Sain tuoreen sosiaalisen median katsauksen valmiiksi, kas tässä:

Avaa esitys SlideSharessa


Tuoretta tietoa nuorten sosiaalisen median käytöstä on vähän saatavilla. Silloinkin, kun kyselyitä tehdään, niistä yleensä unohdetaan suuri osa nuorten käyttämiä some-palveluita ja käyttötarkoituksia. Siksi tartuin tilaisuuteen, kun eräälle Mikkelin ammattikorkeakoulun kurssille etsittiin kyselyiden aiheita.Toimeksiannostani ryhmä MAMK:in opiskelijoita teki harjoitustyönä kyselyn nuorten sosiaalisen median käytöstä Mikkelin alueen peruskouluissa. Autoin opiskelijoita laatimaan kysymykset. Kiitokset Mikkelin suuntaan! :)

Kokosin saaduista vastauksista muutamia kuvia yhteenvedoksi. Vastaajia ao. kuvissa on 60, he ovat 9-15-vuotiaita, ja vastaukset on kerätty pääasiassa marraskuussa 2014. Tyttöjä vastaajista on 25 ja poikia 35.

Huomaa, että nämä eivät ole yleistettäviä tilastoja. Eikä tämä ole ”tutkimus”. Silti tulokset antavat hyvän kuvan, miten nuoret nykyään sosiaalista mediaa käyttävät. Tätä voi pitää myös esimerkkinä, mitä ainakin pitää muistaa kysyä, kun selvitetään nuorten sosiaalisen median käyttöä.

Isot kuvat aukeavat klikkaamalla.

Käytätkö sosiaalista mediaa päivittäin?

80 % vastaajista käyttää sosiaalista mediaa päivittäin.

Montako tuntia keskimäärin käytät sosiaalista mediaa päivässä?

5 % vastaajista käyttää somea yli 5 tuntia päivässä, 15 % 3-5 tuntia, 13 % 2-3 tuntia, 32 % 1-2 tuntia ja loput 30 % alle tunnin. 

Sosiaalisen median käyttöajassa on isoja eroja nuorten välillä. Kolmannes käyttää yli 2 tuntia, kolmannes 1-2 tuntia ja kolmannes vähemmän.

Mitä sosiaalisen median palveluita ja sovelluksia olet käyttänyt edellisen kuukauden aikana?

Vastaajien eniten käyttämät sosiaalisen median palvelut ja sovellukset edellisen kuukauden aikana olivat: 

  1. YouTube 92 %
  2. WhatsApp 78 %
  3. Instagram 48 %
  4. Facebook 43 %
  5. Wikipedia 40 %
  6. Kik Messenger 37 %
  7. Ask.fm 37 %
  8. Skype 32 %
  9. Google+ 32 %
  10. Snapchat 30 %
  11. Facebook Messenger 27 %

Lisäksi monet palvelut saivat yksittäisiä mainintoja. Yhteensä vastauksissa oli 34 eri some-palvelua.

Lisäys 22.2. klo 21:20:

13-15-vuotiaista Facebookia käytti 87 % (N=15). 9-12-vuotiaista Facebookia käytti 29 % (N=45).

13-15-vuotiaista WhatsAppia käytti samaten 87 % ja 9-12-vuotiaista 76 %.

Niistä, joille tärkein väline somen käyttöön oli puhelin (73 % koko porukasta), WhatsAppia käytti 96 % (N=44).

Mihin käytät sosiaalista mediaa?

Eniten vastaajat käyttivät sosiaalista mediaa seuraaviin tarkoituksiin:

  1. Luet/katselet sisältöjä 77 %
  2. Pelaat pelejä 62 %
  3. Tuotat tekstipohjaista sisältöä (esimerkiksi päivityksiä ja kommentteja) 52 %
  4. Käyt reaaliaikaista keskustelua (esimerkiksi pikaviestit ja videochat) 45 %
  5. Tiedonhakuun tai oppimiseen 43 %
  6. Luet tuttujen kuulumisia 43 %
  7. Ajankohtaisien asioiden ja uutisten seuraamiseen 37 %
  8. Etsit tietoa ja kommentoit kiinnostavia asioita 32 %
  9. Valokuvien ottamiseen, editointiin ja jakamiseen 23 %
  10. Kerrot tutuille omista tekemisistä 23 %
  11. Otat / editoit valokuvia 22 %
  12. Itselle esitettyihin kysymyksiin vastaamiseen 17 %
  13. Tutustut uusiin ihmisiin 17 %

Lyhyesti sanottuna nuoret viettävät somessa aikaa. Positiivinen tulos oli, että tiedonhaku ja oppiminen on paljon tärkeämmässä roolissa kuin vaikkapa itsestä kertominen (josta somea eniten ”syytetään”).

Tuloksia voi verrata eBrand Suomen ja Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen vuonna 2013 tekemään kyselyyn nuorten somen käytöstä. Vastausvaihtoehdot olivat tarkoituksella samankaltaisia. Tulosten eroja selittänee pääasiassa kaksi seikkaa: 1) vastaajat ovat eri-ikäisiä (tässä pääasiassa nuorempia), 2) kyselyjen välillä on mennyt yli vuosi, jonka aikana on tapahtunut muutoksia nuorten somen käytössä. Ja kolmantena on sattuma, koska kumpikaan kysely ei ole tilastollisesti edustava.

Oletko tietoinen käyttämiesi palvelujen mahdollisista ikärajoista?

Vastaajista 95 % on tietoisia some-palvelujen ikärajoista. 

Osasin odottaa tätä tulosta. Usein aikuisten taholta kuulee huolen, että nuoret eivät kuulemma tietäisi verkkopalvelujen ikärajoja. Kyllä he tietävät. Sen sijaan vanhemmat taitavat tuntea ikärajat heikosti.

Tulosta voi peilata siihen, että WhatsApp oli kyselyssä toiseksi suosituin some-palvelu, vaikka kaikki vastaajat ovat iältään alle WhatsAppin ikärajan 16 vuotta.

Hyödynnätkö sosiaalista mediaa koulunkäynnissäsi?

63 % vastaajista hyödyntää sosiaalista mediaa koulunkäynnissä. 

Kyselyssä kysyttiin myös, missä sosiaalista mediaa käytetään. Kaikki kertoivat käyttävänsä somea kotona, mutta koulussa vain 25 %. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen, että sosiaalista mediaa hyödynnetään koulunkäynnissä pääasiassa kotona.

Koulunkäyntiin liittyvissä käyttötarkoituksissa (edellä) sosiaalista mediaa kertoi käyttävänsä tiedonhakuun ja oppimiseen 43 % ja yhteisten tuotosten tekemiseen tai ryhmätyöskentelyyn 5 %. Muu koulunkäyntiin liittyvä somen käyttö luultavasti nivoutuu kaveripiirin väliseen viestittelyyn – kuten esimerkiksi läksyjen kyselyyn WhatsAppissa.

P.S. Kuvia saa käyttää vapaasti, kunhan mainitsee lähteen. CC-BY.


Kännyköiden käyttö kouluissa herättää paljon porua. Viimeksi isomman äläkän aiheutti Iisalmen Sanomien juttu, jonka otsikko on omiaan nostamaan tunteet pintaan heti kättelyssä: ”Keksintö suoraan helvetistä”.

Heti alkuun suosittelenkin vetämään pari kertaa syvään henkeä. Ja vielä toisenkin kerran. Noin. Kiitos.

Näin siksi, koska asiassa ei kaivata enää yhtään enempää isoja tunteita. Kun tunteet nousevat pintaan, käy järkevä ja kiihkoton keskustelu mahdottomaksi. Se on heijastunut laajemminkin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opetuskäyttöön liittyvään keskusteluun. Juupas-epäis-väittelyllä ei päästä puusta pitkään.

Jos sitten katsotaan tarkemmin, mitä ”kohujutussa” sanottiin. Erityisopettaja Olli Heikkinen kertoo jutussa, kuinka hän on huolissaan lasten ”tunteiden häviämisestä” ja vuorovaikutuksen siirtymisestä ”virtuaalimaailmaan”. Lisäksi häntä huolettaa jo alakouluikäisten nettipornon katselu ja nettikiusaaminen.

Nämä ovat asioita, joihin jokainen peruskoulun opettaja varmasti törmää ja joutuu päättämään omasta menettelytavastaan. Tai näin ainakin jokaisen opettajan toivoisi tekevän. Siksi on erittäin hyvä, että ongelmia nostetaan esiin.

Ongelmista kertoo myös MTV:n ja OAJ:n tuore kysely, jonka mukaan kännyköiden ja tablettien asiaankuulumaton käyttö aiheuttaa runsaasti häiriöitä oppitunneilla. Kokosin tulokset tähän:

Kännyköiden ja tablettien aiheuttamat häiriöt oppitunneilla peruskoulussa, MTV:n ja OAJ:n kysely, 2015, N=650 peruskoulun opettajaa. Kuva: Harto Pönkä, saa käyttää vapaasti

Ongelmat ovat todellisia, eivätkä ne katoa lakaisemalla maton alle. Siihen ei ole mitään syytä etenkään niillä, jotka ovat työkseen tekemisissä TVT:n opetuskäytön kanssa – saati kannustamassa ja kouluttamassa sen käyttöä kouluissa (ml. allekirjoittanut).

Sen sijaan toinen kysymys on, miten ongelmiin suhtautuu. Tähän vaihtoehdoiksi on esitetty jo edellä mainitsemani 1) eipäs ja 2) juupas. Tässä suhteessa Olli Heikkinen edustaa ensiksi mainittua, ja soisinkin hänen perehtyvän vastapuolen argumentteihin, koska muutoin hän syyllistyy itse kapeakatseiseen ajatteluun. Sama tietenkin pätee molempiin suuntiin.

Haluaisin nähdä useammin käytössä kolmannen vaihtoehdon eli 3) teknologian tarkoituksenmukaisen käytön opetuksessa, johon sisältyy oleellisena osana teknologian terveen ja vastuullisen käytön opettaminen ja kasvattaminen.

Kouluissa tarvitaan pelkkien TVT:n väline- ja sisältöosaamisen opetuksen lisäksi kasvatusta, jossa sanotaan, mitkä asiat ovat hyväksi tai oikein, sekä mitkä ovat pahaksi tai väärin. Kyse on suurelta osin eettisistä kysymyksistä, joiden käsittely on koulussa tarpeen siksi, koska ikävä kyllä kaikissa kodeissa tätä yleensä kotikasvatukseen kuuluvaksi miellettyä asiaa ei hoideta tai se hoidetaan huonosti. Kun otetaan esimerkiksi nettikiusaaminen ja nettipornon katselu, niin luulisin kaikkien peruskoulun opettajien olevan niihin suhtautumisesta samaa mieltä.

Mutta se, että ongelmia esiintyy, ei tarkoita sitä, että kännykät, netti ja TVT yleisemminkin pitäisi kieltää kouluissa. PÄINVASTOIN. Asia kun on niin, että ongelmat eivät aiheudu siitä, että teknologiaa käytetään kouluissa. Eivät opettajat käskeneet oppilaita käyttämään kännyköitä, eivätkä heidän vanhemmatkaan, vaan nuoret kuulkaas innostuivat niistä ihan itse.

Vielä rautalangasta: koulu ei aiheuta kännyköihin ja nettiin liittyviä ongelmia, mutta se voi kyllä ratkaista ne.

Kun koulussa esiintyy isoja ongelmia kännyköiden käytöstä, se lähinnä kertoo siitä, ettei asiaa ole riittävästi kyseisessä koulussa huomioitu. Niissä kouluissa, joissa TVT:hen on paneuduttu kunnolla, ongelmia esiintyy vähemmän.

Kouluhan on nimenomaan sitä varten, että siellä annetaan elämän eväitä. Teknologiset tiedot ja taidot ovat oleellinen osa sitä. Käytännössä se tarkoittaa, että TVT:tä käytetään ja opetetaan kouluissa tarkoituksenmukaisiin ja ylipäätään järkeviin asioihin kuten oppimiseen, opetuksen tukemiseen, yhteistyöhön, viestintään, tiedonhakuun, mediasisältöjen tuottamiseen ja niin edelleen.

Toisaalta aiheeseen liittyy laajempi opetuskulttuurin muutos. Teknologia haastaa perinteisen opetuksen, mutta samalla se mahdollistaa aiempaa monipuolisemman, rikkaamman sekä yhteisöllisemmän ja syvällisemmän oppimisprosessin. Se aika on pian ohi, jolloin oppilaan tehtävänä oli istua hiljaa pulpetin takana opettajan yksinpuhelua kuunnellen. Kasvatustieteen professori Kirsti Lonkaa lainaten:

”Jos lapsi ja hänen aktiivisuutensa ovat vain objekteja ja sanotaan, että ole hiljaa, kännykkä kiinni ja sinun ajatuksillasi ei ole mitään arvoa, niin miten joku 13-vuotias pystyy olemaan koulussa pystyvä, autonominen, kokemaan yhteenkuuluvuutta ja antamaan itsestään jotain?”

Tämä ei sulje pois sitä, etteikö kännyköiden ja tablettien käyttöä voisi ja tulisikin kieltää silloin, kun se aiheuttaa häiriötä eikä liity opetukseen. Koulun on syytä laatia ohjeet niiden käyttöön. Parhaiten se onnistuu ottamalla oppilaat mukaan, jolloin ohjeista tulee sekä parempia kuin pelkästään aikuisten laatimina, että niihin ollaan myös valmiimpia sitoutumaan, kun ne ovat osittain itse päätettyjä.

Ei juupas tai eipäs, vaan sekä että.

Aiempia kirjoituksiani aiheesta:


Pidin eilen CMADFI-tapahtumassa puuheenvuoron laadukkaasta yhteisöllisyydestä sosiaalisessa mediassa.

Avaa esitys SlideSharessa

En valitettavasti päässyt esteen vuoksi paikalle, joten esitys oli pidettävä etänä – tällä kertaa Skypen kautta, joka toimii tällaiseen jopa aika hyvin. Olisi ollut mahtavaa päästä paikalle ja juttelemaan aiheesta lisää kasvokkain, mutta nyt on vain pakko todeta, että katsotaan sitten ensi vuonna uudestaan.

Esityksen alun väittämä, että yhteisöä ei voida rakentaa tai tehdä, sai kiitettävästi huomiota Twitterissä. Tässä esimerkiksi Piritta Seppälän twiitti:

Yhteisön rakentamisen mahdottomuudesta voit lukea lisää aiemmasta blogiartikkelista. Lyhyesti kyse on siitä, että yhteisö on ihmisten muodostama sosiaalinen kokonaisuus – sellaista lienee määritelmällisestikin mahdotonta rakentaa tai pakottaa syntymään. Sen sijaan – ja tämä oli myös koko esitykseni ydinpointti – kyse on yhteisön syntymiselle otollisten olosuhteiden rakentamisesta. Jokaisen yhteisön syntymisen ja yhteisöllisen työskentelyn prosessi on ainutlaatuinen, vaikka toimintatapa, jolla se synnytetään ja jolla sitä tuetaan, sinänsä olisi sama.

Käytännössä yhteisön syntymistä tuetaan tukemalla yhteisöllistä toimintaa – ihmisten välisten sosiaalisten suhteiden muodostamista ja vuorovaikutusta. Esityksen lopuksi listasin muutamia edellytyksiä ja keinoja tähän:


Pidin tänään Helsingin yliopiston Palmenialle somen täydennyskoulutuskurssilaisille etänä luennon sosiaalisen median tulevaisuuden näkymistä. Kokosin tunnin pakettiin kuusi isompaa trendiä ja useita pienempiä, kas tässä:

Avaa esitys SlideSharessa

Jätin esityksestä pois kuvien ja videoiden kasvun somessa, koska se oli minua edeltävän puhujan aiheena.

Uutena suomalaiseen sosiaalisen median maisemaan viime vuonna kiilasi WhatsApp, jolla on nyt Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn (ja sen taustamateriaalin) mukaan jo n. 1,6 miljoonaa käyttäjää. Kuvaavaa on, että WhatsAppista ei ole mitään tilastoa vielä vuodelta 2013. Se tuli siis kolmanneksi suosituimmaksi some-palveluksi kuin puskista.

Twitterissä ehdittiin jo väitellä, onko WhatsApp sosiaalista mediaa lainkaan. Keskustelu löytyy tämän tweetin alta. Minusta asiassa ei ole mitään epäselvää, ja tuskin on niiden kymmenien tuhansien nuortenkaan mielestä, joille se on tärkein some-kanava. Ymmärrän, että ajatus voi tuntua oudolta, jos WhatsAppia käyttää vain tekstiviestien korvikkeena. Nuorille se on kuitenkin paljon laajempi palvelu, jonka ryhmien kautta löydetään myös uusia tuttavuuksia. Edit klo 21:50: WhatsAppista on nyt saatavilla myös työpöytäversio.

Jos blogeja katsotaan kokonaisuutena, ne olisivat kolmanneksi suosituin some-palvelu eli WhatsAppiakin suositumpia, sillä Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan 48 % 16-74-vuotiaista suomalaisista lukee blogeja. Pitää kuitenkin muistaa, että blogit pitävät sisällään useita some-palveluja kuten Bloggerin, WordPressin ja Tumblrin.

Edelleenkin haluaisin nähdä kattavan kyselyn, jossa selvitettäisiin laajasti suomalaisten sosiaalisen median käyttöä sisältäen ainakin Facebookin, YouTuben, WhatsAppin, Twitterin, Google+:n, Wikipedian, Instagramin, SnapChatin, Ask.fm:n, Kik Messengerin, LinkedInin, Google Driven, Bloggerin, WordPressin, Tumblrin, Skypen, Suomi24:n ja IRC-Gallerian. Tällä saataisiin jo jotakuinkin kattava top-lista suosituimmista some-palveluista Suomessa.


Sosiaalisen median trendit vuodelle 2015Vastasin Kurion vuosittaiseen sosiaalisen median trenditutkimukseen. Koko raportin voit tilata täältä, mutta alta löydät omat vastaukseni. Myös viime vuotiset ennakointini ovat yhä luettavissa blogista.

Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2015?

Hyvä sisältö. Kun käyttäjät hajaantuvat yhä enemmän eri some-palveluihin, sisältömarkkinointi tehoaa juuri niin hyvin kuin miten hyvää se sisältö on. Se on myös ainoa tapa tavoittaa esimerkiksi WhatsAppin käyttäjät.

Muita trendejä ovat anonyymisti käytettyjen palvelujen kuten Ask.fm:n kasvu sekä paikalliset verkkoyhteisöt ja -ryhmät. Jälkimmäisestä esimerkeiksi käyvät Facebookin lukuisat kaupunginosaryhmät sekä USA:ssa hiljakseen kasvanut Nextdoor-palvelu. Tässä on selvä markkinarako myös kotimaisille toimijoille.

Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2015?

Kohderyhmien tavoittamisen kannalta isojen palvelujen eli Facebookin ja YouTuben lisäksi on some-markkinoinnin strategiassa huomioitava ainakin Instagram, WhatsApp, Twitter sekä parhaillaan uutta tulemista elävät blogit. Blogienhan on veikkailtu kuolevan viimeisen kymmenen vuoden ajan, mutta tuoreimpien Tilastokeskuksen lukujen mukaan ne ovat päinvastoin suositumpia kuin koskaan.

Vuoden yllättäjä voi olla Ask.fm, Kik Messenger tai Snapchat, jotka kaikki ovat jo suosittuja nuorten keskuudessa. Niiden kaikkien käyttö poikkeaa valtavirran netinkäytöstä, joten jos joku niistä lyö laajemmin läpi, niin se luo kiinnostavia mahdollisuuksia markkinoinnin näkökulmasta.

Sisältöjen tekemisen ja jaettavaksi tuomisen näkökulmasta sisältömarkkinoijan työkalupakkiin kuuluvat lisäksi Vimeo, Pinterest ja SlideShare. Niistä sisältö on helppo viedä muihin some-palveluihin, joissa tavoitetaan varsinaiset kohderyhmät.

Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2015?

Olin vastaamassa tähänkin “hyvä sisältö”, mutta tarkemmin ajatellen markkinoijien tuottama hyvä sisältö on somen irvikuva, jos sen ainoa tehtävä on saada jotain myydyksi. Sisältömarkkinointi yleisesti alkaa olemaan sen verran runsasta, että erottuminen käy yhä haastavammaksi. Sisällön itsessään tulisi olla käyttäjien arvostamaa.

Loppujen lopuksi sosiaalisessa mediassa suurin haaste sisältyy käsitteeseen itseensä: sosiaalisuuteen, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Sillä ei ole paljonkaan tekemistä sisältöjen jakamisen ja Facebook-kisojen kanssa. Some-palveluita käytetään ennen muuta siksi, että halutaan olla yhteydessä itselle tärkeisiin ihmisiin ja tahoihin. Siinä yhtälössä mainostaja on yleensä huonotapainen häirikkö. Markkinoijalle on haaste tehdä itsensä tarpeelliseksi ja saavuttaa käyttäjien luottamus. Tähän voi päästä, jos markkinoija pystyy positioimaan itsensä pikemminkin vuorovaikutuksen mahdollistajaksi kuin estäjäksi. Kyse on syvällisestä välineen/toimintaympäristön sekä käyttäjien/toimintakulttuurin tuntemisesta ja ymmärtämisestä.

Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2015?

Pidin Google+-palvelua vuoden 2014 mustana hevosena, joka olisi voinut yllättää. Sitten kävikin niin, että vuosia plussan johdosta vastannut Vic Gundotra irtisanoutui tehtävästään huhtikuussa 2014. Isoista yhteisöpalveluista Google+ on mielestäni selkeimmin häviämässä kilpailun. Toisaalta nuoremmat käyttäjät ovat jo siirtyneet joukoittain uudemman tyyppisiin some-palveluihin, joten heistäkään ei ole Google+:n pelastajiksi.

Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2015?

Soisin näkeväni tapauksia, joissa yritykset nostavat asiakkaidensa palautteet, toiveet ja ideat ykkössijalle. Yrityksellä ja sen asiakkailla – sekä edelleen asiakkailla keskenään – tulisi olla selkeät yhteiset tavoitteet, minkä perustalle voi rakentaa monenlaista yhteisöllistä toimintaa verkossa. Se voi olla esimerkiksi yhteisöllisiä tuotekehityshankkeita, osittain asiakkaiden aktiivisuuteen perustuvia asiakaspalvelun tietopankkeja ja niin edelleen.

P.S. Jos ihmettelet, missä on syksyllä kohuttu yhteisöpalvelu Ello, niin sen tarina on jo lopussa. En pitänyt sitä maininnanarvoisena enää tässä kyselyssä.

P.P.S. Huomattavasti tätä kattavamman some-trendien tulevaisuuskatsauksen löydät Sosiaalisen median käsikirjan lopusta. Yllä Kurion kysymyksissä ja vastauksissani painottuu markkinoinnin näkökulma, mutta kirjassa katson asiaa laajemmasta näkökulmasta.

P.P.S. Laajempi some-palvelujen tilastokatsaus on taas tulossa heti jahka ehdin. Vanhat löydät täältä.


Muutamassa kuukaudessa ehtii sosiaalisessa mediassa tapahtua kaikenlaista. Vielä kesällä Facebookin suosio vaikuttii kaikkien tilastojen valossa vahvalta. Syyskuun lopussa palvelussa kävi Alexa.com-seurantapalvelun mukaan parhaimmillaan 630 miljoonaa kävijää päivässä. Sitten tapahtui jotakin ja sen jälkeen on tultu jatkuvaa alamäkeä: nyt Facebookissa käy Alexan mukaan noin 590 miljoonaa kävijää päivässä.

Facebookin käyttäjämäärä per päivä, lähde: Alexa.com (via WolframAlpha)

Laskua on Facebookin pitkäaikaiseen tasoon nähden yli 30 miljoonaa kävijää päivätasolla. Suhteellisesti kyse on vain 4-6 %:ista, mutta tämän hetkinen suunta näyttää joka tapauksessa Facebookin kannalta huonolta. Kun sama on jatkunut yli 3 kk, tätä ei voi laittaa enää vain kausivaihtelun piikkiin – kuten monesti aiemmin on ollut kyseessä silloin, kun Facebookin on uutisoitu menettäneen käyttäjiä.

Maailmanlaajuisesti Facebook on kuitenkin Alexan top-listalla yhä toiseksi suosituin verkkopalvelu, joten sen suhteen mitään mullistavaa ei ole vielä tapahtunut.

Jos katsotaan Facebookin kotimaata eli USA:ta, niin se on siellä vasta neljänneksi suosituin verkkopalvelu – ainakin mikäli uskomme Compete.com:in tilastoa (Alexassa Facebook on sielläkin yhä toisena). Competen mukaan Facebookin edelle ehtivät 1. Google, 2. Yahoo ja 3. YouTube. Marraskuun tieto pitäisi päivittyä Competeen ihan näinä päivinä, jolloin nähdään, onko alamäki yhä jatkunut, ao. kuvassa on linkki palvelun seurantasivulle:

Facebookin käyttäjämäärä per kk USA:ssa (lähde: Compete.com)

On siis selvää, että sekä Alexan että Competen lukujen mukaan Facebook on nyt menossa muutaman prosentin vauhdilla alas. Tästä ei ole syytä vetää mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä vielä, sillä on täysin mahdollista, että Facebook onnistuu kääntämään suunnan takaisin ylöspäin. Sillä on joka suhteessa runsaasti pelivaraa – ja onhan palvelu käynyt 10-vuotisen taipaleensa aikana jo tähänkin asti läpi monia uudistuksia. Kuten tiedetään, uudistuksia on jälleen tiedossa.

Mitkä some-palvelut sitten syövät Facebookin suosiota? Pinterest kasvaa USA:ssa, mutta maailmanlaajuisesti sekin on ollut laskussa viime kuukaudet. Ello se ei myöskään ole, kuten aiemmin toin ilmi. Mikään yksittäinen muu some-palvelu ei Facebookin laskua selitä, vaan mielestäni kyse on siitä, että nykyään yhteisöpalvelujen käyttäjistä kilpailee useita palveluja, jotka yhdessä ovat viemässä Facebookin nettipalvelusta käyttäjiä. Näihin kuuluvat mm. WhatsApp, Instagram, Snapchat, Kik Messenger, Ask ja myös Facebook messenger -mobiilisovellus, jonka käyttö ei näy Facebookin nettipalvelun käyttäjämäärissä.

Jos katsotaan Facebookin omia lukemia, niin se kertoo edelleen saavuttavansa kuukausittain 1,35 miljardia käyttäjää ja päivittäin 703 miljoonaa käyttäjää. Nämä lukemat sisältävät myös mobiilikäyttäjät. Huomionarvoista kuitenkin on se, että Facebook ei ole päivittänyt näitä lukuja sitten kesän jälkeen, vaikka yllä näemme käyttäjämäärän laskeneen nettipalvelussa samana aikana. Yleensä Facebook on päivittänyt lukemiaan ahkerasti – siis niin kauaa, kun suunta oli ylöspäin. Eikö Facebookilla ole kanttia julkaista ensimmäistä kertaa koskaan tietoa käyttäjämäärän laskusta? Jossain määrin kyse on myös käyttäjien siirtymisestä netistä mobiilisovelluksiin, mutta yllä näkyvissä kuvaajissa muutos on sen verran nopea, että se ei yksinään riitä selitykseksi. Nopea muutos ei koskaan selity hitaalla trendillä.

Päivitys 23.12.2014: Facebookin lasku jatkui edelleen marraskuussa Competen tilastoissa.

On kiinnostavaa nähdä, mitä tietoja Facebook julkaisee tämän vuoden tilinpäätöksensä yhteydessä. Luultavasti käyttäjämäärän lasku yritetään piilottaa tavalla tai toisella.

Samaan aikaan Suomessa: teinit jättämässä Facebookin, muuten yhä kasvua

Tein jälleen muutaman kuukauden tauon jälkeen katsauksen Facebookin suomalaisista käyttäjistä ja vertasin niitä Tilastokeskuksen tuoreisiin (julkaistu marraskuussa, kysely tehty keväällä) lukuihin yhteisöpalvelujen käytöstä.

Kiinnostavimmat tulokset ovat tässä:

  • Facebookin aktiivisten käyttäjien määrä on laskenut Suomessa 13-vuotiailla n. -20 % verrattuna kesä-heinäkuun lukuihin. 14-vuotiaaksi itsensä ilmoittaneiden kohdalla laskua on n. -10 %. Laskua on havaittavissa myös 15-17-vuotiailla, mutta vain joitakin prosentteja. Kyse on siis muutoksesta Facebookin mainoskoneessaan ilmoittamissa lukemissa.
  • 20-39-vuotiailla suomalaisilla Facebookin käyttö on tämän vuoden ajan pysynyt suunnilleen samalla tasolla.
  • Yli 40-vuotiailla suomalaisilla Facebookin käyttö on yhä selvästi kasvanut tämän vuoden ajan, mutta kyse on vain n. 5-10 %:in kasvusta vuositasolla per ikäluokka. Yksittäisistä ikäluokista eniten kasvua on ollut 44-vuotiailla: himpun verran yli 10 %.
  • Yli 65-vuotiaita (jotka Facebook ilmoittaa yhtenä könttälukuna) oli vuosi sitten n. 102 000. Nyt heitä on n. 124 000 eli n. 20 %:ia enemmän.
  • Kun Facebookin ilmoittamista luvuista pyritään poistamaan tuplakäyttäjätunnukset vertaamalla lukuja Tilastokeskuksen tuoreisiin lukuihin yhteisöpalvelujen käytöstä, Facebookissa on nyt n. 2,36 miljoonaa 13-74-vuotiasta suomalaista. Vuodessa määrä on kasvanut n. 170 00 ja prosentuaalisesti n. 8 %.
  • 13-64-vuotiaista suomalaisista Facebookia käyttää nyt n. 62 % (eli n. 2,24 miljoonaa käyttäjää).

Vuonna 2014 tapahtuneet muutokset eri ikäluokissa näkyvät tästä kuvaajasta (klikkaa isommaksi):

Suomalaisten Facebookin käytön muutokset vuonna 2014


Sosiaalisen median käsikirja on nyt ollut noin viikon kirjakauppojen hyllyillä, joten on aika kertoa siitä myös täällä blogissani. Varsinaisesta kirjasta voit lukea lisää sen blogista ja tilaus onnistuu verkkokaupasta.

Sosiaalisen median käsikirja, 2014, Harto Pönkä

Kyse on toisesta ”omasta” kirjastani (ensimmäisestä voit lukea täältä). Voi sanoa, että kirja tuli vähän yllättäen, mutta ei pyytämättä. Projekti sai nimittäin alkunsa siitä, että Docendo-kustantamolta otettiin yhteyttä toukokuun puolivälissä ja kysyttiin, haluaisinko lähteä tällaista kirjaa tekemään. Siinä vaiheessa kevättä odottelin lähinnä kesää ja lomalle pääsyä, joten päätöstä oli hetken mietittävä ja asiasta kotona keskusteltava, sillä se tarkoitti samalla kesäloman jättämistä väliin. Heti oli kuitenkin selvää, että halusin nimenomaan tämän kirjan tehdä. Lopullinen päätös kirjoittamisesta syntyi kuitenkin vasta 27.5., kun asiasta sovittiin kustantajan kanssa.

Seuraavana vaiheena oli sisällysluettelon ja ylipäätään sisällön suunnittelu. Kyse oli ennen muuta siitä, mitä kirjaan mahtuisi mukaan. Ajatuksena oli tehdä kirja, joka tarjoaisi vankat perustiedot sosiaalisesta mediasta, laajan some-palvelujen esittelyosuuden sekä lopuksi aiheessa pidemmälle menevän osuuden. Kirja siis jakaantuu näihin päälukuihin. Lisäksi mukaan tuli seitsemän haastattelua, joiden kautta kuuluu somen käyttäjien ääni useammasta eri näkökulmasta, sekä loppuun luku, jossa ennakoidaan sosiaalisen median tulevia muutoksia.

Kuvaavaa on, että vaikka karsin sisällysluettelosta monta lukua pois (tai pikemminkin siirsin ne mahdollisen jatkokirjan sisällysluetteloon), on lopputulos kuitenkin kymmeniä sivuja pidempi kuin oli suunniteltu. Kiitos kustantajalle, ettei mitään silti tarvinnut jättää kirjasta pois, vaikka ylitin reilusti minulle annetut raamit. ;)

Suunnitteluun meni koko kesäkuu. Oli myös saatava arkityöt Innowisella loppuun, että saatoin sitten keskittyä kirjoittamiseen. Varsinainen kirjoitusurakka alkoi heinäkuun alussa. Noin puolet kirjasta kirjoitin heinä-elokuussa. Tämän jälkeen jatkui jälleen myös normaalit työt, mutta kumma kyllä, kirjoittamisen tehokkuus kasvoi samaan aikaan: jälkimmäinen puoli käsikirjoituksesta valmistui syyskuun 22. pv:ään mennessä. Tämän jälkeen oli vielä koostettava kuvat ja some-palvelujen logot, tehtävä tilastoista kuvaajia sekä puhtaaksikirjoitettava aiemmin kesällä tehdyt haastattelut. Kirjoittamiseen meni kaikkinensa noin 3 kk. Lopuksi oli vielä tehtävä korjauksia, tarkistettava taittoversioita, kommentoitava niitä ja sama sykli useampaan kertaan.

Lokakuun lopulla materiaali lähti painoon. Sen jälkeen oli ehkä hankalin vaihe: kuukauden odottelu, että kirja saatiin painosta valmiina ulos. Sen jälkeen meni vielä viikko, että kirja alkoi löytymään kirjakauppojen hyllyiltä.

Ajallisesti kirjan tekemiseen meni suhteellisen lyhyt aika, mutta työmääränä tekemistä riitti enemmän kuin etukäteen oletin. Työläimpiä olivat sosiaalisen median historiaan liittyvät kohdat, eri some-palvelujen kehitysvaiheet sekä tilastojen hankkiminen. Jälkimmäisessä toki oli apuna se, että seuraan sosiaaliseen mediaan liittyviä tilastoja ja tutkimuksia muutenkin. Myös tämä blogi osoittautui isoksi avuksi ja lähteeksi.

Nyt kun kirja on lopulta omissa käsissä, niin se kyllä palkitsee, eikä menetetty kesälomakaan enää haittaa! :)


Olin eilen kouluttajana Valtioneuvoston viestintäosaston järjestämässä some-koulutuksessa, joka oli suunnattu eri ministeriöiden viestijöille. Esityksessäni on mm. tuoreita tilastoja Twitteristä, esimerkkejä ministerien ja ministeriöiden twiittaamisesta sekä tilastoja ja esimerkkejä maailman poliittisten johtajien Twitterin käytöstä. Lopussa on vinkkejä Twitterin käyttöön. Aihe on ajankohtainen myös ajatellen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Avaa esitys SlideSharessa


Pidin keskiviikkona Haapajärvellä koulutuksen mobiililaitteiden käytöstä opetuksessa. Osallistujina oli pääasiassa alakoulun opettajia Haapajärveltä, Kärsämäeltä, Reisjärveltä ja Pyhäjärveltä. Kyse oli Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskuksen järjestämästä koulutuksesta.

Koulutus keskittyi enimmäkseen käytännön harjoitteluun, jossa pääroolissa oli Google Driven sovellusten käyttö. Monilla opettajilla oli omat tabletit mukana ja lopuille oli tarjolla iPadit ”koulun puolesta”. Eli samalla konseptilla toimittiin kuin sen pitäisi oppilaidenkin kanssa mennä. :)

Tässä koulutuksen esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

Ensi viikolla pidän vastaavan koulutuksen yläkoulun opettajille.

Näitä koulutuksia suunnitellessa tuskailin jälleen kerran sitä, että vaikka Suomessa on ollut (ja on) lukuisia mobiilin oppimisen hankkeita, niin edelleen on ollut puute hakemistosta, josta löytyisi kootusti opetukseen soveltuvia mobiili-/tablet-sovelluksia. Olen jo vuosien ajan peräänkuuluttanut appsien pedagogisen käytön arviointia ja etenkin tällaisen tiedon jakamista muiden opettajien käyttöön. Mieluiten yksinkertaisella ja helposti lähestyttävällä tavalla.

No, koska asiasta puhuminen ei ole sitä korjannut, niin perustin tiistaina itse Tablet-sovelluksia opetukseen -wikin. Kas tältä se näyttää:

Tablet-sovelluksia opetukseen wiki: http://tablet.purot.net/

Keräsin wikiin aluksi reilut 40 appsia ja nettipalvelua. Mukana on myös runsaasti muiden tekemiä esityksiä ja videoita sekä linkkejä blogikirjoituksiin. Ajatuksena on siis koota aktiivisten opettajien työnjälkiä ja kokemuksia samaan yhteyteen, jossa sovellukset/nettipalvelut esitellään. Sivusto on vielä pahasti kesken, mutta alku tämäkin. Päivittelen sitä jatkossa paremmaksi ja kutsun mukaan muitakin innokkaita. Wikiin voi rekisteröityä ja pyytää jäsenyyttä. Olisi mainiota, jos tähän löytyisi ainakin muutama innokas ylläpitäjä, koska yhden ihmisen työpanos ja sovellusten tuntemus on joka tapauksessa melko suppea.




Blog Stats

  • 429,218 hits
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 6 318 muun seuraajan joukkoon