden tarkoitus on yhteydenpito kaveri- ja tuttavapiirin sekä erilaisten suljettujen ryhmien kesken. Alkujaan tämä oli Facebookin leipälaji, mutta sen muututtua yhä enemmän yleiseksi verkostoitumispalveluksi, on tilalle tullut muita.

Mitä tärkeämpi some-palvelu käyttäjälleen on, sitä tarkemmin valikoidaan, kenen kanssa sen kautta viestitään – kuka päästetään lähelle. Siksi tärkeimpien ihmissuhteiden hoitaminen keskittyy eri some-palveluihin kuin verkostoituminen. Tärkeimpiä viestejä ei lähetetä julkisesti, vaan some-palveluissa, joiden koetaan olevan sekä henkilökohtaisia että luotettavia.

Voi syystäkin huomauttaa, että verkostoituminen ja julkisen profiilin rakentaminen ovat eri tavalla tärkeitä kuin yhteydenpito ystävien kesken. Mutta jos mietit, kummasta luopuisit viimeiseksi, on tärkeysjärjestys selvä.

some-piirit-dunbar

Tällä hetkellä käytetyin suljettujen piirien viestintään keskittyvä sosiaalisen median palvelu Suomessa on WhatsApp. Sen kautta hoidetaan perheiden sisäisiä keskusteluja, kaveripiirien kuulumisia sekä koululuokkien, harrastusporukoiden ja vaikkapa erilaisten yhdistysten hallitusten viestintää. WhatsAppin vahvuus on käytön helppous: riittää, kun asentaa sovelluksen kännykkään – ei tarvita profiilin luomista, verkoston rakentamista tai halukkuutta tykätä toisten julkaisuista.

Tuoreen Some ja nuoret 2016 -kyselyn mukaan 88 % 13-29-vuotiaista vastaajista käytti WhatsAppia, mikä tekee siitä suosituimman some-palvelun nuorten keskuudessa. Helppoutensa vuoksi WhatsApp on laajassa käytössä myös ikähaitarin toisessa päässä: jo kolmannes 50-65-vuotiaista käyttää sitä. Tällä hetkellä WhatsAppilla on yli kaksi miljoonaa suomalaiskäyttäjää, ja lienee vain ajan kysymys, milloin se saavuttaa Suomen suosituimman some-palvelun Facebookin.

Toisinaan törmää siihenkin, että WhatsAppia ei pidetä sosiaalisen median palveluna. Moni kokee sen tekstiviestin korvaajana, mutta ryhmätoiminnot, vahva vuorovaikutteisuus ja palvelun kautta jaetut sisällöt tekevät WhatsAppista ilman muuta some-palvelun.

On kuitenkin eräs some-palvelu, jonka käyttö keskittyy vielä WhatsAppia voimakkaammin parhaiden kavereiden viestintään: nimittäin Snapchat. Snapchatia tuodaan monesti esiin julkisten my story -julkaisujen vuoksi, mutta sen yksityisviestit keskittyvät tyypillisesti muutaman tärkeimmän ihmisen piiriin. Snapchat on tällä hetkellä erityisesti alle 18-vuotiaiden suosiossa, mutta se on hyvää vauhtia yleistymässä. Yhä useammalle Snapchat on kaikkein tärkein some-palvelu.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Mikrobitissä lokakuussa 2016 (ilman yllä olevaa kuvaa)


Tämän viikon toinen koulutus oli Siikajoen lukiolla. Aiheessa mentiin nettisisältöjen pintaa syvemmälle: tekijänoikeuksiin, lähdekritiikkiin, vastamediaan ja lopulta nettihuijauksiin. Matkalla käytiin läpi myös mm. tiedonhakua, sosiaalisten verkostojen eri puolia ja henkilön todellisuuden varmistaminen.

Avaa esitys SlideSharessa

Koulutuksen loppuun tein Kahoot-tietokilpailun tekijänoikeuksista, lähdekritiikistä ja nettihuijauksista.




Blog Stats

  • 536,530 hits