Törmäsin eilen (19.7.) Twitterissä kiinnostavaan juttuun, jonka mukaan Porin SuomiAreenan aikana eräs Twitterissä käyty keskustelu ”tavoitti viiden tunnin aikana 320 000 ihmistä”. Lukema on sitä luokkaa, että se ei missään tapauksessa voinut pitää paikkansa. Miksi ei ja mikä olisi oikea lukema, siitä lisää jäljessä.

Ensin taustat: Kyse oli Viesti Ryn eli viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestön nettisivuilla olevasta kirjoituksesta. Sen mukaan #totuusuhattuna-hashtag olisi tavoittanut 13.7.2016 viiden tunnin aikana mainitut 320 000 ihmistä Twitterissä. Nyttemmin kirjoitusta on muutettu, joten tässä kuvakaappaus alkuperäisestä kirjoituksesta:

totuusuhattuna-blogiin-190716

Julkaisijataho teki virheestä tavallaan vielä kiinnostavamman – etenkin, kun jutun aiheena on perustella suuren lukeman avulla, miksi sosiaalinen media on tärkeä kanava organisaatioiden viestinnälle. Kyse on siis ns. asiantuntijakirjoituksesta taholta, jonka voidaan ajatella olevan auktoriteetti omalla alallaan. Kirjoituksen tekijä on yhdistyksen toiminnanjohtaja Siina Repo.

Miksi yksittäisen hashtagin keskustelu ei voi Suomessa tavoittaa 320 000 ihmistä?

Suurin syy, miksi lähdin alunperin kyseenalaistamaan (ks. eilinen Twitter-keskustelu aiheesta) väitettä 320 000 ihmisen tavoittavuudesta, on se, ettei moiseen riittäisi edes kaikki Twitterin suomalaiset käyttäjät viiden tunnin aikana. Mittasuhde väitteen ja todellisen käyttäjämäärän välillä on täysin pielessä.

Viime viikolla Twitterissä oli Suomessa yhteensä n. 37 000 twiittaajaa. Lukema käy ilmi Suomi-Twitter-laskurista, jonka mukaan Twitterin käyttö Suomessa on laskenut käytännössä koko tämän vuoden ollen nyt matalimmillaan pariin vuoteen (syynä toki osittain kesäloma-aika, mutta laskusuhdanne on menossa joka tapauksessa). Huippuviikolla viime vuoden lopulla twiittaajia oli n. 58 000.

Samaisen laskurin mukaan keskiviikkona 13.7. Suomi-Twitterissä oli parhaimillaan n. 4000-5000 twiittiä tunnissa. Tämä ei kuitenkaan kerro mitään aktiivisten twiittajien määrästä tuolloin (koska periaatteessa yksikin twiittaaja voi kirjoittaa tuhansia twiittejä tunnissa), mutta antaa hieman osviittaa mittasuhteista. Suomi-Twitter-laskurin mukaan #totuusuhattuna oli päivän 6. suosituin hakusana.

Joku voisi tässä kohtaa syystäkin huomauttaa, että eihän twiittaajien määrä 37 000/vko tarkoita, etteikö vain-lukija-tyyppisiä Twitterin käyttäjiä olisi voinut silti olla yli 300 000 viidessä tunnissa. Siirrytään siis syvempiin vesiin…

Viime syksynä tehdyn kyselyn mukaan 18 % 12-65-vuotiaista suomalaisista käytti Twitteriä. Kyselystä ei kuitenkaan käy ilmi, tarkoittiko tämä Twitterin käyttöä esimerkiksi edellisen viikon, kuukauden tai kolmen kuukauden aikana, vai sitä, oliko vastaajalla ylipäätään Twitter-tunnus olemassa. Kun käyttöä kysytään näin yleisesti, ihmiset vastaavat kukin omalla tavallaan. Joka tapauksessa lukema 18 % tarkoittaisi yhteensä 648 000 suomalaista Twitterin käyttäjää (laskettuna sen avulla, että 12-65-vuotiaita suomalaisia oli tuolloin n. 3,6 miljoonaa). Luonnollisesti tämä lukema on epätarkka, mutta riittävän käyttökelpoinen lukema kuitenkin.

Tämä 648 000 ei kuitenkaan vielä kerro oikein mitään siitä, paljonko Twitterin käyttäjiä on yhteensä (sekä twiittaajia että vain-lukijoita) yhden viikon tai päivän aikana. Yritetään siis mennä luvuissa vieläkin pidemmälle.

Kyselyn tekoaikaan (viikot 36-40/2015) Suomi-Twitter-laskurin mukaan twiittaajia oli n. 53 000 viikossa. Tähän verrattuna viime viikolla oltiin n. 30 % matalammalla tasolla. Joten viime viikolla voitaisiin ajatella olleen suomalaisia Twitterin käyttäjiä korkeintaan 70 % lukemasta 648 000, mistä tulee tulokseksi 453 600.

Jos ajatellaan, että tämä kyselyn tuloksista johdettu lukema kuvaisi Twitterin käyttöä esimerkiksi yhden kuukauden aikana (jota useimmin käytetään mittalukuna some-palvelujen suosiota verratessa), niin yhden viikon aikana käyttäjiä on noin kolmannes koko kuukauden luvusta. Tämä ei ole pelkästään mutua, vaan perustuu aiempiin Suomi-Twitterin datoihin twiittajien määrien eroista yhden viikon ja koko kuukauden välillä.

Näin saadaan, että viime viikolla Twitterissä oli arviolta yhteensä noin 453 600 / 3 = 151 200 suomalaista käyttäjää.

Tämä on erittäin optimistinen laskelma. Jos oletetaan em. kyselyn kuvaavan Twitterin käyttöä esimerkiksi kolmen kuukauden jaksolla, olisi käyttäjiä per viikko paljon yllä laskettua vähemmän.

Riittäisikö tämä osoittamaan sen, miksi viiden tunnin aikana on teoriassa ja varsinkin käytännössä mahdotonta tavoittaa väitettyä 320 000 suomalaista ihmistä Twitterissä? Käyttäjiä ei yksinkertaisesti riitä – ei lähellekään.

Tietenkin tämä on hieman tällaista numeroilla leikkimistä, mutta tarkemman datan puutteessa on mentävä niillä, mitä käytettävissä on. Jos jollain on tarkempaa dataa, otan sen ilomielin vastaan.😉

Paljonko #totuusuhattuna -keskustelu todellisuudessa tavoitti ihmisiä Twitterissä?

On mahdotonta tietää tarkasti, paljonko tietyn hashtagin keskustelu tavoitti ihmisiä. Suuntaa-antava haarukka on kuitenkin helppo sanoa. Sen laskemiseen on muutamia eri tapoja.

Teoreettinen mahdollisen tavoittavuuden maksimi on yksi tapa. Se saadaan, kun lasketaan kaikkien ko. hashtagin keskusteluun osallistuneiden käyttäjien seuraajamäärät yhteen. Vähemmän yllättäen juuri tästä oli kyse Viesti Ryn käyttämässä luvussa. Lukema nimittäin oli otettu Pinnalla.pyppe.fi-tilastopalvelusta, mikä käy ilmi tästä Siina Revon twiitistä:

Pinnalla-palvelun ylläpitäjä vahvistaa tässä, että heidän palvelunsa kertoma luku oli laskettu juuri yllä kuvaamallani tavalla:

Tähän siis perustui Viesti Ryn / Siina Revon kirjoituksen virheellinen väite. Ikävä juttu, ettei kirjoittaja tullut arvioineeksi sitä kriittisesti, ja hän myös lainasi sitä jutussaan ja twiitissään virheellisesti väittäessään lukua ”tavoitetuiksi ihmisiksi”. Lukujen kanssa on oltava tarkkana, että mitä niiden väittää tarkoittavan(!).

Tässä luvussa on kuitenkin useampi asia pielessä:

  • Luvusta ei ole vähennetty duplikaatteja eli eri keskustelijoiden samoja seuraajia. Etenkin tietyn aihepiirin keskustelussa näitä on todella paljon, koska samasta aiheesta kiinnostuneet seuraavat suurelta osin samoja käyttäjiä.
  • Luvusta ei ole vähennetty niitä, jotka eivät käytä Twitter-tunnustaan. Maailmanlaajuisesti noin 1,3 miljardista luodusta Twitter-tunnuksesta aktiivisia on vain reilut 300 miljoonaa.
  • Luvusta ei ole vähennetty niitä, jotka eivät keskustelun aikana käyttäneet Twitteriä. Eli vaikka kaksi ensimmäistä kohtaa voitaisiin vähentää luvusta jollain konstilla, niin silloinkin kyse olisi vasta teoreettisesta maksimista.

Rautalangasta väännettynä:

Todellisen tavoittavuuden kanssa luvulla 320 000 ei ole mitään tekemistä. Lähinnä siihen vaikuttaa se, kuinka paljon keskusteluun osallistui hyvin suosittuja Twitterin käyttäjiä, sillä lukema muodostuu pitkälti muutaman eniten seuratun keskustelijan seuraajalukemista.

Syystä tai toisesta Viesti Ry on päätynyt pitämään juuri tämän käytännössä merkityksettömän lukeman kirjoituksessaan – vain korjaten hieman alkuperäistä sanamuotoa.

Toinen, huomattavasti paremmin todellista tavoittavuutta kuvaava lukema olisi kyseisen keskustelun suosituimman twiitin näyttökertojen määrä eli twiitin impressions-lukema Twitter Analyticsissa. Oletettavasti suosituimman tweetin on nähnyt selvä enemmistö hashtagiin liittyvää keskustelua seuranneista Twitterin käyttäjistä, sillä se on esiintynyt hashtag-feedissä lukuisia kertoja retweettien ansiosta.

Kysyin tätä Viesti Ryltä useaan kertaan eilisessä Twitter-keskustelussa, mutta en saanut siihen vastausta:

Kysymäni Viesti Ryn twiitti on kerännyt tätä kirjoittaessa 26 retwiittiä ja 17 tykkäystä:

Sivumennen sanoen twiitissä puhutaan täyttä asiaa. Medialukutaidon ja monilukutaidon ääressähän tässä ollaan.:)

Tyypillisesti tämän verran retweetatulla twiitillä on suunnilleen 6000 – 8000 näyttökertaa. Viesti Ry voisi halutessaan kertoa meille, paljonko on oikea lukema, mutta jostain syystä he eivät sitä ole tehneet. Huomionarvoista on, että tässäkään ei ole kyse uniikeista eri käyttäjistä, vaan potentiaalisista mahdollisuuksista saada korkeintaan näyttökertojen verran lukijoita twiitille (lisätietoa Twitterin sivulta). Tilastoissa ei koskaan tiedetä varmasti, milloin yksittäinen käyttäjä on todella lukenut viestin.

Tämän valossa näyttäisi siltä, että #totuusuhattuna -keskustelu olisi tavoittanut pyöreästi 10 000 ihmistä Twitterissä. Lukema saattaa silti olla paljon isompikin, jos keskusteluun olisi osallistunut laajasti joko eri aikaan tai eri Twitter-verkoston osissa olevia käyttäjiä, joten varovaisempi arvio voisi olla 10 000 – 30 000 ihmistä. Sekin olisi vielä enintään kymmenesosa siitä, mitä Viesti Ry tuli väittäneeksi.

Mitä verkostoanalyysi kertoo #totuusuhattuna-keskustelusta?

Koska halusin saada aiheesta vielä paremman käsityksen, tein #totuusuhattuna-Twitter-keskustelusta oman datankeruun ja verkostoanalyysin. Huomioin siinä vain ennen 19.7. tulleet twiitit, jotta eilen käyty jälkikeskustelu ei tullut mukaan aineistoon. Mukaan on laskettu siis vain ne twiitit, joissa on mainittu #totuusuhattuna-hashtag sekä niiden retwiitit.

Verkostoanalyysin mukaan keskusteluun oli osallistunut ja siinä oli mainittu yhteensä 222 eri käyttäjää. Jos/kun tavoitteena oli synnyttää keskustelua tietystä aiheesta, niin tämä on mielestäni onnistumista parhaiten kuvaava lukema.

Vielä lukujakin tärkeämpää on tietää, keitä viesti/keskustelu tavoittaa, keitä (kaikkia)  aihe kiinnostaa ja ketkä ovat aiheeseen liittyvät tärkeimmät mielipidevaikuttajat. Näihin saadaan vastaus verkostoanalyysillä.

Mistään suuresta verkostosta ei ole kyse. Pitää muistaa, että kyse oli vain yksittäisen tapahtuman yksittäisestä keskustelusta, joten määräänsä isompaa ilmiötä siitä ei oikein voinutkaan odottaa syntyvän.

Keskustelijoiden ja siinä viitattujen käyttäjien verkostokartta näyttää tältä (klikkaa isommaksi):

screenshot_221338

Pallukan koko kuvaa käyttäjän keskeisyyttä ja väri sitä, mihin klusteriin (Gephi-analyysiohjelman muodostamat) hän kuuluu.

Kuvasta käy selvästi esiin keskustelun merkittävimmät käyttäjät (alla järjestettynä eigenvector-keskeisyysluvun mukaan):

  1. viestiry, 4172 seuraajaa
  2. rikurantala, 125033 seuraajaa
  3. hetakoski, 953 seuraajaa
  4. mikaeljungner, 80343 seuraajaa
  5. sukkola, 9295 seuraajaa
  6. eevalehtimaki, 9271 seuraajaa
  7. pnyman2, 3867 seuraajaa
  8. aivanerityinen, 1937 seuraajaa
  9. piritta, 11051 seuraajaa
  10. annevsi, 691 seuraajaa
  11. suomiareena, 5146 seuraajaa
  12. aino_kivela, 73 seuraajaa

Listassa on muutama todellinen supervaikuttaja suomalaisessa some-ympäristössä. Kun tuloksia arvioidaan, niin tällaisiin asioihin kiinnittäisin huomiota. (Edit: osittain kyse on siitä, että he olivat mukana varsinaisessa SuomiAreenan keskustelussa, ja siksi heitä mainittiin useasti Twitter-kommenteissa.) Merkittävimpien mielipidevaikuttajien välityksellä keskustelu saattaisi levitä laajemmallekin ja sillä voisi olla muitakin (joskus yllättäviä) vaikutuksia – tavallisimmin se, että joku toimittaja tarttuisi juttuun ja kirjoittaisi siitä lehteen isompien joukkojen luettavaksi.

Osaltaan näiden käyttäjien seuraajamääristä siis muodostui Viesti Ryn alkuperäinen väite 320 000 tavoitetusta ihmisestä. Sivumennen sanoen ei ole epätavallista, että keskeisimmät käyttäjät tässä verkostossa olivat myös eniten seurattuja. Suositut käyttäjät ovat vähän niin kuin retweet-, maininta- ja vastausmagneetteja – sen lisäksi, että heillä on suora yhteys muita useampiin käyttäjiin.

Verkostokartan muodosta voi myös tehdä johtopäätöksiä. Keskustelijat muodostivat pääosin hyvin tiiviin verkoston aiheeseen liittyen. Kartasta ei erotu paljonkaan selvästi muista erillään olevia ryhmittymiä, vaan useimmat klusterit (pallukoiden värit) sekoittuvat iloisesti toisiinsa. Verkoston keskimääräinen klusterointiluku on 0,4, mikä myös kertoo suhteellisen tiiviistä verkostosta.

Toisinaan näkee verkostokarttoja, jotka jakaantuvat selvästi useampiin verkoston osiin, joista osa on lähempänä keskustaa ja osa kauempana liittyen keskustaan vain toisten klustereiden kautta. Tässä tapauksessa sellainen on vasemman ylänurkan oranssi klusteri. Ainoa selvästi muista erillään oleva klusteri on oikean alakulman punainen porukka (se on kuvan ottamista varten vedetty lähemmäksi muita), joka liittyy vain yhdellä yhteydellä muuhun verkostoon.

Yhteenvetoa

Toivottavasti tämä tapaus on opiksi siitä, miksi viestijöiden kannattaa tuntea käyttämiensä some-palvelujen

a) Käyttäjämäärät. Eli mitä voi enintään odottaa tarkasteltavana aikana ja toisaalta: mikä lukema ei kerta kaikkiaan voi pitää paikkaansa.

b) Analytiikka. Ainakin peruskäsitteet on syytä tuntea ja olla sotkematta toisiinsa: mahdolliset näyttökerrat, näyttökerrat, yksilöidyt tavoitetut ihmiset.

Lisäksi tapaus on opetus siitä, miten vaikeaa on korjata oma virheensä – jopa viestinnän ammattilaisten ammattijärjestölle. Viesti Ryn kirjoituksen pointti perustui suurelta osin isoon lukuun 320 000, jonka luultiin tarkoittavan tavoitettuja ihmisiä. On hämmästyttävää, että lukua ei alunperin tarkistettu huolella, mutta viimeistään virheen tultua esille olisin odottanut sen selväsanaista korjaamista, että kyse ei ollutkaan tavoitettujen ihmisten määrästä, ja samalla esimerkin näyttämistä koko viestintäalalle, miten virhetilanteessa pitäisi toimia. Heille oli kuin tarjottimella paikka alan eettisen johtajuuden näyttämiselle.

Mutta kun ei, niin ei. Selvän korjauksen sijasta Viesti Ry muutti lauseen sanamuotoja, ja nyt se on tällainen: ”Aiheen Twitter-tavoittavuus oli lähes 320 000.” Vaikka teksti on lähes teknisesti hyväksyttävissä (minkä kyseenalaistan, syyt edellä), niin siitä syntyy edelleen monelle analytiikkaa tuntemattomalle lukijalle kuva, että aihe olisi tavoittanut 320 000 ihmistä. Miksi käyttää moista lukemaa, jonka merkitys ja informaatioarvo on lähes olematon?

Minulle tämä ”korjaus” näyttäytyy niin, että oikeastaan Viesti Ry ei halunnut tuoda selvästi esiin tekemäänsä virhettä, joka johtui aiheen huonosta tuntemisesta ja jonka kokoluokka oli vähintäänkin yhden ylimääräisen nollan luokkaa.

Eettisyys ei ole sitä, että yritetään peittää oma virhe. Tässä tapauksessa se olisi ollut sitä, että olisi pyritty selkeästi korjaamaan virheestä lukijoille syntynyt väärä käsitys ja selitetty, mistä se johtui.


Pidin eilen Restamaxille koulutuksen sosiaalisesta mediasta Tampereella. Koulutus jakaantui somen tilannekatsaukseen sekä somen käyttöön yrityksen toiminnassa – pääasiassa markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa.

Avaa esitys SlideSharessa

Johanna Vuorenmaa Hehku visual -yrityksestä kävi tekemässä koulutuspäivästä visuaaliset muistiinpanot:

Kooste 1_HartoPönkä_Sosiaalinen media_tilannekatsaus-01

Kooste 2_HartoPönkä_Sosiaalinen media_yrityksen toiminnassa-01


Pidin tänään luennon sosiaalisesta mediasta opetuksessa uuden OPS:in näkökulmasta oululaisille opettajille. Koulutuksen järjesti Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut.

Tarkempia aiheita olivat mm.

– Mitä OPS sanoo sosiaalisesta mediasta ja mitä se tarkoittaa vuonna 2016?
– Mitä asioita sisältyy sosiaalisen median käyttöön koulussa?
– Sosiaalisen median taidot osana yleissivistystä ja tulevaisuuden taitoja
– Sosiaalisen median palvelut osana oppimisympäristöä
– Some ja pedagogiikka
– Koulun someketin laadinta: yksityisyys, tekijänoikeudet, käytöstavat
– Oppilaiden kännyköiden ja muiden omien laitteiden käytön pelisäännöt koulussa
– Käytännön haasteita ja ratkaisuja niihin

Avaa esitys SlideSharessa

Lisäys 3.5.2016: Tässä esityksen alussa oleva suomalaisen koulun murrosta ja sen vaikuttimia esittävä kuva. Kuvaa saa käyttää CC-BY -lisenssin mukaan, eli tekijä ja linkki lähteeksi.

koulun-murros-ops-2016.png

Koulun aiemmat toimintatavat – ja ns. perinteisen opetuksen – haastavat 1) teknologian/yhteiskunnan murros, 2) lasten ja nuorten käyttäytymisen murros sekä 3) oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros. Ensimmäinen vaikuttaa kahteen muuhun. Ja tämän kaiken keskiössä on koulu, erityisesti opetus (sisällöt, menetelmät, oppimisympäristö) sekä toimintakulttuuri, joka on uuden OPS:in tekstejä mukaillen käytännön tulkinta koulun opetus- ja kasvatustehtävästä. Ja sen tekevät opettajat.


Pidin eilen vanhempainillan sosiaalisesta mediasta Tupoksen koululla. Mukavasti päästiin jutun juureen kiinni – kiitos osallistujille!:)

Avaa esitys SlideSharessa


Luennoin eilen nuorten sosiaalisen median käytöstä Kainuun ammattiopiston tekniikan ja liikenteen alan opettajille. Esityksestä muodostui aika tuhti tilannekatsaus tämän hetken some-maailmaan. Lopussa käsitellään lisäksi kysymystä, mitä digitaitoja niin sanotuille diginatiiveille tulisi kouluissa opettaa – eli mitä he eivät omin päin vapaa-ajan somen käytössä opi.

Avaa esitys SlideSharessa


viestintataidot-monilukutaito-kriittinen-ajattelu

Kirjoitin Äidinkielen opettajain liiton vuosikirjaan (2016, toim. Kaisa Leino ja Outi Kallionpää) artikkelin monilukutaidosta ja sosiaalisesta mediasta opetuksen näkökulmasta. Koko kirja on luettavissa liiton jäsenille heidän extranetissään ja piakkoin se löytyy myös kirjastoista.

Oma artikkelini löytyy myös alta verkkoversiona. Huom. viitatessasi artikkeliin käytä lopussa olevaa lähdeviitettä.

Avaa julkaisu SlideSharessa

Lähdeviite:

Pönkä, H. (2016) Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa. Teoksessa ”Monilukutaitoa digiaikaan – lukemisen ja kirjoittamisen uudet haasteet ja mahdollisuudet”, Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2016, toim. Kaisa Leino ja Outi Kallionpää.


Yle haastatteli minua Facebookin hupitesteistä. Aihe näyttää kiinnostavan, joten jatkan täällä siitä vielä pari sanaa.

Se, mitä tietoja antaa, riippuu testistä. Esimerkiksi suosittu Nametests.com voi pyytää seuraavia tietoja riippuen, minkä testin tekee:

  • Julkinen profiili
  • Sähköpostiosoite
  • Kaverilista
  • Aikajanajulkaisut
  • Kuvat

Yleensä pyydetään vähintään julkiset profiilitiedot ja sähköpostiosoite. Niillä saadaan jo kartutettua testifirman markkinointirekisteriä.

Tiedot annetaan tarkalleen siinä kohdassa, kun käyttäjälle näytetään tällainen ilmoitus – ja jos käyttäjä luvan hyväksyy:

facebook-testi-nametests-290316

Eli tässä kohtaa pitäisi olla hoksottimet tarkkana, että haluaako tietojaan antaa ollenkaan vain testin tekemisen ilosta ja ainakin sen suhteen, että antaa vain ne tiedot, mihin on valmis!

Yleensähän näistä mennään nopeasti ohi ajattelematta sen tarkemmin. Suosittelen ajattelemaan ja klikkaamaan ”Peruuta”.

Jos tiedot on kuitenkin antanut, niin ne päätyvät testifirman käyttöön. Nametests.com:in eli saksalaisfirman nimeltä Social sweethearts GmbH:n käyttöehdot löytyvät täältä ja yksityisyysehdot täältä.

Käyttöehdoista löytyy muun muassa tällaisia kohtia:

4. Obligations concerning your data and contact information

4.1. You are responsible for ensuring that the information you provide us on you are correct, complete, legally permitted and free from any rights of third parties, and for informing us of any changes to the information you have provided.

4.2. You are responsible for informing us of any changes to the information you have provided. The address and contact details of the customers are kept up to date. Disadvantages caused to customers due to incorrect information, go to their risk at expenses. Disadvantages that arise due to incorrect information for us will be charged to the customer if the incorrect information is within their own sphere of responsibility.

8. Provision of usage and representation rights by the user

8.1. You shall provide us free of charge and unlimited in terms of location,time and type of use with the non-exclusive right to copy, edit, modify, adapt, alter, edit, translate, make derivative works of, publicise, and process the legally protected content, information and data provided by you or in your name and to transfer these rights to third parties such as subcontractors or other users (e.g. in relation to embedding or modification of user generated content).

8.2. With regard to the geographic, material, temporal and personal scope, the above provision of rights is effected only insofar as it is required for our fulfillment of the contractual services and subsequently expires automatically. Before initiating legal action, you shall notify us of any usage of the rights outside of this framework and give us an opportunity to stop using these rights or to limit their usage to the required extent.

Lyhyesti sanottuna käyttäjä sitoutuu antamaan itsestään oikeita tietoja ja jopa kertomaan tietojensa muuttumisesta.

Nametests.com puolestaan saa ilmaiseksi ajasta, paikasta ja käyttötavasta riippumattomat oikeudet kopioida, muokata, kääntää, liittää, tehdä johdannaisteoksia ja julkaista saamiaan sisältöjä ja tietoja. Oikeudet voidaan myös siirtää (tai myydä) kolmansille osapuolille.

Jäljessä oleva kohta 8.2. tarkoittaisi, että Nametests.com menettäisi oikeutensa sen jälkeen, kun palvelu on toimitettu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että käyttäjä antaa palvelua käyttäessään pysyvän oikeuden käyttää tietojaan. Luen tämän niin, että Nametests.com säilyttää itsellään oikeuden päättää, kuinka kauan tietoja voidaan käyttää ja milloin ne poistetaan.

Oikeustoimia välttääkseen Nametests.com edellyttää kohdassa 8.2. käyttäjiä myös kertomaan mahdollisista oikeustoimista etukäteen. Siinä tilanteessa he ilmeisesti olisivat valmiita poistamaan käyttäjän tiedot rekistereistään tai ainakin rajoittamaan tietojen käyttöä.

Tietojen poisto ei kuitenkaan paljon auta, jos ne on jo siirretty/myyty kolmansille osapuolille esimerkiksi markkinointikäyttöä varten. Tästä käyttäjät eivät voi tietää, sillä yritysten väliset sopimukset ovat yleensä salaisia.

Parasta pysyä erossa näistä.


Pidin eilen esityksen vuorovaikutuksesta ja ohjauksesta verkossa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Verkko-ohjaaja -hankkeen osallistujille. Teemoja olivat mm. ohjauksen tietopankit, vuorovaikutus chat-keskusteluissa, vertaisryhmät some-palveluissa kuten esimerkiksi WhatsAppissa, yhteisöllinen työskentely, etäluennot ja -ohjaus, videoneuvottelut sekä some-palvelujen käyttöehdot, pelisäännöt ja tekijänoikeudet.

Avaa esitys SlideSharessa

Tällaisen kuvan koostin tätä koulutusta varten verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteista:

Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Kuvaa saa käyttää CC BY -ehdoin.


Kävin eilen pitämässä elämäni ensimmäisen vanhempainillan Paavolan koululla. Osallistujat olivat 4.-6.-luokkalaisia vanhempineen ja aiheena oli sosiaalisen median tietopaketin ohella mm. nettikiusaaminen ja somen käytön pelisäännöt.

Avaa esitys SlideSharessa

Aiheeseen liittyen kannattaa katsoa myös tuore Lastensuojelun keskusliiton julkaisu: Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa

Tämä olisi ollut hyvä lähde esitykseenikin, mutta valitettavasti löysin sen tähän settiin liian myöhään.


Väitän, että…

Väität, mutta mistä tiedät?

Koska kuulin kaveriltakin.. 

Sehän oli mielenkiintoinen yksittäiskertomus. Jatka toki koska-sanan harjoituksia.

Kaikki mun Facebook-tutut ovat samaa mieltä.

Epäilemättä myös se toinen kaverisi, vanhempasi, kummin kaiman serkkusi ja muut some-kuplaasi kuuluvat ovat samaa mieltä kanssasi, mutta ei siitä vielä edustavaa mielipidekyselyä saa.

Tämän nettiäänestyksen mukaan se on yleinen mielipide! 

Yleisen mielipiteen mukaan Maa olisi yhä litteä.

Mä tiedän tästä asiasta, koska olen tehnyt sitä ja tätä…

Jos kerran tiedät, niin perustele väitteesi oikeilla argumenteilla äläkä egoistisilla julistuksilla.

Perustele itse! Et vaan halua myöntää totuutta!

Mielelläni, jos ensin esität yhdenkin perustellun argumentin, jolle olisi järkeä esittää vasta-argumentti.

Olet eri mieltä vain, koska olet vassuri / demari / viherpiipertäjä / kepulainen / kokkari / suvakki / ties mikä!

Käänteinen argumentum ad hominem, eli sillä, kuka ja mikä minä olen, ei ole merkitystä arvioitaessa sinun väitteitäsi.

Luin lehdestäkin, että se ja se olivat samaa mieltä.

Mielenkiintoista. Miten se ja se perustelivat väitteensä?

Jos minulta olisi kysytty, niin…

Ehkä siihen on syynsä, miksi sinulta ei kysytty.

Se on kuitenkin täysin mahdollista!

Ehkä tai sitten ei.

Monien tutkimusten mukaan…

Jos nyt ensiksi kerrot yhden tutkimuksen, johon viittaat, niin katsotaan tarkemmin.

Lue sitten tämä (linkki), tämä (linkki) ja tämä (linkki)!

En aio käyttää loppuiltaa lukemalla lähettämiäsi linkkejä ja keksimällä sinulle argumentteja. Jos linkkien takana on jotain, mikä tukee väitettäsi, lainaa kyseiset kohdat, niin voimme jatkaa keskustelua niistä. Ja saattaisihan käydä niinkin, että jos lukisin linkittämäsi tekstit läpi, niin ne vain todistaisivat sinun olevan totaalisen väärässä.

Kyllä se vaan näin on ja mulla on oikeus mielipiteeseen! 

Yhtä hyvin voidaan sanoa X, Y ja Z.

Sananvapaus koskee toki trollejakin.

keep-calm-and-don-t-feed-the-troll-48

Lisää aiheesta: Kehnojen Argumenttien Kuvakirja.
(Kiitos vinkistä Arja P.!)




Blog Stats

  • 509,652 hits
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 8 448 muun seuraajan joukkoon