Näkökulmiaoppimisenarviointiin

Pidin tiistaina koulutuksen Lapin yliopistolla oppimisen arvioinnista. Yllä on tällä viikolla TET-harjoittelussa olevan tyttäreni tekemät visuaaliset muistiinpanot koulutuksesta.

Kokosin esitykseen muutamia näkökulmia arvioinnista:

  • Arviointikulttuurin tyypillisiä haasteita (ns. perinteinen arviointi)
  • Hyvän arvioinnin perusteita
  • Palautteen antaminen
  • Arviointi ymmärtävässä oppimisessa
  • Yhteisöllisen oppimisprosessin arviointi

Avaa esitys SlideSharessa

Esityksessä sivuan nk. käytännön oppimismallia, josta kirjoitin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Myöhemmin olen kirjoittanut siitä mm. Open somekirjassa (2017).

Kyse on ymmärtävän ja yhteisöllisen oppimisen yleisestä oppimismallista, jossa oleellista on prosessimainen työskentely. Oppimisen prosessimaisuus/syklisyys mahdollistuu vastavuoroisella työskentelyllä, joka sisältää arviointia. Oppijat voivat arvioida ryhmässä toistensa työtä ja opettaja voi antaa palautetta ryhmälle ja/tai yksittäisille oppijoille. Tätä kautta oppimisessa päästään vielä entistä syvemmälle ja pidemmälle.

Esityksen slidessä nro 19 on uusi piirros, joka kuvaa, miten käytännön oppimismallin on tarkoitus tukea tiedonrakentelu- ja oppimisprosessia sekä yksittäisen oppijan että ryhmän osalta:

kaytannon-oppimismalli-2018

Kuvaa saa lainata lähde mainiten.

Mainokset

Kävin viime perjantaina Tampereen teknillisellä yliopistolla pitämässä koulutuksen erityisesti nuorten sosiaalisen median käytöstä sekä tietosuoja-asetuksesta. Ensiksi mainitun esityksen löydät alta ja jälkimmäisen SlideSharesta. Keskityn tässä ensiksi mainittuun.

Avaa esitys SlideSharesta

Nostoja esityksestä:

WhatsApp on Ylen tuoreen kyselyn mukaan nyt suosituin somepalvelu Suomessa:

whatsapp-suomessa-2018

Facebookissa on nyt noin 3,2 miljoonaa käyttäjää. 69 %:in käyttöasteella se on toiseksi suosituin somepalvelu.  Siitä kirjoitin tarkemmin viimeksi.

Kolmanneksi yltää Instagram:

instagram-suomessa-2018

Perässä tulevat LinkedIn, Snapchat ja Twitter (kuva: Yle, 15-79-vuotiaat):

some-suomessa-2018-yle

Koulutuksessa perehdyttiin erityisesti Jodeliin, jonka käyttö on kasvanut nopeasti etenkin isoissa opiskelukaupungeissa. Jodel yleistyi Suomessa vuonna 2017. En ole nähnyt vielä yhtään kyselyä, jossa olisi selvitetty, kuinka monta käyttäjää Jodelilla tällä hetkellä on Suomessa.

jodel-mika-2018


Kokoan silloin tällöin somepalvelujen tilastoja ei lähteistä. Alla tuoreita tilastokoonteja suomalaisten Facebookin ja Twitterin käytöstä.

Facebookin osalta luvut ovat peräisin Facebookin mainoskoneesta 7.4.2018. Sieltä luvut ovat kenen tahansa katsottavissa maan ja iän mukaan (kymmenen tuhannen tarkkuudella per ikäryhmä). Olen seurannut Facebookin Suomen kävijämäärän kehitystä vuodesta 2011 lähtien.

Twitterin kuvaajien datalähde on #Pinnalla-laskurin kuukausittaiset yhteensä-lukemat. #Pinnalla-laskurin tilastot ovat olleet hyvin luotettavia, kun olen verrannut niitä esimerkiksi kaupalliseen Futusomen Sometutkija-palveluun.

Facebookin kasvu on jatkunut kovana 

Facebookin suomalaisten käyttäjämäärät iän mukaan (7.4.2018) ja vertailu edellisvuoteen:

facebook-2017-2018-lkm.png

Alla on sama data käyttöasteina per ikäryhmä (eli Facebookien ilmoittamien käyttäjämäärien vertailu Tilastokeskuksen väestötietoihin vuosien 2016 ja 2017 lopussa). Tässä ”hauskaa” on luonnollisesti useat yli 100 %:in menevät käyttöasteet, mikä johtuu tulkintani mukaan siitä, että monet ovat liittyneet Facebookiin ennen 13 vuoden ikärajaa, joten he näkyvät tilastoissa väärän ikäisinä.

facebook-2017-2018-kayttoaste-prosentteina

Tällä hetkellä Facebookissa on näiden tilastojen mukaan noin 3,2 miljoonaa suomalaista. Kasvua vuoden takaiseen noin 300 000 (11 %).

Lukema tarkoittaa, että yli 13-vuotiaista suomalaisista Facebookia käyttää 67,4 %. Tämä on hyvin lähellä Ylen maaliskuisen kyselyn lukemaa 69 % (ikähaarukkana 15-79-v.), mikä vahvistaa sitä käsitystä, että osa (noin 400 000) käyttäjistä todellakin näkyy Facebookin luvuissa väärän ikäisinä.

Suomalaisten Facebook-käyttäjien keski-ikä on 32,8 vuotta, mutta vain, jos yli 65-vuotiaat jätetään laskuista. Heidän vaikutusta keski-ikään ei voida laskea, koska Facebook ei kerro heidän lukujaan per ikävuodet. Seniorit ovat kuitenkin kasvava joukko, kuten seuraavasta näkyy:

facebook-2011-2018-yli-50

Toisesta päästä ikähaitaria käyttäjämäärä jatkaa laskemistaan:

facebook-2011-2018-alle-20.png

Tällä kertaa halusin saada nämä Facebook-luvut talteen erityisesti siksi, koska on todella kiinnostavaa, miten sen käyttäjämäärät kehittyvät tästä eteenpäin, kun yhtiö kulkee kohusta toiseen. Nähtäväksi jää, jatkuuko kasvu vai jäävätkö nykyiset määrät sen ennätykseksi.

Jos olet Facebookin käyttäjä, niin luithan aiemman jutun: Näillä Facebook-asetuksilla estät tietojesi käytön muilta yrityksiltä

 

Twitterin käyttäjämäärä nousee, mutta käyttäjien aktiivisuus laskee

Twitterin käyttäjämäärä nousee tasaisesti (trendiviiva). Kausivaihtelu tulee hyvin esiin, kun tarkastellaan kk-lukuja.

Luvuissa on mukana vain ne, jotka ovat twiitanneet vähintään kerran kuukauden aikana. Siksi nämä poikkeavat aikamoisesti kyselyjen tuloksista, joissa esiin tulee myös ns. passiiviset käyttäjät.

twitter-suomalaiset-uniikit-062016-032018

Vaikka käyttäjämäärä nousee, käyttäjien aktiivisuus on laskussa, kun sitä katsotaan twiittien määränä per aktiivinen käyttäjä. Samalla yhä suurempi osuus twiiteistä on retwiittejä (ne sisältyvät kuvassa myös twiittimääriin).

twitter-suomalaiset-aktiivisuus-062016-032018

On hätkähdyttävää, että keskimääräinen twiittimäärä per käyttäjä on laskenut jopa neljänneksen vuoden 2016 jälkeen.

Voi arvailla, mistä käyttäjien aktiivisuuden lasku johtuu. Samaa on ollut havaittavissa myös kyselyissä etenkin somepalvelujen päivittäisessä käytössä. Tulkitsen sen johtuvan ainakin osittain siitä, että näinä valeuutisten, vihapuheen ja nettiraivon aikoina ihmiset suojaavat itseään olemalla hiljaa. On helpompaa retweetata jonkun muun sanoja ja vaikkapa linkkejä uutisiin kuin sanoa itse.

Kuvia saa käyttää lähde mainiten (CC-BY-ehdoin).

 

 


Kävin eilen Rovaniemellä pitämässä koulutuksen kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijöille osana ”Turvallisesti ja tiedostaen verkossa ja sosiaalisessa mediassa.” -koulutuspäivää. Oma osuuteni oli kolmetuntinen, mikä käsitti tekijänoikeudet, tietosuojan ja tietoturvan. Alla esitykset.

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa


Nyt tiedetään jo varmasti, että Facebook-testeillä saatuja tietoja on käytetty Cambridge Analytica -yrityksen toimesta Donald Trumpin vaalikampanjassa niin sanottuun vaalivaikuttamiseen. Facebook-datan ja profiloinnin perusteella tiedettiin, ketkä olivat todennäköisesti kenenkin ehdokkaan kannattajia, ja sen mukaan kohdistettiin mm. vaalimainontaa ja valeuutisia Facebook-käyttäjille.

Koko juttu ei olisi ollut mahdollinen, jos Facebook-käyttäjät eivät olisi itse sallineet käyttäjätietojensa siirtoa Facebook-sovelluksille. Tai jos Facebook ei olisi tätä mahdollistanut – ja mahdollistaisi vieläkin. Edelleen moni jakaa Facebook-dataansa kymmenille sovelluksille sekä tietysti mainoskäyttöön.

Alla on ohjeet, mitä kannattaa tehdä, jotta käyttäjätietoja ei siirrettäisi Facebookista ulos ja että niitä käytettäisiin mahdollisimman vähän myös kohdennettuun markkinointiin. Aiemmin vuotaneita tietoja nämäkään ohjeet eivät valitettavasti tuo takaisin.

1. Poista Facebookia käyttävät sovellukset

Poista kaikki Facebookia käyttävät sovellukset, jotka eivät ole sinulle välttämättömiä. Voit poistaa vaikka ne kaikki, sillä aktiivisesti käyttämäsi sovellukset pyytävät kyllä tarvitsemansa oikeudet uudestaan.

Poista myös tietojesi käytön lupa muiden eli Facebook-kaveriesi käyttämiltä sovelluksilta. Tämä tapahtuu kohdasta ”Muiden käyttämät sovellukset”.

Siirry sovellusasetuksiin: https://www.facebook.com/settings?tab=applications

sovellusasetukset-21032018-ohje

2. Kytke mainosten kohdentaminen pois päältä ja piilota Facebookin sallimat mainosaiheet

Facebookin mainosasetuksissa voit estää seuraavien omien tietojesi käytön mainosten kohdentamiseen:

  • Parisuhdetilanne
  • Työsuhde
  • Tehtävänimike
  • Koulutus
  • Toimintaasi perustuvat luokitukset – Facebook on lokeroinut jokaisen käyttäjän monella tavalla

Voit myös estää mainosten kohdentamisen sen perusteella, mitä sivustoja ja sovelluksia Facebook tietää sinun käyttäneen sekä tietojesi käytön mainosten näyttämiseen ulkopuolisissa sovelluksissa ja sivustoissa. Niin ikään voit estää toimintasi näkymisen Facebook-mainosten yhteydessä, esimerkiksi sen, että olet tykännyt jostakin Facebook-sivusta, jota mainostetaan.

Lisäksi Facebook antaa piilottaa kokonaan alkoholiin, vanhemmuuteen ja lemmikkeihin liittyvät mainokset.

Siirry mainosasetuksiin: https://www.facebook.com/ads/preferences/?entry_product=ad_settings_screen

facebook-mainosasetukset-210318-ohje.png

3. Poista tarpeettomat oikeudet kännykän Facebook-sovellukselta

Kännykän Facebook-sovelluksen oikeudet pitää säätää erikseen. Tässäkin hyvä nyrkkisääntö on, että mitään oikeuksia ei pidä antaa ilman, että itse tarvitset jotain toimintoa, johon tiettyä oikeutta käytetään.

Periaatteessa Facebook-sovelluksen käyttöön riittää oikeus käyttää puhelimen muistia tietojen tallentamiseen. Itse olen sallinut Facebookille myös paikannuksen. Toisaalta en ole sallinut Facebookin käyttää kameraa, mutta moni varmasti sallii sen. Eli säädä oikeudet sen mukaan, mitä oikeasti tarvitset.

En sallisi esim. kontaktien, mikrofonin, puhelimen tai tekstiviestien oikeuksia Facebookille. Vaikka Facebookin ei tiedetä todistettavasti salakuuntelevan käyttäjiä, varmuus on paras. Ja kontaktini eivät vain yksinkertaisesti kuulu Facebookille (tosin monen käyttäjän kännykän kontaktitiedot Facebook on saanut kiertoteitse WhatsAppin kautta ja se käyttää niitä mm. kaveriehdotuksiin).

Android-puhelimissa voit tarkistaa Facebook-sovelluksen oikeudet seuraavasti:

  1. Mene Asetuksiin
  2. Siirry Sovellukset-kohtaan
  3. Etsi listalta Facebook ja valitse se
  4. Valitse ”Käyttöluvat”
  5. Kytke ne oikeudet pois, joita et halua antaa

Screenshot_20180321-105105

Screenshot_20180321-105040

4. Poista Facebook Messengeristä ja muista lähteistä tuomasi kontaktitiedot

Jos olet joskus erehtynyt tuomaan Facebookiin tuttaviesi tietoja Facebook Messengeristä tai muista lähteistä, ei tietoja kannata suotta säilyttää Facebookilla. Facebook voi edelleen käyttää tietoja kaveriehdotusten tekemiseen sinulle ja myös muille.

Kaikki muualta tuodut yhteystiedot sekä lähettämäsi Facebook-kutsut löytyvät toiminnosta, jonka nimi on ”Hallitse kutsuja ja tuotuja yhteystietoja”.

Klikkaa näkymän lopusta kohdasta ”Poista kaikki yhteystiedot”.

Siirry kutsujen ja tuotujen yhteystietojen hallintaan: https://www.facebook.com/invite_history.php

5. Muista tämä jatkossa: älä anna Facebook-tietojasi hupitestiä vastaan!

Tästä aiheesta vuonna 2016 kirjoittamani juttu on edelleen ajankohtainen. Eivätkä Nametests.com:in käyttöehdot ole siitä mihinkään muuttuneet. Joten: älä jatkossakaan anna Facebook-tietojasi hupitesteille tai muille epämääräisille sovelluksille.

6. Tunne EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sinulle antamat oikeudet, mm. oikeus tulla unohdetuksi

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta eli GDPR:ää aletaan soveltamaan 25.5.2018 lähtien. Se antaa jokaiselle EU-kansalaiselle oikeuden vaatia tietojaan tarkistettavaksi rekisterinpitäjiltä eli esimerkiksi Facebookilta tai Facebook-sovelluksia ylläpitäviltä yrityksiltä. Niin ikään se sisältää oikeuden tulla unohdetuksi: eli voit jatkossa vaatia yrityksiä poistamaan sinusta keräämänsä tiedot. Yritysten tulee myös huolehtia, että tiedot poistetaan muilta yrityksiltä, joille ne ovat niitä antaneet.

Voit ladata Facebookin sinusta tallentamat tiedot jo nyt käyttäjätilin ”yleisistä asetuksista”. Toiminto löytyy pikkuruisena linkkinä näkymän lopussa: ”Lataa Facebook-tietosi”.

Siirry Facebook-käyttäjätunnuksen yleisiin asetuksiin: https://www.facebook.com/settings

Lue lisää tietosuoja-asetuksen antamista oikeuksista Euroopan komission suomenkieliseltä sivustolta: https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/data-protection/reform/rights-citizens_fi


Pidin keskiviikkona koulutuksen EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR) Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston järjestämänä. Osallistujia oli Oulun lisäksi etänä Ylivieskasta, Kuusamosta ja Raahesta.

Näkökulmana aiheen käsittelyssä oli erityisesti koulutuksen järjestäjien ja opettajien tilanteet henkilötietojen käsittelyssä. Koulutuksessa käsiteltiin myös somepalvelujen käyttöä opetuksessa tietosuojan näkökulmasta. Lisäksi koulutuksen loppuosassa käsittelimme tietoturvaa yksittäisen käyttäjän kannalta.

Avaa esitys SlideSharessa

Alla muutama slide esityksestä:

Rekisteri- ja tietosuojaseloste

Henkilötietojen käsittely toisen lukuun

Sopimus henkilötietojen käsittelystä

Kenellä on vastuu tietosuojasta?

Kuvia saa käyttää lähde mainiten (CC-BY).


Senkin uhalla, että kukkahattutätikertoimet ovat vaarallisen korkealla, otan puheeksi YouTube-videoiden tekijöiden eli tubettajien kaupallisen yhteistyön. Tai vaikuttajamarkkinoinnin kuten sitä markkinoijan näkökulmasta kutsutaan.

Aluksi on hyvä tehdä pari – kolme lähtökohtaa selväksi:

  1. Osana työtäni koulutan sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa – myös YouTube-mainontaa. Ymmärrän yritysten näkökulman ja tavoitteen saavuttaa kohderyhmänsä, olivatpa nämä minkä ikäisiä tahansa.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvointi mukaanlukien oikeus saada vain ikätasoonsa sopivia mainoksia on silti edellistä lähempänä sydäntäni. Olen varma, että niin se on useimmilla markkinoijillakin. Tämä seikka on myös lakeihin kirjattu.
  3. Joskus kaksi edellä olevaa valitettavasti törmäävät. Silloin asiaan pitää puuttua.

Sitten asiaan.

Kävin eilen pitämässä esityksen turvallisesta somen käytöstä – tällä kertaa videolle, jota asiakas sitten käyttää koulutuksissaan. Tämä on sivuseikka, mutta osana taustatyötä selasin jälleen kerran tukun Suomen suosituimpien tubettajien videoita läpi.

Katsoipa lähes minkä tahansa kanavan videoita, oli niiden kaupallisuus jotain sellaista, mihin ei odottaisi lapsille ja nuorille suunnatuissa sisällöissä törmäävän.

Vaikuttajamarkkinointiyritys Troot Networkin selvityksen (2017) mukaan:

  • 92 % kaikista 15-25-vuotiaista katsoo joskus tubettajien sisältöä
  • 15-35-vuotiaat kokevat tube-videoiden katselun tärkeämpänä kuin muiden medioiden käytön.
  • 84 % vastaajista piti tubettajien kaupallista yhteistyötä yritysten kanssa hyväksyttävänä
  • 84 % 18-35-vuotiaista voisi kuvitella ostavansa tuotteen tai palvelun YouTube-videon perusteella

Vielä pari lukua joulukuun somekatsauksesta:

  • Päivittäin YouTubea katsoo 15-24-vuotiasta 53 %.
  • 13-16-vuotiaista YouTubea katsoo päivittäin n. 88 % ja 6-12-vuotiaista n. 77 %. YouTube on näissä ikäryhmissä suosituin somepalvelu.

Mennäänpä sitten videoiden kaupallisuuteen. Seuraavassa kuvassa on poimintoja (klikkaa isompi kuva):

youtube-mainokset-kaupallinen-sisalto

Vastaavia löytyy helposti paljon lisää. Näitä ei tarvinnut etsiä. Ei voi sanoa, että kaikissa videoissa olisi kaupallista sisältöä, vaan nämä painottuvat nimenomaan suosituimpiin kanaviin – eihän muunlaisten kanssa yritykset pyrikään yhteistyöhön.

YouTubessa nähtävät mainokset ja kaupalliset sisällöt voi jakaa karkeasti kolmeen osaan yllä olevan kuvan mukaisesti:

1. YouTuben myymät ”oikeat” mainokset

  • Näitä ovat mm. videoiden alussa olevat ohitettavat ja ohittamattomat mainosvideot, videon päällä olevat ns. peittokuvamainokset ja videosivujen oikeassa palstassa nk. näyttömainokset. Kattava lista on täällä.
  • Lisäksi on tietysti puhtaasti mainos- ja esittelytarkoituksessa tehdyt videot. Siis sellaiset, joissa selvästi tuodaan esiin, mitä mainostetaan.

Näihin olemme tottuneet ja nämä tunnistamme helposti mainoksiksi.

Eivät nämäkään ongelmattomia ole. Usein lapset näkevät YouTubessa mainoksia, jotka on tarkoitettu selvästi heitä vanhemmille. Miksi mainossisällöissä ei voisi yksinkertaisesti olla ikäraja kuten videoissa ja peleissä? Teknisesti sellaisen toteuttaminen ei olisi tänä päivänä vaikeaa.

2. Kaupallinen sisältö videoissa, joiden markkinointiluonne jää epäselväksi

eeddspeaks-ville-ruotsista-joutavaa

  • Nämä ovat videoita, joissa ei selvästi tuoda esiin, onko kyse yhteistyöstä jonkun yrityksen kanssa ja onko siten kyseessä mainostarkoituksessa tehty sisältö vai ei.
  • Kaupallisuus voi näkyä monella tapaa: esitellään, testataan tai arvioidaan tuotteita ja palveluita. Taikka esitellään ostoksia. Sijoitetaan tuotteita videoon tavalla jos toisella. Tai käytetään osana tubettajan omaa videota selvästi jonkun yrityksen tuottamaa mainosvideota tai muuta markkinointimateriaalia.
  • Näistä on yleensä todella vaikea sanoa, onko kyse oikeasti kaupallisesta yhteistyöstä yrityksen kanssa vai ei. Viitteitä siitä voi saada monella tapaa:
    • Kuinka uskottavaa on, että esimerkiksi ”Ville Ruotsista lähetti tällaisia postissa” – siis ilman markkinointitarkoitusta?
    • Jos yksi tubettaja kertoo sirkkasuklaan esittelyn olevan sponsoroitua, niin kuinka todennäköistä on, että ne kymmenen muuta sirkkasuklaata maistelevaa tubettajaa ovat ostaneet sitä itse kaupasta?
    • Jos tubettaja jatkuvasti esittelee uusia ostoksia samoista kaupoista tai kokkailee tietyn kauppaketjun tuotteilla niitä esitellen, herää kysymys, kenen rahoilla shoppailua tehdään?
    • Jos tubettaja jatkuvasti saa kaikki uusimmat pelit videoihinsa, voi arvata kyseessä olevan pysyvä yhteistyö pelijulkaisijoiden kanssa.

Tämän ryhmän videot ovat ongelmallisimpia, sillä katsojalle videoilla näkyvät tuotteet ja palvelut esitellään ikään kuin tubettajan omina kiinnostuksen kohteina ja niistä kerrotut asiat mielletään tubettajan omiksi mielipiteiksi.

Jopa aikuiselle tämän tyyppisen tuotesijoittelun ja ns. maksettujen mielipiteiden havaitseminen on vaikeaa. Keskenkasvuiset ovat vaikutuksille alttiimpia.

Markkinoijan osalta on yksiselitteisesti virhe, jos hänen markkinointiaan on YouTube-videoissa ilman selvää mainintaa siitä, kenen lukuun markkinointia tehdään.

Tämä on vasta ensimmäinen huomioon otettava seikka, vaikka joskus jopa tämä unohtuu.

Seuraavassa on lainaus tuoreesta Mainonnan eettisen neuvoston lausunnosta koskien naaG-kanavan (150 t. tilaajaa) videota, josta markkinointi ei ollut selvästi tunnistettavissa:

Artiklan 9 mukaan markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa, mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi. Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi toteutetaan.

Lapset ja nuoret on otettava kohderyhmänä erityisesti huomioon. Tubettajien videoissa tämä toisin sanoen pätee käytännössä aina:

Perussääntöjen 18 artiklan mukaan lapsille tai nuorille kohdistetussa tai heitä esittävässä markkinoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Markkinoinnissa ei saa käyttää hyväksi lasten kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta. Tuotteen ominaisuuksia ja käyttöä esiteltäessä markkinoinnissa ei pidä liioitella tuotteen todellista kokoa, arvoa, ominaisuuksia, kestävyyttä tai toimivuutta. Lasten pitää pystyä tunnistamaan heille kohdistettu markkinointi markkinoinniksi.

Vaikka markkinointi tapahtuu osana tubettajan tekemää videota, se ei poista markkinoijan vastuuta:

Markkinoija on vastuussa kaikesta markkinoinnistaan. —

Perussääntöjä sovelletaan myös sellaiseen markkinointiaineistoon, joka ei ole markkinoijan itsensä laatimaa, kuten suositukset, lausunnot sekä kuva- ja ääniesitykset. Perussääntöjen vastaista menettelyä ei siten voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö tai muoto on kokonaan tai osittain muiden laatima.

Miten markkinointitarkoitus sitten pitää YouTubessa tuoda esiin? Tähän on lausunnossa konkreettinen vastaus:

Mainonnan eettinen neuvosto korostaa, että kuluttajalle tulee kertoa selkeästi paitsi videon kaupallisesta luonteesta myös siitä, kenen lukuun markkinointi tapahtuu. Suositeltavaa on, että videolla, sen alussa, on sekä suullinen että kirjallinen maininta siitä, että video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä tietyn nimeltä mainitun yrityksen kanssa.

 

3. Kaupallisena yhteistyönä tehdyt videot

pinkku-pinsku-jaffa-kisa

  • Nämä ovat videoita, joissa mainitaan joko suullisesti, tekstihuomautuksena tai videon alla olevissa teksteissä, että kyse on kaupallisesta yhteistyöstä jonkin yrityksen kanssa tai sponsoroidusta videosta
  • Kaupallinen yhteistyö voi merkitä vaikka mitä: koko video saattaa keskittyä yrityksen tuotteen esittelyyn (kuten yllä Pinkku Pinskun ja Soikkuun Jaffa-kisa) tai tuote saattaa näkyä vain muutaman sekunnin ajan videolla (esim. yllä MrTuomon valmiiksi hajonnut tuoli).

Näissä videoissa hyvä puoli on, että yhteistyöstä on mainittu sentään jotenkin. Usein maininta on kuitenkin epätarkka. Esimerkiksi mainostavan yrityksen nimeä ei välttämättä edes mainita, vaikka kerrotaankin, että jotakin on saatu lahjana tai yhteistyönä jostakin.

Otetaan tähänkin esimerkki.

Pelivideot ovat YouTubessa hyvin suosittuja. Laeppavika-kanavalla (nykyisin 253 t. tilaajaa) julkaistiin vuonna 2015 video, jossa tubettaja pelasi Destiny-nimistä Playstation-peliä. Joku otti ja kanteli videon mainosmaisuudesta ja kielenkäytöstä Mainonnan eettiselle neuvostolle.

Langettavahan siitä tuli:

Edellä mainituilla perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että video on mainos. Mainos ei kuitenkaan ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi, vaan siinä on ollut merkintä sponsoroinnista. Sponsoroidussa ohjelmassa ei saa rohkaista ostamaan sponsorin tuotetta viittaamalla siihen erityisesti ja mainosluonteisesti.

Joten unohdetaan se puhe sponsoroinnista, jos videolla pelkästään esitellään sponsorin tuotetta tai palvelua. Sponsorointi on jotain ihan muuta. Mainos on mainos.

Entäpä alatyylinen kielenkäyttö kuten kiroilu ja pelin väkivallan värikäs kuvailu lapsikatsojien suosimalla tube-kanavalla?

ICC:n säännöt korostavat lapsille ja nuorille kohdistetun markkinoinnin asianmukaisuutta. Lapset ja nuoret ovat kokemattomuutensa ja herkkäuskoisuutensa vuoksi alttiimpia vaikutteille kuin aikuiset. Lapsille ja nuorille kohdistetussa markkinoinnissa tulee kunnioittaa myönteistä asennetta, käyttäytymistä ja elämäntapaa. —

Edellä mainituilla perusteilla mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että mainos on ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 2, 9 ja 16 artiklojen vastainen. Siksi mainos on hyvän tavan vastainen.

Voi tietenkin kysyä, sopiiko K16-luokitellusta pelistä tehty video laisinkaan YouTubeen muuten kuin ikärajoitettuna?

Yhteenvetoa

  • Pahimmillaan videon alussa on mainoksia, videon päällä näytetään mainoksia ja usein myös itse video on mainos, vaikka sitä ei tuotaisi mitenkään esiin.
  • Usein mainokset ja videoissa mainostettavat asiat eivät sovi katsojien ikätasolle.
  • Tubettajille kaupallisen yhteistyön pelisäännöt ovat edelleen selvästi epäselvät.
  • Vastuu markkinoinnin pelisääntöjen noudattamisesta YouTubessa kuuluu niin mainoksia/yhteistyötä välittäville yrityksille että lopulta yrityksille, joiden tuotteista ja palveluista on kyse.

Sosiaalisessa mediassa presidentinvaalien tulosta on pidetty joko odotettuna tai yllätyksenä – kommentoijan kuplasta riippuen.

Tässä artikkelissa katson tarkemmin, miltä presidentinvaalit näyttivät somedatan perusteella. Ensiksi arvioin ehdokkaiden somen käyttöä kampanjoissaan ja lopuksi summaan kokonaisuutta.

Artikkeli perustuu joulu-tammikuussa tehtyyn seurantaan ja somedatasta eri ajankohtina koostettuihin tilastoihin. Tärkeimmät datalähteet, työkalut ja tilastopalvelut: Twitter, Facebook, Instagram, Fanpage Karma, Meltwater, Futusome SomeTutkija, #Pinnalla.

Käyn alla läpi jokaisen ehdokkaan sijoitukset keskinäisessä vertailussa ja huomioita heidän kampanjansa sosiaalisen median käytöstä.

ehdokkaat-vertailu-pisteet

Ehdokkaat ovat paremmuusjärjestyksessä seuraavan pisteytyksen mukaisesti: 1. sija: 10 pistettä, 2. sija: 8 pistettä, 3. sija: 6 pistettä, 4. sija: 5 pistettä, 5. sija: 4 pistettä, 6. sija: 3 pistettä, 7. sija: 2 pistettä, 8. sija: 1 piste. Facebookista saa tuplapisteet, millä huomioin sen merkityksen Suomen käytetyimpänä somepalveluna. Lisäksi YouTubesta saa 2 lisäpistettä omasta kanavasta ja 1 pisteen puolueen kanavasta.

Sauli Niinistö (42 pistettä)

  • Facebook: 1.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 77705, kasvua 8,3 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 4196 päivässä kampanjan lopussa (vain 5,4 % sivun tykkääjistä), kasvua 53,8 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 5 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia. Lisäksi linkkejä ja videoita. Käytti Facebook-tapahtumia kampanjassa.
    • Eniten seuraajia kaikista ehdokkaista, mutta olisi voinut käyttää Facebookia tehokkaamminkin. Tykkääjien osallistuminen prosentuaalisesti vain keskitasoa. Ison suosion vuoksi silti paras esitys ehdokkaista.
  • Twitter: 1.
    • 3580 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 53 per päivä
    • Keskimäärin 13 twiittiä päivässä
    • Noin puolet olivat omia tweettejä, loput muiden käyttäjien viestien retweettejä sekä vastauksia muille.
    • Tweetit saivat tykkäyksiä keskimäärin 20 ja retweettejä 3,5.
    • Twitterin käyttö oli kokonaisuutena aktiivista ja keskustelevaa. Myös kahden viimeisenviikon loppukiri oli kova. Kaikista ehdokkaista vahvin esitys.
  • Instagram: 1.
    • 3945 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 77 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa viikossa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin hyvin, minkä vuoksi nousi vertailussa Haaviston paljon seuratumman tilin edelle. Seuraajamäärässä toisena.
    • Parannettavaa oli tilin aktiivisuudessa, nyt se oli epätasaista. Kokonaisuutena silti paras esitys.
  • YouTube: on kanava

 

Laura Huhtasaari (26 pistettä)

  • Facebook: 3.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 13698, kasvua 25,2 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 1918 päivässä kampanjan lopussa (14 % sivun tykkääjistä), kasvua 225 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä, mutta myös kuvia ja videoita sekä harvemmin tekstipäivityksiä. Ei käyttänyt Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Selviä heikkouksia olivat harva julkaisutahti sekä se, ettei hyödyntänyt Facebook-tapahtumia. Sivun tykkääjät sitoutuivat julkaisuihin kohtuullisen hyvin. Potentiaalia jäi selvästi käyttämättä.
  • Twitter: 2.
    • 7409 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 57 per päivä
    • Keskimäärin 6-7 twiittiä päivässä
    • Noin puolet olivat omia tweettejä, loput muiden käyttäjien viestien retweettejä sekä vastauksia muille.
    • Tweetit saivat keskimäärin 98 tykkäystä ja 11 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli kokonaisuutena aktiivista ja keskustelevaa. Joukon toiseksi parasta Twitterin käyttöä. Paransi vielä loppua kohden.
  • Instagram: 4.
    • 2130 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 38 per päivä
    • Julkaisi vain harvakseltaan, mutta julkaisut keräsivät hyvin seuraajien reaktioita ja kaikista ehdokkaista eniten kommentteja. Kolmanneksi eniten seuraajia.
    • Heikkoutena oli harva julkaisutahti – Instagramin käyttö jäi alkutekijöihin. Paljon potentiaalia jäi käyttämättä. Tiliä ei oltu jostain syystä linkitetty ehdokkaan kampanjasivuille, vaikka Instagram olisi voinut mediamuotona selvästi olla kampanjan vahvuus. Halusiko Huhtasaari pitää Instagram-tilinsä ”yksityisenä”? Outo ratkaisu presentinvaaliehdokkaalta.
  • YouTube: ei omaa kanavaa, PS:n kanavalla on videoita

 

Pekka Haavisto (24 pistettä)

  • Facebook: 5.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 26146, kasvua 11,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 863 päivässä kampanjan lopussa (vain 3,3 % sivun tykkääjistä), kasvua 163 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten videoita, kuvia ja linkkejä. Käytti Facebook-tapahtumia kampanjassa.
    • Facebook-sivun toiminnan osallistuvuudessa oli paljon kehitettävää, sillä sivun tykkääjät reagoivat julkaisuihin heikoimmin kaikista ehdokkaista. Sivu oli selvästi päätynyt ns. Facebook-algoritmin ansaan (=useimmat sivun tykkääjät eivät näe sivun julkaisuja), joten kampanjassa olisi kannattanut käyttää sivun tykkääjiin kohdistettua markkinointia sekä julkaista huomattavasti useammin. Loppunousu jäi tekemättä.
    • Sivun tykkääjämäärä oli pääosin vuoden 2012 vaalien seurausta. Edellisen puolen vuoden aikana uusia tykkääjiä tuli n. 6000. Sivun mittava tykkääjämäärä olisi antanut eväitä huomattavasti suurempaan vaikuttavuuteen, joten Haaviston Facebook-sivulla nähtiin selvästi pahin potentiaalin hukkaaminen näiden vaalien somekampanjoinnissa.
  • Twitter: 3.
    • 117847 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 53 per päivä (Haaviston tili on yksi niistä, joita Twitter suosittelee automaattisesti seurattavaksi uusille suomalaisille käyttäjille, minkä vuoksi tämä luku ei ole vertailukelpoinen muihin)
    • Keskimäärin 6 twiittiä päivässä
    • Kirjoitti pääosin omia tweettejä sen sijaan, että retweettaisi muiden. Vastasi harvoin muille käyttäjille.
    • Tweetit saivat keskimäärin 63 tykkäystä ja retweetejä 12 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli yllättävän maltillista ja suuren seuraajamäärän potentiaali jäi paljolti käyttämättä. Loppua kohden pientä nostetta.
  • Instagram: 2.
    • 9405 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 99 per päivä
    • Julkaisi 10-15 kertaa viikossa. Ei onnistunut sitouttamaan seuraajia, vaan seuraajat reagoivat julkaisuihin maltillisesti. Ehdokkaista eniten seuraajia.
    • Ison seuraajamäärän potentiaali jää suureksi osin saavuttamatta. Julkaisutahti oli hyvä, mutta tilin kehitys ei ollut nousu-uralla.
  • YouTube: on kanava

 

Tuula Haatainen (23 pistettä)

  • Facebook: 4.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 7320, kasvua 15,4 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 952 päivässä kampanjan lopussa (13 % sivun tykkääjistä), kasvua 36 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 3-4 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia, linkkejä ja videoita, harvemmin tekstipäivityksiä. Facebook-tapahtumat olivat käytössä.
    • Facebook-sivun julkaisutahti ja tykkääjien reagointi julkaisuihin oli kahta viimeistä kampanjaviikkoa lukuunottamatta koko joukon parasta. Kahdella viimeisellä viikolla olisi tarvittu loppukiri, jotta olisi pysynyt samassa tahdissa Niinistön ja Väyrysen sivujen kanssa.
  • Twitter: 4.
    • 2995 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 13 per päivä
    • Keskimäärin 6 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli vähän ja vastaukset muille olivat harvinaisia.
    • Tweetit saavat keskimäärin 34 tykkäystä ja 8 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Loppua kohden ei niin aktiivista.
  • Instagram: 3.
    • 1106 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 5 per päivä
    • Julkaisi 10-20 kertaa viikossa, mikä oli ehdokkaista eniten. Tykkääjät reagoivat julkaisuihin kiitettävästi. Seuraajia oli kuitenkin ehdokkaista toiseksi vähiten.
    • Instagramin käyttö oli hyvällä tasolla, mutta seuraajamäärässä oli toivomisen varaa. Olisi kannattanut liittää Instagram selvemmin muuhun kampanjaviestintään, jotta potentiaaliset seuraajat olisivat löytäneet sen paremmin.
  • YouTube: on kanava

 

Paavo Väyrynen (21 pistettä)

  • Facebook: 2.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 11249, kasvua 8,8 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 1575 päivässä kampanjan lopussa (14 % sivun tykkääjistä), kasvua 112 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 5 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä ja kuvia sekä melko usein myös tekstipäivityksiä, harvemmin videoita. Ei käyttänyt aktiivisesti Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Facebook-sivun vahvuus oli koko joukon tihein julkaisutahti yhdessä Haataisen – ja viimeisenä kahtena viikkona Niinistön – sivun kanssa. Kokonaisuutena onnistui parhaiten osallistamaan sivun tykkääjiä. Facebook-tapahtumia olisi kannattanut hyödyntää enemmän. Toiseksi paras esitys kaikista ehdokkaista.
  • Twitter: 8.
    • 8384 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 19 per päivä
    • Keskimäärin 2-3 tweettiä päivässä
    • Kirjoitti pelkästään omia tweettejä. Ei vastaillut tai retweettannut muiden viestejä.
    • Tweetit saivat keskimäärin 12 tykkäystä ja 3 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli vielä alkutekijöissään. Selvästi heikoin esitys. Loppua kohden parani hieman.
  • Instagram: 7.
    • 1569 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 10 per päivä
    • Instagram-profiilia ei oltu päivitetty sitten lokakuun jälkeen lukuunottamatta yhtä tammikuun julkaisua, mikä oli kummallinen ratkaisu. Oliko ehdokas varma, että hänen äänestäjiään ei tavoitettaisi Instagramissa?
  • YouTube: on kanava

 

Nils Torvalds (11 pistettä)

  • Facebook: 6.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 7371, kasvua 19,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 686 päivässä kampanjan lopussa (9,3 % sivun tykkääjistä), kasvua 218 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1-2 päivässä, tammikuussa 3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia ja linkkejä, harvemmin videoita. Facebook-tapahtumia ei hyödynnetty aktiivisesti vaalitilaisuuksissa.
    • Sivun tykkääjämäärä oli kohtalainen, mutta potentiaalista näkyvyyttä ei saatu kunnolla realisoitua. Suositeltavaa olisi ollut kohdistaa markkinointia sivun tykkääjiin, panostaa julkaisujen laatuun sekä ottaa Facebook-tapahtumat paremmin käyttöön. Oli joulu-tammikuussa koko joukon heikoin, mutta onnistui parantamaan pari sijaa kahtena viimeisenä viikkona.
  • Twitter: 7.
    • 1984 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 16 per päivä
    • Keskimäärin 3 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli vähän ja vastaukset muille harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 24 tykkäystä ja 4 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Joukon toiseksi heikoin esitys.
  • Instagram: 6.
    • 869 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 5 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa kuukaudessa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin heikosti, jolloin joukon pienimmistä seuraajamäärästä saatiin realisoitua vain vähän. Julkaisut eivät herättäneet juurikaan kommentointia.
    • Positiivinen seikka oli se, että tili on ylipäätään luotu. Olisi kannattanut julkaista huomattavasti useammin ja kiinnittää huomiota julkaisujen laatuun, jotta Instagramista olisi ollut kampanjoinnissa myös hyötyä.
  • YouTube: ei kanavaa

 

Merja Kyllönen (11 pistettä)

  • Facebook: 8.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 4932, kasvua 14,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 469 päivässä kampanjan lopussa (9,5 % sivun tykkääjistä), kasvua 85 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1-2 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä ja kuvia, harvemmin videoita ja tekstipäivityksiä. Facebook-tapahtumia ei hyödynnetty vaalitilaisuuksissa.
    • Facebook-sivulla julkaistiin kohtalaisen usein, mutta tykkääjien osallistamisessa oli parannettavaa. Tykkääjiä on kaikista ehdokkaista toiseksi vähiten. Facebook-tapahtumat kannattaisi myös ottaa käyttöön.
  • Twitter: 5.
    • 2761 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 26 per päivä
    • Keskimäärin 6-7 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli kohtalaisesti, mutta vastaukset muille harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 24 tykkäystä ja 6 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Viestien määrässä mitattuna oli pääosan kampanja-ajasta aktiivisin, mutta lopussa tahti laantui ja Niinistö kiilasi tässäkin edelle.
  • Instagram: 5.
    • 1445 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 12 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa kuukaudessa. Välillä on ollut hiljaisempia jaksoja, mutta aktivoitui enemmän tammikuussa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin hyvin.
    • Olisi kannattanut pitää julkaisutahti tasaisena ja kiinnittää huomiota julkaisujen laatuun – mukaanlukien kuvateksteihin. Oli selvästi mahdollisuuksia parempaan.
  • YouTube: ei omaa kanavaa kampanjalla, Vasemmistoliiton kanavalla on videoita

 

Matti Vanhanen (9 pistettä)

  • Facebook: 7.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 4449, kasvua 12,9 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 667 päivässä kampanjan lopussa (15 % sivun tykkääjistä), kasvua 142 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia sekä videoita, harvemin linkkejä ja tekstipäivityksiä. Ei hyödyntänyt Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Sivun tykkääjämäärä oli koko joukon pienin. Sivun tykkääjät reagoivat kuitenkin julkaisuihin hyvin – kahtena viimeisenä viikkona jopa kaikkien ehdokkaiden sivuista parhaiten. Julkaisutahdissa oli huomattavasti parantamisen varaa, minkä vuoksi potentiaali kampanjassa jäi pääosin käyttämättä. Myös Facebook-tapahtumia olisi kannattanut käyttää.
  • Twitter: 6.
    • 8076 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 20 per päivä
    • Keskimäärin 4 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omat tweetit ja etenkin vastaukset muille olivat harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 81 tykkäystä ja 18 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa ja henkilökohtaisen yhteyden synnyttämisessä jäi käyttämättä.
  • Instagram: 8.
    • Ehdokkaalla ei ollut Instagram-profiilia. Tällä hetkellä Suomessa nopeimmin kasvavaa isoa somepalvelua olisi kannattanut ilman muuta hyödyntää kampanjassa.
  • YouTube: ei omaa kanavaa, Keskustan kanavalla on videoita

Yhteenvetoa somekampanjoista

  • Kokonaisuutena vaalikampanjointi jäi somessa vaisuksi. Nämä eivät olleet somevaalit kuten vuoden 2012 presidentinvaalit. Somessa ei näkynyt juurikaan vaalihurmosta tai kannatuksen osoittamista ihmisten omissa profiileissa.
  • Suuri osa ehdokkaista ei käyttänyt edes kaikkia keskeisiä somepalveluita – saatika, että niitä olisi käytetty luovilla tavoilla.
  • Ainoastaan Niinistö panosti kohtuullisella tasolla somekampanjointiin, eli käytti keskeisiä somepalveluita, julkaisia riittävän usein ja liitti sosiaalisen median osaksi muuta kampanjointia.
  • Monet ehdokkaat epäonnistuivat yhdessä sosiaalisen median käytön perusasiassa: julkaisutahdissa. Esimerkiksi jos Facebook-sivulle tehdään julkaisuja 1-2 päivässä, se häviää helposti näkyvyydessä puolet vähemmän tykkääjiä keränneelle sivulle, joka julkaisee 3-4 kertaa päivässä.
  • Toisaalta määrää tärkeämpää on julkaista laadukkaita ja monipuolisia julkaisuja eli sellaisia, jotka keräävät reaktioita. Esimerkiksi Haaviston Facebook-sivun julkaisut keräsivät vasta neljänneksi eniten reaktioita, vaikka sivulla oli kaikista ehdokkaista toiseksi eniten seuraajia. Jopa Väyrysen Facebook-sivu keräsi enemmän osallistujia, vaikka sillä oli alle puolet Haaviston Facebook-sivun tykkääjämäärästä.
  • Pelkät tykkääjä- ja seuraajamäärät eivät kerro oikeastaan mitään, sillä joidenkin ehdokkaiden seuraajamäärät ovat monien vuosien aikana kertyneitä. Varsinkin Haaviston kohdalla näkyy viime vaaleissa saadut isot lukemat. Hän epäonnistui melko täysin aktivoimaan vanhoja seuraajia ja tykkääjiä (esim. Facebook-sivun tykkääjistä 3,3 % reagoi julkaisuihin).
  • Facebook-algoritmin muutokset vaikuttivat siihen, ettei Facebook ollut tällä kertaa yhtä helposti hyödynnettävä kampanjointikanava kuin kuusi vuotta sitten. Tällä kertaa Facebook oli enemmän organisointikanava. Osalla ehdokkaista tämä jäi huomaamatta: niin, että Facebookin maksullista näkyvyyttä ei osattu riittävästi hyödyntää, ja/tai toisaalta niin, ettei osattu käyttää vaalitilaisuuksien organisoimisessa Facebook-tapahtumia.
  • Instagramin merkitystä ei ymmärretty kampanjatiimeissä. Erityisesti Vanhasella, Väyrysellä ja Torvaldsilla oli sokea piste Instagramissa. Se olisi kannattanut nostaa toiseksi tärkeimmäksi somekanavaksi heti Facebookin jälkeen – tai jopa sen edelle, sillä Instagramia käyttää nykyään jo yli miljoona suomalaista, ja sen avulla olisi ollut mahdollista luoda henkilökohtaiselta tuntuva suhde potentiaalisiin äänestäjiin. Tästä hyvä esimerkki on Laura Huhtasaari, jonka Instagram-julkaisuihin reagoitiin hyvin, mutta hänen Instagram-profiiliaan ei kytketty kampanjointiin ja julkaisutahti oli harva.
  • Moni ehdokkaista ei panostanut keskusteluun, eikä edes suoriin kysymyksiin läheskään aina vastattu. Tällainen antaa helposti huonon kuvan ehdokkaasta somessa. Esimerkiksi Twitterissä vastaamiseen panostivat vain Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds.
  • Luovaa kampanjointia nähtiin vain vähän. Näitä olivat mm. Niinistön ja Huhtasaaren kampanjoiden lanseeraamat ”jakokuvat” sekä monen ehdokkaan omat hashtagit (#Niinistö2019, #siksipekka, #LauraI, #Tuula2018 jne.). Ei siis mitään kovin kekseliästä.
  • Somella olisi voinut olla merkitystä vaalien kulkuun, jos haastajat olisivat panostaneet siihen. Nyt näin ei todella käynyt, vaan sosiaalisen median potentiaali jäi hyödyntämättä. Pääsyy tälle on se, että kampanjatiimeillä ei selvästikään ollut riittävästi ymmärrystä eri somepalveluista saati osaamista käyttää niitä strategisesti.

 

Vaalien näkyminen sosiaalisessa mediassa

Ehdokkaiden kampanjointi on vain pieni osa sitä, miten presidentinvaalit näkyivät sosiaalisessa mediassa.

Kokonaiskuvan vaalien näkymisestä somepalveluissa ja verkkokeskusteluissa saa seuraavasta kuvaajasta, jossa näkyy hakusanojen ”presidentin* OR vaali*” maininnat 1.10.2017-27.1.2018 (lähde: Futusome SomeTutkija):

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki

Yhteensä mainintoja oli 233 391 kpl. Suurin osa maininnoista oli Twitterissä, toiseksi eniten eri keskustelupalstoilla ja kolmanneksi eniten julkisilla Facebook-sivuilla ja -ryhmissä:

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki-some-luvut

Vertailun vuoksi todettakoon, että yhtä pitkällä ajanjaksolla vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana vaaleihin liittyviä mainintoja oli 547 304 kpl. Seuraavassa vertailukuva:

vertailu-eduskuntavaalit-2015-maininnat

Määrän ja kuvaajien vertailun perusteella presidentinvaaleihin liittynyttä keskustelua somessa ei voi pitää erityisen vilkkaana tai pitkäkestoisena – pikemminkin se oli laimeaa. Keskustelu presidentinvaaleista kiihtyi somessa vasta viimeisenä kuukautena, kun vuoden 2015 eduskuntavaaleissa intensiivinen keskustelu kesti selvästi kauempaa.

Tarkastelin Futusomessa myös aktiivisimpia presidentinvaaleihin liittyviä kirjoittajia/nimimerkkejä. Seuraavassa on TOP 10 kirjoittajaa yllä mainitusta Futusomen datasta:

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki-top10-nimimerkit

Huomioita kirjoittajista:

  • Eduskuntavaali: Twitter-tunnus, mahdollisesti botti, jäädytetty marraskuussa
  • kangaske: Twitter-tunnus, uutisbotti eli julkaisee uutisia eri aiheista, 272 seuraajaa
  • VASTAKARVA: nimimerkki Suomi24-keskustelupalstalla
  • nollasummapeliä: nimimerkki Kauppalehden keskustelupalstalla
  • Nimetön: useita nimettömiä kommentoijia eri keskustelu-/kommenttipalstoilla
  • Alaric: nimimerkki Hommaforumilla
  • Anonymous: useita nimettömiä kommentoijia mm. Blogger-blogeissa
  • writer: nimimerkki Hommaforumilla
  • TKSyrjanen: Twitter-tunnus, 37 seuraajaa
  • tulikomento Ylipäällikkö: nimimerkki Maanpuolustus.net-keskustelufoorumilla

Tässä taas nähdään, että aktiivisimmat kirjoittajat eivät aina ole merkittävimpiä. Julkaisen listan vain tämän asian toteamisen vuoksi.

Mitä väitettyihin Twitter-botteihin tulee, niin 10 suosituimmassa kirjoittajissa oli kaksi jollain tavalla tähän kategoriaan laskettavaa, joista toinen (Eduskuntavaali) on entuudestaan yleisesti tunnettu sekä nyttemmin jo jäädytetty, ja toinen (kangaske) harmiton yleishyödyllinen uutisbotti.

Katsoin myös erikseen TOP 10 kirjoittajat Twitteristä. Tässä on huomioitu pelkästään kirjoittajat, jotka ovat osallistuneet keskusteluihin hashtageilla #presidentinvaalit2018, #presidenttivaalit2018, #presidentinvaali2018, #presidentintinvaalit2018, #vaalit tai #vaalit2018.

hashtagit-top-10-kirjoittajaa

Listassa ei ole botteja, vaan enemmän tai vähemmän tavallisia Twitterin käyttäjiä sekä Niinistön ja Uuden Suomen tunnukset.

Mistä aiheista somessa vaalien aikana keskusteltiin? Siitä kertoo seuraava Twitterissä käytetyistä hashtageista tekemäni sanapilvi (kuvasta on poistettu #presidentinvaalit2018 ja sen variaatiot), klikkaa isommaksi:

hashtagit-wordcloud-rajattu

Ehdokkaiden maininnat sosiaalisessa mediassa

Kävin läpi, kuinka paljon eri ehdokkaista keskusteltiin sosiaalisessa mediassa. Tätä seurasin mm. Meltwaterin työkalulla hakemalla maininnat ehdokkaista muodossa ”Etunimi Sukunimi”. Seuraavassa kuvaajassa on mukana julkiset Facebook-sivut ja -ryhmät, Twitter, Instagram, YouTube ja Blogger-blogit välillä 1.1.-27.1.2018:

ehdokkaat-some-suomeksi-010118-270118

Seuraavassa on ehdokkaiden mainintojen suhteellinen osuus ja ajoittuminen viikottain välillä 1.11.2017-27.1.2018:

ehdokkaat-some-suomeksi-viikottain-1117-0118

Tässä on sama kuvaaja ilman Twitterin suhteellisen suurta määrällistä vaikutusta, klikkaa isommaksi:

ehdokkaat-some-suomeksi-viikottain-1117-0118-ei-twitter

Tässä vielä pelkästään tammikuu päivä päivältä:

vaalit-share-of-voice-010118-270118-suomeksi-kaikki-suht

Yhteenvetona voi sanoa, että Niinistön näkyvyys somessa oli pääosan ajasta ylivoimaista, mutta väheni vaalien lähestyessä. Selvästi eniten haastajista mainittiin somekeskusteluissa Huhtasaari ja toiseksi eniten Väyrynen. Haavisto mainittiin neljänneksi useimmin.

Tein ehdokaskohtaisen haun maininnoista muodossa ”Etunimi Sukunimi” myös Futusomen SomeTutkijalla. Alla on FutuSomen löytämien mainintojen määrät sekä jakaantuminen eri alustoille. Klikkaa kuva isommaksi:

ehdokkaat-maininnat-palkit-lukumaarat-kooste-011117-270118

Presidentinvaalit Suomi-Twitterissä

Presidentinvaaleista keskusteltiin Twitterissä useilla hashtageilla. Suosituin hashtag oli #presidentinvaalit2018, joka keräsi suomalaisilta twiittaajilta yhteensä 28829 twiittiä 1.10.2017-31.1.2018 (lähde: #Pinnalla):

pinnnalla-hashtagit-011017-310118

Mediassa on esitetty (HS 30.1.2018), että presidentinvaalit keräsivät vain noin 5000 uniikkia twiittaajaa kahden viikon aikana. Tämä ei aivan pidä paikkansa: suomenkielisiä twiittaajia tilastoivan #Pinnalla-palvelun datan mukaan uuniikkeja twiittaajia oli 17.1.-30.1.2018 yhteensä 19 885 ja twiittejä tänä aikana 68778.

twitter-vaalit-pyry-samuli-lahti-310118

Kuvan lähde: Pyry-Samuli Lahti / #Pinnalla.

Vaaliviikkona #presidentinvaalit2018-hashtag trendasi kaksi kertaa: torstaina viimeisessä Ylen järjestämässä vaalitentissä sekä sunnuntaina vaalipäivänä.

pinnalla-pyppe-yhteensa-viikko4

Vaaliviikkona ei tehty Suomi-Twitterin ennätyksiä, sillä uniikkeja käyttäjiä kertyi 75 988, mikä on keskivertoa enemmän, mutta ei mikään huippulukema. Esimerkiksi Suomen 100-vuotisitsenäisyysviikkona uniikkeja käyttäjiä oli 86 695.

 

 

 

 

 


Väitteet presidenttiehdokas Haaviston Twitter-tilille tulleista boteista on uutisoitu laajasti suomalaismediassa joulu-tammikuussa. Samalla ne muuttivat lyhyessä ajassa Suomessa käytävää keskustelua informaatiovaikuttamisesta sekä sen luonnetta.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen tapahtumasarjaa nimenomaan median ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta. Tarkoitukseni on tehdä ymmärrettäväksi, mitä oikeastaan tapahtui ja mikä sen seuraus tähän mennessä on.

Alla oleva kuva on Meltwater-mediaseurantatyökalusta ja se kuvaa Twitter-botteihin liittyviä mainintoja suomalaismediassa 1.12.2017-19.1.2018. Meltwater seuraa hyvin kattavasti Suomessa julkaistuja uutisia.

meltwater-bottiarmeijavaitteet-mediassa-1217-0118

Ennen joulukuuta Twitter-botit olivat harvoin esillä suomalaismediassa. Koko vuoden 2017 aikana aiheeseen liittyvät maininnat mediassa ovat olleet harvinaisia – joulukuuta lukuunottamatta. Aiemmin bottijutut olivat käsitelleet lähes yksinomaan ulkomaita tai olleet luonteeltaan yleisluonteisia.

meltwater-bottiarmeijavaitteet-mediassa-0117-0118

Joulukuussa julkaistiin nämä jutut (huom. tavoittavuus-luvut ovat Meltwaterin ilmoittamia laskennallisia lukuja):

Pvm Otsikko/linkki Media Tavoittavuus
7.12.2017 Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla Ulkopolitiikka                985
10.12.2017 Nato-vaalit vetäisivät Venäjän nettitrollien huomion Suomeen, uskoo tutkija – ”Nyt ei ole merkkejä suuremmasta kampanjasta” Yle.fi     1 543 990
12.12.2017 Assangesta Venäjän bottiarmeijaan – Katalonian vaaleissa vaikutusyritysten suma MTV.fi         800 322
19.12.2017 Jättitutkimus paljasti: Näistä asioista tunnistaa venäläisen Twitter-trollibotin – Tekniikanmaailma.fi Tekniikanmaailma.fi         236 315
21.12.2017 Epämääräisten Twitter-seuraajien ryöppy ihmetyttää Haaviston kampanjaväkeä – Osa ehkä lapsia Yle.fi     1 543 990
30.12.2017 Asiantuntija Haaviston epämääräisistä 1 700 seuraajasta: ”Tulee napin painalluksella” Iltalehti.fi     1 109 390
30.12.2017 Pekka Haaviston Twitter-tili hyökkäyksen kohteena, Supo:lle ilmoitettu – 1 700 epämääräistä seuraajaa poistettu Iltalehti.fi     1 109 390
    6 344 382

7.12.2017 Ulkopolitiikka-lehden juttu oli yleisluontoinen. Hyvä artikkeli.

10.12.2017 Ylen juttu käsitteli mahdollisuutta, että Venäjän nettitrollit voisivat pyrkiä vaikuttamaan Suomeen, jos Natosta järjestettäisiin kansanäänestys. Jutun pontimena oli Pekka Haaviston kommentit Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalipaneelissa 27.11.2017. Puolustusvoimien tutkija Veli-Pekka Kivimäki kommentoi tuolloin, ettei tällaisesta ole merkkejä.

12.12.2017 MTV:n juttu käsitteli Twitter-bottien vaikutusyrityksiä Katalonian kansanäänestykseen.

19.12.2017 Tekniikan Maailman juttu on mukavan kansantajuista rautalankaa siitä, miten Twitter-botit toimivat: twiittaavat ja retwiittaavat.

Tämän jälkeen Twitter-botteihin liittyvät uutiset suomalaismediassa ovat liittyneet lähes kokonaan väitettyihin Haaviston Twitter-tilille tulleisiin botteihin sekä sen ympärillä velloneeseen keskusteluun.

21.12.2017 Yle uutisoi ensimmäisen kerran Haaviston Twitter-seuraajista. Seuraajaryntäykselle kuitenkin löytyi luonnollinen selitys: Growtopia-tapaus. Ilmeisesti tämän vuoksi aihe ei vielä silloin lähtenyt leviämään mediassa.

30.12.2017 Iltalehti uutisoi peräti kahden jutun voimin, että Twitter oli poistanut Haaviston seuraajia. Kampanjapäällikkö Riikka Kämppi toisti teorian Twitter-boteista. Yleisellä tasolla asiaa kommentoi myös IT-asiantuntija Petteri Järvinen.

Tammikuussa bottiuutisointi räjähti. Itse olen puhunut bottihysteriasta. Ylen analyysi tyytyi sanomaan, että bottiarmeijakeskustelu lähti laukalle. Joka tapauksessa juttuja tuli solkenaan:

Pvm Otsikko/linkki Media Tavoittavuus
4.1.2018 Saitko ”outoja” Twitter-seuraajia – näin ne voivat mustamaalata yritystäsi Yrittajat.fi           47 256
6.1.2018 Yritetäänkö presidentinvaaleihin vaikuttaa tekaistuilla Twitter-tileillä? – ”Tilien suurin arvo on, että ne näyttävät suomalaisilta” MSN (FI)           37 781
6.1.2018 Oudot ”munapäät” ilmestyivät myös Suomi-meppien Twitter-tileille – ”Vaikuttaminen osa Venäjän sotilasdoktriinia” MSN (FI)           37 781
6.1.2018 Myös presidentti Sauli Niinistön Twitter-tili oli hyökkäyksen kohteena: ”Ensimmäinen selitys oli perin outo” MSN (FI)           37 781
10.1.2018 Haavisto Twitter-tililleen yllättäen ilmestyneistä boteista: ”Takana Venäjälle ystävällismielisiä tahoja” Ilta-Sanomat     1 100 372
10.1.2018 Niinistö kertoi Twitter-tilinsä joutuneen bot­ti­kam­pan­jan kohteeksi Haaviston tapaan Kaleva.fi         259 023
10.1.2018 Myös presidentti Sauli Niinistön Twitter-tili oli hyökkäyksen kohteena: ”Ensimmäinen selitys oli perin outo” Uusi Suomi         307 051
11.1.2018 F-securen tutkija epäilee: Twitterissä muhii ”Suomi-teemainen” bottiarmeija Yle.fi     1 461 490
11.1.2018 Suomeen kohdistettu bottiverkosto seuraa presidentti­ehdokkaita ja muita Twitter-vaikuttajia – ”Emme vielä tiedä, mihin sitä aiotaan käyttää” Helsingin Sanomat         840 396
11.1.2018 F-Securen tutkija: Joku rakentaa Suomeen keskittyvää bot­ti­ver­kos­toa Twitteriin – some-asiantuntija toppuuttelee Kaleva.fi         259 023
11.1.2018 Suomeen on luotu Twitter-käyttäjien bottiverkosto, väittää F-Securen tutkija – asiantuntija pitää perusteluja heikkoina MSN (FI)           37 781
12.1.2018 Bottiarmeija palaa ruotuun – Pekka Haavisto poisti Twitteristään 1 700 tekaistua seuraajaa Keskisuomalainen         154 472
12.1.2018 Bottitilit väijyvät suomalaisvaikuttajia Twitterissä – iskeneet silmänsä myös presidenttiehdokkaisiin MTV.fi         764 053
12.1.2018 Presidenttiehdokkaita somessa seuraavan bottiarmeijan tarkoitus on yhä mysteeri – ”Jokainen voi halutessaan varsin edullisesti ostaa itselleen seuraajia” – Aamulehti Aamulehti.fi         378 482
12.1.2018 Bottiarmeija palaa ruotuun STT Uutissyöte                    –
12.1.2018 Twitter suursiivosi presidenttiehdokas Haaviston seuraajalistan epämääräisistä tileistä – ei mennyt kuin päiviä, kun palattiin taas lähtöruutuun Yle.fi     1 461 490
12.1.2018 Oudot ”munapäät” ilmestyivät myös Suomi-meppien Twitter-tileille – ”Vaikuttaminen osa Venäjän sotilasdoktriinia” Uusi Suomi         307 051
12.1.2018 Suomeen on syntynyt yli 5 600 Twitter-valetiliä lyhyessä ajassa – Supo: Ilmiö ei viittaa vaaleihin vaikuttamiseen Helsingin Sanomat         840 396
12.1.2018 Rakentaako joku Twitteriin Suomi-bottiarmeijaa? – Tutkijoilta tyrmäys Uusi Suomi         307 051
12.1.2018 Botit voisivat vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin monin keinoin – ”Vain mielikuvitus on rajana” Iltalehti.fi     1 059 129
12.1.2018 Totuus suomalaisesta Twitter-bottiarmeijasta: ”Joskus pitäisi painaa myös jarrua…” Tivi         223 992
12.1.2018 ”Joku näkee vaivaa luodakseen tänne bottiarmeijaa” – tutkijalla selitys Suomessa itävälle vaikutusyritykselle Ilta-Sanomat     1 100 372
12.1.2018 Takana Venäjä? Haaviston ja Niinistön Twitter-tilejä alkoi seuraamaan bottiarmeija, joka on isompi kuin Donald Trumpilla – ”Emme vielä tiedä mihin sitä käytetään” Keskisuomalainen         154 472
12.1.2018 Suomeen on luotu Twitter-käyttäjien bottiverkosto, väittää F-Securen tutkija – asiantuntija pitää perusteluja heikkoina MTV.fi         764 053
12.1.2018 Twitteriin on rakennettu Suomeen kohdistettu bottiarmeija: ”Emme tiedä vielä, mihin sitä aiotaan käyttää” Iltalehti.fi     1 059 129
12.1.2018 F-secure: en bot-armé med finskt tema sjuder under ytan på Twitter Svenska Yle         146 839
12.1.2018 Experter på sociala medier: Förhastat att kalla äggkonton på Twitter för en botarmé inriktad på Finland Svenska Yle         146 839
13.1.2018 Professori Limnéll Tiville suomalaisesta Twitter-bottiarmeijasta: ”Suhtaudun arvioihin vielä hyvin varovaisesti” Kauppalehti         618 759
14.1.2018 Botti-invaasion olemassaolo jakaa asiantuntijoita – osa Haaviston Savon Sanomat         170 156
14.1.2018 Botti-invaasion olemassaolo jakaa asiantuntijoita – osa Haaviston ”uusista” Twitter-seuraajista voi olla vanhoja Keskisuomalainen         154 472
14.1.2018 Botti-invaasion olemassaolo jakaa asiantuntijoita – osa Haaviston ”uusista” Twitter-seuraajista voi olla vanhoja Turun Sanomat         212 933
15.1.2018 Yritetäänkö presidentinvaaleihin vaikuttaa tekaistuilla Twitter-tileillä? – ”Tilien suurin arvo on, että ne näyttävät suomalaisilta” MTV.fi         764 053
16.1.2018 Analyysi: Kun bottiarmeijakeskustelu lähti laukalle – Haaviston väitteet informaatiovaikuttamisesta hyvin hataralla pohjalla Yle.fi     1 461 490
17.1.2018 Pekka Haavisto esiintyi Ylen vaalitentissä, tarkastimme faktat – tässä parhaat palat giffeinä Helsingin Sanomat         840 396
18.1.2018 Pekka Haavisto puhuu suoraan: Jytky petasi Haavisto-ilmiön – nyt Suomi on vakavoitunut MSN (FI)           37 781
18.1.2018 Botteja ja puolitotuuksia – varsinaista loanheittoa ei vaalikampanjoissa ole vielä nähty, mutta mistä se johtuu? Seura.fi           47 363
19.1.2018 Pekka Haavisto puhuu suoraan: Jytky petasi Haavisto-ilmiön – nyt Suomi on vakavoitunut Uusi Suomi         307 051
  17 908 009

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tammikuussa julkaistut Twitter-botteihin liittyvät jutut ovat siis käsitelleet tavalla tai toisella Pekka Haaviston Twitter-tiliä.

Uutisointia on hallinnut virheelliseksi osoittautuneet väitteet, joiden mukaan Haaviston Twitter-tiliin olisi kohdistunut ”Venäjä-myönteisten tahojen” masinoima seuraajien tulva. Tätä edesauttoi varsinkin F-Securen tutkijan Andy Patelin analyysi, joka osoittautui perusteluiltaan kehäpäätelmäksi ja joukoksi virheolettamia.

Virheellisiä väitteitä ainakin osin toistavien juttujen tavoittavuus on ollut tammikuussa tähän mennessä laskennallisesti yli 15 miljoonaa lukijaa.

Väite on kuultu eri muodoissa useita kertoja myös Pekka Haaviston itsensä kertomana mm. kahdessa Ylen vaalitentissä ja MTV:n tentissä, jolloin ne ovat välittyneet suorina myös tv-katsojille. Haaviston puheissa väitetyt botit liittyvät siihen, miksi hänen mielestään Natosta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Tämän vuoksi mediassa julkaistut bottiaiheiset jutut ovat olleet hänen sanomalleen tueksi.

Moni media kylläkin esitti Twitter-bottiväittteiden rinnalla niitä kritisoivia lausuntoja. Kriittisesti aiheesta uutisoinneista erityisesti Tietoviikon juttu pyrki objektiivisuuteen. Varsinainen faktantarkistus on kuitenkin saanut odottaa itseään.

Vasta kuluneella viikolla on julkaistu uutisia, joissa Haaviston Twitter-tiliin liittyvät bottiväitteet on selväsanaisesti kumottu. Tärkein näistä on Ylen uutisanalyysi 16.1.2018. Toiseksi tärkein HS Nyt:in kevyehkö faktantarkistus Ylen vaalitentistä.

Myös Haavisto on myöntänyt, että bottiväite oli olettamus ja että hän teki asiassa virheen Ylen tentissä. Samalla hän on kuitenkin jatkanut uusien väitteiden esittämistä, mikä on ylläpitänyt aiheen esilläoloa. Väitteistä ja niiden virheistä kirjoitan tarkemmin bottiarmeijaväitteiden yhteenvedossa.

Valitettavasti – kuten usein käy – väitteiden paljastumista virheellisiksi ja todistamattomiksi ei ole uutisoitu läheskään yhtä laajasti kuin alunperin väittämiä bottiarmeijasta.

Tässä vaiheessa bottiarmeijauutisoinnin tuloksena voi pitää seuraavia:

  • Aiemmin Twitter-boteista käyty keskustelu liittyi mediassa lähinnä ulkomailla tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen.
  • Joulukuun lopusta lähtien monelle on voinut syntyä mediasta käsitys, että Twitter-botit ovat ottaneet kohteekseen mm. suomalaiset poliitikot ja erityisesti ehdokas Haaviston.
  • Useat lukijat lienevät myös siinä uskossa, että Venäjälle myötämielinen bottiarmeija on todistettu fakta, koska siitä on kerrottu monta kertaa.
  • Vähintäänkin monelle lukijalle on syntynyt käsitys, että Twitterissä muhii tuntematon Suomeen keskittyvä bottiarmeija, joka odottaa aktivoitumistaan.
  • Kokonaisuutena keskustelu bottiarmeijasta on tullut ajankohtaiseksi ja Suomea koskevaksi.

Palataan botteihin ja siihen, mitä ne todellisuudessa ovat. Tästä antaa kansantajuisen kuvauksen esimerkiksi ylläkin linkitetty Tekniikan Maailman juttu, joka siteeraa yhdysvaltalaistutkijoiden tutkimusta:

Tutkijat löysivät myös bottitilejä yhdistäviä tunnusmerkkejä, jotka erottavat ne ihmistwiittaajista. Näihin eroavaisuuksiin kuului esimerkiksi se, että botit uudelleentwiittasivat useammin kuin ihmiset.

Tutkijat havaitsivat myös, että yleisin bottityyppi on sellainen, joka twiittaa uutisotsikoita, joista puuttuu linkki alkuperäiseen uutislähteeseen. Tällä tavoin tiettyjä uutisia ja uutismedioita nostetaan hakukoneiden asteikoilla ylemmille sijoille.

Botit voivat olla tehokkaita informaatiovaikuttamisessa nimenomaan väärien väitteiden tai valeuutisten levittämisessä. Tässä tapauksessa mitään tällaista ei ole osoitettu tapahtuneen.

Väärien väittämien levittäminen voi kuitenkin tapahtua tehokkaasti myös ilman bottien myötävaikutusta kuten on nähty.

Bottiarmeijahysteria paljasti karulla tavalla suomalaismedian heikon kohdan: kun virheellisiä väitteitä esittää joku riittävän luotettavana pidetty taho, ei niitä vaivauduta arvioimaan kriittisesti tai tarkistamaan, vaan pahimmillaan virheväittämät uutisoidaan faktoina sellaisenaan.

Olipa ”Venäjä-myönteinen bottiarmeija” tarkoituksellinen tarina tai alkujaan väärinkäsitys, se on samalla tyypillinen valeuutinen: levittäjäänsä hyödyttävä todistamaton väite, joka on omiaan herättämään voimakkaan tunnereaktion, jonka vuoksi se on herkullinen uutisaihe ja omiaan leviämään laajasti somessa.

Valeuutisten tekijät ovat voittaneet silloin, kun valtamedia uutisoi väärät väittämät totuuksina.

Vaikuttavuuden takaa se, että oikean tiedon tullessa esiin, ei monikaan tiedotusväline ole halukas uutisoimaan siitä, koska samalla sen pitäisi myöntää kertoneensa aiemmin virheellisiä tietoja. Lopputuloksena väärä tieto jää yleisön mielikuvissa voimaan.

Näin alkujaan ”nimettömien informaatiovaikuttamisen asiantuntijoiden” analyysiin perustunut Haaviston kampanjatiimin kertoma ja myöhemmin virheelliseksi todistettu väite muutti alle kuukaudessa informaatiovaikuttamisesta Suomessa käytävän keskustelun luonteen.

Tämäkin on kiinnostavaa: loppujen lopuksi nuo nimettömät informaatiovaikuttamisen asiantuntijat saivat aikaan heidän alaansa liittyvän julkisen keskustelun kurssimuutoksen. On esitetty arvio, että syynä nimettömyyteen voi olla kyseisten henkilöiden asema. Mutta kuinka asiantuntijoina voi pitää henkilöitä, joiden epäilemät botit paljastuivat Growtopia-mobiilipeliä pelaaviksi lapsiksi?

Lisäys 26.1.2018: Imagen jutussa 25.1.2018 paljastettiin, että yksi Haaviston tiimin käyttämä asiantuntija oli Janne ”Rysky” Riiheläinen. Hän ei kuitenkaan tehnyt verkostoanalyysiä, vaan sen teki joku muu.


Seurasin mielenkiinnolla, kun Pekka Haavisto oli eilen Ylen vaalitentissä. Tentin lopussa puheeksi tuli Haaviston esittämät bottiväitteet, jotka kytkeytyvät hänen puheessaan siihen, miksi Natosta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä.

yle-haavisto-tentti-160118

Juuri ennen  tenttiä oli tullut julki Ylen uutinen, jossa yhtenä kohtana käsitellään Haaviston viikon takaisia puheita Oulun vaalitentissä. Silloin Haavisto sanoi seuraavaa:

Otin yhteyttä Twitterin amerikkalaiseen hallintoon ja siellä pystyttiin jäljittämään, että tässä tapauksessa ne ovat Venäjä-myönteisiä toimijoita.

Lähde: Ilta-Sanomat 10.1.2018

Yle oli tarkistanut tämän väitteen paikkansapitävyyden Haaviston kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä. Tulos oli, ettei se ollut totta:

– Me emme tiedä, onko se joku irvileuka teini, joka käyttää paljon aikaa tällaiseen vai mistä on kyse, Kämppi sanoo Ylelle.

Twitter ei siis ole vahvistanut seuraajien olevan Venäjälle myötämielisiä tahoja, toisin kuin Haavisto vaalitentissä väitti.

Haaviston tiimistä oli siis jo ennen Ylen eilisillan tenttiä myönnetty, että väite Venäjälle myönteisistä tahoista ei ollut varsinaista tietoa ja ettei ”Twitterin amerikkalainen hallinto” ollut sellaista vahvistanut.

Ylen mukaan Haavisto ei siis näytä puhuneen tarkalleen totta tässä asiassa Oulun vaalitentissä 10.1.2018. 

Tätä taustaa vasten Ylen eilisessä tentissä käyty bottikeskustelu oli hyvin kiinnostava. Litteroin Yle Areenan tallenteesta (linkki kyseiseen kohtaan videota) keskustelun sanasta sanaan. Välissä ovat kommenttini, mutta muutoin kyse on täydestä litteraatista:

Andersson: Onko nyt niin, että Haavisto-propagandaa pitää uskoa somessa, mutta Nato-propagandaa ei?

Haavisto: No jos siellä on niitä Twitter-botteja, niin niitä ei ainakaan kannata uskoa. Niitä on viime aikoina ollut.

Andersson: Teillä niitä botteja on.

Haavisto: Kyllä

Ensi alkuun Haavisto toistaa tässä väitteen bottien olemassaolosta, vaikka hänen kampanjapäällikkönsä oli juuri samana päivänä myöntänyt Ylelle, että he eivät tiedä, onko taustalla ”joku irvileuka teini”.

Tarkemmin bottiarmeijaväitteiden todenperäisyydestä voit lukea aiemmasta yhteenvedostani. Sekä Haavisto että kampanjapäällikkö Kämppi ovat saaneet linkin kyseiseen yhteenvetoon jo aiemmin.

Andersson: Te sanotte muuten, te sanoitte Oulussa – botithan nyt ovat tällaisia, voiko sanoa feikkiprofiileja – että vaalikampanjaanne on kohdistunut maan rajojen ulkopuolelta tulleita informaatiovaikuttamisyrityksiä tässä ihan viime aikoina. Te sanotte myös, että näiden taustalla on teidän mukaan Venäjälle myötämieliset tahot. Mihin tämä väitteenne perustuu?

Haavisto: Väite perustuu kyllä siihen, siellä on siis öö venäjänkielisiä nimiä, kyrillisiä kirjaimia. Totta kai niitähän voi kuka tahansa tuottaa, mutta siinä on tällainen..

Haavisto siis sanoo, että väite perustuu venäjänkielisiin nimiin ja kyrillisiin kirjaimiin [käyttäjätunnuksissa]. Todellisuudessa väitetyn bottihyökkäyksen aikana 12.-13.12.2017 kyseisen tyyppisiä tunnuksia oli uusissa seuraajissa vähemmän kuin verrokkiaikana. Sen sijaan väitetyn bottihyökkäyksen aikana suomenkielisiä käyttäjätunnuksia oli normaalia enemmän.

Andersson: Siihenkö se perustuu?

Haavisto: Siinä on tällainen, tietysti tällainen olettamus, että näin voi olla. Siellä myöskin on selvästi joissain näistä aikasemmissa ollut nähtävissä, että ovat saaneet tykkäyksiä tai tämän tyyppisiä niin, niin ne viittaavat siihen suuntaan, että tykätään Venäjää koskevista, tietyistä Venäjää koskevista…

Andersson Viittaavat siihen suuntaan…

Haavisto: Kyllä

Kyseessä onkin Haaviston mukaan olettamus. Tarkalleen ottaen jo ennen tenttiä virheelliseksi osoittautunut olettamus – joka oletus voisi kampanjanpäällikön mukaan olla bottien sijasta myös ”joku irvileuka teini”.

Tässä on selvä ristiriita sen kanssa, että Haavisto vain viikko sitten Oulussa väitti ”Twitterin amerikkalaisen hallinnon” voineen jäljittää kyseessä olleen Venäjä-myönteiset tahot. Sekä ristiriita sen kanssa, mitä Haavisto esitti ikään kuin faktana pari lausetta aiemmin.

En tiedä, mihin ”aikaisemmin nähtävissä olleisiin” Haavisto tässä viittaa, mutta keistäkään Haaviston Twitter-seuraajista ei ole esitetty Venäjää koskevien juttujen tykkäilyä. Kyseessä on viime aikaisessa bottiarmeijakeskustelussa uusi todistamaton väite.

Andersson: …mutta te sanotte suoraan, että tulevat maamme rajojen ulkopuolelta ja Venäjälle myötämielisten tahojen suunnalta. Niin perustuuko tämä kova lausunto pelkästään siihen, että te katsotte että siellä on venäjänkielisiä nimiä ja kyrillisiä kirjaimia?

Haavisto: No, tämä on tietysti… Aivan loppuun astihan ei minullakaan ole teknistä asiantuntemusta ole käydä siellä loppuun. Mutta tällä hetkellä…

Tässä Haavisto vihdoin myöntää, että teknistä asiantuntemusta hänellä – tai tiimillään – ei ole asiaa käydä läpi. Täytyykin sitten ihmetellä, miksi hän toistaa sellaisia väitteitä tosina, jotka ovat ”olettamuksia”, joita hänellä ei omien sanojensa mukaan ole asiantuntemusta esittää.

Andersson: Miksi te sitten väitätte näin?

Haavisto: No, voisinhan olla sanomatta mitään niistä boteista. Mutta se on pieni kummallinen asia, että niitä siellä satoja ilmestyy. Minä en ymmärrä miksi, mutta minusta se näyttää siltä, että informaatiovaikuttaminen on menossa. Palataan kansanäänestykseen.

Olisikin parempi, että Haavisto jättäisi virheelliset bottiväitteet sanomatta.

Vielä kerran Haavisto toistaa tässä virheellisen väittämän, että botteja ”siellä satoja ilmestyy”. Eikä hän ymmärrä miksi. Suosittelenkin Haavistoa lukemaan yhteenvedon asiasta uudestaan – jospa se siitä selviäisi.

Haaviston mukaan näyttää siltä, että ”informaatiovaikuttaminen on menossa”. Tästä olen samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa sen lähde on paljon lähempänä Haavistoa kuin maan rajojen ulkopuolella.

Kuulemani mukaan Haavisto on jatkanut bottiväitteiden toistamista vielä tänä aamuna Sanoman radiokanavan haastattelussa.




Nostan hattua, jos luit tänne asti. :)