Julkaisin viime viikolla sosiaalisen median katsauksen 12/2017. Sen jälkeisessä Twitter-keskustelussa tuli puheeksi tarkemmat somepalvelujen käyttäjämäärät, sillä pelkät %-luvut eivät kerro kuinka paljon on esimerkiksi eri ikäisiä käyttäjiä.

Sosiaalisen median kokonaiskäyttäjämäärät saadaan Tilastokeskuksen tuloksista yhteisöpalvelujen käytöstä. Kyselyn perusjoukko on 16-89-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat. Tässä vuoden 2017 tulokset:

Ikä Seurannut jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana (%)
16-24 96
25-34 92
35-44 81
45-54 64
55-64 44
65-74 26
75-89 12
Kaikki 61

Tuloksia voidaan verrata Suomen väestömäärään (v. 2016 lopussa), jolloin saadaan esiin, kuinka paljon yhteisöpalvelujen käyttäjiä on eri ikäisissä  sekä toisaalta kuinka moni ei käytä mitään yhteisöpalvelua.

Tässä kuvassa on merkitty tummalla yhteisöpalvelujen käyttäjät ja vaalealla käyttämättömät:

tilastokeskus-yhteisopavelut-3kk-16-89-2017

Koska kyselyjen tarkkuus riippuu siitä, paljonko on vastaajia eri ikäryhmissä, ja tulokset on julkaistu per ikäryhmä, ei yllä oleva kuva ole tarkka, vaan lähinnä suuntaa-antava. Kuvasta näkyy kuitenkin hyvin, että jos somen käyttö kasvaa muutamankin prosentin yli 50-vuotiaiden kooltaan isoissa ikäryhmissä, sillä on määrällisesti paljon suurempi merkitys kuin samalla prosenttimääräisellä kasvulla alle 20-vuotialla.

Kasvupotentiaalia on jäljellä vielä todella runsaasti. Ja kuten some-katsauksessa tuli esiin (slide 18), on yhteisöpalvelujen käyttö kasvanut suhteellisesti nopeimmin juuri vanhemmissa ikäryhmissä.

Mitä sosiaalisen median palveluita eri ikäiset sitten käyttävät? Tästä ei valitettavasti Tilastokeskus ole julkistanut tuloksia, mutta sen sijaan Teostolta saamani YouGovin kyselyn tulokset kertovat tästäkin. Tosin vain 12-65-vuotiaiden osalta. Huomaa, että kyselyn ikäryhmät eivät ole saman suuruisia, joten niitä ei voi verrata suoraan toisiinsa:

yougov-some-kayttajat-ikaryhmat-2017

Esimerkiksi Facebookia käyttää tämän mukaan Suomessa reilut 1,3 miljoonaa yli 40-vuotiasta. Sitä nuorempia käyttäjiä on vain vähän enemmän: n. 1,4 miljoonaa. LinkedInissä yli 40-vuotiaita on enemmän kuin sitä nuorempia. Google+:n lukemiin tässä kyselyssä suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti.

Sosiaalinen media on jo hyvinkin kaiken ikäisten juttu. Riippuu somepalvelusta, minkä ikäisiä käyttäjät ovat. 

Eräs tapa katsoa käyttäjämääriä tarkemmin on tarkastella käyttöä eri ajanjaksoina: päivän, viikon ja kuukauden aikana. Tämä pitäisikin aina huomioida, kun vertaillaan eri kyselyjen tuloksia.

Alla olevan kuvan data perustuu AudienceProjectin kyselyyn tämän vuoden toiselta neljännekseltä, vastaajat ovat yli 15-vuotiaita:

audienceproject-some-kaytto-pv-vko-kk-q2-2017.png

Facebook on paitsi kaikkein suurin, niin myös eniten päivittäin käytetty. Toisena päiväkäytössä on WhatsApp. YouTuben käyttö on puolestaan enemmän viikottaista, samoin Instagramin. Muita somepalveluita käytetään huomattavasti vähemmän.

Kuva sisältää yhden yllätyksen: viime vuonna Snapchat oli päivittäisessä käytössä viidentenä, mutta nyt se on pudonnut Twitterin taakse kuudenneksi. Viime vuotiset (Q4/2016) lukemat löydät aiemmasta blogikirjoituksesta.

Tein myös vertailua Q4/2016:n ja Q2/2017:n tulosten välillä. Seuraavassa taulukossa on muutokset prosentteina:

Muutos Q4/2016-Q2/2017 %
  Päivässä Viikossa Kuukaudessa
Facebook -4 % 2 % 0 %
WhatsApp -8 % -1 % 0 %
YouTube -10 % -5 % -7 %
Instagram -11 % 5 % 8 %
Twitter -6 % -8 % -4 %
LinkedIn -35 % -14 % -7 %
Pinterest -25 % 3 % -2 %
Snapchat -37 % -2 % -3 %

AudienceProjectin tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö Suomessa on näyttänyt pikemminkin vähentyneen kuin kasvavan tämän vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Tulos on yllättävä, sillä Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yhteisöpalvelujen käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Myös esimerkiksi Reuters Instituutin kyselyssä mm. Facebookin ja WhatsAppin käyttö oli lisääntynyt viime vuodesta.

Selvä ristiriita eri kyselyn tulosten välillä voi selittyä esimerkiksi sattumalla sen suhteen, keitä vastaajiksi on saatu eri kerroilla. Esimerkiksi jos AudienceProject on saanut Q2/2017:n kyselyssä selvästi vähemmän nuoria vastaajia kuin Q4/2016:n kyselyssä, se voisi näkyä tähän tapaan nuorten suosimien somepalvelujen tulosten laskuna.

Kyselyjen tuloksiin vaikuttaa aina myös niiden tekoaika. Somepalveluissa on tiettyä sesonkivaihtelua: kiireisintä on koulujen ja oppilaitosten lukukausina ja hiljaisempaa loma-aikoina. AudienceProject ei ole kertonut kyselyn tekoaikaa tarkemmin.

Edit 14.12.2017: Kun huomioidaan kyselyjen tekoon vaikuttavat epävarmuudet, niin olisikin ehkä järkevämpi esittää yllä olevan taulukon vertailu pelkästään plus- ja miinusmerkeillä sekä jättää alle 5 %:in muutokset huomioimatta tähän tapaan:

audienceproject-vertailu-2016-2017-plusmiinus

Olipa taustalla mitä tahansa, niin AudienceProjectin eri kertojen tuloksia pitäisi voida verrata keskenään (kuten se itsekin tekee), ja niiden mukaan tällä hetkellä näyttää tältä:

  • Snapchatin päivittäinen käyttö on voimakkaasti laskenut verrattuna viime vuoteen.
  • LinkedInin käyttö on laskenut huomattavasti niin päivä-, viikko- kuin kuukausitasolla.
  • Pinterestin käyttö on niin ikään laskenut, erityisesti päivätasolla.
  • YouTuben käyttö on laskenut selvästi. Tätä tukevia tuloksia on runsaasti muistakin kyselyistä.
  • Facebookin ja WhatsAppin käyttö on pysynyt kutakuinkin samana (kk-tasolla) verrattuna viime vuoteen.
  • Instagram on ollut reilussa kasvussa verrattuna viime vuoteen (lukuunottamatta pv-tasoa). Myös tämä on ollut havaittavissa muistakin kyselyistä.
Mainokset

Uusin some-tilastokatsaus valmistui eilen, olkaa hyvät:

Avaa esitys SlideSharessa

Katsauksen osiot / sisällysluettelo:

  • Suomalaiset somessa vuonna 2017, s. 2
  • Sosiaalisen median käytön kehitys, s. 14
  • Nuorten somen käyttö, s. 21
  • Senioreiden somen käyttö, s. 29
  • Eri somepalveluista tarkemmin, s. 34
  • Some uutisten ja valeuutisten kanavana, s. 41
  • Some kansalaisten osallistumisympäristönä, s. 50
  • Some ja yritykset, s. 56
  • …ja vielä!, s. 66

 

Esityksen sekä tässä postauksessa olevien kuvien jakaminen, näyttäminen ja käyttäminen kaikin tavoin on paitsi sallittua, myös toivottua. Jotta tekijänoikeudet eivät olisi esteenä esim. julkiselle esittämiselle, on esitys jaettu Creative Commons Nimeä -lisenssillä.

Koko katsaushan perustuu tiedon jakamiseen: siihen, että eri tahot ovat tutkineet ja selvittäneet somen käyttöä Suomessa ja muualla. Allekirjoittaneelle on jäänyt vain katsauksen koostaminen. Se oli tällä kertaa huomattavan helppoa verrattuna some-katsausten ensimmäisiin versioihin vuosina 2009-2010, jolloin some-kyselyitä Suomesta sai kaivaa kissojen ja koirien kanssa.

Uudet YouGovin tilastot suomalaisten somen käytöstä

Sain syksyllä Teostolta käyttööni aiemmin julkaisemattomia tuloksia YouGovin keväällä tekemästä kyselystä. Sen pohjalta tein katsaukseen slidet nro 3-7, 23 ja 32, jotka löytyvät myös alta kuvina. Kyseessä on jatkoa vuoden 2015 kyselylle, johon tämän kertaisia tuloksia voikin verrata. Vertailu löytyy toki myös esityksestä slidestä nro 17.

yougov-1-suomalaiset-somessa-2017

Kun puhutaan somepalvelujen käytöstä, törmätään aina kysymykseen, mitä vastaajilta on itse asiassa kysytty. Tässä tapauksessa kysymyksen asettelu oli: ”käytätkö tällä hetkellä yhtä tai useita seuraavista palveluista?” Valitettavasti YouTubea ei ollut mukana samassa kysymyksessä, vaan sitä kysyttiin erikseen. Olen yhdistänyt kuvaajiin YouTubea koskevat tulokset, joissa vastaajat ovat kertoneet käyttäneensä YouTubea vähintään edellisen vuoden aikana. YouTuben %-luvut eivät siis ole aivan yhteismitallisia muiden tulosten kanssa.

yougov-2-sukupuolet-somessa-2017

yougov-3-eri-ikaiset-somessa-2017

yougov-6-12-17-somessa-2017

yougov-7-50-65-somessa-2017

yougov-4-tyollisyys-some-2017

yougov-5-kotitalouden-tulot-some-2017

Huom. tässä kyseessä on kotitalouden tulot per vuosi.

yougov-vertailu-pohjoismaat-2017

Tilastokeskukselta pitkät kehityslinjat

Tilastokeskus julkaisi 22.11.2017 tuoreimmat viralliset tilastot suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyseessä on ainoa virallisen tahon tekemä vuosittainen kansallisesti edustava kysely, jossa myös sosiaalinen media on huomioitu. Tilastokeskus ei mene kysymyksissä juurikaan yksittäisten somepalvelujen tasolle, mutta vuosittaisia tuloksia yhdistämällä saadaan esille pitkän ajan trendit. Seuraavat kuvaajat tein tähän katsaukseen:

tilastokeskus-yhteisopalvelut-2011-2017

tilastokeskus-pikaviestipalvelut-2014-2017

tilastokeskus-blogien-luku-2013-2017

Tärkeimpiä tuloksia

Katsotaanpa tuloksia sitten tarkemmin. Koko 73:n dian katsausta en kuitenkaan ala tässä perkaamaan. Kannattaa katsoa esitys yltä ja pysähtyä jokaisen sliden kohdalle miettimään, mitä ne kertovat erikseen ja yhdessä.

En juurikaan nosta tuloksista tällä kertaa esiin yksittäisten somepalvelujen käyttäjämääriä tai %-lukemia. Niissä kun on kohtalaista heittoa riippuen siitä, mitä kyselyä käyttää lukujen lähteenä. Sen sijaan pyrin nostamaan esiin kehityssuuntia ja kiinnostavia yksityiskohtia.

  • Facebook kasvaa yhä ollen suomalaisten eniten ja useimmin käyttämä somepalvelu.
  • Kakkossijasta kilpailee YouTube ja WhatsApp. Jos katsotaan päivittäistä käyttöä, WhatsApp pesee YouTuben kirkkaasti.
  • YouTube on tärkein viihdepalvelu ja vain aniharva tubettaa itse, jonka vuoksi voidaan kyseenalaistaa, pitäisikö sitä edes käsitellä somepalveluna. Toisaalta jokaisella somepalvelulla on leimalliset käyttötarkoituksensa: Facebook on yleissome, jossa tärkeintä on yhä yhteydenpito tuttaviin, WhatsApp keskittyy lähipiirin yhteydenpitoon, Twitter mm. verkostoitumiseen, uutisiin ja brändien seurantaan, LinkedIn työelämään jne.
  • Instagram on kivunnut muutamassa vuodessa neljänneksi yli miljoona suomalaista tavoittavaksi somepalveluksi. Nuorilla se on kolmanneksi suosituin heti WhatsAppin ja YouTuben jälkeen. Instagramia käyttää kuitenkin jo kaiken ikäiset – myös yli 50-vuotiaat.
  • Kyselyjen mukaan Google+ on suomalaisten viidenneksi suosituin somepalvelu. Suurinta sen käyttö on kyselyissä 50-65-vuotiailla. Suhtaudun tähän tulokseen skeptisesti ja epäilen osan vastaajista sekoittaneen plussan muihin Googlen palveluihin, sillä Google+ ei omiin silmiini näytä suomalaisten käyttäjien osalta kovinkaan aktiiviselta. Esimerkiksi 60-90-vuotiaiden somen käyttöä selvittäneessä kyselyssä Google+:aa ei nähty tarpeelliselta edes ottaa mukaan.
  • Twitterin tulokset vuonna 2017 tehdyissä kyselyissä yllättivät positiivisesti. Näyttää siltä, että Twitter on erityisesti 12-17 ja 30-39-vuotiaiden suosiossa. Twitter näyttää siis tekevän uutta tulemista teinien voimin.
  • Snapchatin osalta kaikki ovat varmasti jo kuulleet sen nopeasta yleistymisestä erityisesti alle 18-vuotiailla ja parikymppisillä. Snapchatin kasvu näyttää hidastuneen tänä vuonna. Vieläkään se ei ole kuin harvojen yli 30-vuotiaiden käytössä.
  • LinkedIn on pystynyt hieman kasvattamaan käyttäjämääriään viime vuosina. Se on varsinkin toimihenkilöiden ja 40-50-vuotiaiden suosiossa.
  • Twitteriä on tituleerattu eliitin somepalveluksi. Tätä ajatusta vahvistaa se, että Twitteriä suosivat varsinkin käyttäjät, joiden kotitalouksilla menee taloudellisesti hyvin. Jos isoja tuloja pidetään merkkinä elitismistä, niin Twitteriä elitistisempi on vain LinkedIn.
  • Facebook ja YouTube ovat koko kansan somepalveluita tuloluokkaan katsomatta.
  • Miehet ja naiset käyttävät somea yleisesti ottaen hyvin samalla tavalla siltä osin, mitkä somepalvelut ovat suosituimpia. Miehet ovat kuitenkin hivenen aktiivisempia Twitterissä ja LinkedInissä. Muissa naiset vievät voiton.
  • Yrittäjien luulisi olevan sosiaalisesta mediasta hyvin perillä, ja kasvuun pyrkivät yritykset ovatkin panostaneet näkyvyyteensä somessa. Kuitenkin yrittäjät erottuvat tilastoissa sillä, että he itse käyttävät sosiaalista mediaa muita ihmisryhmiä vähemmän. Kun somea ei itse käytetä, niin ei ole ihme, jos sitä tunnetaan huonosti ja esimerkiksi omien kohderyhmien tavoittaminen somessa nähdään isoimpana haasteena yritysten somen käytölle.
  • Opiskelijat ovat aktiivisimpia ja monipuolisimpia sosiaalisen median käyttäjiä. Tässäpä vinkki varsinkin pk-yrityksille, jotka ovat isoja yrityksiä jäljessä somen hyödyntämisessä.
  • Suurin kehitys viime vuosina on tapahtunut yli 50-vuotiaiden somen käytössä. Se on sekä kasvanut että monipuolistunut merkittävästi. 50-65-vuotiaiden suosituimmat somepalvelut ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp.
  • Blogien lukeminen pitää edelleen pintansa kaikissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaat ovat löytäneet blogit aiempaa laajemmin.
  • Eri lähteisiin perustuvan arvioni mukaan Twitterissä on Suomessa kuukausittain n. 140 000 twiittaajaa ja kaikkiaan noin 224 000 twiittaajaa ja lukijaa yhteensä. Vuositasolla vähintään satunnaisia Twitterin käyttäjiä on noin 400 000. Lisäksi twiittejä lainataan moniin verkkolehtiin, mikä selittänee kyselyissä saadut huomattavasti suuremmat käyttäjämäärät.
  • Some on monelle tärkeä uutislähde ja valtaosa törmää uutisiin somessa myös ilman tarkoitusta. Uutisten kannalta tärkein somepalvelu on Facebook.
  • Verkkopalvelut ja sosiaalinen median ovat yhdessä kaikkein tärkein uutiskanava 18-24-vuotiaille – siis tärkeämpiä kuin tv, radio ja lehdet.
  • Eniten valeuutisia ovat huomanneet jakaneensa vahingossa 25-34-vuotiaat. Kotimainen mediakin saa pyyhkeitä uutisoinnistaan. 60 % suomalaisista pitää todennäköisenä, että presidentinvaaleihin pyritään vaikuttamaan levittämällä valeuutisia verkossa.
  • Kuntien somen käyttö on vielä pääosin yksittäisten aktiivisten ihmisten varassa. Kuntalaiset seuraavat kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa vasta vähän.
  • Noin 40 % suomalaisista on nähnyt somessa vihapuhetta joitakin ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan. Itse nettihäiriköinnin kohteeksi on joutunut erityisesti 16-35-vuotiaat – 4 % kaikista suomalaisista. Sukupuolten välillä nettihäiriköinnin kohteeksi joutumisessa ei Tilastokeskuksen mukaan ole luvuissa juuri eroa.

Jos jokin tärkeä pointti mielestäsi puuttuu tai haluat kysyä jostakin kohdasta lisää, niin laitathan kommenttia. Tai jos jokin oleellinen lähde on jäänyt puuttumaan katsauksesta, niin otan ilomielin vinkkejä vastaan.

Miltä somen tulevaisuuden kehitys näyttää, siihenkin tämä katsaus antaa mielenkiintoisia näkökulmia. Palaan ensi vuoden ennakointiin tarkemmin myöhemmin.

Lopuksi toivotan hyvää Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää kaikille.


yksityisyyden-suoja-perusoikeus

Pidin keskiviikkona Snellman-kesäyliopiston järjestämänä webinaarin aiheesta EU:n yleinen tietosuoja-asetus koulussa. Ilmoittautuneita oli reilut 150.

Avaa esitys SlideSharessa

Toukokuussa koulutukselle on luvassa jatkoa pidemmän webinaarisarjan muodossa.


Viime torstain toinen koulutukseni oli opettajille ja sen aiheena oli monilukutaito. Koulutus oli osa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämää Taitavaksi mediakasvattajaksi! -koulutuspäivää.

Tilaisuuden ohjelmassa koulutukseni oli otsikoitu näin:

”Turvallisesti somessa” -Kriittinen ajattelu, nettietiketti ja sosiaalisessa mediassa toimimisen riskit sekä monilukutaito ja nettilukutaito uudessa OPSissa.

Siinä on monta aihetta, jotka kaikki liittyvät monilukutaitoon. Monilukutaito on laaja käsite, joka pitää sisällään esimerkiksi nämä osa-alueet:

monilukutaidon-osa-alueita-2017

Esitykseni otsikkoon nostin turvallisuuden ja järjen somen käytössä. Niistä tässä on perimmiltään kyse.

Monilukutaitoa kysytään esimerkiksi silloin, kun:

  • haetaan tietoa hakukoneilla – Googlen tavallisin käyttötapa on itsenäisen ajattelun ja syvällisen tiedonkäsittelyn ansa
  • käytetään nettilähteitä, kuten Wikipedia-artikkeleita tai blogeja
  • käytetään tai julkaistaan teoksia
  • tulkitaan uutisia saatika valeuutisia tai mainoksia
  • tubettaja mainostaa eli tekee kaupallista yhteistyötä – joka jo sanana peittää helposti taakseen sen, että henkilö kertoo tai sanoo olevansa jotain mieltä siksi, että hänelle maksetaan
  • törmätään huijauksiin tai tietojenkalasteluihin
  • harkitaan osallistumista somessa järjestettyihin kilpailuihin
  • yritetään tulkita, onko jokin someprofiili aito
  • epäillään jotain kuvaa tai videota manipuloiduksi
  • joku some-lähipiirin ihminen tai itse hölmöilee tai harkitsee sellaista
  • ylipäätään toimitaan somessa – olipa kyse sisältöjen lukemisesta, kirjoittamisesta tai vuorovaikutuksesta muiden kanssa

Tämä kuva havainnollistaa monilukutaidon/nettilukutaidon hieman jäsennellymmin, vaikka käsittääkin vain osan siitä:

21-vuosisadan-taidot-ja-nettilukutaito

Esitys:

Aava esitys SlideSharessa

P.S. Opettaja-lehti haastatteli minua tuoreimmassa numerossaaan samoista teemoista. Jutun voi lukea tästä.


Kuva: Facebook, 2010, lähde: https://www.facebook.com/note.php?note_id=469716398919

Pidin viime torstaina koulutuksen Helsingissä, joka oli suunnattu erityisesti yhteisömanagereille. Koulutuksen järjesti Ratekoulutus. Aiheena oli sosiaalisen median erilaiset yhteisöllisyyden muodot: ryhmät, yhteisöt ja verkostot.

Käsitteet lyhyesti avattuina:

Ryhmä on tiukan yhteisöllisen toiminnan perusyksikkö. Tosin aina ryhmäytymisprosessissa ei päästä sille asteelle, että voitaisiin puhua edes ryhmästä. Monet someryhmät eivät siksi ole sosiologisessa mielessä ryhmiä, vaan pikemminkin löyhiä digitaalisesti muodostettuja yhteenliittymiä.

Yhteisö on sosiaalisesti kuin suuri ryhmä, mutta jäsenmäärän kasvaessa eritasoisia sosiaalisia suhteita muodostuu enemmän ja monimutkaisemmin. Joskus yhteisö on sosiaalisesti tiukka ja jäsenilleen merkityksellinen. Tällaisia yhteisöjä voidaan tarkastella esim. käytäntöyhteisön mallin kautta. Keskeistä on yhteinen toiminta, joka edellyttää jäsenten sitoutumista yhteisölliseen toimintaan. Vaikeampaa on luoda yhteisö kuin koodata teknisesti hieno yhteisösivusto.

Sosiaaliset verkostot ovat pikemminkin sosiaalisia kuin yhteisöllisiä. Tietoa kyllä jaetaan ja keskusteluja syntyy, mutta jäsenten välille syntyy vain harvoin yhteisiksi koettuja tavoitteita, jotka saisivat ihmiset ponnistelemaan yhteisen asian eteen saati tuottamaan jotain yhteisiä tuotoksia ryhmien tapaan. Sen sijaan verkostot ovat tehokkaita tiedonvälitykseen, ajankohtaisten asioiden seuraamiseen, massojen käsitysten kartoittamiseen, ihmisten osallistamiseen yksilötasolla johonkin toimintaan ja – niinpä tietenkin – mielipiteiden muokkaamiseen verkostojen mielipidevaikuttajien avulla.

Sosiaalinen verkostoanalyysi on puolestaan joukko välineitä ja algoritmeja, joilla saadaan verkostojen toimijoiden väliset suhteet ja ryhmittymät esiin sekä voidaan tutkia verkostoissa ilmeneviä mekanismeja. Yksinkertaisimmillaan nähdään, ketkä ovat tärkeimpiä mielipidevaikuttajia. Parhaimmillaan ymmärretään paremmin osallistujien ja ryhmittymien eroja sekä mikä vaikutus heillä on eri teemoista käytävään keskusteluun so. ihmisille syntyviin käsityksiin. Sanomattakin on selvää, että tällaista tietoa voidaan käyttää hyvin monin tavoin ja eri tarkoituksiin. Verkostoanalyysin haaste ei ole datan saatavuus (no, joskus toki sekin), vaan asetettuun kysymykseen vastaavan datan seulonta kokonaisuudesta.

Toinen some-yhteisöllisyyyden muoto ei ole parempi toista, vaan kyse on siitä, mitä tavoitellaan tai millaista toimintaa halutaan ymmärtää tai synnyttää.

Avaa esitys SlideSharessa

 


Syksyn koulutusrumbaan on mahtunut myös vanhempainiltojen pito 17.10. Kiviniemen koululla ja 19.10. Takkurannan koululla Oulussa/Haukiputaalla. Näissä osallistujina oli 4.-, 5.- ja 6.-luokkalaisia vanhempineen.

Oli todella positiivista, kuinka monet vanhemmat ja lapset lähtivät mukaan iltoihin sekä osallistuivat aiheiden keskusteluihin!

Kouluttajana lievänä haasteena oli suurin piirtein saman setin pitäminen kahdesti per päivä – eli peräti neljästi peräkkäin. Takki oli melko tyhjä kummankin illan jälkeen. Asiatkaan eivät olleet niitä helpoimpia käsiteltäviksi. Kun itsekin olen vanhempi, oli näissä tilaisuuksissa kyse myös vertaisille puhumisesta.

Avaa esitys SlideSharessa

Suurimman kuiskutuksen lasten osalta aiheutti esityksessä kohta, jossa listataan TOP 20 tubettajat Suomessa. Valtaosa lapsista viittasi tuntevansa heistä vähintään 15. Samoissa kohdissa vanhemmat katsoivat silmät pyöreinä, että miten ne voivat nuo kaikki tuntea… Taisivat silmät avautua.

Hieman vastaava tilanne oli jo kansidian kohdalla, kun selvitin, moniko somepalveluista oli tuttuja lapsille, entä vanhemmille.

Parhaita hetkiä olivat ne, joissa lapset kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan esimerkiksi nettikiusaamisesta tai siitä, millaisiin asioihin ovat netissä/somessa törmänneet, sekä miten ovat näissä tilanteissa toimineet.

Kannustin – ja kannustan – vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa siitä, mitä somepalveluita lapset käyttävät ja mitä niissä tehdään. Molemmin puolin voidaan oppia paljon. Ja kun keskusteluyhteys on avattu, voidaan hankalistakin asioista ja tapahtumista keskustella helpommin.

Kokonaisuutena näistä illoista jäi fiilis, että kyllä kannatti, vaikka iltatilaisuuksien sovittaminen kalenteriin ei olekaan helpoimmasta päästä.


Photo by James Pond on Unsplash

Tänään avautui uusi verkkomedia MustRead, jonka konsepti on lyhyesti kerrottuna:

  • Yritysten maksama natiivimarkkinointi
  • Päättäjille suunnattu sisältö
  • Ilmaisuus 1000 tärkeimmälle päättäjälle
  • Maksumuuri muille

Äkkiseltään tuntuu haastavalta yhdistää nämä samaan tulorahoituksella (?) toimivaan yritykseen. Kävin katsastamassa paikat, luin ilmaiset sisällöt (eli lähinnä käyttöehdot ja tietosuojaselosteen), mutta en rekisteröitynyt jäseneksi ainakaan vielä.

Olen nimittäin hieman skeptinen. Ja tietysti äärettömän loukkaantunut siitä, että sähköpostiini ei kilahtanut kutsua liittyä ilmaiseksi MustReadiin. (Seuraavaksi odotan kutsua ei-vaikuttajien-vertaistukiryhmään.)

Alla kuvakaappaus kansanedustaja Maarit Feldt-Rannan Twitteriin jakamasta kutsukirjeestä:

maarit-feldt-ranta-mustread-101017

 

Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. 

MustReadin raha tulee siis kahdesta lähteestä: yrityksiltä natiivimarkkinoinnista ja maksullisilta tilaajilta.

Kuinka monta maksullista tilaajaa MustRead voisi saada? Heidän oman arvionsa mukaan (lähde: HS, 8.10.-17) näin monta:

”Ajattelemme, että Suomesta voisi löytyä jopa 50 000 ihmistä, jotka voisivat olla tällaisista sisällöistä valmiita maksamaan”, Lämsä toteaa.

Eli vaatimattomasti suunnilleen saman verran kuin Twitterissä on suomalaisia käyttäjiä yhdessä viikossa. Vertailun vuoksi esim. Markkinointi&Mainonta, Kainuun Sanomat ja Etelä-Saimaa tavoittavat ilmaisella sisällöllä suunnilleen tuon verran kävijöitä sivustoilleen viikossa (lähde: TNS Metrix).

Vilpittömästi onnea yritykseen!

On selvää, että MustRead saa kuitenkin suurimman tulonsa toisesta peruspilaristaan eli natiivimarkkinoinnista. Päätoimittaja Heidi Hammarsten muotoilee asian blogikirjoituksessaan näin:

MustRead on ensisijaisesti päättäjille suunnattu media, joka käsittelee politiikkaa, taloutta ja yhteiskuntaa. Perinteisiä mainoksia meillä ei ole. Niiden sijaan meillä on natiivimarkkinointia, jossa yritykset voivat nostaa omia näkemyksiään julkiseen keskusteluun. Tämä on yksi tapa lisätä päättäjäviestinnän läpinäkyvyyttä.

On kieltämättä hienoa ja läpinäkyvää, että tavoite, kohderyhmä ja keinot ilmaistaan kiertelemättä. Häpeilemättä, voisi sanoa.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki (mahdolliset vastaavuudet tosielämään ovat sattumaa):

  • ”Haloo, eliittimedian edustaja MustReadin puhelimessa”
  • ”Täällä Matti Markkinointipäällikkö Oy VihreäHiilivoima Ab:stä”
  • ”Hienoa kuulla sinusta, Matti! Mitäs teille laitetaan? Natiivi-super vai natiivi-maximus-justeeraamus?”
  • ”Nyt on kuule sellanen paikka, että otetaan molemmat, kun on tärkeitä päätöksiä tulossa tuolla Rysselissä.”
  • ”Oi, ilman muuta, Matti!”
  • ”Haluttais juttu tai siis juttusarja, jossa jotkut poliitikot vois kehua meidän… ööö… yhteiskunnallista energiaa ja ööö… toimitusjohtajalla on uusi auto, joka vois näkyä kuvassa. Voimaloiden piippuja ei tarvis olla siinä, vaan jotain vihreää luonnonläheistä taustalla.”
  • ”Hieno jutun aihe, Matti! Meidän toimittaja tulee tekemään jutun ja se on heti huomenissa kaikilla eliittipäättäjillä luettavissa! Kuvia löytyy kyllä kuvapankeista, ei huolta. Kyllä soitit ihan oikeaan paikkaan, Matti, kuule, Matti, me hoidetaan tämä.”
  • ”Ootte kyl paras media! Ette ikinä petä! Laittakaa lasku perästä meidän Maltan toimistolle.”
  • ”Juu ilman muuta, no probleemos! Mehän halutaan vaan, että päättäjillä – eli meidän lukijoilla – on oikeaa tietoa teistä.”
  • ”Juu, sitä mekin. Heido.”
  • ”Hei, hei, Matti!”

Kuten kerroin, en rekisteröitynyt vielä MustReadiin, joten kuvitukseksi joudun tyytymään tässäkin kohtaa kuvakaappaukseen Twitteristä, jossa on pieni otos MustReadin natiivimarkkinointia:

arttu-muukkonen-mustread-101017

Ja  perään ne tuhat sanaa (kuva: Jussi Korhosen Facebook-julkaisu):

jussi-korhonen-facebook-mustread-101017

 

Putte possun nimipäivät…

Sanoinhan jo, etten saanut kutsua MustReadiin? Todistetusti en ole eliittiä tai kuulu sisäpiireihin. Meitä pettyneitä on pyöreästi 5,4 miljoonaa.

Ketkä sitten saivat?

Mukana ovat kansanedustajat, ministerit, erityisavustajat, keskeiset virkamiehet, suurimpien yritysten päättäjät ja omistajat, työmarkkinajohtajat, kansalaisjärjestöjen johtajat sekä eurokansanedustajat.

(lähde: m.t./HS)

Eliitin eliitti. He, jotka tekevät päätökset yhteiskunnassa.

En tosissani usko, että MustReadin kutsu sinällään kohottaa yhdenkään valtaapitävän itsetuntoa. No, korkeintaan minuutiksi. Kyse on porukasta, joka tietää olevansa vallassa muutenkin.

MUTTA MustRead tarjoaa tuolle pienelle ryhmälle oman median. Nimenomaan se on MustReadin tavoite. Heidän strategiansa on tiedon niukkuus, ei sen levittäminen kaikelle kansalle. Kontrolloitu kohderyhmä. Kontrolli kohderyhmään.

On tutkittu juttu, että pääsy resursseihin, joihin ei muilla ole pääsyä, on omiaan sitouttamaan ihmisiä ja luomaan heille yhteenkuuluvuuden tunnetta. MustRead pyrkii olemaan pienen piirin puheenaihe. Jos se siihen pääsee, siitä todella voi muodostua tärkeä vaikuttamismedia päättäjille. 

Miksi MustRead sitten haluaa päästä vaikuttajien vaikuttajaksi? Lainaus päätoimittajan blogikirjoituksesta:

Meillä on kirkas yhteinen tavoite: haluamme, että Suomessa tehdään entistä parempia päätöksiä. Pyrimme sitä kohti nostamalla keskusteluun politiikan sisältöjä. Kaivamme taustoja ja analysoimme, mutta ennen kaikkea katsomme eteenpäin.

Mitä ovat nämä paremmat päätökset? Jos ja kun raha tulee pääasiassa natiivimarkkinoinnista, niin ei ole liioittelua sanoa toimintaa myös kaupallisten tahojen lobbaukseksi.

Tavoitteena on siis vaikuttaa päätöksiin ja siihen pyritään päättäjien mielipiteisiin vaikuttavilla sisällöillä (uutisilla, natiivimarkkinointijutuilla ym.). Yhtenä teemana on luotettavien tutkimusten käyttö ja oikeat faktat ™. Kuulostaako tutulta?

Jos se näyttää, kuulostaa ja haisee ajatuspajalta, niin eikö se sillon myös ole ajatuspaja?

 

Ei, ei, olet ymmärtänyt MustReadin täysin väärin!

Epäilemättä tällaisia viestejä tulen saamaan. Varmasti minulle kerrotaan, että olen idiootti ja lukukyvytön (sen lisäksi että katkera), sillä jos olisin lukenut MustReadista kertovat artikkelit ja heidän omat tekstinsä tarkemmin, olisin huomannut seuraavat asiat:

  • MustRead tekee yhteiskunnallista journalismia
  • MustRead nostaa tärkeitä asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun
  • MustRead pyrkii, että päättäjillä on oikeaa tietoa päätettävistä asioista
  • MustRead sitoutuu Julkisen sanan neuvoston päätöksiin ja hakee JSN:n jäseneksi
  • MustRead vannoo läpinäkyvyyden nimiin
  • MustReadin tekijäkaarti koostuu eri alojen luotettavista asiantuntijoista, toimittajista ja tutkijoista
  • MustRead on riippumaton tekijöidensä omistama startup-yritys

Jep. Jos itse lähtisin tekemään korkean profiilin yhteiskunnallista lobbaamista kaupallisilla taustavoimilla ja pyrkisin samalla esiintymään neutraalina ja objektiivisena, niin satsaisin juuri näihin teemoihin. Pitäähän ulkokuoren olla kunnossa.

Tarvitsevathan päättäjät kriittistä journalismia, ennen muuta!


Tänään tuli päätökseen Lapin yliopiston webinaarisarja ”Opettajan tietoturva ja lainsäädäntö” (2 op). Kiitokset osallistujille! 🙂

Viimeisen kerran aiheenani olivat netissä olevat häiriköt (ml. seksuaalinen häirintä ja nettikiusaaminen), tietoturva (salasanat, nettiyhteys, saastuneet verkkosivut, 2-vaiheinen tunnistautuminen ym.) sekä some-ohjeistukset oppilaitoksissa (oppilaille, opettajille).

hyva-salasana

Esitys:

Avaa esitys SlideSharessa


Lapin yliopioston järjestämä webinaarisarja jatkui tänään nettihuijausten ja valemedian merkeissä. Samalla käsiteltiin mm. valeprofiileja, kuvien ja videoiden manipulointia sekä manipuloinnin tunnistamista.

Valeuutisten levittämisen mekanismeissa tiivistyy paljon:

valeuutisen-levittamisen-mekanismit

Esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

 


Olen toisena kouluttajana Lapin yliopiston järjestämässä Opettajan tietoturva ja lainsäädäntö: mitä saa ja mitä ei saa tehdä 2 op -verkkokoulutuksessa. Tänään alkoi oma osuuteni ja aiheena oli henkilötiedot, tietosuoja sekä some-palvelujen käyttöehdot opetuksessa. Henkilötietojen ja tietosuojan osalta keskeisessä roolissa oli EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR (general data protection regulation).

pilvipalvelut-rekisterinpitajat

Uskoisin, että esityksestä on hyötyä laajemminkin, sillä uusi tietosuoja-asetus koskee kaikkia organisaatioita, ei vain kouluja ja oppilaitoksia:

Avaa esitys SlideSharessa




Blog Stats

  • 566,906 hits