Seurasin mielenkiinnolla, kun Pekka Haavisto oli eilen Ylen vaalitentissä. Tentin lopussa puheeksi tuli Haaviston esittämät bottiväitteet, jotka kytkeytyvät hänen puheessaan siihen, miksi Natosta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä.

yle-haavisto-tentti-160118

Juuri ennen  tenttiä oli tullut julki Ylen uutinen, jossa yhtenä kohtana käsitellään Haaviston viikon takaisia puheita Oulun vaalitentissä. Silloin Haavisto sanoi seuraavaa:

Otin yhteyttä Twitterin amerikkalaiseen hallintoon ja siellä pystyttiin jäljittämään, että tässä tapauksessa ne ovat Venäjä-myönteisiä toimijoita.

Lähde: Ilta-Sanomat 10.1.2018

Yle oli tarkistanut tämän väitteen paikkansapitävyyden Haaviston kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä. Tulos oli, ettei se ollut totta:

– Me emme tiedä, onko se joku irvileuka teini, joka käyttää paljon aikaa tällaiseen vai mistä on kyse, Kämppi sanoo Ylelle.

Twitter ei siis ole vahvistanut seuraajien olevan Venäjälle myötämielisiä tahoja, toisin kuin Haavisto vaalitentissä väitti.

Haaviston tiimistä oli siis jo ennen Ylen eilisillan tenttiä myönnetty, että väite Venäjälle myönteisistä tahoista ei ollut varsinaista tietoa ja ettei ”Twitterin amerikkalainen hallinto” ollut sellaista vahvistanut.

Ylen mukaan Haavisto ei siis näytä puhuneen tarkalleen totta tässä asiassa Oulun vaalitentissä 10.1.2018. 

Tätä taustaa vasten Ylen eilisessä tentissä käyty bottikeskustelu oli hyvin kiinnostava. Litteroin Yle Areenan tallenteesta (linkki kyseiseen kohtaan videota) keskustelun sanasta sanaan. Välissä ovat kommenttini, mutta muutoin kyse on täydestä litteraatista:

Andersson: Onko nyt niin, että Haavisto-propagandaa pitää uskoa somessa, mutta Nato-propagandaa ei?

Haavisto: No jos siellä on niitä Twitter-botteja, niin niitä ei ainakaan kannata uskoa. Niitä on viime aikoina ollut.

Andersson: Teillä niitä botteja on.

Haavisto: Kyllä

Ensi alkuun Haavisto toistaa tässä väitteen bottien olemassaolosta, vaikka hänen kampanjapäällikkönsä oli juuri samana päivänä myöntänyt Ylelle, että he eivät tiedä, onko taustalla ”joku irvileuka teini”.

Tarkemmin bottiarmeijaväitteiden todenperäisyydestä voit lukea aiemmasta yhteenvedostani. Sekä Haavisto että kampanjapäällikkö Kämppi ovat saaneet linkin kyseiseen yhteenvetoon jo aiemmin.

Andersson: Te sanotte muuten, te sanoitte Oulussa – botithan nyt ovat tällaisia, voiko sanoa feikkiprofiileja – että vaalikampanjaanne on kohdistunut maan rajojen ulkopuolelta tulleita informaatiovaikuttamisyrityksiä tässä ihan viime aikoina. Te sanotte myös, että näiden taustalla on teidän mukaan Venäjälle myötämieliset tahot. Mihin tämä väitteenne perustuu?

Haavisto: Väite perustuu kyllä siihen, siellä on siis öö venäjänkielisiä nimiä, kyrillisiä kirjaimia. Totta kai niitähän voi kuka tahansa tuottaa, mutta siinä on tällainen..

Haavisto siis sanoo, että väite perustuu venäjänkielisiin nimiin ja kyrillisiin kirjaimiin [käyttäjätunnuksissa]. Todellisuudessa väitetyn bottihyökkäyksen aikana 12.-13.12.2017 kyseisen tyyppisiä tunnuksia oli uusissa seuraajissa vähemmän kuin verrokkiaikana. Sen sijaan väitetyn bottihyökkäyksen aikana suomenkielisiä käyttäjätunnuksia oli normaalia enemmän.

Andersson: Siihenkö se perustuu?

Haavisto: Siinä on tällainen, tietysti tällainen olettamus, että näin voi olla. Siellä myöskin on selvästi joissain näistä aikasemmissa ollut nähtävissä, että ovat saaneet tykkäyksiä tai tämän tyyppisiä niin, niin ne viittaavat siihen suuntaan, että tykätään Venäjää koskevista, tietyistä Venäjää koskevista…

Andersson Viittaavat siihen suuntaan…

Haavisto: Kyllä

Kyseessä onkin Haaviston mukaan olettamus. Tarkalleen ottaen jo ennen tenttiä virheelliseksi osoittautunut olettamus – joka oletus voisi kampanjanpäällikön mukaan olla bottien sijasta myös ”joku irvileuka teini”.

Tässä on selvä ristiriita sen kanssa, että Haavisto vain viikko sitten Oulussa väitti ”Twitterin amerikkalaisen hallinnon” voineen jäljittää kyseessä olleen Venäjä-myönteiset tahot. Sekä ristiriita sen kanssa, mitä Haavisto esitti ikään kuin faktana pari lausetta aiemmin.

En tiedä, mihin ”aikaisemmin nähtävissä olleisiin” Haavisto tässä viittaa, mutta keistäkään Haaviston Twitter-seuraajista ei ole esitetty Venäjää koskevien juttujen tykkäilyä. Kyseessä on viime aikaisessa bottiarmeijakeskustelussa uusi todistamaton väite.

Andersson: …mutta te sanotte suoraan, että tulevat maamme rajojen ulkopuolelta ja Venäjälle myötämielisten tahojen suunnalta. Niin perustuuko tämä kova lausunto pelkästään siihen, että te katsotte että siellä on venäjänkielisiä nimiä ja kyrillisiä kirjaimia?

Haavisto: No, tämä on tietysti… Aivan loppuun astihan ei minullakaan ole teknistä asiantuntemusta ole käydä siellä loppuun. Mutta tällä hetkellä…

Tässä Haavisto vihdoin myöntää, että teknistä asiantuntemusta hänellä – tai tiimillään – ei ole asiaa käydä läpi. Täytyykin sitten ihmetellä, miksi hän toistaa sellaisia väitteitä tosina, jotka ovat ”olettamuksia”, joita hänellä ei omien sanojensa mukaan ole asiantuntemusta esittää.

Andersson: Miksi te sitten väitätte näin?

Haavisto: No, voisinhan olla sanomatta mitään niistä boteista. Mutta se on pieni kummallinen asia, että niitä siellä satoja ilmestyy. Minä en ymmärrä miksi, mutta minusta se näyttää siltä, että informaatiovaikuttaminen on menossa. Palataan kansanäänestykseen.

Olisikin parempi, että Haavisto jättäisi virheelliset bottiväitteet sanomatta.

Vielä kerran Haavisto toistaa tässä virheellisen väittämän, että botteja ”siellä satoja ilmestyy”. Eikä hän ymmärrä miksi. Suosittelenkin Haavistoa lukemaan yhteenvedon asiasta uudestaan – jospa se siitä selviäisi.

Haaviston mukaan näyttää siltä, että ”informaatiovaikuttaminen on menossa”. Tästä olen samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa sen lähde on paljon lähempänä Haavistoa kuin maan rajojen ulkopuolella.

Kuulemani mukaan Haavisto on jatkanut bottiväitteiden toistamista vielä tänä aamuna Sanoman radiokanavan haastattelussa.

Mainokset

Twitter-bottien saaga lienee nyt siinä vaiheessa, että on aika tehdä yhteenvetoa, mitä perusteita Suomeen kohdistuvien bottien olemassaololle on esitetty.

Kun esitetään mitä tahansa väitteitä, niitä pitäisi tarkastella kriittisesti: mitä sen todisteeksi on esitetty ja tukevatko perustelut loogisesti esitettyä väitettä?

Oman kantani väitetyn bottiarmeijan olemassaolosta esitin viime kirjoituksessa. Tässä jutussa käyn yksityiskohtaisemmin läpi seikat, joilla bottiarmeijan olemassaoloa on pyritty todistamaan. Sanottakoon tätä vaikka faktantarkistukseksi.

Väite: Haaviston Twitter-tilille on tullut tuhansia bottiseuraajia

Väitteen esitti ensimmäisen kerran Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi Ylen haastattelussa 21.12.2017. Tässä oli kyse 12.-13.12.2017 tulleista seuraajista. Kämppi kertoo teettäneensä analyysin ”informaatiovaikuttamisen asiantuntijalla”, joka ”ei halua nimeään julkisuuteen”.

Väitteelle ei esitetty mitään todistetta, vain nimettömän asiantuntijan esittämä mielipide tai mahdollisuus, että kyse voisi olla boteista.

Myöhemmässä Iltalehden jutussa Riikka Kämppi täsmensi, että ”Verkostoanalyysin perusteella näytti siltä, että ne (uudet tilit) ovat keskenään niin samannäköisiä, että ne on luotu samassa lähteessä.” Itsekin verkostoanalyysejä osana työtäni tekevänä voin sanoa, ettei verkostoanalyysi ole väline, jolla voisi tunnistaa uusia Twitter-käyttäjiä saman tahon tekemiksi saati niiden olevan botteja.

Kyseisille uusille seuraajille löytyi sen sijaan varteenotettava selitys: juuri samoina päivinä lasten Growtopia-mobiilipelin palvelimen kaatuminen. Peli kehotti pelaajia seuraamaan tiedotteita Twitterissä, minkä moni lapsi ymmärsi kehoituksena liittyä Twitteriin päästäkseen pelaamaan peliä. Tämä kävi ilmi sekä Twitter-viesteistä että pelin keskustelupalstalta. Haavisto päätyi seurattavaksi todennäköisesti siksi, että Twitter valitsee automaattisesti ehdotukseksi useita suosittuja Twitter-tunnuksia ja ne tulevat uuden käyttäjän seurattaviksi, mikäli hän ei sitä erikseen valitse pois. Yksityiskohdat ovat aiemmassa kirjoituksessani.

growtopia-twitter-kuvakaappaus-121217

Allekirjoittanut esitti tämän seuraajien lisääntymisen syyn jo samaisessa Ylen artikkelissa. Suurempaa kohua jutusta ei silloin vielä syntynyt, kun tapahtumalle löytyi selitys.

Kämppi väitti myös, että ”uusia, kasvottomia seuraajia on kaikkiaan tuhansia.” Tämä ei pidä paikkaansa. Ainoa poikkeama pitkän ajan tavallisesta uusien seuraajien kertymisestä per päivä oli mainitut päivät 12.-13.12.2017, jolloin poikkeama normaalilukemista oli yhteensä n. 900 ”ylimääräistä” seuraajaa.

Lisäys 18.1.2018: Tein lisäanalyysia Haavistolle 12.-13.12.2017 tulleista seuraajista ja heidän twiiteistään. Tulos vahvistaa selvästi, että tulloin tulleet seuraajat olivat nimenomaan Growtopiasta kiinnostuneita. Tarkempi selostus tästä on Growtopia-tapausta käsittelevän kirjoitukseni lopussa.

haavisto-seuraajat-tweetit-n914

Väitteelle ei löytynyt todisteita. Sen sijaan löytyi tapahtuneen loogisesti selittävä toinen syy.

Väite: Twitter poisti Haaviston tililtä 1700 seuraajaa tämän jouduttua hyökkäyksen kohteeksi

Tämä otsikkomuotoilu oli ainakin Iltalehden uutisessa 30.12.2017. Jutussa kerrotaan, että ”Twitter poisti Haavistolta 1 656 seuraajaa” kampanjaväen pyydettyä tarkistamaan seuraajat.

Ylen jutussa 29.12.2017 Riikka Kämppi piti edelleen kiinni botti-väitteestä, vaikka uskottavampi selitys oli jo tiedossa: ”Näistä seuraajista pystyi hyvin nopeasti huomaamaan, että ne olivat todennäköisesti trolleja tai botteja.” Jutussa annetaan ymmärtää, että tapahtuneen vuoksi Twitter olisi ajanut Haaviston tilille ohjelman, joka tunnistaa epäaidoilta vaikuttavat tunnukset ja poistanut ne.

Onkin totta, että Twitter teki Haaviston tilille siivouksen, joka näkyy suunnilleen kerrotun kokoisena seuraajamäärän pudotuksena 26.-27.12.2017.

Kiinnostava yksityiskohta kerrottiin heti tuoreeltaan Iltalehden jutussa: ”Tarkempia yksityiskohtia he eivät kertoneet.” Eli Twitter ei ollut kertonut Haaviston kampanjaväelle, oliko botteja todella löytynyt ja mitä ”poistetuiksi” sanotuille tileille oli tapahtunut.

13.1.2018 tekemäni analyysi osoittaa, että todellisuudessa Twitter ei ollutkaan poistanut kyseisiä tilejä, vaan jäädyttänyt ne noin 10 päiväksi. Suurin osa tileistä tuli takaisin aktiiviseksi 4.-5.1.2018, mikä näkyi noina päivinä vastaavan kokoisena Haaviston Twitter-tilien seuraajamäärän kasvuna. Mikä puolestaan aiheutti sen väärinkäsityksen, että tuolloin olisi ollut uusi ”bottihyökkäys”.

twittercounter-haavisto-korjattu kuvaaja

Ilmeisesti Twitter ei pitänyt tilejä riittävän epäilyttävinä, koska palautti ne toimintaan. Tämän selvittyä myös Riikka Kämppi kommentoi asiaa huomattavasti neutraalimmin 14.1.2018 (TS): ”Kämppi sanoo STT:lle olevan mahdollista, että samoja tilejä on palannut seuraajiksi takaisin – Twitterin kanssa käydystä viestinvaihdosta ei tullut Kämpin mukaan selkeästi ilmi, oliko tilejä poistettu vai pelkästään jäädytetty määräajaksi.”

On myös syytä huomata, että uutisoinnissa on toistuvasti ollut kärkenä se, että ”epäilyttävät seuraajat” tai ”botit” olisivat olleet erityisesti Haaviston kiusana. Tämä ei ole totta, vaan yhtälailla seuraajia tuli 12.-13.12.2017 ja niitä poistui 27.12.2017 monilta muiltakin suosituilta Twitter-käyttäjiltä. Tämän voi todeta esimerkiksi tässä (parodia-)kirjoituksessani mukana olevista kuvaajista. Haaviston tili on ollut vain yksi useista. Haaviston tilin korostuminen uutisoinnissa johtuu hänen kampanjaväkensä aktiivisuudesta nostaa asiaa esiin.

Nyt tiedämme, että väite ei ole totta. Twitter ei ”poistanut” tilejä, vaan jäädytti ne väliaikaisesti. Myös väite Haavistoon kohdistuneesta ”hyökkäyksestä” on väärin, sillä 12.-13.12.2017 tulleet uudet käyttäjät eivät kohdistuneet alkujaankaan vain Haavistoon, eikä tuolloin kyse ollut boteista, kuten yllä toin esiin.

Väite: Seuraajien putsauksen jälkeen Haaviston Twitter-tili joutui uuden hyökkäyksen kohteeksi

Yle uutisoi 12.1.2018, että ”Twitter suursiivosi presidenttiehdokas Haaviston seuraajalistan epämääräisistä tileistä – ei mennyt kuin päiviä, kun palattiin taas lähtöruutuun”.

Jutussa Riikka Kämppi kertoo, että ”viimeisen parin päivän aikana Haavisto on jälleen saanut Twitterissä 1 600-1 700 epämääräiseksi luokiteltua seuraajaa”. Ilmeisesti hän viittasi tässä 4.-5.1.2018 olleeseen hypähdykseen Haaviston tilin seuraajamäärässä.

Edelleenkään ei kyse ollut todellisuudessa pelkästään Haaviston tilistä, vaan useista muistakin.

Nyt tiedämme, että 4.-5.1.2018 tullut seuraajamäärän kasvu johtui siitä, että Twitterin aiemmin jäädyttämät tilit palautuivat aktiivisiksi. Myös lukumäärä täsmää. Mitään muuta normaalista poikkeavaa seuraajamäärän hypähdystä ei ole ollut kuten voit alla olevasta kuvaajasta todeta. Tarkemmin tästä oli aiemmassa kirjoituksessa.

haavisto-seuraajat-121217-120118

Väite osoittautui vääräksi. Ainoa isompi seuraajamäärän yllättävä kasvu Haavistolla oli 12.-13.12.2017.

Väite: Twitter-bottihyökkäyksen takana on ”Venäjälle ystävällismielisiä tahoja”

Tämän väitteen esitti Pekka Haavisto itse vaalitentissä Oulussa 10.1.2018 (IS). Hän kertoi näin: ”Otin yhteyttä Twitterin amerikkalaiseen hallintoon ja siellä pystyttiin jäljittämään, että tässä tapauksessa ne ovat Venäjä-myönteisiä toimijoita. Tulevat Suomen ulkopuolelta näille Twitter-tileille.”

Väite on luonteeltaan sellainen, ettei sitä pysty ulkopuoliset tarkistamaan, mikäli Haavisto ei kerro, keneen hän oli Twitterin hallinnossa yhteydessä. Ei myöskään ole tiedossa, mitä Twitterin edustaja on tarkalleen sanonut. Haavisto kuitenkin vahvisti itse, että selitys koski nimenomaan hänen tililtään poistettuja seuraajia.

Väite joutuu kuitenkin outoon valoon, sillä jos kyse olisi todellisuudessa ollut Twitterin asiantuntijoiden mielestä ”Venäjä-myönteisistä toimijoista”, olisiko ne (lähes kaikki) silloin palautettu takaisin toimintaan 4.-5.1.2018 kuten todistettavasti tapahtui?

Samassa vaalitilaisuudessa myös presidentti Niinistöltä kysyttiin, onko hänen tilinsä joutunut bottien hyökkäyksen kohteeksi. Niinistö vastasi ”joutuneensa ilmeisesti saman prosessin kohteeksi kuin Haavistokin”, mutta sanoi, ettei heidän tekemänsä selvityksen perusteella voinut osoittaa taustalla olevan venäläisiä tahoja.

Toistaiseksi väitteelle ei ole esitetty julkisuudessa varsinaista todistetta. Haaviston lausuntoa olisi hyvä selvittää tarkemmin.

Lisäys 16.1.2018 klo 21: Yle kysyi tästä väitteestä tarkennusta Haaviston kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä. Kävi ilmi, että ”Twitter ei siis ole vahvistanut seuraajien olevan Venäjälle myötämielisiä tahoja, toisin kuin Haavisto vaalitentissä väitti.”

Lisäys 18.1.2018: Haavisto itse myönsi Ylen tentissä 16.1.2018, että väite ”Venäjälle myötämielisistä tahoista” oli pelkkä ”olettamus”. Samassa keskustelussa hän sanoo, ettei hänellä ole teknistä asiantuntemusta selvittää asiaa. Jostain kumman syystä hän silti jatkoi bottiväitteen toistamista tentissä myös tämän jälkeen. Tarkemmin perkaan Haaviston bottipuheita toisessa kirjoituksessa.

Väite on väärä, sillä bottihyökkäystä saati Venäjälle myötämielistä sellaista ei ole tässä tapauksessa todistettu olleen.

Väite: Haavistolle joulukuussa tulleissa seuraajissa oli tavallista enemmän venäläisiä nimiä

Väitteen esitti Riikka Kämppi Iltalehdelle 30.12.2017: ”Niitä tilejä oli suomenkielisiä, englanninkielisiä ja muunkielisiä. Mutta siellä oli paljon tilejä myös kyrilisin kirjaimin tai sitten venäläisiä nimiä kirjoitettuna länsimaisittain. Mutta ei se ole mikään todiste mistään.”

Tässä kommentissa ei nähdäkseni ole mitään korjattavaa, sillä Haaviston kuten kaikkien todella suosittujen Twitter-käyttäjien seuraajissa on tavallisesti monen kielisiä nimiä, eikä se ole todiste mistään. Kommentti oli kuitenkin luonteeltaan sellainen, että se saattoi antaa lukijalle käsityksen, että venäläisiä nimiä olisi seuraajissa jotenkin epätavallisen paljon – vaikka siis Kämppi ei niin väittänytkään.

Asia on helppo tarkistaa keräämästäni Haaviston seuraajien datasta 12.12.2017-12.1.2018. Vertasin kyrillisiä tai muita erikoismerkkejä sisältävien nimien osuutta seuraajilla, jotka olivat tulleet 12.-13.12.2017 ryntäyksen aikana sen jälkeen tulleisiin ”normaaleihin” seuraajiin. Lisäksi tein saman vertailun käyttäjien asettamien kielten osalta. Tulokset alla:

Erikoismerkkejä nimessä 12.-13.12.2017 3,61 %
Erikoismerkkejä nimessä 14.12.2017-12.1.2018 6,10 %
Kielenä venäjä 12.-13.12.2017 4,49 %
Kielenä venäjä 14.12.2017-12.1.2018 5,61 %
Kielenä englanti 12.-13.12.2017 9,30 %
Kielenä englanti 14.12.2017-12.1.2018 31,80 %
Kielenä suomi 12.-13.12.2017 82,71 %
Kielenä suomi 14.12.2017-12.1.2018 57,45 %

Tulos osoittaa, että väitetyn ”bottihyökkäyksen” aikana 12.-13.12.2017 tulleissa Haaviston seuraajissa oli kyrillisiä nimiä vähemmän kuin normaalisti verrokkiaikana 14.12.2017-12.1.2018. Myös venäjän käyttäjätunnuksen kieleksi asettaneita oli normaalia vähemmän.

Sen sijaan 12.-13.12.2017 poikkeuksellista oli, että suomen kielekseen asettaneita oli huomattavasti normaalia suurempi osuus. Tästä syystä muun kielisiä tunnuksia (kuten englannin tai venäjän) oli tuolloin normaalia suhteellisesti vähemmän. Tämä sopii hyvin siihen selitykseen, että seuraajaryntäys johtui suomalaisista Growtopian pelaajista.

Väite ei siten pidä paikkaansa, vaan asia on juuri päinvastoin.

Väite: Joku rakentaa Suomeen keskittyvää bottiarmeijaa

Väitteen esitti Andy Patel F-Securen blogissa 11.1.2018. Väite perustui sille, että hän oli hakenut mm. Haaviston 5000 viimeistä seuraajaa, joista hän seuloi käyttäjiä, joilla mm. ei ollut asetettu profiilikuvaa, jotka seurasivat tasan 21 käyttäjää ja joilla ei ollut lainkaan kirjoitettuja twiittejä.

Andyn tuloksissa 12.-13.12.2017 rekisteröityneet käyttäjät näkyvät ”29,53-34,45 päivää vanhoina” käyttäjinä. Eli Andyn havainto suuresta epäilyttävien käyttäjien ryntäyksestä ajoittuu Growtopia-tapaukseen.

Miksi Andy sitten kutsui löydöstään boteiksi? Tämä on kiinnostava seikka, sillä yleensä boteilla tarkoitetaan tilejä, jotka tekevät bottitoimintaa: esimerkiksi kirjoittava automatisoidusti, tykkäävät tai retweettaavat viestejä tietystä aiheesta tai tiettyyn hashtagiin liittyen. Andyn kriteereissä ei kuitenkaan ole mitään tällaista, sillä hän päinvastoin keskittyi tileihin, jotka eivät ole vielä tehneet yhtään twiittiä.

Ilman bottimaista toimintaa ja siihen perustuvia havaintoja ei yksinkertaisesti ole pitävää argumenttia tai todistetta, että kyse olisi boteista. Siihen asti mikä tahansa Twitteriin luotu tunnus on korkeintaan ”epämääräinen seuraaja”, joita on aina riittänyt.

Luonnollinen selitys Andyn havainnoille on se, että hänen kriteerinsä täyttyvät tavallisesti useiden uusien käyttäjätunnusten kohdalla. Uudet käyttäjät saavat automaattisesti tietyn verran suosituksia seurattavista käyttäjistä (jotka tulevat seurantaan, mikäli käyttäjä ei niitä erikseen poisvalitse), jokainen uusi käyttäjä aloittaa ilman yhtään tweettiä sekä ilman profiilikuvaa.

Andyn artikkelin lähtökohtana oli etsiä botteja, hänen metodinsa perustui hänen itse laatimiinsa kriteereihin ja hänen väitteensä boteista perustui siihen, että hän sai tuloksia näillä kriteereillä. Tavallisesti tällaista päättelyketjua kutsutaan kehäpäätelmäksi – siis virheelliseksi päätelmäksi, jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta.

Kysyin Andy Patelilta Twitterissä, millä perusteella hän on varma, että hänen löytämänsä tilit olisivat jonkun yksittäisen tahon hallinnoimia kuten hän botin määritteli. Hänen vastauksensa oli vastakysymys, miksi ne eivät olisi. Eli hän ei nähnyt tarpeelliseksi voida todistaa väitettään.

Loppujen lopuksi jäljellä jää pelkästään Andy Patelin oma väite ja mihinkään pohjautumaton teoriansa, että joku rakentaa Suomeen keskittyvää bottiarmeijaa. Valitettavasti F-Securen blogissa julkaistuna väite sai paljon näkyvyyttä mediassa.

Väitteelle ei ole esitetty todisteita julkisuudessa. Käyn alla vielä erikseen läpi Andy Patelin yksittäisiä kriteereitä.

Väite: Se, että Twitter-käyttäjätunnuksessa on satunnaismerkkejä, todistaa sen olevan botti

Tämä väite oli yksi Andy Patelin kriteereistä väitetylle bottien tunnistamiselle. Todellisuudessa Twitter itse ehdottaa satunnaisia numeroita käyttäjätunnukseen, mikäli ensiksi yritetty tunnus on varattu. Esimerkiksi: @Testi06084345

Satunnaismerkit käyttäjätunnuksessa eivät siis osoita tunnusta botiksi, vaan todennäköisempää on, että kyse on Twitterin ehdotuksesta käyttäjälle.

Väite on virheellinen.

Väite: Se, että Twitter-käyttäjä seuraa tasan 21 muuta Twitter-käyttäjää on tilastopoikkeama, joka todistaa, että kyse on botista

Tämäkin oli yksi Andy Patelin kriteereistä. Hänen otoksessaan tasan 21 seurattavaa oli peräti n. 69 %:illa hänen tutkimistaan tunnuksista. Jostain syystä hän ei kuitenkaan väittänyt löytäneensä ”botteja” näin paljoa. Havainto siis päti useimpiin tutkittuihin tunnuksiin, minkä vuoksi se on lähtökohtaisesti hyvin heikko bottien kaltaisten erikoistapausten tunnistamiseen.

Tilastopoikkeama on olemassa, mutta ei siis erikoistapausten kohdalla, vaan enemmistön ominaisuutena. Yleensä jos jokin asia pätee suurimpaan osaan tapauksista sille on olemassa luonnollinen selitys.

Luonnollinen selitys havainnolle löytyikin ja se on se, että Twitter on aiemmin suositellut automaattisesti tasan 21 seurattavaa uusille käyttäjille. Tämän voi todeta esimerkiksi tästä YouTube-videosta.

Ilmeisesti Twitterin suosittelualgoritmi on sittemmin ehtinyt muuttua, sillä tätä kirjoittaessa automaattisia suosituksia on testeissäni ollut 30-31 tai huomattavasti enemmän, jos valitsee tarkempia kiinnostuksenkohteita käyttäjätunnusta luodessa.

Lisäys klo 12:25: Twitter ehdottaa edelleen automaattisesti tasan 21 seurattavaa uudelle käyttäjälle, kun tunnuksen rekisteröi Twitterin mobiili-web-käyttöliittymässä. Esimerkkinä näin luomani @Botmaster10 -tili. Tämä sopii myös Growtopia-tapaukseen, sillä jos Twitter-linkin avaa pelistä kännykällä, eikä puhelimessa ole Twitter-sovellusta asennettuna, linkki avautuu juuri Twitterin mobiili-web-versiooon.

twitter-mobile-ehdotukset-21-150118

Väite on virheellinen.

Väite: Twitter putsasi uudestaan 15.1.2018 Haaviston tilin seuraajia ja suuri osa tällä kertaa jäädytetyistä tunnuksista oli nimeltään venäläisiä tai kirjoitettu kyrillisin kirjaimin

Tämä on lisätty 16.1.2018 klo 00:15.

Putsaus on totta: TwitterCounterin lukujen mukaan Haavistolta on poistunut seuraajalukemasta 1374 henkilöä.

twittercounter-haavisto-160118

F-Securen Andy Patel esitti väitteen tavallista isommasta kyrillisin kirjaimin putsatuista seuraajista Twitterissä. Tein tuoreeltaan uuden otoksen Haaviston seuraajista ja vertasin sitä aiempaan, jolloin sain esiin, minkälaisia tunnuksia on jäädytetty tällä kertaa, sekä kuinka monessa niistä on ollut kyrillinen nimi.

Kun katsotaan 5000 seuraajan otosta 12.12.2017-12.1.2018, niin tästä joukosta Twitter on jäädyttänyt 15.1.2018 yhteensä 187 käyttäjää. Se on noin 13 % kaikista poistetuista/jäädytetyistä seuraajista. Eli tälläkin kertaa valtaosa eli n. 87 % putsauksen kohteeksi joutuneista Haaviston seuraajista on tullut seuraajiksi ennen 12.12.2017.

Jos katsotaan 12.12.2017-12.1.2018 tulleita putsattuja käyttäjiä, niin niistä kyrillisiä tai muita erikoismerkkejä sisältäviä käyttäjänimiä on noin puolet. Vastaavasti lähes puolet putsatuista tunnuksista oli merkitty kieleltään venäläiseksi. Jäädytetyistä tunnuksista tällaisia on suhteellisesti enemmän kuin muunlaisia tunnuksia.

Kävijäryntäyksen aikana 12.-13.12.2017 seuraajiksi tulleista kyrillisistä tai venäläisistä tunnuksista on jäädytetty suurempi osuus kuin verrokkiaikana 14.12.2017-12.1.2018. Näin on siitä huolimatta, että kyseisinä päivinä kyrillisiä tai venäläisiä tunnuksia tuli Haaviston seuraajiksi suhteellisesti vähemmän kuin verrokkiaikana.

Väite on analysoimani suppean otoksen osalta totta. Samalla on syytä huomata, että putsauksen kohteeksi joutuneet tunnukset ovat valtaosin tulleet Haaviston seuraajiksi ennen 12.-13.12.2017 uusien seuraajien ryntäystä.

Oletan, että tälläkin kertaa suuri osa nyt putsatuista seuraajista on jäädytetty vain väliaikaisesti ja että ne palautuvat aktiivisiksi jälleen noin 10 päivän kuluttua – samoin kuin tapahtui 27.12.2017 jäädytetyille seuraajille. Käydessäni läpi joitakin poistuneita seuraajia en törmännyt yhteenkään täysin poistettuun tunnukseen.

Eli vaikka väite on totta, se ei toistaiseksi todista muuta kuin sen, että Twitterin putsausohjelma kohdistuu suhteellisesti muita enemmän kyrillisiin ja venäjänkielisiin tunnuksiin. Nähtäväksi jää, todetaanko taas suurimman osan niistä olevan ok, vai päätyykö Twitter poistamaan tunnuksia lopullisesti.

Lopputulos: bottiarmeijaväitteelle ei ole esitetty julkisuudessa mitään todistetta. Sen sijaan on esitetty monta virheelliseksi osoittautunutta väitettä.


Lue uusin kirjoitus aiheesta 15.1.2018

Viime päivinä on uutisoitu monessa mediassa, kuinka Twitteriin on tullut ”bottiarmeija”, ”tuhansia bottitilejä” tai vähintään ”tuhansia valetilejä”, joiden kerrotaan joko vaanivan presidentinvaaliehdokkaita tai odottavan myöhempää aktivoitumista.

Näin ei ole. Lopullinen totuus kohusta ja siitä, mitä oikeasti tapahtui on tässä kirjoituksessa perusteluineen.

Uutisten väitteet ovat perustuneet mm. tilastopalveluihin, jotka seuraavat Twitter-tunnusten seurajalukeman muutosta per päivä. Keskityn tässä Pekka Haaviston Twitter-tiliin @Haavisto, josta kohu sai alkunsa, ja johon se paljolti on keskittynyt. Samalla kyse on kuitenkin monien muidenkin Twitter-käyttäjien seuraajista (=samoista käyttäjistä).

Haaviston Twitter-tilin seuraajamäärän kehitys näyttää tältä TwitterCounter-palvelussa:

twittercounter-haavisto-130118.PNG

Edellinen 6 kk näyttää @Haavisto-tilillä tältä:

socialbakers-haavisto-130118

Kuten kuvista näkyy, ainoa poikkeama pitkän ajan kehityksestä on joulukuussa ja tarkemmin 12.-13.12.2017. Kyseisten päivien seuraaja-/kävijäryntäys on selitetty aiemmassa kirjoituksessa (Growtopia-tapaus).

Mutta kiinnitetäänpä huomiota kahteen muuhun ajankohtaan:

26.12.2017 Twitter poisti Haavisto-tilin seuraajia 1600-1700 kpl (lähde: Yle)

4.-5.1.2018 päiväkohtaisessa seuraajamäärän muutoksessa oli toinen hurja loikka: noin 2000.

Kumma kyllä, ilman 26.12.2017-5.1.2018 ”kuoppaa” seuraajamäärän kehitys olisi tasaista jatkumoa. Punainen viiva on allekirjoittaneen kuvaajan päälle vetäisemä:

twittercounter-haavisto-korjattu kuvaaja

Heräsi epäilys, olisiko 4.-5.1.2018 tulleet uudet seuraajat – ne, joista media on kirjoittanut pian kymmeniä uutisia – sittenkin niitä samoja käyttäjätilejä, jotka Twitter poisti Haaviston seuraajista 26.12.2017. Tämä selittäisi käyrän muutokset.

Twitterissä käyttäjä nimeltä Ilmastotiede tutki hieman asiaa, huomasi Twitterin todella jäädyttäneen Haaviston seuraajia poistamisen sijaan ja niiden palautuneen ainakin osittain takaisin aktiivisiksi. Hän vinkkasi tästä minulle ja tutkin tänään asiaa tarkemmin. Esimerkkinä näistä käy käyttäjä @PloomAlex, jonka tunnus on tätä kirjoittaessa yhä rajoitetussa tilassa. Hän on liittynyt Twitteriin 13. joulukuuta ja seuraa @Haavisto-tiliä.

Hain Haaviston tilitä viimeksi tulleet 5000 seuraajaa tässä järjestyksessä. Se kattaa juuri ja juuri tarkasteltavan ajankohdan. Käyttäjien Twitteriin liittymispäivien perusteella näin voidaan selvittää, kuinka paljon on tullut uusia seuraajia tilille per päivä.

Selvennän metodia:

  • Jos tili on luotu 1.1.2018 se ei ole voinut seurata Haavistoa tätä aiemmin
  • Jos joku toinen tili on luotu 31.1.2017, mutta on listalla heti edellä mainitun jälkeen, se on alkanut seurata Haavisto-tiliä aikaisintaan 1.1.2018.
  • Kun kaikki seuraajat palveluunliittymispäivineen ovat listalla seuraamisjärjestyksessä, voidaan helposti laskea, kuinka paljon on tullut uusia seuraajia per päivä.
  • Ainoastaan ”väliin jäävät” tapaukset, joissa peräkkäiset uudet seuraajat ovat liittyneet palveluun esimerkiksi päivinä 22.12.2017, 1.5.2010,23.12.2017 ovat epävarmoja. Eli tästä ei voida jälkikäteen varmasti tietää, onko 1.5.2010 rekisteröity tunnus alkanut seurata Haavistoa 22.12.2017 vai 23.12.2017. Tällaiset ovat aineistoissa kuitenkin onneksi harvinaisia ja vaikuttavat lukuihin vain vähän.

Analyysin tulos vahvistaa, että 4.-5.1.2018 ei ole oikeasti ollut normaalista poikkeavaa uusien seuraajien kertymistä Haaviston Twitter-tilillä.

Tässä tulokset kuvaajana, eli @haavisto-tilin uudet seuraajat per päivä 12.12.2017-12.1.2018:

haavisto-seuraajat-121217-120118

Analyysi on kenen tahansa toistettavissa ja se johtaa loogisesti samaan tulokseen.

Miksi yllä oleva kuvaaja poikkeaa täysin TwitterCounterin graafista? Siksi, että TwitterCounter katsoo seuraajamäärää yhtenä lukuna Twitter-tililtä per päivä, ei kumulatiivisesti tilin seuraajien käyttäjätiedoista. Toisin sanoen TwitterCounterin luvussa näkyvä ”kuoppa” on johtunut siitä, että Twitter oli jäädyttänyt kyseisen määrän verran Twitter-käyttäjien tunnuksia siksi aikaa.

Lopputulos on, että bottiarmeija-väitteille tai edes ”tuhansille valetileille” ei ole kestävää pohjaa.

Ainoa isompi seuraajaryntäys oli 12.-13.12.2017, joka selittyy Growtopia-tapauksella. Näin ensiksi esittämäni selitys ”Grow-jonneista” osoittautui koko kohun ainoaksi todelliseksi osoitetuksi selitykseksi.

Ihmetellä sopii, miksi media on uutisoinut päiväkausien ajan totuutena todistamattomia väitteitä bottiarmeijasta ja valeseuraajista. ”Tuhansia uusia tilejä” ei ole lyhyessä ajassa tullut Haaviston tai muidenkaan presidentinvaaliehdokkaiden seuraajiksi – ainoastaan n. 900 seuraajaa 12.-13.12.2017.

Entä mitä ajattelen F-Securen tutkijan Andy Patelin analyysistä? Hän yksinkertaisesti teki saman virheen kuin mikä näkyy TwitterCounterin graafissa, eli ei vaivautunut tarkistamaan lukuja käyttäjäkohtaisella datalla.

Andy muuten myös vastasi hieman kummallisesti, kun kysyin Twitterissä, millä perusteella hän olettaa joidenkin Haaviston seuraajien olevan ”botteja”. Hän vastasi, että millä perusteella ne eivät olisi botteja. Eli hänen mielestään bottiväitettä ei tarvitse todistaa. Minulle pelkät oletukset eivät riitä, vaan jos esitän väitteen, pyrin sen myös todistamaan.

Loppujen lopuksi Andyn kirjoitus ei siten paljonkaan eronnut aiemmasta parodia-kirjoituksestani, jolla yritin tuoda esiin, ettei heikkoja argumentteja pitäisi uskoa. Vähemmän huvittavaa on, että vastaava juttu minkä itse julkaisin varoittavana parodiana, julkaistiin totena F-Securen blogissa.

Joku kyynikko voisi sanoa, että Haaviston kampanjaväen alunperin esittämä perustelematon väite bottiseuraajista lähti pahasti käsistä ja johti ihan käsittämättömään bottihysteriaan. Siinä vaiheessa, kun presidentinvaaliehdokkaat ja media toistavat virheitä totuutena, pitäisi pysähtyä miettimään, mitä tapahtui ja miksi.

Lopetan tämän samaan toiveeseen kuin edellisenkin kirjoitukseni:

Olkaa ihmiset kriittisiä, mitä väitteitä netissä uskotte. Uskokaa perusteluita, älkää väitteen esittäjää.

Luonnollisesti odotan, että kaikki mediat, jotka ovat aiheesta uutisoineet perättömiä ja tarkastamattomia väitteitä totuuksina, laittavat kynän toimittajien kauniisiin kätösiin ja oikaisevat virheväittämät kuten journalistin ohjeet heiltä edellyttävät. Lukijoilla on oikeus tietää totuus ja saada oikaisut näin oleellisiin virheisiin.


Nyt tapahtui se, mitä eniten on Suomi-Twitterissä pelätty:

Botit ovat täällä!

twitter-bots-kn3

Pekka Haaviston mukaan hänellä on Twitterissä runsaasti botteja seuraajinaan. Myös presidentti/ehdokas Niinistö on epäillyt, että hänen Twitter-tilillään olisi botteja runsaaasti.

Tosin edellisestä joulukuun bottihyökkäyksestä ei saatu selvyyttä:

Viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä Twitter poisti Haavistolta 1 656 seuraajaa.

– Tarkempia yksityiskohtia he eivät kertoneet.

Lähde: Iltalehti 30.12.2017

Vaikka joulukuun bottihyökkäys jäi lopulta vain kampanjapäällikkö Riikka Kämpin väitteen varaan, tämän kertaisesta bottihyökkäyksestä ei kuitenkaan ole suorastaan mitään epäilystä.

Seuraava kuvakaappaus on Haaviston Twitter-tilin seuraajamäärän kehityksestä TwitterCounter-palvelusta:

twittercounter-haavisto-100118

Erityisesti 4.-5.1.2018 tulleet pari tuhatta uutta seuraajaa ovat varmasti botteja. Sen näkee kuvaajasta 100 %:sen varmasti.

Mutta Haavisto ei ole yksin. Trolli- ja bottitehtaat ovat ottaneet kohteeksi myös pääministeri Juha Sipilän:

twittercounter-juhasipila-100118

Samana aikana eli 4.-5.1. on tullut suunnilleen saman verran uusia botteja kuin Haavistolla. Nyt käy todella epäilyttäväksi. Onko Twitterissä tulossa pienten sinisten lintujen invaasio Suomeen?

Tätä ette kyllä usko, mutta uskokaa silti, samat BOTIT ovat ottaneet kohteekseen myös muusikko Saara Aallon:

twittercounter-saaraaalto-100118

On epäilty, että kyseessä on jokin venäläinen taho. Tämän todistaa viimeistään se, että botit ovat ottaneet kohteekseen myös liikemies Hjallis Harkimon tilin:

twittercounter-hjallisharkimo-100118

Selvä asia – varokaa!

Sen sijaan Niinistö ei näytä enää olevan bottien kohteena, tai ainakin hänen bottinsa häviävät selvästi Haavistolle, Sipilälle ja Aallolle:

twittercounter-niinisto-100118

Ja mitä tästäkin voidaan päätellä? Onko taustalla jokin salaliitto?!

Koko kansan Paavolla botit on saatu vauhtiin viime päivinä – arvatenkin vasta kuppi- ja kirjakaupan vilkastumisen myötä:

twittercounter-kokokansanpaavo-100118

 

P.S. Tämä juttu oli tähän asti täyttä parodiaa.

Totuus on, että Twitter-bottien tileillä ei lue, että ne ovat  botteja.

Yhtä hyvin – ja paremminkin – boteiksi epäillyt Twitter-tilit ovat mm.

1) Twitterin käytön lopettaneita ex-käyttäjiä,
2) tilejä, jotka luotiin, mutta ei koskaan todella käytetty
3) vaikkapa intialaisia tilejä, joita voi ostaa seuraajiksi parilla kympillä per 50 t. seuraajaa, sekä
4) muita eri tarkoituksissa tehtyjä tilejä.

Kannattaa muistaa, että tilastojen perusteella Twitterissä on jokaista suunnilleen kolmea aktiivista käyttäjää kohden 10 passiivista tiliä. Näitä on eniten varsinkin suosituimmilla Twitter-käyttäjillä, joita Twitter ehdottaa ja puoliautomaattisesti asettaa uusien käyttäjien seurattaviksi. Twitterin ongelma on aina ollut käyttäjät, jotka eivät ole aktiivisia pian rekisteröitymisen jälkeen.

Jos otetaan mikä tahansa yli 100 000 seuraajan tili, niin sieltä löytyy hyvin todennäköisesti yli 1500 ”bottia”.

Jos kiinnostaa, lue blogistani myös tarinan aiempi luku sekä lisää siitä, miksi suosituimmat Twitter-tilit saavat väistämättä erittäin laaduttomia seuraajia ja paljon.

Jos sitten lähdetään todella botteja metsästämään, niin siihen ei riitä pelkkien nimien ja profiilikuvien tai niiden puuttumisen katsominen.

 

P.P.S. Ole mediakriittinen.

Älä usko väitettä sen esittäjän vaan todisteiden perusteella.

Toive koskee etenkin toimittajia, joilla sen pitäisi olla suorastaan velvollisuus.


somemark-trendit-2018

Osallistuin jälleen Kurion vuosittaiseen somemarkkinoinnin trendien ennakointiin. Raportin voi ladata täältä.

Alla omat vastaukseni Kurion kysymyksiin. Ne perustuvat jatkuvaan sosiaalisen median tilastojen ja trendien seurantaan. Jostain syystä vastaukseni näyttävät joka vuosi poikkeavan osin suurestikin eräiden muiden kommentaattorien näkemyksistä.

 

1. Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2018

Yritykset heräävät yhä enemmän siihen, että somessa ei pärjää yksin. On tehtävä yhteistyötä ja hankittava osaavia kumppaneita. Etenkin yhteistyö somesta peräisin olevien vaikuttajien kanssa avaa uusia ovia näkyvyydelle niin Instagramissa, YouTubessa kuin Snapchatissäkin. On selvitetty, että tuttujen some-vaikuttajan mielipiteellä on voimakas merkitys tehdessä ostopäätöksiä yritysten tuotteista ja palveluista.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä eri teemoihin keskittyvät blogit. Tällä hetkellä blogien lukeminen kasvaa myös yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta ne ovat suosittuja lähes ikään katsomatta.

Kaupallinen yhteistyö some-vaikuttajien kanssa kannattaa tehdä avoimesti ja kaikkia markkinoinnin pelisääntöjä noudattaen. Silloin ihmiset suhtautuvat siihen positiivisesti. Kaikenlaiset ketunhäntä kainalossa -jutut ja harmaat alueet a la ”viimeinen kommentti voittaa” kääntyvät yritystä vastaan.

 

2. Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2018

Markkinoijan kannalta keskeisimmät some-palvelut ovat jatkossakin Facebook, YouTube, Instagram ja Twitter. Kun haetaan maksukykyisimpiä asiakkaita ja korkeaa profiilia, kaksi viimeksi mainittua ovat käyttöastettaan arvokkaampia. Instagram on juuri nyt nopeasti kasvava ja siellä ihmiset ovat halukkaampia seuraamaan brändejä kuin Facebookissa. Facebook toimii kyllä edelleen mainiosti yleiskanavana ja asiakaspalvelussa.

Twitter tekee alle 18-vuotiaiden voimin uutta tulemista Suomessa. Jopa 43 % Twitterin käyttäjistä kertoi YouGovin kyselyssä (2017) olevansa halukkaita seuraamaan brändejä. Jos kohderyhmä on Twitterissä, kannattaa siellä kokeilla myös maksullista näkyvyyttä.

 

3. Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2018

Suurin yritysten haaste somen käytölle on kohderyhmän löytäminen. Se johtuu tiedon puutteesta. Riippumatta siitä, etsitäänkö kuluttajamassaa tai päättävässä asemassa olevia, kohderyhmä ihan varmasti on somessa. Täytyy tuntea eri kanavien käyttäjäprofiilit. Esimerkiksi päättävässä asemassa olevat 40-50-vuotiaat tavoitetaan LinkedInistä.

Osaamisen puute on toiseksi suurin haaste yritysten somen käytölle. Isommissa yrityksissä on resursseja, mutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä some jää usein harvoille hartioille. Yrittäjät erottuvat kyselyissä siitä, että he käyttävät somea selvästi vähemmän kuin muut. Toisaalta opiskelijat ovat kaikkein aktiivisimpia somen käyttäjiä. Kannustan yrityksiä hankkimaan sekä osaamista että nuoria työntekijöitä somen hyödyntämiseksi tehokkaammin. Kasvuun satsaavat yritykset ovat jo laajasti panostaneet someen.

 

4. Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2018

Ilmaisia lounaita ei enää ole. Markkinointi somessa on arkipäiväistynyt ja hypesanat on viimeistään nyt korvattava ajattelulla. Ehkäpä vuoden 2018 aikana päästään siihen, ettei tarvitse liittää sisältö-sanaa markkinoinnin eteen.

Ja ei, tekoäly ei vielä 2018 mullista somen markkinointikäyttöä. Se on nyt hype-aallon harjalla, ja Gartnerin ennusteen mukaan sen kypsymistä toimiviksi sovelluksiksi saatetaan joutua odottamaan vielä 5 vuotta, joiltakin osin 10 vuotta.

 

5. Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2018

Yritykset ovat vuosien ajan panostaneet somessa markkinointiin. Jatkossa kannattaa ottaa oppia suurista yrityksistä ja laajentaa somen käyttöä kohderyhmien osallistamiseen, ihmisten mielipiteiden ja verkosta kertyvän datan käyttöön tuotekehityksessä sekä tähän asti melkolailla tyystin unohdettuun organisaation sisäiseen somen hyödyntämiseen. Jälkimmäinen on jopa helpompi rasti kuin julkisesti somessa toimiminen – silti se on monessa yrityksessä vielä lapsen kengissä.


Lue uusin kirjoitus aiheesta 13.1.2018

Tapahtui niinä päivinä, tarkemmin sanoen 12.-13. joulukuuta 2017, sopivasti MTV:n ja Ylen presidentinvaalitenttien alla, että muutamat ehdokkaat kuten Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto sekä jotkin tiedotusvälineiden Twitter-tilit kuten @yleuutiset ja @hsfi alkoivat saamaan runsaasti profiilikuvattomia uusia seuraajia.

Alkoi kuhina: onko Twitterissä aktivoitumassa jokin trolliarmeija, valmiina häiriköimään Suomen presidentinvaaleja? Kuten on hieman odoteltu.

Saatuani vinkin asiasta aloin tutkimaan kyseisiä Twitter-käyttäjiä. Joukossa oli enimmäkseen suomalaisia ihan oikealta kuulostavia nimiä – toki jonkin verran myös muunkielisiä. Muutamat olivat laittaneet nimekseen sähköpostiosoitteensa, miten voi käydä esimerkiksi osaamattomuuden vuoksi.

Keräsin tunnuksia ensin yhteen. Sitten kävin niitä yksitellen läpi.

Suuri osa seurasi noin pariakymmentä Twitter-käyttäjää, jotka olivat kaikki kovin tuttuja. Pian varmistui, että kyse oli pääsääntöisesti Twitterin uusille käyttäjille suosittelemista käyttäjistä.

Suosittelu tapahtuu niin, että suositellut ovat valmiiksi ruksattuja seurattavaksi, eli ne tulevat uudelle käyttäjälle seurattavaksi, mikäli hän ei erikseen niitä ruksi pois. Näytti siis siltä, että kyse ei ollut käyttäjien itse valitsemista seurattavista, vaan Twitterin ehdottamista.

Lista Twitterin suosittelemista seurattavista käyttäjistä vaihtelee, mutta se voi sisältää esimerkiksi seuraavia:

@juhasipila @TuomasEnbuske @alexstubb @elonmusk @hsfi @armanalizad @mikko @rikurantala @realDonaldTrump @yleuutiset @jatkoaika @smliiga @Valavuori @EskoSeppanen @SarasvuoJari @ConanOBrien @niinisto @iltasanomat @Tami2605 @KauppalehtiFi @talouselama @TeemuSel8nne @nokia @BarackObama @HeikelaJussi @hjallisharkimo @Linnanahde @tapio_suominen @vrantanen @TechCrunch @meteorologit @tikitalk10 @yleurheilu @JaajoLinnonmaa @hirviniemi @pvesterbacka @taloussanomat @BillGates @TuomasKyr @Snowden @MTVUutiset @Haavisto @SuomenKuvalehti @MikaelJungner @BBCBreaking @paavoarhinmaki @KajKunnas @SamiHedberg @VilleNiinisto @HenkkaHypponen @SaskaSaarikoski @jhiitela @Finnair @TarjaHalonen @leijonat @jk_rowling @JollaHQ @filsdeproust @makinenantti @lottabacklund @nytimes @WIRED @BernieSanders @jyrkikasvi @JethroRostedt @Ulkoministerio @valtioneuvosto @SpaceX @Yleisradio @stephenfry @annaperho @liandersson @pekkasauri @neiltyson @villetolvanen @HillaryClinton @NatGeo @DalaiLama @akiriihilahti @oneplus @JimCarrey @EarthPix @TampereenPoika @SanJoseSharks @NHL @NASA @madventures @tim_cook @Google @Android @Vapaavuori @jkekalainen @AppelsinUlla @pakalupapito @rakelliekki @kyleturris @tanelitikka @SlushHQ @Arsenal @arcticstartup @lindaliukas @RichardDawkins @Bourdain @goodnewsfinland @Forbes @docventures @jasondemers5 @TheEconomist @Retee27 @TEDTalks @H_Kovalainen @ipaananen @SamuelLJackson @engadget @FrenzziiiBull @NHLCanes @ylenews @VancityReynolds @ActuallyNPH @digitoday @jraitamaa @marmai @mashable @MikaVayrynen @LKomarov @github @ovi8 @paulavesala @OsmoSoininvaara @Fly_Norwegian @juuuso @JaanaPelkonen @HarvardBiz @aplusk @wikileaks @PolarGlobal @saaraaalto @yletiede @TimoHaapala @KimDotcom @Huuhkajat @ErvastiPekka @Tesla @JussiPullinen @verge @rsiilasmaa @ChampionsLeague @moia @FIFAWorldCup @Palloliitto @88PKane @AndroidDev @teroterotero @championshockey @FinallyMario @ARaanta31 @TSNBobMcKenzie @kirsipiha @JohnCleese @malkin71_ @tomhanks @premierleague @JPohjanpalo @ErikKarlsson65 @startupsauna @aaltoes @Villebla @MariaVeitola @EdmontonOilers @merjaya @MikiKuusi @richardbranson @MTVSportfi @EHaula @WSJ @BBCWorld @svuorikoski @andrewickstroem @internetofshit @kokoomus

Jatkoin tunnusten läpikäymistä.

Suurin osa ei ollut twiitannut kertaakaan. Mutta hetken päästä alkoi toistumaan eräs havainto: ne, jotka olivat twiitanneet, viittasivat @growtopiagame-käyttäjään. Esimerkiksi näin:

growtopia-twitter-viittaus-131217

@growtopiagame-tunnus on nimensä mukaisesti Growtopia-nimisen kännykkäpelin omistama.

Aloin epäillä, että Twitterin uusien käyttäjien ryntäyksellä 12.-13.12.2017 olisi jokin yhteys Growtopia-peliin. Menin seuraavaksi pelin Google Play -sivulle. Ja aivain oikein: siellä moni kommentoija mainitsi Twitterin. Esimerkiksi näin:

growtopia-google-play-131217

Näitä vastaavia kommentteja on paljon. Vaikutti siltä, että pelaajat luulivat, että heidän pitää seurata Growtopiaa Twitterissä, jotta he pääsevät sisälle peliin. Samassa yhteydessä Growtopia kuitenkin sanoo selvästi, että he tiedottavat menossa olevasta teknisestä ongelmasta foorumillaan ja Twitterissä.

Tässä kohtaa mainittakoon, että Growtopia on erityisesti alakouluikäisten suosiossa, eikä heillä kaikilla välttämättä ole kovin hyvä englanninkielen taito.

Seuraavaksi hain Twitteristä Growtopiaan liittyviä kuvia. Ja niitä löytyikin, esimerkki:

growtopia-twitter-kuvakaappaus-121217

Oletan, että ”View GT Twitter” -teksti on voinut olla linkki Growtopia Twitter-tilille.

Tässä vaiheessa alkoi olemaan selvää, mistä oli kyse:

  1. Growtopia-pelin palvelimella oli teknisiä ongelmia 12.-13.12.2017
  2. Growtopia ohjasi pelaajia seuraamaan tiedotteita mm. Twitteristä
  3. Alakouluikäiset pelaajat eivät ihan ymmärtäneet, mistä on kyse, ja osa heistä luuli, että heidän pitää seurata Growtopiaa Twitterissä päästäkseen taas pelaamaan.
  4. Koska harvalla alakouluikäisellä on valmiiksi Twitter-tunnusta, he rekisteröityivät Twitteriin ja siinä samalla tulivat ottaneeksi seurantaan Twitterin ehdottamia tunnettuja käyttäjiä, mukaanlukien presidentinvaaliehdokkaita, julkkiksia, toimittajia, uutismedioita jne.
  5. Kymmenet Twitter-käyttäjät saivat ansiotonta arvonnousua jopa satojen seuraajien verran

Vähäinenkin kriittinen ajattelu olisi voinut paljastaa sen, että Twitter-seuraamisella ja peliin pääsyllä ei ollut mitään yhteyttä toisiinsa. Valitettavasti lapset ovat kyllä taitavia pelaamaan pelejä ja toimimaan omissa some-kanavissaan, mutta muutoin kriittisen medialukutaidon kanssa on vielä tekemistä.

Yhteenvetona: kyseessä ei ollut trolliarmeija, vaan joukko ”grow-jonneja”. 🙂

Lisäys/kommentti Ylen uutiseen 21.12.2017, jossa käsiteltiin Haaviston Twitter-tunnuksen seuraajamääriä:

Uutisessa sanotaan näin:

Riikka Kämppi pani myös merkille, että jotkin Haavistoa seuranneista tileistä seurasivat myös Growtopiaa, mutta hänen mukaansa vain osa. Kämpin mukaan uusia, kasvottomia seuraajia on kaikkiaan tuhansia.

Totta kai Haavisto saa jatkuvasti lisää uusia seuraajia. Tämä on luonnollista ja sama on jatkunut koko ajan. Tietenkään kaikki 12.-13.12.2017 tulleet uudet seuraajat eivät olleet edellä kuvattuja Growtopian pelaajia.

Seuraava kuvaaja esittää Haaviston Twitter-tilin uudet seuraajat edellisenä 6 kuukautena, lähteenä Socialbakers-tilastopalvelu:

haavisto-socialbakers-211217-6kk

Kuten näet, ei joulukuussa ole tapahtunut suurtakaan muutosta pitkän ajan trendiin seuraajamäärän kehityksessä. Lievä nousu on vain odotettua vaalipäivän lähestyessä – Haavistohan saa nyt jatkuvasti paljon julkisuutta. Silloin kun seuraajia on hankittu vilpillisesti (lisää aiheesta toisessa kirjoituksessa), näkyy tuossa kuvaajassa huomattavasti jyrkempiä muutoksia.

Mitä sitten tulee Riikka Kämpin väitteeseen ”tuhansista uusista kasvottomista seuraajista”, sitä voi arvioida, kun katsotaan samaa kuvaajaa lähempää:

haavisto-socialbakers-211217-2vkoa

Tässä tarkkoja lukuja y.o. graafista:

  • 10.12.2017: 113 192 seuraajaa
  • 11.12.2017: 113 343 seuraajaa (kasvua 151)
  • 12.12.2017: 113 995 seuraajaa (kasvua 652)
  • 13.12.2017: 114 464 seuraajaa (kasvua 469)
  • 14.12.2017: 114 705 seuraajaa (kasvua 241)

Growtopia-pelaajien seuraamiset näkyvät tässä siis  välillä 12.-13.12. Eri aikavyöhykkeet vaikuttavat hieman. Joka tapauksessa voi sanoa, että 12.-13.12. Haavisto sai noin 1100-1200 uutta seuraajaa, joista Growtopia-pelaajien osuus oli varmastikin alle 900, kun huomioidaan, että Haavisto saa ns. normipäivänä 100-200 uutta seuraajaa.

Lisäksi on luonnollista, että presidenttiehdokas kiinnostaa tavallista enemmän juuri ennen kahta isoa vaaliväittelyä, eli myös ns. luonnollinen seuraajamäärän kehitys on ollut silloin normaalia suurempaa.

Tätä vasten pidän Riikka Kämpin kommenttia ”tuhansista uusista kasvottomista seuraajista” reilusti liioiteltuna – ainakin jos puhutaan muutaman päivän osalta. Epäilen, ettei hän ole perehtynyt ennen lausuntojen antamista yllä esittämiini Haaviston Twitter-seuraajamäärän tilastoihin, vaan katsonut seuraajalukua harvakseltaan, jolloin muutos esimerkiksi kuukauden aikajaksolla on hyvinkin tuhansia.

Olisi hienoa, jos kampanjapäällikkö ottaisi asioista ensin selvää ja kommentoisi vasta sitten. Kai sellaista voi toivoa juuri presidentinvaaliehdokkaan kampanjapäälliköltä.

Lisää aiheesta myös Aamulehden uutisessa.

Lisäys 12.1.2018: Tämä kirjoitus näyttää keräävän vielä linkityksiä mm. uutisista ja Redditistä. Huomatkaa, että kirjoitus koski joulukuun tapausta. Sen jälkeen bottihysteria on levinnyt kovasti. Suosittelen lukemaan tähän asti mielestäni objektiivisimman jutun aiheesta Tietoviikosta.

Lisäys 18.1.2018: Tein 13.1.2018 otoksen, joka sisälsi 5000 Haavisto-tilin silloista viimeistä seuraajaa. Tämä otos sisälsi yhteensä 914 seuraajaa, jotka olivat tulleet 12.-13.12.2017. Tästä analyysistä kerroin tarkemmin toisessa kirjoituksessa.

17.1.2018 hain näiden 914 käyttäjien viimeiset tweetit  tarkasteltavalta ajalta. Samalla tuli esiin käyttäjät, jotka on sittemmin poistettu tai jäädytetty väliaikaisesti. Oletettavasti valtaosa jäädytetyistä tulee takaisin aktiivisiksi lähipäivinä – kuten kävi Twitterin aiemmin 27.12.2017 jäädyttämille tunnuksille. Lisää tästä bottiarmeijaväitteiden yhteenvedossa.

Kiinnostavinta Growtopia-selityksen kannalta on kuitenkin se, kuinka suuri osa 12.-13.12.2017 tulleista käyttäjistä oli twiitannut Growtopiaan liittyen. Alla analyysin tulokset:

Haaviston uudet seuraajat 12.-13.12.2017 (otos 13.1.2018) 914
Tunnus poistettu tai jäädytetty 17.1.2018 54 5,9 % seuraajista
Tunnus aktiivisena 17.1.2018 860 94,1 % seuraajista
Twiitannut 0 kertaa 541 63 % aktiivisista
Twiitannut 10-99 kertaa 31 3,6 % aktiivisista
Twiitannut yli 100 kertaa 41 4,8 % aktiivisista
Twiitannut Growtopiaan liittyen 166 19,3 % aktiivisista
Growtopiaan liittyviä twiittejä yhteensä 281 keskimäärin 1,7 tweettiä per Growtopiasta twiitannut käyttäjä
Growtopiaan liittyviä twiittejä 12.-13.12.2017 258 91,8 % Growtopiaan liittyvistä tweeteistä

Tulos kertoo, että suurin osa (63 %) Haavistolle 12.-13.2017 tulleista seuraajista, joiden tunnus oli aktiivisena 17.1.2018, ei ollut twiitannut kertaakaan. Niistä, jotka olivat twiitanneet, suurin osa (19,3 % aktiivisista) oli twiitannut vähintään kerran Growtopia-peliin liittyen. Growtopia-tweettejä oli yhteensä 281, joista valtaosa (91,8 %) oli kirjoitettu juuri 12.-13.12.2017. Kyseisistä käyttäjistä aniharva oli twiitannut mistään muusta aiheesta.

Lisäksi otoksessa oli ihan tavallisia uusia ja vanhempia Twitterin käyttäjiä, jotka olivat twiitanneet 10-99 kertaa (3,6 % aktiivisista) tai yli 100 kertaa (4,8 %  aktiivisista).


Julkaisin viime viikolla sosiaalisen median katsauksen 12/2017. Sen jälkeisessä Twitter-keskustelussa tuli puheeksi tarkemmat somepalvelujen käyttäjämäärät, sillä pelkät %-luvut eivät kerro kuinka paljon on esimerkiksi eri ikäisiä käyttäjiä.

Sosiaalisen median kokonaiskäyttäjämäärät saadaan Tilastokeskuksen tuloksista yhteisöpalvelujen käytöstä. Kyselyn perusjoukko on 16-89-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat. Tässä vuoden 2017 tulokset:

Ikä Seurannut jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana (%)
16-24 96
25-34 92
35-44 81
45-54 64
55-64 44
65-74 26
75-89 12
Kaikki 61

Tuloksia voidaan verrata Suomen väestömäärään (v. 2016 lopussa), jolloin saadaan esiin, kuinka paljon yhteisöpalvelujen käyttäjiä on eri ikäisissä  sekä toisaalta kuinka moni ei käytä mitään yhteisöpalvelua.

Tässä kuvassa on merkitty tummalla yhteisöpalvelujen käyttäjät ja vaalealla käyttämättömät:

tilastokeskus-yhteisopavelut-3kk-16-89-2017

Koska kyselyjen tarkkuus riippuu siitä, paljonko on vastaajia eri ikäryhmissä, ja tulokset on julkaistu per ikäryhmä, ei yllä oleva kuva ole tarkka, vaan lähinnä suuntaa-antava. Kuvasta näkyy kuitenkin hyvin, että jos somen käyttö kasvaa muutamankin prosentin yli 50-vuotiaiden kooltaan isoissa ikäryhmissä, sillä on määrällisesti paljon suurempi merkitys kuin samalla prosenttimääräisellä kasvulla alle 20-vuotialla.

Kasvupotentiaalia on jäljellä vielä todella runsaasti. Ja kuten some-katsauksessa tuli esiin (slide 18), on yhteisöpalvelujen käyttö kasvanut suhteellisesti nopeimmin juuri vanhemmissa ikäryhmissä.

Mitä sosiaalisen median palveluita eri ikäiset sitten käyttävät? Tästä ei valitettavasti Tilastokeskus ole julkistanut tuloksia, mutta sen sijaan Teostolta saamani YouGovin kyselyn tulokset kertovat tästäkin. Tosin vain 12-65-vuotiaiden osalta. Huomaa, että kyselyn ikäryhmät eivät ole saman suuruisia, joten niitä ei voi verrata suoraan toisiinsa:

yougov-some-kayttajat-ikaryhmat-2017

Esimerkiksi Facebookia käyttää tämän mukaan Suomessa reilut 1,3 miljoonaa yli 40-vuotiasta. Sitä nuorempia käyttäjiä on vain vähän enemmän: n. 1,4 miljoonaa. LinkedInissä yli 40-vuotiaita on enemmän kuin sitä nuorempia. Google+:n lukemiin tässä kyselyssä suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti.

Sosiaalinen media on jo hyvinkin kaiken ikäisten juttu. Riippuu somepalvelusta, minkä ikäisiä käyttäjät ovat. 

Eräs tapa katsoa käyttäjämääriä tarkemmin on tarkastella käyttöä eri ajanjaksoina: päivän, viikon ja kuukauden aikana. Tämä pitäisikin aina huomioida, kun vertaillaan eri kyselyjen tuloksia.

Alla olevan kuvan data perustuu AudienceProjectin kyselyyn tämän vuoden toiselta neljännekseltä, vastaajat ovat yli 15-vuotiaita:

audienceproject-some-kaytto-pv-vko-kk-q2-2017.png

Facebook on paitsi kaikkein suurin, niin myös eniten päivittäin käytetty. Toisena päiväkäytössä on WhatsApp. YouTuben käyttö on puolestaan enemmän viikottaista, samoin Instagramin. Muita somepalveluita käytetään huomattavasti vähemmän.

Kuva sisältää yhden yllätyksen: viime vuonna Snapchat oli päivittäisessä käytössä viidentenä, mutta nyt se on pudonnut Twitterin taakse kuudenneksi. Viime vuotiset (Q4/2016) lukemat löydät aiemmasta blogikirjoituksesta.

Tein myös vertailua Q4/2016:n ja Q2/2017:n tulosten välillä. Seuraavassa taulukossa on muutokset prosentteina:

Muutos Q4/2016-Q2/2017 %
  Päivässä Viikossa Kuukaudessa
Facebook -4 % 2 % 0 %
WhatsApp -8 % -1 % 0 %
YouTube -10 % -5 % -7 %
Instagram -11 % 5 % 8 %
Twitter -6 % -8 % -4 %
LinkedIn -35 % -14 % -7 %
Pinterest -25 % 3 % -2 %
Snapchat -37 % -2 % -3 %

AudienceProjectin tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö Suomessa on näyttänyt pikemminkin vähentyneen kuin kasvavan tämän vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Tulos on yllättävä, sillä Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yhteisöpalvelujen käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Myös esimerkiksi Reuters Instituutin kyselyssä mm. Facebookin ja WhatsAppin käyttö oli lisääntynyt viime vuodesta.

Selvä ristiriita eri kyselyn tulosten välillä voi selittyä esimerkiksi sattumalla sen suhteen, keitä vastaajiksi on saatu eri kerroilla. Esimerkiksi jos AudienceProject on saanut Q2/2017:n kyselyssä selvästi vähemmän nuoria vastaajia kuin Q4/2016:n kyselyssä, se voisi näkyä tähän tapaan nuorten suosimien somepalvelujen tulosten laskuna.

Kyselyjen tuloksiin vaikuttaa aina myös niiden tekoaika. Somepalveluissa on tiettyä sesonkivaihtelua: kiireisintä on koulujen ja oppilaitosten lukukausina ja hiljaisempaa loma-aikoina. AudienceProject ei ole kertonut kyselyn tekoaikaa tarkemmin.

Edit 14.12.2017: Kun huomioidaan kyselyjen tekoon vaikuttavat epävarmuudet, niin olisikin ehkä järkevämpi esittää yllä olevan taulukon vertailu pelkästään plus- ja miinusmerkeillä sekä jättää alle 5 %:in muutokset huomioimatta tähän tapaan:

audienceproject-vertailu-2016-2017-plusmiinus

Olipa taustalla mitä tahansa, niin AudienceProjectin eri kertojen tuloksia pitäisi voida verrata keskenään (kuten se itsekin tekee), ja niiden mukaan tällä hetkellä näyttää tältä:

  • Snapchatin päivittäinen käyttö on voimakkaasti laskenut verrattuna viime vuoteen.
  • LinkedInin käyttö on laskenut huomattavasti niin päivä-, viikko- kuin kuukausitasolla.
  • Pinterestin käyttö on niin ikään laskenut, erityisesti päivätasolla.
  • YouTuben käyttö on laskenut selvästi. Tätä tukevia tuloksia on runsaasti muistakin kyselyistä.
  • Facebookin ja WhatsAppin käyttö on pysynyt kutakuinkin samana (kk-tasolla) verrattuna viime vuoteen.
  • Instagram on ollut reilussa kasvussa verrattuna viime vuoteen (lukuunottamatta pv-tasoa). Myös tämä on ollut havaittavissa muistakin kyselyistä.

Uusin some-tilastokatsaus valmistui eilen, olkaa hyvät:

Avaa esitys SlideSharessa

Katsauksen osiot / sisällysluettelo:

  • Suomalaiset somessa vuonna 2017, s. 2
  • Sosiaalisen median käytön kehitys, s. 14
  • Nuorten somen käyttö, s. 21
  • Senioreiden somen käyttö, s. 29
  • Eri somepalveluista tarkemmin, s. 34
  • Some uutisten ja valeuutisten kanavana, s. 41
  • Some kansalaisten osallistumisympäristönä, s. 50
  • Some ja yritykset, s. 56
  • …ja vielä!, s. 66

 

Esityksen sekä tässä postauksessa olevien kuvien jakaminen, näyttäminen ja käyttäminen kaikin tavoin on paitsi sallittua, myös toivottua. Jotta tekijänoikeudet eivät olisi esteenä esim. julkiselle esittämiselle, on esitys jaettu Creative Commons Nimeä -lisenssillä.

Koko katsaushan perustuu tiedon jakamiseen: siihen, että eri tahot ovat tutkineet ja selvittäneet somen käyttöä Suomessa ja muualla. Allekirjoittaneelle on jäänyt vain katsauksen koostaminen. Se oli tällä kertaa huomattavan helppoa verrattuna some-katsausten ensimmäisiin versioihin vuosina 2009-2010, jolloin some-kyselyitä Suomesta sai kaivaa kissojen ja koirien kanssa.

Uudet YouGovin tilastot suomalaisten somen käytöstä

Sain syksyllä Teostolta käyttööni aiemmin julkaisemattomia tuloksia YouGovin keväällä tekemästä kyselystä. Sen pohjalta tein katsaukseen slidet nro 3-7, 23 ja 32, jotka löytyvät myös alta kuvina. Kyseessä on jatkoa vuoden 2015 kyselylle, johon tämän kertaisia tuloksia voikin verrata. Vertailu löytyy toki myös esityksestä slidestä nro 17.

yougov-1-suomalaiset-somessa-2017

Kun puhutaan somepalvelujen käytöstä, törmätään aina kysymykseen, mitä vastaajilta on itse asiassa kysytty. Tässä tapauksessa kysymyksen asettelu oli: ”käytätkö tällä hetkellä yhtä tai useita seuraavista palveluista?” Valitettavasti YouTubea ei ollut mukana samassa kysymyksessä, vaan sitä kysyttiin erikseen. Olen yhdistänyt kuvaajiin YouTubea koskevat tulokset, joissa vastaajat ovat kertoneet käyttäneensä YouTubea vähintään edellisen vuoden aikana. YouTuben %-luvut eivät siis ole aivan yhteismitallisia muiden tulosten kanssa.

yougov-2-sukupuolet-somessa-2017

yougov-3-eri-ikaiset-somessa-2017

yougov-6-12-17-somessa-2017

yougov-7-50-65-somessa-2017

yougov-4-tyollisyys-some-2017

yougov-5-kotitalouden-tulot-some-2017

Huom. tässä kyseessä on kotitalouden tulot per vuosi.

yougov-vertailu-pohjoismaat-2017

Tilastokeskukselta pitkät kehityslinjat

Tilastokeskus julkaisi 22.11.2017 tuoreimmat viralliset tilastot suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyseessä on ainoa virallisen tahon tekemä vuosittainen kansallisesti edustava kysely, jossa myös sosiaalinen media on huomioitu. Tilastokeskus ei mene kysymyksissä juurikaan yksittäisten somepalvelujen tasolle, mutta vuosittaisia tuloksia yhdistämällä saadaan esille pitkän ajan trendit. Seuraavat kuvaajat tein tähän katsaukseen:

tilastokeskus-yhteisopalvelut-2011-2017

tilastokeskus-pikaviestipalvelut-2014-2017

tilastokeskus-blogien-luku-2013-2017

Tärkeimpiä tuloksia

Katsotaanpa tuloksia sitten tarkemmin. Koko 73:n dian katsausta en kuitenkaan ala tässä perkaamaan. Kannattaa katsoa esitys yltä ja pysähtyä jokaisen sliden kohdalle miettimään, mitä ne kertovat erikseen ja yhdessä.

En juurikaan nosta tuloksista tällä kertaa esiin yksittäisten somepalvelujen käyttäjämääriä tai %-lukemia. Niissä kun on kohtalaista heittoa riippuen siitä, mitä kyselyä käyttää lukujen lähteenä. Sen sijaan pyrin nostamaan esiin kehityssuuntia ja kiinnostavia yksityiskohtia.

  • Facebook kasvaa yhä ollen suomalaisten eniten ja useimmin käyttämä somepalvelu.
  • Kakkossijasta kilpailee YouTube ja WhatsApp. Jos katsotaan päivittäistä käyttöä, WhatsApp pesee YouTuben kirkkaasti.
  • YouTube on tärkein viihdepalvelu ja vain aniharva tubettaa itse, jonka vuoksi voidaan kyseenalaistaa, pitäisikö sitä edes käsitellä somepalveluna. Toisaalta jokaisella somepalvelulla on leimalliset käyttötarkoituksensa: Facebook on yleissome, jossa tärkeintä on yhä yhteydenpito tuttaviin, WhatsApp keskittyy lähipiirin yhteydenpitoon, Twitter mm. verkostoitumiseen, uutisiin ja brändien seurantaan, LinkedIn työelämään jne.
  • Instagram on kivunnut muutamassa vuodessa neljänneksi yli miljoona suomalaista tavoittavaksi somepalveluksi. Nuorilla se on kolmanneksi suosituin heti WhatsAppin ja YouTuben jälkeen. Instagramia käyttää kuitenkin jo kaiken ikäiset – myös yli 50-vuotiaat.
  • Kyselyjen mukaan Google+ on suomalaisten viidenneksi suosituin somepalvelu. Suurinta sen käyttö on kyselyissä 50-65-vuotiailla. Suhtaudun tähän tulokseen skeptisesti ja epäilen osan vastaajista sekoittaneen plussan muihin Googlen palveluihin, sillä Google+ ei omiin silmiini näytä suomalaisten käyttäjien osalta kovinkaan aktiiviselta. Esimerkiksi 60-90-vuotiaiden somen käyttöä selvittäneessä kyselyssä Google+:aa ei nähty tarpeelliselta edes ottaa mukaan.
  • Twitterin tulokset vuonna 2017 tehdyissä kyselyissä yllättivät positiivisesti. Näyttää siltä, että Twitter on erityisesti 12-17 ja 30-39-vuotiaiden suosiossa. Twitter näyttää siis tekevän uutta tulemista teinien voimin.
  • Snapchatin osalta kaikki ovat varmasti jo kuulleet sen nopeasta yleistymisestä erityisesti alle 18-vuotiailla ja parikymppisillä. Snapchatin kasvu näyttää hidastuneen tänä vuonna. Vieläkään se ei ole kuin harvojen yli 30-vuotiaiden käytössä.
  • LinkedIn on pystynyt hieman kasvattamaan käyttäjämääriään viime vuosina. Se on varsinkin toimihenkilöiden ja 40-50-vuotiaiden suosiossa.
  • Twitteriä on tituleerattu eliitin somepalveluksi. Tätä ajatusta vahvistaa se, että Twitteriä suosivat varsinkin käyttäjät, joiden kotitalouksilla menee taloudellisesti hyvin. Jos isoja tuloja pidetään merkkinä elitismistä, niin Twitteriä elitistisempi on vain LinkedIn.
  • Facebook ja YouTube ovat koko kansan somepalveluita tuloluokkaan katsomatta.
  • Miehet ja naiset käyttävät somea yleisesti ottaen hyvin samalla tavalla siltä osin, mitkä somepalvelut ovat suosituimpia. Miehet ovat kuitenkin hivenen aktiivisempia Twitterissä ja LinkedInissä. Muissa naiset vievät voiton.
  • Yrittäjien luulisi olevan sosiaalisesta mediasta hyvin perillä, ja kasvuun pyrkivät yritykset ovatkin panostaneet näkyvyyteensä somessa. Kuitenkin yrittäjät erottuvat tilastoissa sillä, että he itse käyttävät sosiaalista mediaa muita ihmisryhmiä vähemmän. Kun somea ei itse käytetä, niin ei ole ihme, jos sitä tunnetaan huonosti ja esimerkiksi omien kohderyhmien tavoittaminen somessa nähdään isoimpana haasteena yritysten somen käytölle.
  • Opiskelijat ovat aktiivisimpia ja monipuolisimpia sosiaalisen median käyttäjiä. Tässäpä vinkki varsinkin pk-yrityksille, jotka ovat isoja yrityksiä jäljessä somen hyödyntämisessä.
  • Suurin kehitys viime vuosina on tapahtunut yli 50-vuotiaiden somen käytössä. Se on sekä kasvanut että monipuolistunut merkittävästi. 50-65-vuotiaiden suosituimmat somepalvelut ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp.
  • Blogien lukeminen pitää edelleen pintansa kaikissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaat ovat löytäneet blogit aiempaa laajemmin.
  • Eri lähteisiin perustuvan arvioni mukaan Twitterissä on Suomessa kuukausittain n. 140 000 twiittaajaa ja kaikkiaan noin 224 000 twiittaajaa ja lukijaa yhteensä. Vuositasolla vähintään satunnaisia Twitterin käyttäjiä on noin 400 000. Lisäksi twiittejä lainataan moniin verkkolehtiin, mikä selittänee kyselyissä saadut huomattavasti suuremmat käyttäjämäärät.
  • Some on monelle tärkeä uutislähde ja valtaosa törmää uutisiin somessa myös ilman tarkoitusta. Uutisten kannalta tärkein somepalvelu on Facebook.
  • Verkkopalvelut ja sosiaalinen median ovat yhdessä kaikkein tärkein uutiskanava 18-24-vuotiaille – siis tärkeämpiä kuin tv, radio ja lehdet.
  • Eniten valeuutisia ovat huomanneet jakaneensa vahingossa 25-34-vuotiaat. Kotimainen mediakin saa pyyhkeitä uutisoinnistaan. 60 % suomalaisista pitää todennäköisenä, että presidentinvaaleihin pyritään vaikuttamaan levittämällä valeuutisia verkossa.
  • Kuntien somen käyttö on vielä pääosin yksittäisten aktiivisten ihmisten varassa. Kuntalaiset seuraavat kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa vasta vähän.
  • Noin 40 % suomalaisista on nähnyt somessa vihapuhetta joitakin ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan. Itse nettihäiriköinnin kohteeksi on joutunut erityisesti 16-35-vuotiaat – 4 % kaikista suomalaisista. Sukupuolten välillä nettihäiriköinnin kohteeksi joutumisessa ei Tilastokeskuksen mukaan ole luvuissa juuri eroa.

Jos jokin tärkeä pointti mielestäsi puuttuu tai haluat kysyä jostakin kohdasta lisää, niin laitathan kommenttia. Tai jos jokin oleellinen lähde on jäänyt puuttumaan katsauksesta, niin otan ilomielin vinkkejä vastaan.

Miltä somen tulevaisuuden kehitys näyttää, siihenkin tämä katsaus antaa mielenkiintoisia näkökulmia. Palaan ensi vuoden ennakointiin tarkemmin myöhemmin.

Lopuksi toivotan hyvää Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää kaikille.


yksityisyyden-suoja-perusoikeus

Pidin keskiviikkona Snellman-kesäyliopiston järjestämänä webinaarin aiheesta EU:n yleinen tietosuoja-asetus koulussa. Ilmoittautuneita oli reilut 150.

Avaa esitys SlideSharessa

Toukokuussa koulutukselle on luvassa jatkoa pidemmän webinaarisarjan muodossa.


Viime torstain toinen koulutukseni oli opettajille ja sen aiheena oli monilukutaito. Koulutus oli osa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämää Taitavaksi mediakasvattajaksi! -koulutuspäivää.

Tilaisuuden ohjelmassa koulutukseni oli otsikoitu näin:

”Turvallisesti somessa” -Kriittinen ajattelu, nettietiketti ja sosiaalisessa mediassa toimimisen riskit sekä monilukutaito ja nettilukutaito uudessa OPSissa.

Siinä on monta aihetta, jotka kaikki liittyvät monilukutaitoon. Monilukutaito on laaja käsite, joka pitää sisällään esimerkiksi nämä osa-alueet:

monilukutaidon-osa-alueita-2017

Esitykseni otsikkoon nostin turvallisuuden ja järjen somen käytössä. Niistä tässä on perimmiltään kyse.

Monilukutaitoa kysytään esimerkiksi silloin, kun:

  • haetaan tietoa hakukoneilla – Googlen tavallisin käyttötapa on itsenäisen ajattelun ja syvällisen tiedonkäsittelyn ansa
  • käytetään nettilähteitä, kuten Wikipedia-artikkeleita tai blogeja
  • käytetään tai julkaistaan teoksia
  • tulkitaan uutisia saatika valeuutisia tai mainoksia
  • tubettaja mainostaa eli tekee kaupallista yhteistyötä – joka jo sanana peittää helposti taakseen sen, että henkilö kertoo tai sanoo olevansa jotain mieltä siksi, että hänelle maksetaan
  • törmätään huijauksiin tai tietojenkalasteluihin
  • harkitaan osallistumista somessa järjestettyihin kilpailuihin
  • yritetään tulkita, onko jokin someprofiili aito
  • epäillään jotain kuvaa tai videota manipuloiduksi
  • joku some-lähipiirin ihminen tai itse hölmöilee tai harkitsee sellaista
  • ylipäätään toimitaan somessa – olipa kyse sisältöjen lukemisesta, kirjoittamisesta tai vuorovaikutuksesta muiden kanssa

Tämä kuva havainnollistaa monilukutaidon/nettilukutaidon hieman jäsennellymmin, vaikka käsittääkin vain osan siitä:

21-vuosisadan-taidot-ja-nettilukutaito

Esitys:

Aava esitys SlideSharessa

P.S. Opettaja-lehti haastatteli minua tuoreimmassa numerossaaan samoista teemoista. Jutun voi lukea tästä.




Blog Stats

  • 575,843 hits