Tässä on uusin koostamani tilasto- ja trendikatsaus sosiaalisen median käytöstä Suomessa:

Avaa esitys SlideSharessa

Edellisestä somekatsauksesta ehti vierähtää yli vuosi. Aiemmat somekatsaukset löydät täältä. Nyt oli vuorossa jo kymmenes katsaus.

Tein tämänkertaisen katsauksen alunperin eilistä Webakatemian järjestämää webinaaria varten, jossa näkökulmana oli somen markkinointikäyttö. Yllä julkaistu versio on kuitenkin vielä siitä laajennettu: nyt mukana on reilut kymmenen uutta slideä sekä uudet osiot yksityisyydestä verkossa ja somen merkityksellisyydestä.

Mainokset

Tämä on kolmas osa eduskuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskustelujen verkostoanalyysistä. Ensimmäisessä osassa esittelin aineiston ja metodin sekä mm. TOP100-listan keskeisimmistä ehdokkaista. Toisessa osassa kävin läpi, millaisiin klustereihin ehdokkaat jakaantuivat ja ketkä ovat kunkin klusterin vaikuttajia.

Tämän kolmannen artikkelin aiheena on puolueet ja niiden kannatus verkostoanalyysin perusteella. Lisäksi tarkastelen, millaisia suhteita puolueiden välillä on.

Puolueiden kannatus Twitterissä: ei näin

Joudun toisinaan perustelemaan, miksi työläitä verkostoanalyysejä kannattaa tehdä, kun eikö riittäisi, että yksinkertaisesti katsotaan Twitter-käyttäjien seuraajalukemia? Ja vastaavasti, eikä puolueiden kannatus käy helpoimmin selville laskemalla kunkin puolueen ehdokkaiden seuraajamäärät yhteen?

Analyysissä käyttämäni eduskuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskustelujen data 13 kk:n jaksolta tarjoaa hyvän esimerkin, miksi pelkillä seuraajaluvuilla ei tee juuri mitään silloin, kun tarkoituksena on analysoida tietyn aiheen keskustelua ja sen mielipidevaikuttajia.

Vaikuttajia kävin laajasti läpi kahdessa aiemmassa osassa. Katsotaan nyt puolueiden kannatuksia.

Tehdään ensiksi helpoimman kaavan mukaan ja lasketaan kunkin puolueen ehdokkaiden seuraajamäärät yhteen. Kas tässä:

puolueet-seuraajat-lkm

Kokoomuksen ehdokkailla on yhteensä eniten seuraajia, hieman yli 500 tuhatta. Sen perässä tulevat suht tasaisena joukkona Keskusta, Vihreät ja Vasemmisto. Sitten SDP ja hieman yllättäen Liike Nyt, jolla kuitenkin on Twitteriä käyttäviä ehdokkaita huomattavasti vähemmän (ks. edellinen artikkeli) kuin perässä tulevilla PS:llä, Sinisillä, RKP:llä ja KD:llä.

Sama voidaan esittää suhteellisesti niin, että montako prosenttia kullakin puolueella on kaikkien ehdokkaiden yhteenlasketusta seuraajapotista:

puolueet-seuraajat-prosentit

Kivoja kuvia, mutta niiden informaatioarvio ei ole hääppöinen.

Mikä tässä tarkastelussa sitten on vikana?

  • Summaamalla kaikkien ehdokkaiden seuraajat, yksittäinen Twitter-käyttäjä saatetaan laskea mukaan monta kertaa. Tämä kasvattaa suhteellisesti eniten seurattujen puolueiden lukemia ja vääristää tulosta.
  • Puolueiden yhteenlasketut seuraajamäärät tulevat ennen kaikkea muutamista todella seuratuista käyttäjistä. Esimerkiksi Liike Nytin seuraajista 86 % on Hjallis Harkimon, joka on kaikista ehdokkaista seuratuin. Vastaavasti Keskustan seuraajista 39 % on Juha Sipilän ja Vasemmiston seuraajista 36 % on Paavo Arhinmäen.
  • Seuraajamäärät eivät ole muutoinkaan luotettava mittari, sillä ne ovat alttiita manipuloinnille kuten seuraajien ostolle.
  • Seuraajat saattavat myös kadota nopeasti: esimerkiksi Liike Nytin Kenneth Moreliuksella oli MTV:n uutisen mukaan 152 000 seuraajaa vuonna 2015, mutta tätä kirjoittaessa hänellä on ”enää” 59 279 seuraajaa. Syynä lienee Twitterin tekemät käyttäjätunnusten putsaukset viime vuonna. (Tarkkasilmäinen saattoi huomata jo senkin, ettei Morelius ollut mukana varsinaisessa aineistossa. Hän ei ollut käyttämässäni ehdokaslistassa mukana. Jos olisi ollut, näyttäytyisi Liike Nyt yllä olevassa kuvassa suunnilleen SDP:n kokoisena.)

Sanottakoon vielä, että verkostoanalyysissä en tehnyt ehdokkaiden seuraajamäärillä lähes mitään. Ennen kaikkea seuraajamäärät eivät kerro tarkasteltavasta aiheesta ja sen vaikuttajista.

Puolueiden kannatus Twitterissä: parempi tapa

Kertauksena: analysoimani aineisto koostuu eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-keskusteluista, minkä pohjalta on laskettu jokaisen kahden ehdokkaan väliset yhteydet huomioiden niiden voimakkuudessa retwiitit, vastaukset ja maininnat twiiteissä. Näin ehdokkaat arvottavat toinen toisensa.

Kyseessä on siis rajattu aineisto, joka kertoo ehdokkaiden välisestä vuorovaikutuksesta ja vaikuttamissuhteista Twitterissä, ja vain siitä. Mielestäni jokaisen vahvan verkostoanalyysin tunnusmerkistöön kuuluu tarkka rajaus tarkasteltavaan aiheeseen. Rajauksella poistetaan aiheeseen kuulumaton kohina ja tarkennetaan kuvaa.

Kun tarkastelu vaihdetaan ehdokkaista puolueisiin, kyse on siitä, että jokaisen puolueen ehdokkaat niputetaan yhdeksi toimijaksi. Näin voidaan laskea verkostossa jokaiseen puolueeseen kohdistuvat yhteydet sekä jokaisesta puolueesta lähtevät yhteydet.

puolueet-yhteydet-lkm

Kuten kuvasta näkyy, eniten kohdistuvia yhteyksiä on Kokoomuksella ja lähes yhtä paljon Vihreillä. Sen jälkeen tulevat Keskusta, SDP ja Vasemmisto selvällä erolla ennen Perussuomalaisia ja Sinisiä.

Järjestys näyttää melko erilaiselta kuin yllä seuraajien kokonaismäärissä. Mielestäni tämä antaa huomattavasti käyttökelpoisempaa tietoa puolueiden keskinäisen vaikutusvallan ja vuorovaikutuksen eroista.

Tässä on kohdistuvat yhteydet suhteellisesti ympyräkaaviona:

puolueet-yhteydet-prosentit

 

Yhteyksien lukumäärissä on mukana puolueiden sisäiset yhteydet (self loops) ehdokkaiden välillä. Pelkästään niiden katsominen antaa väärän käsityksen, joten on tarpeen tarkastella myös puolueiden lähteviä yhteyksiä sekä niiden suhdetta kohdistuvien yhteyksien määrään.

Jotkut puolueet ovat selvästi ”saamapuolella” verrattuna muihin, eli niiden ehdokkaisiin kohdistuu koko verkoston tasolla enemmän yhteyksiä kuin lähtee muiden puolueiden ehdokkaisiin.

Kohdistuvien ja lähtevien yhteyksien määrille voidaan laskea suhdeluvut, tässä paremmuusjärjestyksessä:

  1. Kokoomus: 1,33
  2. Feministinen puolue: 1,31
  3. Siniset: 1,31
  4. Keskusta: 1,19
  5. RKP: 1,04
  6. Vihreät: 0,98
  7. SDP: 0,93
  8. Perussuomalaiset: 0,91
  9. Vasemmisto: 0,90
  10. Kristillisdemokraatit: 0,84
  11. Liike Nyt: 0,79
  12. Piraattipuolue: 0,56
  13. Muut yhteensä: 0,45

Suhteellisesti katsottuna Kokoomuksen, Feministisen puolueen, Sinisten, Keskustan ja RKP:n ehdokkaat saavat enemmän yhteyksiä (vaikutusvaltaa) muilta puolueilta kuin antavat niitä muille. 

Puolueiden suhteet Twitterissä: vuorovaikutus

Viimeisessä vaiheessa tein uuden verkostoanalyysin siten, että verkoston muodosti ehdokkaista niputetut puolueet ja puolueiden väliset yhteydet. Tässä vaiheessa poistin puolueiden itseensä kohdistuvat yhteydet (=alunperin saman puolueen ehdokkaiden väliset), koska ne olisivat vaikuttaneet verkostoanalyysiin.

Näin syntynyt verkostokartta näyttää kokonaisuutena tältä (visualisoinnissa käytin jälleen Force Atlas -algoritmia):

puolueet-kaikki

Huomionarvoista on, että algoritmi asetti SDP:n sijainnin lähemmäksi Kokoomusta ja Keskustaa, eikä Vasemmistoa ja Vihreitä kuten olisi voinut odottaa. Tulos on tältä osin saman tyyppinen kuin aiemmin ehdokkaiden verkostokartan klustereissa.

Tässä versiossa on suodatettu esiin vain keskeisimmät puolueet ja voimakkaimmat niiden väliset yhteydet:

puolueet-6-isointa-arvoilla

Pallukan koko kertoo toimijan keskeisyydestä koko verkoston tasolla. Kokoomus on verkostoanalyysin perusteella keskeisin puolue. Sillä on siis merkittävin asema analysoidussa aineistossa: tässä tapauksessa eduskuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskusteluissa.

Toiseksi keskeisin puolue on Vihreät ja kolmanneksi Keskusta. Niiden jälkeen tulevat SDP ja Vasemmisto. Perussuomalaiset on kuudentena.

Katsotaanpa yhteyksien voimakkuuksia puolueiden välillä:

  1. Vihr. -> Kesk. 1354
  2. Vihr. -> Kok. 1307
  3. SDP -> Kok. 1252
  4. Kok. -> SDP 948
  5. Kok. -> Vihr. 911
  6. Kesk. -> Kok. 898
  7. Vas. -> Vihr. 851
  8. Kok. -> Kesk. 848
  9. SDP -> Kesk. 833
  10. Kesk. -> Vihr. 798
  11. SDP -> Vihr. ja Vas. -> Kok. 783
  12. Vihr. -> SDP 726
  13. Kesk. -> SDP 691
  14. PS -> Kok. 686
  15. Vas. -> Kesk. 596
  16. Vihr. -> Vas. 571
  17. PS -> Vihr. 515
  18. PS -> Kesk. 498
  19. Vas. -> SDP 455
  20. Kok. -> Vas. 424

Listaa lukiessa voi arvata, että yhteydet eivät kerro vuorovaikutuksen laadusta. Jokainen Twitter-keskusteluja seurannut tietää, että esimerkiksi perussuomalaisilla ja vihreillä ehdokkailla on pikemminkin kylmä kuin lämmin suhde. Yhteydet kuvaavat ylipäätään vuorovaikutuksen voimakkuutta ja kuka saa huomiota keneltäkin.

Puolueiden suhteet Twitterissä: suosio

Jos halutaan päästä tarkastelemaan keskustelujen luonnetta, voisi verkostoanalyysin rinnalla tai sen osana käyttää tunneanalyysiä (sentiment analysis). Valitettavasti sellaisia suomenkielisiä tunneanalyysityökaluja en ole löytänyt, jotka olisivat suoraan tähän käytettävissä. (Vinkkejä otan mielelläni vastaan!)

Toinen vaihtoehto nimenomaan samanmielisyyden ja suosion tarkasteluun on rajata aineistoa vielä kerran niin, että mukana on vain ehdokkaiden ja sitä kautta puolueiden väliset retweetit. Tämä on helposti tehty.

Alla on puolueiden välisten retwiittien mukaan tehty verkostokartta, suodatettuna seitsemään keskeisimpään puolueeseen ja suurimpiin retwiittien määriin:

puolueet-rt-7-yhteydet-lkm_rajattu

Retwiittien perusteella tehty verkosto näyttää oleellisesti erilaiselta kuin edellä kaikkien yhteyksien pohjalta tehty. Esimerkiksi SDP on nyt lähempänä Vihreitä ja Vasemmistoa kuin Kokoomusta ja Keskustaa.

Lista voimakkaimmista retweet-yhteyksistä:

  1. SDP -> Vihr. 183
  2. Vas. -> Vihr. 159
  3. Vas. -> SDP 110
  4. SDP -> Vas. 108
  5. SDP -> Kok. 97
  6. Kok. -> Kesk. 95
  7. Vihr. -> Vas. 93
  8. Vas. -> FP 89
  9. PS -> Kok. 79
  10. Vihr. -> SDP 73
  11. Vihr. -> Kok. 72
  12. Kok. -> Vihr. 64
  13. SDP -> FP 64
  14. Kesk. -> Kok. 60
  15. Kok. -> SDP 55

Tästä voi tehdä muutamia päätelmiä:

  1. Toisiinsa kiintynein pari on SDP-Vihreät 256 keskinäisellä retweetillä. Tässä suhteessa Vihreät näyttää suunnan ja SDP peesaa.
  2. Toisena tulee Vasemmisto-Vihreät 252 retweetillä. Vihreät määrää tässäkin.
  3. Kolmanneksi vahvin pari on Vasemmisto-SDP 218 retweetillä. Suhde on hyvin tasapuolinen.
  4. Neljäntenä tulee nykyiset hallituskumppanukset Kokoomus-Keskusta 155 retweetillä. Keskusta määrää näiden välillä kaapin paikan.
  5. Viidentenä parivaljakkona on SDP-Kokoomus 152 retweetillä. Kokoomus vie ja SDP vikisee, Twitterissä.
  6. Kuudentena on Vihreät-Kokoomus 136 retweetillä. Niiden välillä tuskin riitoja nähdään.
  7. Perussuomalaiset on voimakkaasti suuntautunut Kokoomukseen, mutta ilman mainittavaa vastakaikua.

Todellisia voimakolmioita on oikeastaan vain kaksi:

  1. SDP-Vihreät-Vasemmisto (726)
  2. SDP-Vihreät-Kokoomus (544)

Voimakkaimmissa pareissa ja kolmioissa on suurimmista puolueista useimmin mukana SDP ja Vihreät sekä niiden jälkeen Kokoomus. Näiden puolueiden ehdokkaat ovat siis eniten osoittaneet samanmielisyyttä ja keskinäistä suosiota Twitter-keskusteluissa retweettaamalla toistensa twiittejä.

Nähtäväksi jää, toteutuuko sama vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa. 

 


Julkaisin edellisessä postauksessa verkostoanalyysin eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-keskusteluista. Tässä artikkelissa käyn läpi verkostossa ilmenevät klusterit eli ryhmittymät.

Klusterin määritelmä on yksinkertainen: samaan klusteriin kuuluvat verkoston toimijat ovat lähempänä toisiaan kuin muita verkoston jäseniä.

Verkoston modulaarisuusarvo on 0,41. Selvästi positiivisena arvona se merkitsee, että verkostossa on nk. yhteisörakenne sen sijaan, että se olisi sattumanvarainen tai hajanainen. Tämä viittaa siihen, että verkoston rakenteella kuten klustereilla on todellista merkitystä sen jäsenille. Tämä on tietenkin odotettavaa, kun kyse on eduskuntavaaliehdokkaiden välisistä keskusteluista.

Mutta nyt klustereihin. Verkostokartassa klustereiden toimijat ja niistä lähtevät yhteydet on merkitty eri väreillä, tässä korostettuna:

ehdokkaat-1012-kaikki-2

Verkosto jakaantuu pääasiassa kymmeneen klusteriin. Ne perustuvat Gephi-analyysiohjelman modularisuusalgoritmin löytämään jakoon. Näihin klustereihin kuuluu n. 95 % kaikista verkostossa mukana olevista 1012 ehdokkaasta.

Yhteenveto klustereista ja niissä olevien ehdokkaiden puolueista (kunkin klusterin pääpuolueet alleviivattuina):

Klusteri Ehdokkaita % Puolueet
K1 150 15 % Vihreät 109, lisäksi mm. SDP 13, Kok., Kesk. ja RKP 6.
k2 143 14 % Vasemmisto 94, Feministinen puolue 20 ja SKP 10, lisäksi mm. Kok. ja Vihr. 3.
K3 135 13 % Keskusta 86, lisäksi mm. Virh. 11, SDP 11., Vas. 6., Kok. ja PS 4.
K4 130 13 % Kokoomus 101, lisäksi mm. SDP 9, Kesk. 5. ja RKP 4.
K5 98 10 % SDP 85, lisäksi mm. PS 4, Kok. ja Vihr. 3.
K6 97 10 % Perussuomalaiset 62, Tähtiliike 8, Suomen kansa ensin 4 ja Reformi 3, lisäksi mm. Kok. 10.
K7 73 7 % Piraattipuolue 33 ja Liberaalipuolue 11, lisäksi mm. Vihr. 10, Kok. 6, SDP ja PS 3.
K8 62 6 % Kristillisdemokraatit 42 ja RKP 19.
K9 47 5 % Siniset 35, lisäksi mm. SDP 5.
K10 29 3 % Liike Nyt 25, lisäksi mm. Kok. 2.
Yhteensä 964 95 %

Kuten taulukosta näkyy, klusterit muodostuivat pääosin puoluejakojen mukaisesti. Klusterianalyysia ei siis tehty puoluejakojen ohjaamana, vaan modulaarisuusalgoritmi muodosti klusterit ehdokkaiden Twitter-keskustelujen mukaan.

Tämä on kiinnostavaa: jos tehdään ajatusleikki, että puolueet perustettaisiin uudelleen (kuten Pekka Sauri vast’ikään esitti), olisi tuloksena ainakin Twitter-keskustelujen perusteella lähes nykyisen kaltainen puoluekartta. Tosin uudessa puoluekartassa voitaisiin verkostoanalyysin mukaan yhdistää seuraavat nykyiset puolueet:
1) Vasemmisto, Feministinen puolue ja SKP
2) Perussuomalaiset, Tähtiliike, Suomen kansa ensin ja Reformi
3) Piraattipuolue ja Liberaalipuolue
4) Kristillisdemokraatit ja RKP

Tässä klusterit merkittyinä verkostokarttaan:

klusterit-kartalla-rajattu

Tuloksia voi tarkastella myös niin päin, kuinka suuri osa kunkin puolueen ehdokkaista on samoissa ja eri klustereissa. Tämä antaa kuvan, kuinka yhtenäinen tai hajanainen joukko jokaisen puolueen ehdokkaat ovat olleet Twitter-keskusteluissa.

Seuraavassa taulukossa on mukana puolueet, joista oli vähintään 10 ehdokasta mukana analyysissä. Erityisen korkeat tai matalat prosentit on korostettu väreillä.

Puolue Ehdokkaita % Samassa klusterissa Eri klustereissa
Vihr. 141 14 % 77 % 23 %
Kok. 135 13 % 75 % 25 %
SDP 131 13 % 65 % 35 %
Vas. 108 11 % 87 % 13 %
Kesk. 102 10 % 84 % 16 %
PS 81 8 % 77 % 23 %
KD 50 5 % 84 % 16 %
Sin. 37 4 % 95 % 5 %
RKP 36 4 % 53 % 47 %
PP 35 3 % 94 % 6 %
LN 29 3 % 86 % 14 %
FP 22 2 % 91 % 9 %
SKP 13 1 % 77 % 23 %
LIB 11 1 % 100 % 0 %
TL 11 1 % 73 % 27 %

Käytännössä ehdokas sijoittuu eri klusteriin kuin puoluetoverinsa silloin, kun hän on ollut Twitter-keskusteluissa enemmän muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Helpommin näin käy niille ehdokkaille, jotka ovat olleet ehdokkaiden välisissä Twitter-keskusteluissa passiivisia. Esimerkiksi jos ehdokkaalla on vain yksi yhteys verkostossa, mutta se sattuu olemaan ”väärän” puolueen klusterissa olevaan ehdokkaaseen, niin hän sijoittuu ko. klusteriin.

Verkostoanalyysin perusteella Twitter-keskusteluissa hajanaisimmat puolueet ovat olleet SDP ja ja RKP. Jälkimmäisen osalta vain hieman yli puolet ehdokkaista sijoittui samaan klusteriin.

Isoista puolueista yhtenäisimpiä ovat olleet Vasemmisto ja Keskusta. Ylipäätään isot puoleet olivat yllättävänkin yhtenäisiä. Pienemmillä ehdokasmäärillä korkea ”yhtenäisyysprosentti” on pikemminkin odotusarvo, sillä pienpuolueissa ehdokkaat todennäköisesti tuntevat toisensa hyvin muutenkin ja se näkyy myös Twitterissä.

Tuloksia tulkitessa on hyvä huomata, että Gephin modulaarisuusalgoritmi ei tuota eksakteja toistettavia tuloksia: tekemällä saman analyysin monta kertaa peräkkäin, tulokset ovat joka kerralla hieman erilaisia etenkin vähemmän vaikuttavien ehdokkaiden osalta, joilla on verkostossa vain harvoja yhteyksiä muihin. Algoritmia voidaan myös ohjata löytämään joko harvempia (isompia) tai useampia (pienempiä) klustereita. Tässä tapauksessa tein analyysin algoritmin oletusparametreilla.

Seuraavaksi käyn klusterit järjestyksessä läpi isoimmasta pienimpään (K1-K10). Nimeän klusterit sen mukaan, minkä puolueiden pääosa ehdokkaista on niissä mukana. Kaikki kuvat aukeavat klikkauksesta isompana uuteen ikkunaan.

K1: Vihreiden klusteri (150 ehdokasta, 15 %)

k1-6-150-14.82

Tässä klusterissa on valtaosa (109 / 77 %) Vihreiden Twitterissä olevista ehdokkaista. Lisäksi klusterissa on mm. 13 SDP:n, 6 Kok.:n, Kesk.:n ja RKP:n, 3 PS:n, 2 Vas.:n ja KD:n ehdokasta.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@mariaohisalo Maria Ohisalo Vihr. 8 0,78
@emmakari Emma Kari Vihr. 9 0,76
@toukoaalto Touko Aalto Vihr. 10 0,75
@outialanko Outi Alanko-Kahiluoto Vihr. 16 0,65
@yanarozan Ozan Yanar Vihr. 33 0,51
@mikkonenkrista Krista Mikkonen Vihr. 41 0,48
@iiris_suomela Iiris Suomela Vihr. 50 0,41
@op_parviainen OlliPoika Parviainen Vihr. 53 0,40
@johannakarimaki Johanna Karimäki Vihr. 60 0,36
@miikkakeranen Miikka Keränen Vihr. 64 0,35

TOP-listan ulkopuolisia vaikuttajia ja muiden puolueiden ehdokkaita ovat mm. SDP:n Hussein al-Taee (@rauhantaee) ja Keskustan Arto Pirttilahti (@artopirttilahti).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k1-6-tagit

 

K2: Vasemmiston, FP:n ja SKP:n klusteri (143 ehdokasta, 14 %)

k2-2-143-14.13

Tässä klusterissa on valtaosa Vasemmiston (94 / 87 %), Feministisen puolueen (20 / 91 %) ja SKP (10 / 77 %) ehdokkaista. Lisäksi klusterissa on mm. 3 Kok.:n ja Vihr.:n sekä 2 Kesk.:n ja SDP:n ehdokasta.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@liandersson Li Andersson Vas. 2 0,98
@paavoarhinmaki Paavo Arhinmäki Vas. 18 0,61
@veronikahonka Veronika Honkasalo Vas. 39 0,48
@hsarkkinen Hanna Sarkkinen Vas. 40 0,48
@silviamodig silvia modig Vas. 44 0,46
@akpekonen Aino-Kaisa Pekonen Vas. 55 0,39
@katjuaro Katju Aro FP 81 0,30
@tero_hoo Tero Hannula FP 86 0,29
@tiiamaija Tiia Lehtonen Vas. 93 0,28
@suldaansaid Suldaan Said Ahmed Vas. 110 0,23

Klusteri on puoluekentältään yhtenäinen: muiden puolueiden ehdokkaita ei löydy sen keskeisimmistä vaikuttajista.

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k2-2-tagit

K3: Keskustan klusteri (135 ehdokasta, 13 %)

k3-3-135-13.34

Tässä klusterissa on valtaosa Keskustan (86 / 84 %) ehdokasta. Lisäksi klusterissa on mm. 11 Virh.:n ja SDP:n, 6 Vas.:n sekä 4 Kok.:n ja PS:n ehdokasta.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@juhasipila Juha Sipilä Kesk. 3 0,92
@annikasaarikko Annika Saarikko Kesk. 13 0,68
@karnamikko Mikko Kärnä Kesk. 20 0,61
@tiilikainen Kimmo Tiilikainen Kesk. 25 0,56
@anttikaikkonen Antti Kaikkonen Kesk. 26 0,56
@katrikulmuni Katri Kulmuni Kesk. 43 0,47
@hannakaisaheikk Hannakaisa Heikkinen Kesk. 49 0,41
@epekoo Eeva Kärkkäinen Kesk. 51 0,41
@jarileppa Jari Leppä Kesk. 52 0,40
@mikalintila Mika Lintilä Kesk. 59 0,36

TOP-listan takaa vaikuttajista löyty muiden puolueiden ehdokkaista mm. Vihreiden Silja Keränen (@siljamp), SDP:n Riitta Mäkinen (@makinen_riitta) ja RKP:n Joakim Strand (@jocke_strand).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k3-3-tagit

K4: Kokoomuksen klusteri (130 ehdokasta, 13 %)

k4-1-130-12.85

Tässä klusterissa on valtaosa Kokoomuksen (101 / 75 %) ehdokkaista. Lisäksi klusterissa on mm. 9 SDP:n, 5 Kesk.:n ja 4 RKP:n ehdokasta.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@petteriorpo Petteri Orpo Kok. 1 1,00
@kaimykkanen Kai Mykkänen Kok. 4 0,84
@sannigrahn Sanni Grahn-Laasonen Kok. 14 0,68
@anttihakkanen Antti Häkkänen Kok. 19 0,61
@saarasofia Saara-Sofia Sirén Kok. 23 0,58
@timoheinonen Timo Heinonen Kok. 27 0,55
@paularisikko Paula Risikko Kok. 29 0,53
@sarisarkomaa Sari Sarkomaa Kok. 30 0,53
@sarimultala Sari Multala Kok. 32 0,51
@villeskinnari Ville Skinnari SDP 34 0,51

TOP-listan takaa vaikuttajista löytyy mm. SDP:n  Eeva-Johanna Eloranta (@elorantaeevajoh) ja Pia Viitanen (@piaviitanensdp).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k4-1-tagit

K5: SDP:n klusteri (98 ehdokasta, 10 %)

k5-8-98-9.68

Tässä klusterissa on valtaosa SDP:n (85 / 65 %) ehdokkaista. Lisäksi klusterissa on mm. 4 PS:n sekä 3 Kok.:n ja Vihr.:n ehdokasta.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@anttirinnepj Antti Rinne SDP 6 0,79
@marinsanna Sanna Marin SDP 7 0,79
@pilvitorsti Pilvi Torsti SDP 17 0,63
@timoharakka Timo Harakka SDP 31 0,53
@anttilindtman Antti Lindtman SDP 38 0,49
@tuulahaatainen Tuula Haatainen SDP 62 0,35
@tarjafilatov Tarja Filatov SDP 66 0,34
@tyttitup Tytti Tuppurainen SDP 76 0,30
@sirpa_paatero sirpa paatero SDP 77 0,30
@lindenaki Aki Linden SDP 84 0,29

TOP-listan takaa vaikuttajista löytyy muista puolueista mm. PS:n Sami Savio (@samisaviofi) ja Henri Häkkilä (@henrihakkila) sekä KD:n Elie El-Khouri (@elieelkhouri).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k5-8-tagit

K6: Perussuomalaisten, TL:n, SKE:n ja Ref.:n klusteri (97 ehdokasta, 10 %)

k6-15-97-9.58

Tässä klusterissa on valtaosa Perussuomalaisten (62 / 77 %), Seitsemän tähden liikkeen liikkeen (8 / 73 %), Suomen kansa ensin -puolueen (4 / 100 %) ja Reformi-liikkeen (3 / 100 %) ehdokkaista. Lisäksi klusterissa on mm. 10 Kok.:n ehdokasta.

Klusteri poikkeaa monista muista siinä, että sen keskeisimmät vaikuttajat tulevat useista puolueista: PS, Kok., Vihr. ja TL. Klusteria voi siis pitää koostumukseltaan sekalaisena, ja sitä määrittää pikemmin keskustelujen aiheet kuin puoluejaot.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@halla_aho Jussi Halla-aho PS 22 0,59
@laurahuhtasaari Laura Huhtasaari PS 47 0,44
@villetavio Ville Tavio PS 67 0,34
@janimakelafi Jani Mäkelä PS 68 0,34
@attekaleva Atte Kaleva Kok. 101 0,25
@ir_rkp Riikka Purra PS 109 0,23
@willerydman Wille Rydman Kok. 115 0,23
@oula_silver Oula Silvennoinen Vihr. 126 0,20
@kokokansanpaavo Paavo Väyrynen TL 139 0,17
@miangrd Mia Nygård Kok. 155 0,16

TOP-listan takaa vaikuttajista löytyy mm. Reformi-liikkeen Panu Huuhtanen (@huuhtanenpanu) ja sitoutumaton Tiina Wiik (@swanoftuonela).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k6-15-tagit

K7: Sekalainen Piraattipuolueen ja LIB:in klusteri (73 ehdokasta, 7 %)

k7-4-73-7.21

Tässä klusterissa on valtaosa Piraattipuolueen (33 / 94 %) ja Liberaalipuolueen (11 / 100 %) ehdokkaista. Lisäksi klusterissa on mm. 10 Vihr.:n, 6 Kok.:n sekä 3 SDP:n ja PS:n ehdokasta.

Klusteri poikkeaa kaikista muista siinä, että sen keskeisimmät vaikuttajat ovat muiden kuin klusterin ”valtapuolueiden” ehdokkaita – vieläpä hyvin tunnettuja ja poliittisen kartan eri puolilta. Klusterin keskeisimmät vaikuttajat ovat Kokoomuksen ja Vihreiden ehdokkaita. Tätä klusteria voi luonnehtia koostumukseltaan sekalaiseksi, ja sitä määrittelevänä tekijänä voi pitää enemmän keskustelujen aiheita kuin ehdokkaiden puoluejakoja.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@filsdeproust juhana vartiainen Kok. 5 0,80
@elinalepomaki Elina Lepomäki Kok. 12 0,69
@jyrkikasvi Jyrki J.J. Kasvi Vihr. 15 0,66
@mkiesilainen Mikko Kiesiläinen Vihr. 35 0,50
@annakontula Anna Kontula Vas. 42 0,47
@atteharjanne Atte Harjanne Vihr. 61 0,36
@teresammallahti Tere Sammallahti Kok. 65 0,35
@otsokivekas Otso Kivekäs Vihr. 79 0,30
@juhanikhr Juhani Kähärä LIB 87 0,29
@petruspennanen Petrus Pennanen PP 106 0,24

TOP-listan takaa vaikuttajista löytyy mm. Vihreiden Mikki Kauste (@mikkikauste) ja Kati Juva (@juvakati), Kokoomuksen Jocka Träskbäck (@jocka) sekä Liberaalipuolueen Amos Ahola (@legioona).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k7-4-tagit

K8: Kristillisdemokraattien ja RKP:n klusteri (62 ehdokasta, 6 %)

k8-7-62-6.13

Tässä klusterissa on valtaosa Kristillisdemokraattien (42 / 84 %) ja RKP:n (19 / 53 %) ehdokkaista. Lisäksi on yksi SDP:n ehdokas.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@sariessayah Sari Essayah KD 24 0,58
@adleande Anders Adlercreutz RKP 28 0,54
@evabiaudet Eva Biaudet RKP 46 0,45
@anna_maja Anna-Maja Henriksson RKP 48 0,43
@paivirasanen Päivi Räsänen KD 88 0,28
@mikaelanylander Mikaela Nylander RKP 117 0,22
@saritanus Sari Tanus KD 122 0,21
@tuomelatiina Tiina Tuomela KD 142 0,17
@anterolaukkanen Antero Laukkanen KD 179 0,14
@siljamaria Silja Borgarsdóttir Sandelin RKP 207 0,10

Klusteri on puoluekentältään yhtenäinen: muiden puolueiden ehdokkaita ei löydy sen keskeisimmistä vaikuttajista. Yllä mainittu yksi SDP:n ehdokas on Pentti Arajärvi (@araj_pentti).

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k8-7-tagit

K9: Sinisten klusteri (47 ehdokasta, 5 %)

k9-5-47-4.64

Tässä klusterissa on valtaosa Sinisen tulevaisuuden (35 / 95 %) ehdokkaista. Lisäksi on mm. 5 SDP:n ehdokasta.

Klusterin TOP 10 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@sampoterho Sampo Terho Sin. 11 0,73
@simon_elo Simon Elo Sin. 21 0,59
@lindstrom_jari Jari Lindström Sin. 45 0,46
@tiinaelovaara Tiina Elovaara Sin. 54 0,39
@jniinisto Jussi Niinistö Sin. 69 0,34
@petterileino Petteri Leino Sin. 78 0,30
@tiinaplz Tiina Ahva Sin. 80 0,30
@ari_jalonen Ari Jalonen Kok./Sin. 95 0,28
@mattilapirkko Pirkko Mattila Sin. 113 0,23
@kulmalakari Kari Kulmala Sin. 176 0,14

TOP-listan takaa vaikuttajista löytyy mm. RKP:n Sabrina Kaleva (@sabrinakaleva). Muutoin klusterin keskeisimmät vaikuttajat ovat sinisiä.

Klusterin suosituimmat hashtagit:

wordcloud-k9-5-tagit

K10: Liike Nytin klusteri (29 ehdokasta, 3 %)

k10-0-29-2.87

Tässä klusterissa on valtaosa Liike Nytin (25 / 86 %) ehdokkaista. Lisäksi on mm. 2 Kok.:n ehdokasta.

Klusterissa on vain yksi ehdokkaiden välisissä Twitter-keskusteluissa keskeinen vaikuttaja. Siksi listaan alla muista poiketen vain viisi ehdokasta.

Klusterin TOP 5 keskeisimmät vaikuttajat:

Tunnus Nimi Puolue Sija Keskeisyys
@hjallisharkimo Hjallis Harkimo LN 56 0,38
@stenvall_nora Nora Stenvall LN 304 0,05
@pmerjonen Päivi Merjonen LN 321 0,05
@heleneauramo Helene Auramo LN 323 0,05
@osterlundjan Jan Österlund LN 348 0,04

Klusterin suosituimmat – ja tässä tapauksessa kaikki – hashtagit:

wordcloud-k10-0-tagit


Tein neljä vuotta sitten verkostoanalyysin viime eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkostosta. Lisäksi tein analyysin valituksi tulleiden verkostosta sekä näiden yhteenvetona artikkelin. Nyt, kun eduskuntavaalit ovat taas ovella, päätin tarttua samaan haasteeseen toistamiseen.

Näiden välissä olleiden neljän vuoden aikana olen tehnyt lukuisia verkostoanalyysejä. Jälkikäteen ajatellen neljän vuoden takainen analyysini oli melko kevyttä kauraa, vaikka tuottikin kiinnostavia tuloksia. Silloin verkoston suhteet kuvasivat sitä, miten ehdokkaat seurasivat toisiaan Twitterissä.

Tällä kertaa verkostoanalyysin datana ja kohteena on ehdokkaiden väliset keskustelut Twitterissä edellisen 13 kk:n aikana laskettuna 11.3.2019 taaksepäin. Verkoston yhteydet kuvaavat ehdokkaiden välisiä vastauksia, mainintoja ja retweettejä.

Mitä järkeä Twitter-verkostoanalyysissä on?

  • Politiikkaa tehdään vaikutusvallalla ja yhteyksillä. Vaikutusvalta näkyy siinä, kenen keskustelunaloitukset saavat muilta vastauksia ja kannatusta sekä keneen omissa puheenvuoroissa viitataan. Vaikutusvaltaa voidaan selvittää keskusteluverkostoa analysoimalla.
  • Aineiston rajaus vain eduskuntavaaliehdokkaisiin perustuu siihen, että näin ehdokkaat tulevat arvottaneeksi toinen toisiaan. Kyse on siis eräänlaisesta vertaisarvioinnista.
  • Rajaus vain ehdokkaisiin on perusteltu myös siksi, että eduskuntaan valittavat kansanedustajat tulevat työskentelemään toistensa kanssa. On hyödyllistä arvioida jo ennen vaaleja, kenellä ehdokkaista on vaikutusvaltaa muihin. Äänestäjän näkökulmasta eduskuntaan tuskin kannattaa äänestää ehdokkaita, joita muut tulevat kansanedustajat eivät ole kiinnostuneita kuuntelemaan.
  • Verkostoanalyysi ei perustu puoluejakoon, sillä Twitter-keskustelut eivät ole jakaantuneet puolueiden mukaan. On kiinnostavaa nähdä, ketkä ehdokkaat ovat olleet keskusteluissa lähellä toisiaan yli puoluerajojen. Politiikassa on pystyttävä tehdä yhteistyötä ja löytää mahdollisuuksia vaikuttaa kompromissienkin kautta. Äänestäjän näkökulmasta eduskuntaan ei kannata äänestää ehdokkaita, jotka eivät kykene yhteistyöhön, vaan luovat oman kuplansa.

Pitkien puheiden jälkeen itse analyysiin.

23.3.2019 klo 13:15: Juttu on päivitetty uudella aineistohaulla, jossa on 30 uutta ehdokasta mukana. Tämän myötä TOP 100 -listalle tuli Jussi Halla-aho (PS), Saara Hyrkkö (Vihr.) tippui pois ja ehdokkaiden järjestykseen tuli joitain muutoksia. Myös verkosto- ja muut kuvat ovat uudet.

Hain listan ehdokkaista FinlandInc-nimisen käyttäjän Twitter-listasta. Hakuaikana listalla oli 1122 ehdokasta. Lista twiittaavista ehdokkaista ei ole täysin kattava, mutta kattavin, mitä oli saatavilla.

Aineiston eli twiitit pystyin hakemaan vain niiltä, joiden Twitter-tili oli julkinen. Lopullinen aineistohaku käsittää 1012 ehdokasta. Aika- ja käyttäjärajauksen jälkeen aineisto sisältää 19 186 yhteyttä eli ehdokkaiden välistä vastausta, mainintaa ja retwiittiä – jokaiseen näistä liittyy myös tietty twiitti.

Verkostoanalyysin ja -kartan tein Gephi-ohjelmalla. Alla olevat verkoston kuvat ovat siitä peräisin.

Verkostokartta eduskuntavaaliehdokkaista Twitterissä

Tässä kuvassa on koko eduskuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskusteluverkosto (iso versio aukeaa klikkaamalla):

ehdokkaat-1012-kaikki

Tarkka verkostokartta on ladattavissa tästä PDF:nä.

Tässä on zoomattu verkoston keskustaan:

verkoston-keskus-1012

Jokainen verkostokartassa oleva toimijoiden eli ehdokkaiden välinen viiva on itse asiassa nuoli. Kyse on siis suunnatusta verkostosta. Nuolet kuvaavat, kuka on vastannut, maininnut tai retweetannut jonkun toisen twiittejä. Mitä useammin näin on tapahtunut, sitä vahvempi on nuolen paksuus eli yhteyden voimakkuus.

Verkostokartassa keskelle sijoittuu ne toimijat, jotka ovat keskimääräisesti lähimpänä kaikkia muita toimijoita eli heidän keskellään. Käytännössä he ovat ehdokkaita, joihin muut ehdokkaat ovat olleet useimmin vuorovaikutuksessa Twitterissä. Vastaavasti verkoston laidoilla on toimijoita, jotka eivät juurikaan ole olleet yhteydessä muihin. Analyysissä oli mukana myös ehdokkaita (88), joilla ei ollut lainkaan yhteyksiä muihin ehdokkaisiin, mutta heidät rajasin y.o. kuvasta pois. Verkostokartta on luotu käyttäen Gephin Force Atlas -algoritmia.

Verkostokartassa toimijat on merkitty eri kokoisilla pallukoilla. Pallukan koko määräytyy kunkin toimijan ominaisvektorikeskeisyyden (eigenvector centrality) mukaan. Se on verkostosta laskettu tunnusluku, joka kuvaa toimijan keskeisyyttä koko verkoston tasolla. Muitakin keskeisyyslukuja on useita, mutta ominaisvektori kuvaa mielestäni parhaiten sitä, mitä yleensä ymmärretään vaikuttavuudella tietyssä rajatussa ihmisjoukossa.

”Vaalit voitetaan keskeltä” kuuluu vanha viisaus ja se näyttää pitävän paikkansa verkostoanalyysinkin perusteella: vuoden 2015 eduskuntavaaleista tekemässäni analyysissä 50 keskeisimmästä ehdokkaasta peräti 82 % eli 41 ehdokasta tuli valituiksi ja kaksi pääsi varalle. Keskeisyys verkostoanalyysissä ennusti läpimenoa paremmin kuin ehdokkaiden seuraajamäärä, sillä 50 eniten seuratusta ehdokkaasta 76 % eli 38 meni läpi.

Verkostokartassa olevat värit kuvaavat verkoston klustereita eli ryhmittymiä. Ne ovat analyysiohjelman tilastollisesti laskemia ja kuvaavat sitä, että samaan klusteriin kuuluvat toimijat ovat keskimäärin lähempänä toisiaan kuin muita verkoston toimijoita. Klustereihin palaan tuonnempana.

Koko 1012 toimijan verkostoa on vaikea lukea paitsi suuren määrän vuoksi myös siksi, että verkosto on suhteellisen tiheä. Verkoston tiheyttä kuvaava keskimääräinen klusterointiluku on 0,253. Jos jokainen ehdokas olisi ollut vuorovaikutuksessa jokaisen toisen kanssa vähintään kerran, olisi lukema tasan 1.

Kohtalainen klusterointiluku yhdessä suuren yhteyksien määrän (19 186) kanssa kertoo siitä, että Twitter on merkittävä keskusteluympäristö eduskuntavaaliehdokkaiden välillä. Tämä antaa analyysille vahvuutta: aineistoa on enemmän kuin riittävästi ja se näyttää olevan tarkoitukseen sopivaa.

Keskeisimpien vaikuttajien verkosto

Keskityn tarkemmassa vaikuttaja-analyysissä 100 keskeisimpään (em. ominaisvektorin mukaan mitattuna) ehdokkaaseen. Heidän sijaintinsa verkostokartassa näkyy tässä kuvassa:

vaikuttajat-100-rajattu

Tarkkasilmäinen voi huomata, että isoimmat pallukat eli keskeisimmät toimijat löytyvät verkoston keskeltä. Vaikuttajien TOP 10 on tuttuja nimiä: @petteriorpo, @liandersson, @juhasipila, @kaimykkanen, @filsdeproust, @anttirinnepj, @marinsanna, @mariaohisalo, @emmakari ja @toukoaalto.

Tässä näkyy, että ollakseen merkittävä toimija, pitää olla vuorovaikutuksessa verkoston eri osien kanssa. Tai tarkalleen ottaen niin, että muut ovat yhteydessä sinuun – mikä lisää vaikeuskertoimia. Mutta et voi olla kovin keskeinen ja vaikutusvaltainen politiikko yli puoluerajojen, jos viihdyt vain omassa kuppikunnassasi. Ainakaan, jos vaikutusvaltaa mitataan aktiivisilla keskusteluyhteyksillä.

Vaikka keskeisimmät vaikuttajat sijoittuvat lähelle verkostokartan keskipistettä, useimmat heistä ovat myös selvästi oman klusterinsa (=saman väristen) muiden toimijoiden lähellä. Vähemmän merkittävät kunkin klusterin toimijat ovat kauempana verkoston keskipisteestä. Tämä kuvaa sitä, että vaikutusvaltaiset poliitikot eivät tyydy vain ”omiensa” suosioon, vaan osallistuvat laajempaan keskusteluun. Jos haluaa saada laajempaa vaikutusvaltaa, ei kannata pitäytyä vain tutussa ja turvallisessa somepiirissä.

Lähennetään kuvaa entisestään ja otetaan tarkasteluun vain 42 verkoston keskeisintä toimijaaa:

vaikuttajat-42-rajattu

Nyt ollaan koko verkoston dynamiikkaa ajatellen tärkeimmässä tarkastelun tasossa. Käytännössä nämä muutamat vaikutusvaltaisimmat ehdokkaat ovat niitä, jotka ikään kuin ”määräävät”, mitkä aiheet nousevat verkostossa keskusteluun ja mitä merkityksiä niille muodostetaan. Kyse on siitä, kenelle vastataan, keneen viitataan ja kenen mielipiteitä kannatetaan retwiittaamalla niitä. Kuvassa on siis ne ehdokkaat, jotka ovat olleet Twitter-keskusteluissa tärkeimpiä mielipidevaikuttajia suhteessa muihin ehdokkaisiin.

Politiikassa sanotaan olevan ratkaisevaa se, kuka määrittelee keskustelun agendan. Yksittäisiä tapahtumia ja asioita oleellisempaa on, kuka onnistuu antamaan niille merkityksiä, jotka tulevat laajemman piirin hyväksymiksi. Tämän takia on merkittävää, kenellä on sellaista sanottavaa, jota muut ovat valmiita kuulemaan ja seuraamaan.

Ei ole mikään ihme, että verkostoanalyysin mukaan vaikuttavimmat ehdokkaat ovat puolueidensa julkisuudessa näkyvimpiä henkilöitä. Twitter ei ole muusta politiikasta ja julkisesta keskustelusta erillään, vaan nykyisin tärkeä osa niitä.

Verkostoanalyysillä ja muilla tilastollisilla menetelmillä saadaan paitsi verkostokartat, klusterit ja keskeisyysluvut, myös lukuisia muita tunnuslukuja, jotka kuvaavat toimijoiden asemaa verkostossa. Käytin ehdokkaiden analyysissä  noin kymmentä tunnuslukua. Referoin jäljessä keskeisimpiä havaintoja ja ehdokkaita Twitterissä erottavia tekijöitä.

Ehdokkaiden TOP 100 vaikuttajat

Alla on lista sadasta Twitterissä vaikuttavimmasta eduskuntavaaliehdokkaasta.  Vaikuttavuus perustuu em. ominaisvektorikeskeisyyslukuun. Kyseessä on suhdeluku: verkoston keskeisin eli Petteri Orpo saa näin luvuksi 1,00 ja muiden ehdokkaiden keskeisyys on suhteessa häneen. Painotan, että jo pääsy TOP 100 -listalle on hyvä suoritus.

Lisäksi on huomioita ehdokasta koskevista havainnoista koskien nimenomaan ehdokkaiden välisiä Twitter-keskusteluja. Sama luonnehdinta ei välttämättä päde ehdokkaiden muuhun Twitterin käyttöön, sillä se ei ole ollut analyysin kohteena. Luonnehdinnat perustuvat ehdokkaiden väliseen vertailuun ja kriteerit ovat samat kaikille. Avaan huomioiden merkitystä tarkemmin listan alla.

# Tunnus Nimi Puolue Keskeisyys
1. @petteriorpo Petteri Orpo Kok. 1,00
Verkoston keskeisin ja välillisin toimija eli mainitaan usein muiden twiiteissä ja yhdistää eniten muita toimijoita.  Ei erityisen aktiivinen Twitterissä. Ei kuplaantunut.
2. @liandersson Li Andersson Vas. 0,98
Lähes keskeisin toimija. Saa paljon retwiittejä ja kohtalaisesti vastauksia. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
3. @juhasipila Juha Sipilä Kesk. 0,92
Kolmanneksi keskeisin toimija, mutta enimmäkseen harmiton. Ei ole erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä. Ei kuplaantunut.
4. @kaimykkanen Kai Mykkänen Kok. 0,84
Keskeinen, mutta enimmäkseen harmiton. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
5. @filsdeproust juhana vartiainen Kok. 0,80
Merkittävä keskustelun herättäjä ja saa myös kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
6. @anttirinnepj Antti Rinne SDP 0,79
Enimmäkseen harmiton. Ei ole erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Seuraa vain harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
7. @marinsanna Sanna Marin SDP 0,79
Saa kohtalaisesti retwiittejä ja vastauksia. Aktiivinen Twitterin käyttäjä ja osallistuja ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
8. @mariaohisalo Maria Ohisalo Vihr. 0,78
Saa paljon retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä ja osallistuja ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.83).
9. @emmakari Emma Kari Vihr. 0,76
Saa paljon retwiittejä ja kohtalaisesti vastauksia.
10. @toukoaalto Touko Aalto Vihr. 0,75
Saa paljon vastauksia ja kohtalaisesti retwiittejä.
11. @sampoterho Sampo Terho Sin. 0,73
Enimmäkseen harmiton. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa, eikä juuri seuraa muita Twitterin käyttäjiä.
12. @elinalepomaki Elina Lepomäki Kok. 0,69
Saa kohtalaisesti retwiittejä.
13. @annikasaarikko Annika Saarikko Kesk. 0,68
Saa kohtalaisesti vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä. Ei kuplaantunut.
14. @sannigrahn Sanni Grahn-Laasonen Kok. 0,68
Saa kohtalaisesti vastauksia. Ei kuplaantunut.
15. @jyrkikasvi Jyrki J.J. Kasvi Vihr. 0,66
Merkittävä keskustelun herättäjä ja saa myös kohtalaisesti retwiittejä. Hyvin aktiivinen Twitterin käyttäjä.
16. @outialanko Outi Alanko-Kahiluoto Vihr. 0,65
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
17. @pilvitorsti Pilvi Torsti SDP 0,63
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
18. @paavoarhinmaki Paavo Arhinmäki -4- Vas. 0,61
Merkittävä keskustelun herättäjä ja saa myös paljon retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
19. @anttihakkanen Antti Häkkänen Kok. 0,61
Enimmäkseen harmiton. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
20. @karnamikko Mikko Kärnä Kesk. 0,61
Merkittävä keskustelun herättäjä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
21. @simon_elo Simon Elo Sin. 0,59
Saa kohtalaisesti vastauksia muilta. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
22. @halla_aho Jussi Halla-aho PS 0,59
Saa kohtalaisesti retweettejä ja vastauksia.  Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
23. @saarasofia Saara-Sofia Sirén Kok. 0,58
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
24. @sariessayah Sari Essayah KD 0,58
Enimmäkseen harmiton, mutta aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Lähes verkoston välillisin.
25. @tiilikainen Kimmo Tiilikainen Kesk. 0,56
Saa kohtalaisesti retwiittejä.
26. @anttikaikkonen Antti Kaikkonen Kesk. 0,56
Kohtalainen keskustelun herättäjä.
27. @timoheinonen Timo Heinonen Kok. 0,55
Merkittävä suunnannäyttäjä ja keskustelun herättäjä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
28. @adleande Anders Adlercreutz RKP 0,54
Merkittävä suunnannäyttäjä ja saa paljon vastauksia. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
29. @paularisikko Paula Risikko Kok. 0,53
Hyvin harmiton. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
30. @sarisarkomaa Sari Sarkomaa Kok. 0,53
Saa kohtalaisesti vastauksia ja retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä ja osallistuja ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
31. @timoharakka Timo Harakka SDP 0,53
Saa paljon retwiittejä ja kohtalaisesti vastauksia.
32. @sarimultala Sari Multala Kok. 0,51
Enimmäkseen harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
33. @yanarozan Ozan Yanar Vihr. 0,51
Saa paljon retwiittejä ja vastauksia.
34. @villeskinnari Ville Skinnari SDP 0,51
Enimmäkseen harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei erityisen aktiivinen Twitterin käyttäjä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.97).
35. @mkiesilainen Mikko Kiesiläinen #420 Vihr. 0,50
Merkittävä suunnannäyttäjä ja keskustelun herättäjä.
36. @artosatonen Arto Satonen Kok. 0,50
Saa paljon vastauksia ja kohtalaisesti retwiittejä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.61).
37. @vuornos Henrik Vuornos Kok. 0,49
Saa paljon vastauksia ja kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.67).
38. @anttilindtman Antti Lindtman SDP 0,49
Saa kohtalaisesti vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
39. @veronikahonka Veronika Honkasalo Vas. 0,48
Merkittävä suunnannäyttäjä ja keskustelun herättäjä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
40. @hsarkkinen Hanna Sarkkinen Vas. 0,48
Saa kohtalaisesti retwiittejä.
41. @mikkonenkrista Krista Mikkonen Vihr. 0,48
Saa paljon retwiittejä ja kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
42. @annakontula Anna Kontula Vas. 0,47
Merkittävä suunnannäyttäjä ja saa kohtalaisesti vastauksia. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.20).
43. @katrikulmuni Katri Kulmuni Kesk. 0,47
Enimmäkseen harmiton. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.91).
44. @silviamodig silvia modig Vas. 0,46
Saa kohtalaisesti vastauksia.
45. @lindstrom_jari Jari Lindström Sin. 0,46
Saa paljon vastauksia.
46. @evabiaudet Eva Biaudet RKP 0,45
Enimmäkseen harmiton. Aktiivinen Twitterin käyttäjä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
47. @laurahuhtasaari Laura Huhtasaari PS 0,44
Saa paljon vastauksia ja kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
48. @anna_maja Anna-Maja Henriksson RKP 0,43
Saa kohtalaisesti retwiittejä.
49. @hannakaisaheikk Hannakaisa Heikkinen Kesk. 0,41
Saa paljon vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterin käyttäjä.
50. @iiris_suomela Iiris Suomela Vihr. 0,41
Merkittävä suunnannäyttäjä ja saa paljon vastauksia.
51. @epekoo Eeva Kärkkäinen Kesk. 0,41
Keskustelun herättäjä ja saa paljon myös retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.20).
52. @jarileppa Jari Leppä Kesk. 0,40
Enimmäkseen harmiton. Ei juurikaan aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Ei juuri seuraa muita Twitterin käyttäjiä.
53. @op_parviainen OlliPoika Parviainen Vihr. 0,40
Suunnannäyttäjä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
54. @tiinaelovaara Tiina Elovaara Sin. 0,39
Saa paljon vastauksia ja kohtalaisesti retwiittejä. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä.
55. @akpekonen Aino-Kaisa Pekonen Vas. 0,39
Saa paljon retwiittejä. Ei erityisen aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
56. @hjallisharkimo Hjallis Harkimo LN 0,38
Saa paljon vastauksia ja kohtalaisesti retwiittejä. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä. Ei kuplaantunut.
57. @amvirolainen Anne-Mari Virolainen Kok. 0,38
Enimmäkseen harmiton.
58. @marileenat Mari-Leena Talvitie Kok. 0,37
Hyvin harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.94).
59. @mikalintila Mika Lintilä Kesk. 0,36
Enimmäkseen harmiton. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
60. @johannakarimaki Johanna Karimäki Vihr. 0,36
Saa paljon retwiittejä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.35).
61. @atteharjanne Atte Harjanne Vihr. 0,36
Saa paljon retwiittejä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.25).
62. @tuulahaatainen Tuula Haatainen SDP 0,35
Enimmäkseen harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä.
63. @swheimo Sinuhe Wallinheimo Kok. 0,35
Suunnannäyttäjä ja saa myös kohtalaisesti vastauksia. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
64. @miikkakeranen Miikka Keränen Vihr. 0,35
Suunnannäyttäjä ja saa myös paljon vastauksia. Hyvin aktiivinen Twitterin käyttäjä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 0.90).
65. @teresammallahti Tere Sammallahti Kok. 0,35
Keskustelun herättäjä ja saa myös paljon retwiittejä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
66. @tarjafilatov Tarja Filatov SDP 0,34
Suunnannäyttäjä ja saa myös kohtalaisesti vastauksia. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
67. @villetavio Ville Tavio PS 0,34
Saa paljon retwiittejä ja vastauksia. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
68. @janimakelafi Jani Mäkelä PS 0,34
Keskustelun herättäjä. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
69. @jniinisto Jussi Niinistö Sin. 0,34
Enimmäkseen harmiton.
70. @tuomaskurttila Tuomas Kurttila SDP 0,34
Suunnannäyttäjä.
71. @vanhanenmatti Matti Vanhanen Kesk. 0,34
Saa kohtalaisesti retwiittejä ja vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa ja usein omassa kuplassaan.
72. @kosonenhanna Hanna Kosonen Kesk. 0,33
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
73. @mialaiho Mia Laiho Kok. 0,31
Saa paljon retwiittejä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 0.86).
74. @tuomopuumala Tuomo Puumala Kesk. 0,31
Hyvin harmiton. Ei juurikaan aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
75. @samelisivonen Sameli Sivonen Vihr. 0,30
Saa paljon retwiittejä ja vastauksia. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.57).
76. @tyttitup Tytti Tuppurainen SDP 0,30
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
77. @sirpa_paatero sirpa paatero SDP 0,30
Saa kohtalaisesti retwiittejä ja vastauksia. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Aktiivinen Twitterin käyttäjä.
78. @petterileino Petteri Leino Sin. 0,30
Keskustelun herättäjä ja saa kohtalaisesti myös retwiittejä, mutta usein omassa kuplassaan. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.93).
79. @otsokivekas Otso Kivekäs Vihr. 0,30
Saa paljon retwiittejä ja vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä.
80. @tiinaplz Tiina Ahva Sin. 0,30
Keskustelun herättäjä ja saa myös kohtalaisesti retwiittejä, mutta usein omassa kuplassaan.
81. @katjuaro Katju Aro FP 0,30
Saa paljon retwiittejä ja kohtalaisesti myös vastauksia. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.87).
82. @kurvisentwiit Antti Kurvinen Kesk. 0,29
Enimmäkseen harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.93).
83. @sofiavikman Sofia Vikman Kok. 0,29
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
84. @lindenaki Aki Linden SDP 0,29
Suunnannäyttäjä ja saa myös kohtalaisesti vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa. Ei juuri seuraa muita Twitterin käyttäjiä. Ei kuplaantunut.
85. @guzenina Maria Guzenina SDP 0,29
Saa paljon retwiittejä. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa ja usein omassa kuplassaan.
86. @tero_hoo Tero Hannula 80 FP 0,29
Suunnannäyttäjä ja keskustelun herättäjä. Hyvin aktiivinen Twitterin käyttäjä.
87. @juhanikhr Juhani Kähärä LIB 0,29
Keskustelun herättäjä ja saa myös paljon retwiittejä, mutta usein omassa kuplassaan. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
88. @paivirasanen Päivi Räsänen KD 0,28
Saa kohtalaisesti vastauksia. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.
89. @kristakiuru Krista Kiuru SDP 0,28
Enimmäkseen harmiton. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa.  Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
90. @orastynkkynen Oras Tynkkynen Vihr. 0,28
Saa paljon retwiittejä ja kohtalaisesti vastauksia. Aktiivinen Twitterin käyttäjä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Seuraa hyvin harvoja muita Twitterin käyttäjiä.
91. @anuvehvilainen Anu Vehviläinen Kesk. 0,28
Saa kohtalaisesti retwiittejä ja vastauksia.
92. @hannelevestola Hannele Vestola Vihr. 0,28
Suunnannäyttäjä ja saa myös paljon vastauksia. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.13).
93. @tiiamaija Tiia Lehtonen 9 Vas. 0,28
Suunnannäyttäjä ja keskustelun herättäjä. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 1.04).
94. @jaanapelkonen Jaana Pelkonen Kok. 0,28
Enimmäkseen harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä.
95. @ari_jalonen Ari Jalonen Kok./Sin. 0,28
Enimmäkseen harmiton. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
96. @niinaratilainen Niina Ratilainen Vihr. 0,28
Suunnannäyttäjä ja saa myös paljon vastauksia. On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia seuraamalla runsaasti muita (TFF: 0.99).
97. @kaisamirjam Kaisa Hernberg Vihr. 0,27
Suunnannäyttäjä ja saa kohtalaisesti myös vastauksia. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan.
98. @ailapaloniemi Aila Paloniemi Kesk. 0,27
Hyvin harmiton. Aktiivinen ehdokkaiden välisissä keskusteluissa, mutta usein omassa kuplassaan. Ei juuri seuraa muita Twitterin käyttäjiä. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä.
99. @juttaurpilainen Jutta Urpilainen SDP 0,27
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Ehdokkaiden välisissä keskusteluissa usein omassa kuplassaan. Ei juuri seuraa muita Twitterin käyttäjiä. Ei erityisen aktiivinen Twitterissä.
100. @jokinenkalle Kalle Jokinen Kok. 0,25
Saa kohtalaisesti retwiittejä. Ei juurikaan aktiivinen Twitterissä tai ehdokkaiden välisissä keskusteluissa ja usein omassa kuplassaan. Ei juuri seuraa muita Twitterin käyttäjiä.

Huomioiden selityksiä:

  • Suunnannäyttäjä: Saa suhteellisesti muita enemmän retwiittejä. Toimijalla on seuraajia, jotka ovat halukkaita kannattamaan hänen esiin nostamiaan teemoja. Voivat olla voimakkaasti mielipiteitä jakavia henkilöitä sekä aiheuttaa polarisaatiota keskusteluissa.
  • Keskustelun herättäjä: Saa suhteellisesti muita enemmän suoria vastauksia twiitteihinsä. Kertoo siitä, että henkilöllä on sanottavaa, jota muut kuuntelevat ja ryhtyvät keskusteluun, vaikka eivät aina olisi henkilön kanssa samaa mieltä.
  • Enimmäkseen harmiton: Saa suhteellisen vähän retwiittejä ja suoria vastauksia. Keskeisyys verkostossa perustuu siihen, että henkilö mainitaan muiden twiiteissä esimerkiksi muun asemansa vuoksi. Nämä henkilöt ovat usein passiivisia keskusteluissa.
  • Ei kuplaantunut: Perustuu toimijan matalaan paikalliseen klusterointilukuun (clustering coefficient < 0,10), joka kertoo, että henkilön verkosto on laaja eikä sisäänpäin kääntynyt kuppikunta.
  • Omassa kuplassaan: Perustuu toimijan suhteellisesti ottaen korkeaan paikalliseen klusterointilukuun (> 0,20). Henkilö on muita useammin keskusteluissa sellaisten kanssa, jotka kuuluvat hänen kanssaan samaan klusteriin tai ovat muuten verkostossa lähellä.
  • Aktiivinen Twitterin käyttäjä: Perustuu toimijan selvästi muita suurempaan twiittien määrään.
  • On saattanut pyrkiä keräämään seuraajia…: Perustuu toimijan muita tavallista matalampaan TFF-lukemaan (Twitter Follower-Friend Ratio), joka kertoo toimijan seuraajien ja seurattavien lukumäärän suhteen. Jos lukema on alle 1,00, henkilöllä on enemmän seurattavia kuin seuraajia. Twitterissä on yleinen ilmiö, että jotkut pyrkivät saamaan uusia seuraajia seuraamalla massiivisesti muita, jotta nämä seuraisivat vastavuoroisesti häntä. (Todellisuudessa paljon tehokkaampi tapa saada seuraajia on esimerkiksi se, että on jotain kiinnostavaa sanottavaa keskusteluissa.)

Puolueet ehdokkaiden TOP 100 -listalla

Ehdokkaiden TOP 100 -listan vaikuttajat jakaantuvat eri puolueisiin seuraavasti:

ehdokkaat-top100-puolueet-2

Alla on sama taulukossa sekä suunnannäyttäjät, keskustelun herättäjät ja usein omissa kuplissaan keskustelijat:

Puolue TOP 100
-ehdokkaita
Suunnan-
näyttäjiä
Keskustelun
herättäjiä
Usein omissa
kuplissaan
Kok. 21 2 3 7
Vihr. 19 7 2 5
Kesk. 16 0 3 4
SDP 15 3 0 6
Vas. 8 3 3 0
Sin. 7 0 2 2
PS 4 0 1 0
RKP 3 1 0 1
KD 2 0 0 0
FP 2 1 1 0
LIB 1 0 1 1
LN 1 0 0 0
Kok./Sin. 1 0 0 1
Yhteensä 100 17 16 27

Kokoomus ja Vihreät ovat analyysin perusteella Twitterissä vahvoilla. Sama havainto on tehty useissa aiemmissakin analyyseissä. Heidän jälkeensä tulevat Keskusta ja SDP.

Eduskuntavaalien ehdokkaiden keskustelujen aiheet

Twitter-keskustelujen aiheet konkretisoituvat keskusteluissa käytettyihin hashtageihin. Tavallisesti uuden puheenaiheen noustessa esiin sille keksitään nopeasti yksilöllinen hashtag, joka mahdollistaa sekä aiheen seuraamisen että siihen osallistumisen.

Tein sanapilven kaikista aineiston (19 186 yhteyden) twiiteissä käytetyistä hashtageista. Sanapilvessä isoimpina ovat ne hashtagit, joihin liittyy eniten yhteyksiä eli jotka ovat aiheuttaneet eniten keskustelua ehdokkaiden välillä.

wordcloud-kaikki-1012-tagit-rajattu

Useimmin ehdokkaiden Twitter-keskusteluissa on käytetty hashtageja #sote, #vaalit2019, #vihreät, #kokoomus, #politiikka, #keskusta, #yleastudio ja #ilmastonmuutos.

Tässä lista suosituimmista hashtageista ja niihin liittyvien yhteyksien määristä:

Hashtag Yhteyksiä
#vaalit2019 700
#sote 661
#vihreät 487
#kokoomus 444
#politiikka 369
#keskusta 289
#yleastudio 254
#eduskuntavaalit2019 212
#ilmastonmuutos 206
#eduskunta 189
#koulutus 169
#vasemmisto 142
#suomiareena 140
#sdp 138
#helsinki 122
#hallitus 121
#piraatit 110
#helvaltuusto 106
#maksuton2aste 103
#eduskuntavaalit 100
#tasaarvo 100
#oulu 97
#ilmastovaalit 96
#vaalit 94
#nuoret 93
#ilmasto 88
#lapset 77
#turpo 75
#maakuntauudistus 69
#demokratia 69
#tulevaisuuslinja 68
#aktiivimalli 65
#perustulo 61
#siksitiede 59
#abortti 58
#mielenterveys 56
#ykkösaamu 56
#sosiaaliturva 55
#liikenyt 54
#soini 51
#perussuomalaiset 50
#samasuunta 50
#pirkanmaa 50

Tein sanapilven samalla periaatteella myös twiiteissä olevien linkkien domaineista:

wordcloud-kaikki-domainit-1012-rajattu.png

Eniten ehdokkaiden välisissä Twitter-keskusteluissa on mainittu linkkejä, jotka johtavat sivustoihin uusisuomi.fi, yle.fi, hs.fi, iltalehti.fi ja verkkouutiset.fi.

Lista domaineihin liittyvien yhteyksien määristä:

Domain (twiittien linkeissä) Yhteyksiä
uusisuomi.fi 188
yle.fi 134
hs.fi 125
iltalehti.fi 76
verkkouutiset.fi 59
facebook.com 56
is.fi 46
vihreat.fi 38
kansanuutiset.fi 30
demokraatti.fi 25
eduskunta.fi 23
helsinki.fi 23
aamulehti.fi 20
suomenuutiset.fi 19
youtube.com 19
youtu.be 19
tinyurl.com 18
ts.fi 18
suomenmaa.fi 17
bit.ly 16
talouselama.fi 15
vamlas.fi 13
kansalaisaloite.fi 11
instagram.com 11
ossitiihonen.com 9
kauppalehti.fi 9
kdlehti.fi 9
sttk.fi 9
pohjalainen.fi 8
kokoomus.fi 8
pekkarautio.fi 7
duunitori.fi 7
libera.fi 7
ruutu.fi 7
jocka.fi 7
ksml.fi 7
ilmastoveivi2019.fi 6
toivoajatuspaja.fi 6
theguardian.com 6
mtvuutiset.fi 6
ellunkanat.fi 6
hel.fi 6
goo.gl 6
hbl.fi 6
maaseuduntulevaisuus.fi 5
valtioneuvosto.fi 5
sumall.com 5
flickr.com 5
ilkka.fi 5
oaj.fi 5
apu.fi 5

 

Verkoston klusterit sekä niiden vaikuttajat ja puheenaiheet

Jatkan verkostoanalyysin tulosten perkaamista käymällä läpi verkoston klusterit toisessa artikkelissa.


Pidin tammi-helmikuussa Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluille kolmen webinaarin sarjan seuraavista aiheista:

  • Tekijänoikeudet ja kuvausluvat varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa
  • Tietosuoja ja henkilötiedot varhaiskasvatuksessa ja koulussa
  • Tietosuoja sosiaalisessa mediassa ja somen turvallinen käyttö

Pääpaino koulutuksissa oli varhaiskasvatuksessa, mutta mukana oli lisäksi perusopetuksen näkökulma.

Kyseessä on samalla ajankohtainen katsaus tekijänoikeuksista ja henkilötietojen käsittelystä / GDPR:n soveltamisesta sekä sosiaalisen median käytöstä paitsi varhaiskasvatuksessa niin myös yleisemmin opetuksessa.

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa


Facebookin tietosuoja huolestuttaa ihmisiä syystäkin. Olen kirjoittanut siitä, miten erityisesti viime vuonna Facebookin tietosuojakohut ovat herättäneet ihmisiä huolehtimaan paremmin henkilötiedoistaan sosiaalisessa mediassa.

Jo enemmistö on huolestunut Facebook-tiedoistaan

Tässä se, mitä tiedämme kyselyjen perusteella Facebook-kohun vaikutuksista suomalaiskäyttäjiin tähän mennessä:

  • Ylen maaliskuun viimeisellä viikolla v. 2018 teettämän kyselyn mukaan 58 % vastaajista oli erittäin tai melko huolestunut siitä, että Facebook-tietoja voitaisiin käyttää vahingollisesti. Kysely tehtiin pian sen varmistuttua, että Cambridge Analytica -vaalivaikuttamisyritys oli käyttänyt Facebookista saatuja tietoja Trumpin kampanjassa.
  • DNA teetti oman kyselynsä noin viikko Ylen kyselyn jälkeen (6.-10.4.2018). Sen tulosten mukaan vastaajista 54 % oli muuttanut Facebookin käyttöään ainakin jollakin tavalla. 7 % kertoi poistaneensa Facebook-tunnuksensa. Tämä on mielenkiintoista, sillä viikkoa aiemmin Ylen kyselyssä kukaan ei vielä kertonut poistaneensa tunnusta. Näyttää siis siltä, että pako Facebookista alkoi juuri tuolloin huhtikuun 2018 alussa, kun Facebookin tietosuojakohun käsittely oli mediassa kiivaimmillaan.
  • Tuorein tieto Facebookin suomalaiskäyttäjien kävijäkadosta lienee Sanomalehtien liiton kysely loka-marraskuulta 2018. Sen mukaan Facebookia ”käytti säännöllisesti” 60 % 15-74-vuotiaista. Vuotta aiemmin lukema samassa kyselyssä oli 63 %. Epäsäännöllisesti Facebookia käyttäneillä pudotus lienee huomattavasti suurempi.
  • Tilastokeskuksen joulukuussa julkistaman kyselyn mukaan 66 % suomalaisista oli rajoittanut älypuhelimen sovellusten asetuksista pääsyä henkilökohtaisiin tietoihin. Facebookin tietosuojakohulla lienee suuri vaikutus tässäkin.

Viime vuoden maaliskuussa annoin tässä blogissa vinkkejä, miten käyttäjät voivat asetuksiaan muuttamalla estää Facebookia käyttämästä heidän käyttäjätietojaan mm. mainosten kohdentamiseen. Kyseinen kirjoitus on ollut hyvin suosittu taas viime aikoina – ehkä osittain Facebookissa parhaillaan kiertävän perättömän kiertokirjeen vuoksi.

Tuolloin minulta jäi vielä käsittelemättä Facebookin mainosasetusten kaksi ylintä kohtaa: ”Omat kiinnostuksen kohteesi” ja ”Mainostajat”. Korjaan sen puutteen tällä kertaa.

facebook-mainosasetukset-2

Kun olet kirjautuneena Facebookiin, löydät mainosasetukset tästä osoitteesta:
https://www.facebook.com/ads/preferences/?entry_product=ad_settings_screen

1. Poista tavat, joilla Facebook on profiloinut sinut

Klikkaa ”Omat kiinnostuksen kohteesi”. Tästä aukeaa lista niistä tavoista, joilla Facebook on (ainakin) profiloinut eli luokitellut sinut.

Huomaa, että lista on jaettu moneen välilehteen. Niitä klikkaamalla voit selata kaikki sinusta tehdy luokittelut läpi.

Lista perustuu tykkäämiesi Facebook-sivujen ja klikkaamiesi Facebook-mainosten aiheisiin. Eli aiheisiin, joista Facebookilla on näyttöä sinun olevan kiinnostunut.

Jos olet ollut aktiivinen Facebookin käyttäjä, voi luokitteluja olla helposti kymmenittäin. Niiden kaikkien avulla sinulle voidaan kohdistaa mainoksia.

Voit poistaa luokitteluja viemällä hiiren luokan päälle ja klikkamalla ruksia:

facebook-mainosasetukset-2-poista-luokittelu

2. Poista eri yritysten sinusta Facebookiin viemät asiakastiedot

Facebookin mainoskone ei perustu vain palvelun suoraan toiminnastasi keräämään dataan. Sen lisäksi monet yritykset sekä nettisivustot ja sovellukset vievät asiakkaidensa tietoja Facebookiin voidakseen kohdistaa näille mainoksia. Tämä pätee myös suomalaisyrityksiin.

Voit katsoa sinusta Facebookiin asiakastietoja vieneet yritykset klikkaamalla mainosasetusten toista kohtaa ”Mainostajat”. Kyseinen lista löytyy sen alta ensimmäisestä välilehdeltä: ”Who use a contact list added to Facebook”.

facebook-mainosasetukset-2-mainostajat.PNG

Saatat löytää listalta esimerkiksi seuraavan tyyppisiä yrityksiä:

  • Sanoma- ja aikakauslehtiä
  • Matkapuhelinoperaattoreita
  • Kauppaketjuja
  • Verkkokauppoja
  • Lentoyhtiöitä
  • Verkkopalveluita ja -sivustoja, joihin olet rekisteröitynyt
  • Sovelluksia ja pelejä

Uskoisin listan läpikäymisen olevan monelle silmiä avaava kokemus, että kuinka monista rekistereistä omia tietoja löytyy ja että niitä viedään Facebookiin.

Voit poistaa mainostajia listalta samoin kuin edellä.

Kyse on siitä, että nämä yritykset ovat vieneet Facebookiin asiakasrekisteriinsä perustuvan asiakastiedoston. Kyseinen tiedosto on voinut sisältää sinusta seuraavia tietoja:

  • Nimi
  • Sähköpostiosoitteet
  • Puhelinnumerot
  • Postinumero ja kunta/kaupunki
  • Maa
  • Syntymäpäivä, syntymävuosi ja ikä
  • Mobiilimainostajatunnus eli kännykkäsi yksilöivä tunniste
  • Facebook-käyttäjätunnus

Jos jokin yritys vie asiakastietojasi Facebookiin kohdistaakseen sinulle mainoksia Facebookin mainoskoneen kautta, kyse on sähköisestä suoramarkkinoinnista, jossa käytetään apuna profilointia. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n mukaan tällaiseen täytyy olla asiakkaan antama yksiselitteinen suostumus. 

Facebookiin koko mainoskone perustuu käyttäjien profilointiin keräämällä heistä dataa mahdollisimman paljon. Facebookia käyttämällä olet hyväksynyt sen heidän käyttöehdoissaan. On kuitenkin eri asia, että joku muu yritys päättää viedä sinulta luottamuksellisesti saatuja tietoja Facebookiin hyödynnettäväksi mainonnassa.

Jos huomaat, että joku yritys on vienyt sinusta tietoja Facebookiin ilman suostumustasi, kannattaa antaa palautetta kyseiselle yritykselle. Sellaisen en myöskään sallisi kohdistaa itselleni mainoksia enää jatkossa.

Muista katsoa myös kaksi muuta välilehteä: ”Käyttämäsi sivusto tai sovellus” sekä ”Vierailemasi kohteet”. Viimeisin kohta liittyy siihen, että Facebook-mainoksia voidaan kohdistaa sinulle myös sijaintisi perusteella, mikäli et jo ole estänyt sitä Facebook-sovelluksestasi. Voit tarkistaa tämän käyttäjätunnuksesi sijaintiasetuksista.

Lisää -kohdan alta löydät lisäksi listan mainoksista, joita olet klikannut edellisen 3 kuukauden aikana. Voit siis tarkistaa, onko Facebookin profilointi ollut kohdallasi tehokasta vai ei. Jos hyvin menee, se näyttää tältä:

facebook-mainosasetukset-2-klikatut-mainokset.PNG


Vuodenvaihteesta on kulunut jo hetki, joten on sopiva aika summata, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018.

Disclaimer: tämä ei tule olemaan sosiaalisen median hehkutusta. Kyse oli suuresta somepettymyksen vuodesta.

Jaan tämän vuosiyhteenvedon kahteen osaan: sosiaalisen median kannalta merkittäviin tapahtumiin sekä somepalvelujen suosioiden muutoksiin, jotka ovat lyhyesti lopussa.

1. Facebookin tietosuojakohu

Vuoden ylivoimaisesti suurin somekohu tapahtui maaliskuussa, kun Cambridge Analytica -yhtiön ex-työntekijä Christopher Wylie vahvisti epäilyt, että Facebookista saatuja käyttäjätietoja oli käytetty osana Trumpin vaalikampanjaa. Lukemaksi paljastui peräti 50 miljoonaa käyttäjätiliä.

Tätä seurasi mm. Mark Zuckerbergin hiillostaminen USA:n kongressissa. Zuckerbergin vakuutteluja ei auttanut se, että myöhemmin vuoden aikana osa hänen kertomastaan paljastui virheelliseksi, esiin tuli uusiakin ongelmia tietosuojassa ja Facebook joutui vielä uuden tietovuodon kohteeksi syyskuussa.

Facebookista saatujen tietojen käyttö laajamittaiseen vaalivaikuttamiseen sekä yhä jatkuvat tietosuojaongelmat aiheuttivat monen käyttäjän luottamuksen murentumisen palvelua kohtaan. Näin kävi myös Suomessa: esimerkiksi DNA:n kyselyssä huhtikuussa 7 % vastaajista kertoi poistaneensa Facebook-tunnuksensa ja yli puolet kertoi kohulla olleen jotain muutosta Facebookin käyttöönsä.

2. Facebookin taistelu väärinkäytöksiä vastaan

Tietosuojakohun jälkeen Facebook ei ole sentään jäänyt lepäämään laakereilleen alustan väärinkäytösten suhteen. Marraskuussa Facebook kertoi, että se oli poistanut edellisen 6 kk:n aikana peräti 1,5 miljardia valetiliä palvelusta. Lukema oli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisellä jaksolla.

Lukema on melkein käsittämättömän suuri. Sitä voi verrata Facebookiin globaaliin keskimääräiseen päivittäiseen käyttäjämäärään 1,49 miljardia tai kuukausittaiseen käyttäjämäärään 2,27 miljardia (syyskuulta).

Nämä lukemat avaavat niiden haasteiden mittasuhteita, joiden kanssa Facebook on tekemisissä, kun se pyrkii torjumaan valetilejä ja muuta alustansa väärinkäyttöä.

Facebookin algoritmit valetilien poistamisessa kuulostavat lukujen valossa tehokkailta, mutta samalla voi kysyä, kuinka paljon ilmoitetuissa käyttäjämäärissä on yhä mukana valetilejä. Facebook on myös kertonut muuttaneensa tapaansa laskea käyttäjämääriä, mikä viittaa juuri siihen, etteivät he ole itsekään varmoja, paljonko oikeita käyttäjiä on milloinkin todellisuudessa ollut.

Olen silti edelleen skeptinen sen suhteen, yrittääkö Facebook niin paljon kuin se voisi. Edelleen sen tietokäytäntö-sivusto on pikemminkin omiaan selittelemään asioita parhain päin sen sijaan, että se kertoisi tarkasti, mihin käyttäjien tietoja käytetään. Epäluottamusta lisää myös se, että faktantarkistajat ovat kertoneet, ettei Facebook välttämättä poista palvelusta valeuutisiksi osoitettuja uutisia.

3. GDPR ja EU-käyttäjien herääminen yksityisyyteen

EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR astui kunnolla voimaan 25.5.2018. Asetus nosti netti- ja somejäteiltä edellytettävän tietosuojan tason selvästi aiempaa korkeammalle. GDPR:llä oli jo ennen voimaantuloaan monenlaisia vaikutuksia somepalvelujen käyttöehtoihin ja tietosuojakäytäntöihin. Tärkein on kuitenkin GDPR:n takaama oikeus käyttäjille tarkistaa omat tietonsa palveluntarjoajien rekistereistä.

GDPR:n voimaantulo pian Facebookin tietosuojakohujen alkamisen jälkeen osui somepalvelujen käyttäjien tietoisuuden lisäämisen kannalta sopivaan saumaan. Huhti-, touko- ja kesäkuun ajan uutiset täyttyivät sekä Facebook-kohun että GDPR:n aiheista. Lisäksi samaan aikaan käyttäjien sähköpostilaatikot tulvivat eri somepalvelujen GDPR-tiedotteista.

Varmasti moni sai jo tarpeekseen GDPR-asioista, mutta yhtä varmaa on, että käyttäjät saivat samalla täysannoksen uutta tietoa omiin henkilötietoihinsa liittyvistä oikeuksistaan ja palveluntarjoajien velvollisuuksista. Sanomalehtien liiton tuoreen kyselyn mukaan jo 72 % 15-74-vuotiaista suomalaisista on huolissaan yksityisyydestään somessa. Viisi vuotta aiemmin lukema oli 47 %. Näen kyseessä olevan ison muutoksen ja uuden megatrendin alun, joka johtaa uuteen yksityisyyden aikaan sosiaalisessa mediassa.

Isossa kuvassa EU:sta tuli viimeinkin riittävän iso vastavoima monikansallisille netti- ja somejäteille. GDPR on hyvä askel siihen suuntaan, että netti- ja somepalveluilta vaadittavan turvallisuuden standardit määritellään jatkossa EU:ssa.

Pienenä yksityiskohtana GDPR aiheutti Suomessa lisäksi sen, että vuoden 2019 alusta voimaan tullut tietosuojalaki asetti jatkossa 13 vuotta ikärajaksi henkilötietojen käsittelyn suostumuksen annolle tietoyhteiskunnan palveluissa. Tämän myötä 13-vuotias ei enää tarvitse ikätasoonsa nähden tavanomaisten somepalvelujen käytölle huoltajiensa suostumusta.

4. Twitterin käyttäjätilien putsaus

Twitter on Facebookin ohella ollut merkittävä kanava valeuutisten levittämisessä ja mielipidevaikuttamisessa. Vuoden 2018 aikana Twitter teki useita vale-, spämmi- ja bottitilien massapuhdistuksia. Heinäkuussa Twitter kertoi poistaneensa edellisen kahden kuukauden aikana jopa 70 miljoonaa käyttäjätiliä. Monen mielestä vihdoinkin. Vuosien aikana Twitteriin oli ehtinyt kertyä monenlaista kuonaa.

Twitterin käyttäjätilien putsaukset ovat näkyneet myös suosittujen suomalaisten käyttäjien seuraajalukemien isoina muutoksina. Lukemat ovat vuoroin romahtaneet, osin palautuneet ja taas uudestaan romahtaneet.

Esimerkiksi Socialbakers-tilastopalvelun Suomen TOP-listan kärjessä yhä olevan @annemariayritys-tilin seuraajalukema putosi Twitterin putsauksen myötä käytännössä yhdessä yössä yli 200 tuhannella (kuvakaappaus otettu 17.8.2018):

annemariayritys-socialbakers-170818

Sivujuonteena nämä Twitterin puhdistukset ovat tuoneet esiin sen, keillä käyttäjillä on ollut tavallista enemmän seuraajissaan valetilejä tai ostettuja seuraajia.

Kääntäen puhdistukset ovat samalla osoittaneet, keillä ei ole ollut ostettuja seuraajia: niillä, joiden seuraajalukeman putoaminen on ollut vain pientä – korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Suomesta ei toistaiseksi ole löytynyt yhtäkään merkittävää poliitikkoa, joka olisi jäänyt kiinni epäilyttävän suuresta seuraajamäärän putoamisesta.

5. Twitterin algoritmi ja laatusuodatus

Verkostopalvelujen idea on periaatteessa yksinkertainen: valitsen itse, keiden viestejä haluan seurata, ja sen jälkeen näen ne palvelun etusivulla. Valitettavasti vuonna 2018 moni heräsi siihen, että myös Twitter on ottanut käyttöön algoritmin järjestellessään ja valitessaan käyttäjien virrassa näkyviä twiittejä. Twitter päätyi siis hajottamaan palvelunsa samoin kuin Facebook jo paljon aiemmin.

Algoritmi näyttää ensiksi suosittuja twiittejä sen sijaan, että se näyttäisi twiitit aikajärjestyksessä kuten aiemmin. Joskus tästä on suurta haittaa. Varmaa on ainakin se, että useimpia käyttäjiä algoritmi ärsyttää enemmän kuin hyödyttää. Alla tekemäni Twitter-kyselyn tulokset.

twitter-algoritmi-kysely-2018

Twitterin algoritmin haitoilta voi vielä välttyä käyttämällä Tweetdeck-palvelua. Onneksi Twitter on myös heräämässä algoritmin ongelmiin tuomalla mobiilisovellukseensa mahdollisuuden katsoa twiittejä jälleen aikajärjestyksessä.

Toinen Twitterin uudehko algoritmi on sisällön laatusuodatus, jota voi puolestaan pitää positiivisena uudistuksena. Twitter käyttää mm. tekoälyä suodattaakseen twiittejä ja käyttäjiä, jotka voisivat aiheuttaa muilta käyttäjiltä paljon ilmoituksia epätoivotusta tai palvelun sääntöjä rikkovasta sisällöstä.  Tavoitteena on, että hakutoiminnoissa ja käyttäjille näytettävissä ehdotuksissa (mm. suositellut seurattavat) näytetään sisältöjä ja käyttäjiä, joilla ei ole tunnistettu olevan kielteisiä vaikutuksia. Twitter vastaa näin kritiikkiin, jota se on saanut varsinkin polarisaation aiheuttamisesta keskusteluissa ja valeuutisten levittämisestä.

Twitter kertoo sivuillaan käyttäjien ”laatupisteitä” laskevan mm. seuraavien seikkojen:

  • Profiilin ominaisuudet (onko sähköpostiosoite vahvistettu, uusi tili, profiilikuva jne.)
  • Miten käyttäjä toimii Twitterissä (ketä seuraa, kenelle vastaa, ketä retweettaa jne.)
  • Miten muut tilit ovat vuorovaikutuksessa käyttäjään (esim. kuka blokkaa, kuka seuraa, kuka vastaa, retweettaa jne.)
  • Kuinka usein käyttäjätunnusta käytetään
  • Sisältääkö käyttäjän twiitit sensitiivistä sisältöä (aikuisviihde, väkivalta jne.)
  • Ovatko käyttäjän twiitit keskustelua rakentavia vai jakavia (todennäköisesti juuri tässä hyödynnetään tekoälyä ja verkostoanalyysiä polarisaation tunnistamisessa sekä pidetään lukua käyttäjän muilta saamista ilmiannoista)

Suomessa Twitterin laatusuodatus nousi otsikoihin tällä viikolla, kun Jussi Halla-aho kertoi Twitterin ”shadowbännäneen” hänen tunnuksensa. Kyse ei todellisuudessa ole mistään Twitterin ylläpidon tekemästä bännäyksestä, vaan laatusuodattimen toiminnasta.

6. YouTuben ylikaupallistuminen

YouTube on ollut pitkään yksi suosituimmista somepalveluista. Viimeistään vuonna 2018 tuli kuitenkin selväksi, että oikeastaan on jo virhe puhua siitä somepalveluna. Voitaisiin yksinkertaisesti puhua videopalvelusta, jota käytetään kyselyidenkin mukaan pääasiassa viihteeseen. Ja yhä suurempi osa siitä on kaupallista sisältöä.

Periaatteessa jokainen YouTube-video, jossa on mainosten näyttö päällä, on perimmiltään kaupallista sisältöä. Hyvin usein video itsessäänkin on mainos. On harhaanjohtavaa puhua ”kaupallisesta yhteistyöstä”, vaan rehellisempää olisi puhua mainonnasta. Kirjoitin aiheesta laajemmin helmikuussa.

youtube-mainokset-kaupallinen-sisalto

Yksi ongelma on lisäksi se, että toisin kuin videoissa yleensä, YouTubessa ei ole ikärajoja videoiden sisällön mukaisesti, ja alaikäiset näkevät usein myös ikätasolleen sopimattomia mainoksia.

Tottoroo-vaikuttajamarkkinointiyrityksen (lue: mainostoimiston) kyselyn mukaan jopa 90 % 15-35-vuotiaista suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti kaupallisiin kumppanuuksiin ja mainontaan Tube-videoiden yhteydessä. 80 % kokee hyödyllisenä, että Tube-videoissa tuodaan esille ja arvioidaan erilaisia tuotteita tai palveluita. Nämä luvut osoittavat, että tube-mainonta puree nuoriin pelottavan tehokkaasti. Sen sijaan medialukutaidon ja -kriittisyyden näkökulmasta menee huonosti.

Olisi aika lopettaa tubettajien ihannointi. He ovat pikemminkin juontajia tai mainosten näyttelijöitä. Parhaassakin tapauksessa itsensä ja elämänsä näyttelijöitä.

Tubettajien seuraamista voi jollain tasolla verrata eläintarhassa vierailuun, jossa eläimet ovat ihmisten ihmeteltävinä ja tekevät ties minkälaisia temppuja palkkioiden toivossa. Tällä en väheksy lainkaan tubettajia: he ovat kuviossa pikemminkin mainostajien käyttövoimaa. Monet ovat kertoneet oireilevansa henkisesti tubettamisen stressaavuuden takia. Tässä mielessä tubettajat ovat huonoja idoleita nuorille.

7. MV-lehden ylläpitäjien tuomiot

Viime vuoden sosiaalisen median merkkipaaluihin kuului eittämättä MV-lehden ylläpitäjien saamat tuomiot. Ne osoittivat, että valeuutisten tuottaminen ja levittäminen ovat pahimmassa tapauksessa rikoksia. Samalla tuomiot viimeistään osoittivat suurelle yleisölle, mistä toiminnassa oli perimmiltään kyse.

Seuraavat ovat lainauksia HS:n päätoimittajan Antero Mukan kirjoituksesta lokakuulta:

JANITSKIN tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa toistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Bäckman sai vuoden ehdollisen tuomion vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen.

Oikeuden mukaan miesten toiminnan motiivina on ollut uhreiksi päätyneiden ihmisten maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen. Kirjoitukset ovat sisältäneet valheellisia tietoja, halventavia vihjauksia sekä yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita.

MV-lehden kautta purkautuivat niin maahanmuutto­vastaisuus, katkeruus eliittiä kohtaan kuin tyytymättömyys liian liberaaliksi koettua mediaa kohtaan.

Ei voi edes väittää, että tässä jutussa testattiin sananvapauden rajoja, koska sananvapauden kanssa tällä määrätietoisella vihanlietsonnalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä.

Joka tapauksessa oikeus teki selväksi sen, että verkossakaan mikä tahansa törky ei ole sallittua. Tämän rajan vetäminen voi olla tavattoman merkityksellinen viesti koko suomalaiselle yhteiskunnalle, niin sille mitä me yksilöinä sosiaalisessa mediassa sanomme kuin vaaleihin valmistautuville poliitikoillekin.

Suurin kysymys on se, opimmeko me ihmisinä ja yhteiskuntana näistä mustista vuosista mitään. Tunnistammeko vastedes paremmin ne mekanismit, joilla meidät suomalaiset usutetaan kääntymään toisiamme vastaan, tahdottomiksi pelinappuloiksi laudalla, jonka loppuruudussa olemme kaikki häviäjiä?

8. Totuuden jälkeinen aika

Kaikki yllä mainittu kietoutuu yhteen käsitteeseen, joka kuvaa sosiaalisen median vuotta 2018 osuvasti: totuuden jälkeiseen aikaan.

Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta. Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta luettavaksemme. Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti. Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja puheenaiheita. Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan ole paljon merkitystä.

Vuonna 2018 sosiaalisen median käyttäjät yleisesti alkoivat todella ymmärtää, mitä totuudenjälkeisyys tarkoittaa.

9. Google+:n tarinan loppu

Google ilmoitti syksyllä lopettavansa Google+-yhteisöpalvelunsa elokuussa 2019. Joulukuussa toisen peräkkäisen tietoturvaongelman jälkeen se päätti vielä aikaistaa palvelun lopetuksen tehtäväksi huhtikuussa.

Google+ ei ole enää aikoihin ollut erityisen elävä somepalvelu. Mielestäni Google+:n verkostoitumismalli oli alunperin epäonnistunut. Siksi plussaa voi pitää yhtenä Googlen isoimmista virheistä. Miksi markkinoille tuotiin yhteisöpalvelu, jossa sosiaalisen verkostoitumisen idea oli hukassa?

Google+ oli kuin romaani, jonka kirjoittajalla oli tasan yksi hyvä idea. Kaikki ensimmäisen luvun jälkeen kirjoitettu oli tarinan turhaa pitkittämistä. Harva jaksoi lukea viimeiselle sivulle asti.

10. Somepalvelujen suosio Suomessa

Kuten lupasin, pidän tämän osuuden tällä kertaa lyhyenä. Jos ei muuta mainita, niin lukujen lähde on Sanomalehtien liiton kysely loka-marraskuulta 2018. Kiitokset sinne suuntaan tuoreista tiedoista!

  • WhatsApp on nyt suomalaisten suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 70 % 15-74-vuotiaista.
  • Facebook on yhä toiseksi suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 60 % 15-74-vuotiaista.
  • Facebookin käyttäjämäärä on laskenut selvästi, sillä vielä huhtikuussa 2018 Ylen kyselyssä sitä kertoi käyttävänsä 69 % 15-79-vuotiaista. Laajemmin kirjoitin Facebookin käyttäjämäärän laskusta syyskuussa.
  • YouTubea käyttää nykyisin 59 % 15-74-vuotiaista.
  • Instagram kuuluu harvojen nousijoiden joukkoon. Nyt sitä käyttää 35 % 15-74-vuotiaista. Vuosi sitten lukema oli 28 %.
  • Snapchatin käyttö on laskenut teineillä – muuthan eivät sitä juuri olekaan käyttäneet. Nyt 15-24-vuotiaista Snapchatia käyttää 48 %, kun vuosi aiemmin lukema oli 58 %. 15-74-vuotiailla käyttöaste on 11 %.
  • Suomi-Twitterissä on Pinnalla-tilastopalvelun mukaan suunnilleen 140-150 tuhatta uniikkia twiittaajaa kuukaudessa ja n. 700 tuhatta vuodessa. Lukemissa on kuitenkin mukana myös ei-suomalaiset retweettaajat. Jos katsotaan vain suomalaisia uuniikkeja käyttäjiä, niin Pinnalla-palvelun tekijän arvion mukaan heitä on noin 100 tuhatta kuukaudessa, ja yhteensä suomalaisia Twitterin käyttäjiä on noin 250-260 tuhatta. Twitterin käytössä Suomessa ei ollut merkittävää muutosta vuosien 2017 ja 2018 välillä.

Viime aikoina on väitelty tieto- ja viestintätekniikan käytöstä kouluissa. Samaan aikaan olen itse pitänyt aiheeseen liittyviä koulutuksia sekä kirjoittanut siitä. Teen tässä blogikirjoituksessa yhteenvetoa omalta osaltani.

alypuhelin-sos-kogn-valine

Julkisen keskustelun pontimena on ollut varsinkin HS:n artikkeli, jonka otsikon mukaan koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi. Kyseessä on tietenkin kärjistävä klikkiotsikko ja jutun näkökulmassa näkyy luonnollisesti sen kirjoittaneen toimittajan lähtökohdat.

Klikkiotsikot muuten hyödyntävät samaa mekanismia kuin valeuutiset ja nettitrollit: ne pyrkivät aiheuttamaan lukijassa tunnereaktion, jonka tuloksena hän klikkaa jutun auki. Ylipäätään suuttumusta aiheuttavat viestit somessa synnyttävät neutraaleja viestejä enemmän tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja.

suuttumus-reagointi

(Kuvan lähde: Pew Research Center, 2017)

En silti lähtisi väittämään Helsingin Sanomia valemediaksi. Sellaistakin on jo nähty, kun keskustelu on mennyt tunteisiin.

Edelleen kärjistävät väitteet ovat omiaan aiheuttamaan keskustelun polarisaation: hyvin nopeasti keskustelu aiheesta jakaantuu kahteen vastakkaiseen leiriin. Toinen leiri puolustaa väitettä ja toinen vastustaa, kritisoi ja pyrkii osoittamaan sen vääräksi. Kummassakin on käyttövoimana juuri tunteet.

Tällaisen tunnemyrskyn keskellä on vaikea pysyä puolueettomana. Onneksi mukaan on kuitenkin tällä kertaa sopinut myös kiihkottomasti aihetta tarkastelevia kommentoijia.

Koulut ja digitalisaatio nyt vain sattuvat olemaan aihe, jonka keskustelu on voimakkaasti polarisoitunut.

Ei tarvitse mennä kauaksikaan taaksepäin, kun sama toistui Ylen uutisoitua, että lastenpsykiatri ehdottaa kännykkäkieltoa kouluihin. Siitäkin saatiin railakas puolesta-vastaa-väittely opettajien ja koulutuksen kehittäjien somepalstoilla.

Tuon tapauksen kimmokkeena kirjoitin kännyköiden käytöstä kouluissa ja sosiaalisen median paikasta opetuksessa Dimensio-lehteen. Totesin siinä mm. seuraavaa:

Jos osapuolet pyrkisivät yhteisymmärrykseen, ratkaisu löytyisi nopeasti: kännykät pysykööt poissa opetuksen aikana muulloin paitsi silloin, kun niitä käytetään johonkin tarkoitukseen opetuksessa. Tämä voidaan kirjata koulun järjestyssääntöihin, ja kännyköiden häiriökäyttöön voidaan puuttua.

Kun olen esittänyt tämän ratkaisun opettajille, enemmistö on ollut valmis hyväksymään sen. Kännyköiden kieltämisestä puhuneet ovat myöntäneet, että toki niitä voidaan käyttää silloin, kun opettaja niin haluaa. Kännyköiden hyötyjä korostaneet ovat todenneet, ettei opetusta tietenkään saa häiritä.

Jos enemmistö opettajista on samaa mieltä kännyköiden käytöstä kouluissa, miksi kysymys aiheuttaa vuosi vuodelta kiivaan keskustelun?

Kun subjektiiviset kokemukset, tunteet ja jopa valheet syrjäyttävät rationaaliset perustelut ja tutkitun tiedon, sille on olemassa nimitys. Kyse on totuuden jälkeisestä ajasta.

Tunnetuimpia merkkejä totuuden jälkeisestä ajasta ovat Donald Trumpin menestys Yhdysvaltojen presidentinvaalissa ja Iso-Britannian Brexit-äänestys vuonna 2016. Kummassakin tapauksessa kampanjoinnissa käytettiin kyseenalaisia tunteisiin vetoavia väitteitä ja somepalvelujen avulla levitettyjä valeuutisia. Riittävän moneen äänestäjään ne iskivät kuin häkä.

Totuuden jälkeisessä maailmassa on tärkeämpää, mitä väitetään kuin mikä on totta. Hyvä tarina tai tunteita nostattava väite voittaa tylsän faktan.

Koko artikkeli on luettavissa tästä / alta:

Totuuden jälkeisessä ajassa on pidettävä pää kylmänä. Esimerkiksi alussa mainitun HS:n artikkelin kohdalla se tarkoittaa jutun rauhassa lukemista, sen löytämistä, mitä jutussa mainitut henkilöt oikeasti sanovat, ja omien johtopäätösten tekemistä vasta sitten.

Siinä, missä koulujen kännykkäkeskustelussa on helppo löytää toimiva kompromissi, voidaan sama tehdä myös uusien opetusmenetelmien käytössä kouluissa. Tiedän tämän, sillä olen kouluttanut opettajille yli 10 vuoden ajan mm. somen ja yhteisöllisen oppimisen menetelmien käyttöä opetuksessa sekä kirjoittanut aiheesta runsaasti.

Usein koulutustilanteissa haastan koulutukseen osallistuvia esittämään ennen muuta kritiikkinsä. Parhaat keskustelut saadaan, kun joku on eri mieltä ja päästään keskustelemaan sen syistä – argumentoimaan aiheeseen liittyvistä näkökohdista. Kriittinen keskustelu on vain paikallaan kunhan se tehdään asiapohjalta eikä tunteet edellä.

Kriitikotkin ovat paljon vastaanottavaisempia ja valmiimpia pohtimaan kantojaan uudestaan, kun joku kerrankin on halukas kuulemaan heidän mielipiteensä. Eri näkemykset on aidosti kohdattava, olipa aiheesta itse mitä mieltä tahansa. Vain siten päästään rakentavaan keskusteluun.

Tieto- ja viestintätekniikan ja digitalisaation paikka kouluissa on alusta alkaen ollut varsinkin siinä, miten teknologian avulla voidaan tukea opetusta ja oppimista. Sama pätee eri menetelmien käyttöön opetuksessa.

Kun asiaa pohditaan neutraalisti tutkimustulosten ja/tai opettajien kokemusten pohjalta, päästään helposti siihen lopputulokseen, että tietyt teknologiat ja menetelmät sopivat johonkin opetustilanteeseen, mutta eivät kaikkiin.

Vaikka itse olen viehtynyt mm. yhteisölliseen oppimiseen ja sosiaalisen median alustojen käyttöön opetuksessa, en silti väitä niiden sopivan hyvin kaikkiin opetustilanteisiin. Ehkä joskus nuorena maisterinkloppina saatoin niin ajatellakin, mutta hyvin pian tuli selväksi, että maailma on monimutkainen paikka, jossa samat keinot harvoin pätevät kaikkiin tilanteisiin.

Kyseessä on oikeastaan aika selvä ja yksinkertainen asia, vai mitä?

Ja silti juuri tästä saadaan akateemisesti koulutettujen ihmistenkin välillä tulikivenkatkuiset riidat aikaan.

Tästä on kyse, kun puhutaan totuuden jälkeisestä sosiaalista mediasta. Elämme parhaillaan aikaa, jossa varsinkin somessa tarvitaan ihan uudenlaisia taitoja.

Otan taas lainauksen em. Dimensio-lehden artikkelistani, aivan sen lopusta:

Lapset ja nuoret tarvitsevat sosiaalisessa mediassa kipeästi muun muassa seuraavia tietoja ja taitoja:

  • Netiketti eli miten sosiaalisessa mediassa tulee toimia
  • Somepalvelujen algoritmien toiminnan ymmärtäminen
  • Sosiaalisten verkostojen rakenteen ja mekanismien ymmärtäminen
  • Lähdekriittisyys tiedonhaussa ja somepalveluissa
  • Looginen ajattelu, päättely ja argumentointi
  • Verkkokeskusteluissa tarvittavat vuorovaikutustaidot
  • Netissä ja somessa yleisten huijausten tunnistaminen
  • Häirintään ja vihapuheeseen suhtautuminen ja avun hakeminen
  • Valeuutisten ja mielipidevaikuttamisen tunnistaminen
  • Markkinoinnin tunnistaminen sosiaalisen median sisällöissä

Monet näistä asioista liittyvät monilukutaitoon. Lisäksi tulevat tieto- ja viestintätekniikan käyttötarkoitukset mm. koulutuksessa, työelämässä, vapaa-ajalla ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa, jotka OPS:eissa onkin kirjattu erinomaisesti.

Kaksi taitoa on nostettava sosiaalisen median opetuksessa ylitse muiden, ja ne ovat ihmisenä kasvamisessakin perustavaa laatua: ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot. Samalla totuuden jälkeisessä ajassa on entistä tärkeämpää muistaa, että opetukseen ja kasvatukseen sisältyy myös arvot ja asenteet kuten vastuullisuus ja eettisyys. Ne vaativat omakohtaista pohdintaa ja keskustelua.

Yhden ohjeen rohkenen antaa jokaiselle opettajalle ja kasvattajalle: tutustu sosiaaliseen mediaan monipuolisesti. Älä menetä sillä matkalla kykyäsi kriittiseen ajatteluun ja empatian tuntemiseen, vaan pysyttele ääripäiden välissä. Se vaatii erityistä taitoa ja rohkeutta.

Miten totuuden jälkeisen ajan sometaitoja sitten opetetaan? Esimerkiksi näin; tässä maanantaina pitämäni luennon esitys Espoon Olarin lukiolaisille:

Palaan vielä kerran HS:n mielipiteitä jakaneeseen artikkeliin koulujen uusista välineistä ja oppimismenetelmistä. Katsotaan tarkemmin, mitä haastateltavat siinä muun muassa sanoivat:

”Mitä enemmän oppimiseen käytettiin digilaitteita, sitä heikompia oppimistulokset olivat kaikilla Pisa-testien osa-alueilla: matematiikassa, luonnontieteissä, lukemisessa sekä yhteistyöhön perustuvassa ongelmanratkaisussa”, Saarinen sanoo.

Tutkija Aino Saarisen mukaan tuloksia ei selittänyt oppilaiden digitaidot tai laitteiden määrä. Luonnollisesti eivät. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa on nimittäin juuri niin hyvää tai huonoa kuin mitkä ovat opettajan taidot hyödyntää sitä opetuksessa.

Se on asia, mitä minä ja tietääkseni useimmat muutkin TVT:n opetuskäyttöä kouluttavat painottavat kaikissa opettajille pitämissään täydennyskoulutuksissa. Laitteet yksinään eivät tee opetuksesta yhtään sen parempaa, mutta huonomman ne voivat tehdä, jos laitteiden käytön myötä opetuksesta puuttuu tavoitteellisuus.

Jälleen kerran: hyvin yksinkertainen ja selvä asia, jos sitä lainkaan pohtii.

Ja mitä tutkija Saarinen tästä sitten totesi?

SAARISEN mielestä digitaalisuutta ei pidä kouluista kokonaan poistaa, mutta digilaitteiden käyttöä pitää tarkoin harkita niin, että niiden käyttö ei ole päämäärä itsessään vaan ainoastaan väline kohti parempaa oppimista.

No, mutta kappas! Mehän olemmekin asiasta täsmälleen samaa mieltä, eikä Saarinenkaan ole digilaitteiden opetuskäyttöä vastaan sinänsä.

Tässä kohtaa artikkelia on myös selvä asiavirhe. Digilaitteiden käyttö opetuksessa ei ole yksinomaan väline kohti parempaa oppimista. Ne ja niihin liittyvät taidot ovat nykyisissä opetussuunnitelmissa myös laajoja oppimissisältöjä.

Tästä esimerkiksi käy edellä olevat artikkeli ja esitys sometaidoista totuuden jälkeisessä ajassa. Kyse on lasten ja nuorten kannalta ensiarvoisen tärkeistä asioista.

On siis virhe nähdä digilaitteet vain opetuksen välineinä.

Toki ne ovat myös todella käteviä välineitä monessa opetustilanteessa. Esimerkkejä löytyy vaikkapa tämän esityksen keskivaiheilta:

Ja HS:n artikkeli jatkuu:

”Jotta oppimista voisi tapahtua, oppilaan tulee ensin keskittyä opeteltavaan asiaan ja prosessoida sitä työmuistissaan ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Jos tämä vaihe estyy, uusi tieto ei siirry pitkäkestoiseen muistiin, eli oppimista ei tapahdu”, Saarinen sanoo.

Tablettia tai tietokonetta käytettäessä keskittyminen on vaarassa sirpaloitua: oppilaan huomio siirtyy opeteltavasta asiasta herkästi toisaalle, kuten digilaitteen käyttöön, digisovelluksen toimintaan tai opettajan antamiin ohjeisiin. Lisäksi digisovellus saattaa tyypillisesti sisältää sekä liikkuvaa, paikallaan pysyvää, näönvaraista että kuulonvaraista tietoa. Tämä vaikeuttaa oppilaan keskittymistä itse opeteltavaan asiaan.

Tässä kohtaa puhuu psykologi omalla asiantuntemuksellaan. Siinä Saarisen näkökulma ja osaaminen eroaa jonkin verran keskiverto opettajan osaamisesta, ja mielestäni juuri tämä – eri ammattikuntien välisen yhteisen kielen puuttuminen – oli osaltaan aiheuttamassa sen, että Saarisen kommentteja tulkittiin suurelta osin myös väärin opettajien keskuudessa.

Tai ehkä osa kommentoijista malttoi lukea vain jutun kärjistetyn otsikon, joka kertoi pikemminkin toimittajan (tai ehkä vieläpä otsikkotoimittajan) kuin tutkijan näkökulman?

Digivälineiden ohella jutun toisena kärkenä oli uudet oppimismenetelmät:

TOINEN selvä tutkimustulos oli, että myös ilmiöoppiminen oli yhteydessä merkittävästi heikompiin oppimistuloksiin. Ilmiöoppiminen tarkoittaa oppilaslähtöistä oppimista. Siinä oppilas itse selvittää, mistä opittavassa aihealueessa tai asiassa on kyse ja mistä tietoa löytyy sekä asettaa itselleen oppimistavoitteita. Lisäksi oppilaat tekevät tyypillisesti runsaasti ryhmätöitä keskenään.

”Matematiikassa ja luonnontieteissä, kuten biologiassa, maantiedossa ja fysiikassa, oppilaslähtöinen opetus oli yhteydessä heikompiin tuloksiin”, Saarinen kertoo.

Sanottakoon tässä kohtaa, että suhtaudun itsekin kriittisesti ilmiöoppimiseen. Minulle ei ole oikein koskaan syntynyt käsitystä siitä, mikä on sen tutkimuksellinen perusta. Sen sijaan ajatus siitä, että opittavia asioita pitää katsoa aihekokonaisuuksina (eli ”ilmiöinä”) eikä vain oppiainerajojen mukaan, on ikivanha ja kuulunut yleissivistävään opetukseen käytännössä aina.

Yllä viitataan ryhmätöiden tekemiseen osana ilmiöoppimista, mutta juttu ei kerro, miten ilmiöoppimista oli kouluissa tehty. Varsinaisesti se ei näytä olleen Saarisenkaan tutkimuksen kohteena.

On helppo todeta, että ilmiöoppimista voi olla hyvää taikka huonoa riippuen siitä, miten opetus- ja oppimistilanne rakennetaan. Tämän takia tutkimustulokset eivät välttämättä lainkaan kerro varsinaisen ilmiöoppimisen opetusidean hyvyydestä, vaan jälleen kerran: opettajien osaamisesta.

Herää myös kysymys, onko PISA-tutkimuksen aineisto edes lainkaan oikea tapa tutkia ilmiöoppimista. Pikemminkin se vaatisi esimerkiksi tapaustutkimuksia ja tutkijan jalkautumista kentälle, jotta ilmiöoppimisen onnistumiseen tai epäonnistumiseen johtavat tekijät pystyttäisiin osoittamaan.

Lisättäköön, että oikeasti ei ole tietenkään erikseen ilmiöoppimista tai vaikkapa mobiilioppimista, vaan kyse on aina ihan vain oppimisesta. Mielellään sellaisesta, johon sisältyy muistamisen ohella aihekokonaisuuden ymmärtäminen ja kyky soveltaa opittua.

Mutta mennään eteenpäin:

Digitaalinen ja ilmiöoppiminen vaativat perinteiseen opettajan auktoriteettiin perustuvaan opettamiseen verrattuna paljon enemmän itsekontrollia, itsenäisyyttä, keskittymiskykyä, aloitteellisuutta ja joustavuutta. Niihin pohjautuvat metodit eriarvoistavat, koska ne eivät sovi kaikille, Saarinen perustelee.

Tästä sanoisin, että oikea havainto, mutta johtopäätöksestä ja tavoitteista voidaan olla montaa mieltä.

Ensinnäkin digivälineiden käyttö opetuksessa, ilmiöoppiminen ja ryhmätyöt/yhteisöllinen oppiminen eivät tarkoita automaattisesti sitä, että vastuu oppimisprosessista jätettäisiin kokonaan oppilaille. Pikemminkin kaikki mainitut vaativat opettajalta aiempaa (lue: opettajajohtoista opetusta) huolellisempaa etukäteissuunnittelua ja tehtävänasettelua sekä tarkkuutta seurata ja ohjata työskentelyä sen aikana.

Jos sanotaan, että digilaitteiden ja ilmiöoppimisen käyttö opetuksessa tarkoittaa oppijoiden itseohjautuvuutta, on kyseessä väärinkäsitys. Oppijalähtöisyys ei tarkoita sitä, että oppijat jätettäisiin oman onnensa nojaan. Ehkä tässä näkyy se, että tutkija ei ole opettaja vaan psykologi.

Luonnollisesti yksi opetuksen tavoitteista on lisätä oppijoiden kykyä toimia itsenäisesti ja ryhmissä, minkä takia sitäkin harjoitellaan ja niin tulee opetussuunnitelman velvoittamana tehdäkin. Näiden taitojen harjoitteluun on oikeus kaikilla oppijoilla – myös tutkija Saarisen mainitsemilla riskiryhmien oppilailla.

Siten on erittäin kyseenalaista väittää, että digilaitteiden käyttö tai ilmiöoppiminen sinällään olisivat eriarvoistavia metodeita. Kyseessä on tutkijan tekemä väärä johtopäätös (tai mahdollisesti se, että toimittaja siteerasi häntä epätarkasti, mikä varauma on aina muistettava).

Saarisen tutkimuksen tulokset ovat kuitenkin tärkeitä, ja ne korostavat opettajien tarvetta saada tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön lisää osaamista. Olkoonkin, että tutkimuksen data ei ole tuoretta, eivätkä tulokset siten suoraan kerro, mikä tilanne on tänään.

Täydennyskoulutusta on ollut runsaasti tarjolla – jopa kouluille ilmaisena – mutta ongelmana on opettajien pääsy niihin. Eräs opettaja kommentoi keskustelun aihetta osuvasti Facebookissa seuraavasti:

tvt-opetuksessa-kommentti-211118

Tämä lääke on tiedetty vuosikaudet, mutta miksi sitä ei käytetä?

P.S. Jätän Liisa Keltikangas-Järvisen kommentit HS:n jutussa jokaisen lukijan itseharjoittelumateriaaleiksi. On hyvä muistaa, että toimittaja valitsee kommentaattori-haastateltavat lähinnä juttuun valitsemansa näkökulman perusteella.

P.P.S. Olisi tietenkin helppoa harjoittaa tässä yhteydessä mediakritiikkiä ja muistuttaa toimittajan velvollisuudesta tuoda jutussa esiin useampia näkökulmia.


Pidin viime torstaina koulutuksen sosiaalisen median nykytilanteesta ja käytöstä markkinoinnissa. Kyseessä oli Lapinjärven kunnan järjestämä koulutus ja paikkana Tallink-Silja Europe.

Esityksen alkuosa koostuu useista tänä ja viime vuonna tehdyistä sosiaalisen median käytön kyselyistä. Tältä syksyltä ei kuitenkaan vielä pahemmin julkaistuja kyselyitä löydy, joten menossa olevia muutoksia pitää kuunnella herkällä korvalla käyttäjiltä sekä kaivella muilta tahoilta.

suomen-sometrendit-2018

Avaa esitys SlideSharessa


Pidin tänään webinaarin Oulun yliopiston ”Taitoja ja työkaluja opettajan digiosaamiseen” -täydennyskoulutuksen osallistujille. Koulutus oli suunnattu esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetushenkilöstölle.

Aiheenani oli sosiaalisen median paikka opetuksessa ja somepalvelujen opetuskäyttö. Alkuosassa loin ajankohtaiskatsauksen, mitä taitoja sosiaaliseen mediaan liittyen on tarpeen opettaa. Kyse on teemasta, jota käsitellään opetussuunnitelmissa hyvin yleisellä tasolla, joten pyrin siihen konkretiaa, ja tarkastelin kysymystä ns. totuuden jälkeisen ajan näkökulmasta. Tässä kohtaa käytin lähteenä mm. tämän kuukauden Dimensio-lehteen kirjoittamaani artikkelia (ilmestyy 31.10.).

some-totuudenjalkeen-opetettavia-asioita-2018

Loppuosa koulutuksesta käsitteli somepalvelujen käyttöä opetuksessa esimerkkien avulla sekä yhteisöllisen oppimisen käyttöä yhdessä somepalvelujen kanssa.

Avaa esitys SlideSharessa




Nostan hattua, jos luit tänne asti. :)