Sosiaalisen median katsaus 12/2017

Uusin some-tilastokatsaus valmistui eilen, olkaa hyvät:

Katsauksen osiot / sisällysluettelo:

Suomalaiset somessa vuonna 2017, s. 2
Sosiaalisen median käytön kehitys, s. 14
Nuorten somen käyttö, s. 21
Senioreiden somen käyttö, s. 29
Eri somepalveluista tarkemmin, s. 34
Some uutisten ja valeuutisten kanavana, s. 41
Some kansalaisten osallistumisympäristönä, s. 50
Some ja yritykset, s. 56
…ja vielä!, s. 66

Esityksen sekä tässä postauksessa olevien kuvien jakaminen, näyttäminen ja käyttäminen kaikin tavoin on paitsi sallittua, myös toivottua. Jotta tekijänoikeudet eivät olisi esteenä esim. julkiselle esittämiselle, on esitys jaettu Creative Commons Nimeä -lisenssillä.

Koko katsaushan perustuu tiedon jakamiseen: siihen, että eri tahot ovat tutkineet ja selvittäneet somen käyttöä Suomessa ja muualla. Allekirjoittaneelle on jäänyt vain katsauksen koostaminen. Se oli tällä kertaa huomattavan helppoa verrattuna some-katsausten ensimmäisiin versioihin vuosina 2009-2010, jolloin some-kyselyitä Suomesta sai kaivaa kissojen ja koirien kanssa.

Uudet YouGovin tilastot suomalaisten somen käytöstä

Sain syksyllä Teostolta käyttööni aiemmin julkaisemattomia tuloksia YouGovin keväällä tekemästä kyselystä. Sen pohjalta tein katsaukseen slidet nro 3-7, 23 ja 32, jotka löytyvät myös alta kuvina. Kyseessä on jatkoa vuoden 2015 kyselylle, johon tämän kertaisia tuloksia voikin verrata. Vertailu löytyy toki myös esityksestä slidestä nro 17.

Kun puhutaan somepalvelujen käytöstä, törmätään aina kysymykseen, mitä vastaajilta on itse asiassa kysytty. Tässä tapauksessa kysymyksen asettelu oli: ”käytätkö tällä hetkellä yhtä tai useita seuraavista palveluista?” Valitettavasti YouTubea ei ollut mukana samassa kysymyksessä, vaan sitä kysyttiin erikseen. Olen yhdistänyt kuvaajiin YouTubea koskevat tulokset, joissa vastaajat ovat kertoneet käyttäneensä YouTubea vähintään edellisen vuoden aikana. YouTuben %-luvut eivät siis ole aivan yhteismitallisia muiden tulosten kanssa.

Huom. tässä kyseessä on kotitalouden tulot per vuosi.

Tilastokeskukselta pitkät kehityslinjat

Tilastokeskus julkaisi 22.11.2017 tuoreimmat viralliset tilastot suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyseessä on ainoa virallisen tahon tekemä vuosittainen kansallisesti edustava kysely, jossa myös sosiaalinen media on huomioitu. Tilastokeskus ei mene kysymyksissä juurikaan yksittäisten somepalvelujen tasolle, mutta vuosittaisia tuloksia yhdistämällä saadaan esille pitkän ajan trendit. Seuraavat kuvaajat tein tähän katsaukseen:

Tärkeimpiä tuloksia

Katsotaanpa tuloksia sitten tarkemmin. Koko 73:n dian katsausta en kuitenkaan ala tässä perkaamaan. Kannattaa katsoa esitys yltä ja pysähtyä jokaisen sliden kohdalle miettimään, mitä ne kertovat erikseen ja yhdessä.

En juurikaan nosta tuloksista tällä kertaa esiin yksittäisten somepalvelujen käyttäjämääriä tai %-lukemia. Niissä kun on kohtalaista heittoa riippuen siitä, mitä kyselyä käyttää lukujen lähteenä. Sen sijaan pyrin nostamaan esiin kehityssuuntia ja kiinnostavia yksityiskohtia.

Facebook kasvaa yhä ollen suomalaisten eniten ja useimmin käyttämä somepalvelu.
Kakkossijasta kilpailee YouTube ja WhatsApp. Jos katsotaan päivittäistä käyttöä, WhatsApp pesee YouTuben kirkkaasti.
YouTube on tärkein viihdepalvelu ja vain aniharva tubettaa itse, jonka vuoksi voidaan kyseenalaistaa, pitäisikö sitä edes käsitellä somepalveluna. Toisaalta jokaisella somepalvelulla on leimalliset käyttötarkoituksensa: Facebook on yleissome, jossa tärkeintä on yhä yhteydenpito tuttaviin, WhatsApp keskittyy lähipiirin yhteydenpitoon, Twitter mm. verkostoitumiseen, uutisiin ja brändien seurantaan, LinkedIn työelämään jne.
Instagram on kivunnut muutamassa vuodessa neljänneksi yli miljoona suomalaista tavoittavaksi somepalveluksi. Nuorilla se on kolmanneksi suosituin heti WhatsAppin ja YouTuben jälkeen. Instagramia käyttää kuitenkin jo kaiken ikäiset – myös yli 50-vuotiaat.
Kyselyjen mukaan Google+ on suomalaisten viidenneksi suosituin somepalvelu. Suurinta sen käyttö on kyselyissä 50-65-vuotiailla. Suhtaudun tähän tulokseen skeptisesti ja epäilen osan vastaajista sekoittaneen plussan muihin Googlen palveluihin, sillä Google+ ei omiin silmiini näytä suomalaisten käyttäjien osalta kovinkaan aktiiviselta. Esimerkiksi 60-90-vuotiaiden somen käyttöä selvittäneessä kyselyssä Google+:aa ei nähty tarpeelliselta edes ottaa mukaan.
Twitterin tulokset vuonna 2017 tehdyissä kyselyissä yllättivät positiivisesti. Näyttää siltä, että Twitter on erityisesti 12-17 ja 30-39-vuotiaiden suosiossa. Twitter näyttää siis tekevän uutta tulemista teinien voimin.
Snapchatin osalta kaikki ovat varmasti jo kuulleet sen nopeasta yleistymisestä erityisesti alle 18-vuotiailla ja parikymppisillä. Snapchatin kasvu näyttää hidastuneen tänä vuonna. Vieläkään se ei ole kuin harvojen yli 30-vuotiaiden käytössä.
LinkedIn on pystynyt hieman kasvattamaan käyttäjämääriään viime vuosina. Se on varsinkin toimihenkilöiden ja 40-50-vuotiaiden suosiossa.
Twitteriä on tituleerattu eliitin somepalveluksi. Tätä ajatusta vahvistaa se, että Twitteriä suosivat varsinkin käyttäjät, joiden kotitalouksilla menee taloudellisesti hyvin. Jos isoja tuloja pidetään merkkinä elitismistä, niin Twitteriä elitistisempi on vain LinkedIn.
Facebook ja YouTube ovat koko kansan somepalveluita tuloluokkaan katsomatta.
Miehet ja naiset käyttävät somea yleisesti ottaen hyvin samalla tavalla siltä osin, mitkä somepalvelut ovat suosituimpia. Miehet ovat kuitenkin hivenen aktiivisempia Twitterissä ja LinkedInissä. Muissa naiset vievät voiton.
Yrittäjien luulisi olevan sosiaalisesta mediasta hyvin perillä, ja kasvuun pyrkivät yritykset ovatkin panostaneet näkyvyyteensä somessa. Kuitenkin yrittäjät erottuvat tilastoissa sillä, että he itse käyttävät sosiaalista mediaa muita ihmisryhmiä vähemmän. Kun somea ei itse käytetä, niin ei ole ihme, jos sitä tunnetaan huonosti ja esimerkiksi omien kohderyhmien tavoittaminen somessa nähdään isoimpana haasteena yritysten somen käytölle.
Opiskelijat ovat aktiivisimpia ja monipuolisimpia sosiaalisen median käyttäjiä. Tässäpä vinkki varsinkin pk-yrityksille, jotka ovat isoja yrityksiä jäljessä somen hyödyntämisessä.
Suurin kehitys viime vuosina on tapahtunut yli 50-vuotiaiden somen käytössä. Se on sekä kasvanut että monipuolistunut merkittävästi. 50-65-vuotiaiden suosituimmat somepalvelut ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp.
Blogien lukeminen pitää edelleen pintansa kaikissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaat ovat löytäneet blogit aiempaa laajemmin.
Eri lähteisiin perustuvan arvioni mukaan Twitterissä on Suomessa kuukausittain n. 140 000 twiittaajaa ja kaikkiaan noin 224 000 twiittaajaa ja lukijaa yhteensä. Vuositasolla vähintään satunnaisia Twitterin käyttäjiä on noin 400 000. Lisäksi twiittejä lainataan moniin verkkolehtiin, mikä selittänee kyselyissä saadut huomattavasti suuremmat käyttäjämäärät.
Some on monelle tärkeä uutislähde ja valtaosa törmää uutisiin somessa myös ilman tarkoitusta. Uutisten kannalta tärkein somepalvelu on Facebook.
Verkkopalvelut ja sosiaalinen median ovat yhdessä kaikkein tärkein uutiskanava 18-24-vuotiaille – siis tärkeämpiä kuin tv, radio ja lehdet.
Eniten valeuutisia ovat huomanneet jakaneensa vahingossa 25-34-vuotiaat. Kotimainen mediakin saa pyyhkeitä uutisoinnistaan. 60 % suomalaisista pitää todennäköisenä, että presidentinvaaleihin pyritään vaikuttamaan levittämällä valeuutisia verkossa.
Kuntien somen käyttö on vielä pääosin yksittäisten aktiivisten ihmisten varassa. Kuntalaiset seuraavat kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa vasta vähän.
Noin 40 % suomalaisista on nähnyt somessa vihapuhetta joitakin ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan. Itse nettihäiriköinnin kohteeksi on joutunut erityisesti 16-35-vuotiaat – 4 % kaikista suomalaisista. Sukupuolten välillä nettihäiriköinnin kohteeksi joutumisessa ei Tilastokeskuksen mukaan ole luvuissa juuri eroa.

Jos jokin tärkeä pointti mielestäsi puuttuu tai haluat kysyä jostakin kohdasta lisää, niin laitathan kommenttia. Tai jos jokin oleellinen lähde on jäänyt puuttumaan katsauksesta, niin otan ilomielin vinkkejä vastaan.

Miltä somen tulevaisuuden kehitys näyttää, siihenkin tämä katsaus antaa mielenkiintoisia näkökulmia. Palaan ensi vuoden ennakointiin tarkemmin myöhemmin.

Lopuksi toivotan hyvää Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää kaikille.

Sosiaalinen media verkostojen ja ryhmien työn tukena (esitys)

Pidin tänään koulutuksen OK-opintokeskukselle sosiaalisen median käytöstä verkostojen ja ryhmien työn tukemisessa. Koulutus lähetettiin videoneuvotteluna OK-opintokeskuksen muille paikkakunnille.

Avaa esitys SlideSharessa

Pilvipalvelut, Googlen työkalut ja älypuhelinten käyttö opetuksessa (esitykset)

Olin eilen Kajaanissa kouluttamassa pilvipalveluiden ja mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa lukion opettajille. Koulutuksen järjesti ISOverstas.

Hieno päivä, päästiin mukavasti kokeilemaan uusia asioita ja oppimaan niiden opetuskäyttöä. Kuten aina, tärkeintä on järjestää opettajille aikaa, että he pääsevät itse tekemään, tutkimaan ja pohtimaan teknologiaa pedagogiseltakin kannalta. Kiitos osallistujille! 🙂

Esitykset:

Avaa esitys SlideSharessa

Ammattiopen uudet TVT-työkalut ja -menetelmät (esitys)

Tänään pidin verkkokoulutuksen KSAO:n ja EKAMI:n opettajille. Aiheena oli tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käyttö opetuksessa, painopisteinä jakaminen, sosiaalisen median palvelut, tablet-sovellukset, pedagogiset mallit ja opetuksen suunnittelu.

Vaikka koulutus oli suunnattu ammatillisen puolen opettajille ja esimerkit ovat enemmän siltä puolelta, niin suosittelen muillekin opettajille ja koulutussuunnittelijoille katsomaan esityksen läpi. Ainakin osallistujien ensipalaute oli positiivista ja itsekin olin parituntiseen koulutukseen tyytyväinen – lukuunottamatta pientä sekaannusta, kun välitin iPadilta Reflectorin kautta PC:lle peilattua kuvaa Adobe connectiin. 🙂

Avaa esitys SlideSharessa

Sosiaalisen median katsaus 09/2013 (esitys)

Vuoden työnalla/roikkumassa ollut sosiaalisen median katsaus tuli lopulta valmiiksi, olkaa hyvät:

Avaa esitys SlideSharessa

Kyseessä on järjestyksessä viides some-katsaus. Aiemmat löytyvät täältä.

Aika paljon on muuttunut siitä, kun tein edellisen katsauksen vuonna 2011. Nettipalveluiden TOP 10 on pysynyt samana, mutta uusia nousevia palveluita on monia, esim. Tumblr, Instagram ja Pinterest. Facebookin kiinnostavuus erityisesti nuorten keskuudessa on laskenut ja nuoret ovat alkaneet käyttämään yhä enemmän myös muita palveluita. Facebook on nuorille itsestäänselvyys, mutta ei enää varsinainen ”nuorten palvelu”. Ehkä juuri tämän takia Yahoo osti Tumblrin ja Facebook Instagramin – kumpikin hulppeaan miljardin dollarin hintaan.

Jos sosiaalisen median kehitystä parina viime vuonna pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se sana olisi ”monipuolistunut”. Teemme yhä enemmän henkilökohtaisia valintoja, missä some-palveluissa aikaamme vietämme. Facebook on toiminut ”massoille” ikään kuin porttina, jonka kautta on löydetty koko somen ja verkkoyhteisöjen kirjo. Jokaiselle löytyy jotakin.

Toisaalta sosiaalinen media on arkipäiväistynyt. Miten muuten voisikaan olla, kun yli puolet yli 16-vuotiaista suomalaisista käyttää jotain some-palvelua? Kohta tuskin enää puhutaan sosiaalisesta mediasta. Se ei johdu siitä, että sosiaalinen media katoaisi johonkin vaan siitä, että ”sosiaalisista toiminnoista” on tullut itsestään selvä osa kaikkia verkkopalveluita ja varsinaisista some-palveluista kiinteä osa enemmistön arkipäivää.

P.S. Jos katsaukseen valitsemani palvelut ja tilastot eivät riitä, löydät loput taustamateriaalit ja linkit wikistä.

Verkko- ja mobiiliopetuksen perusteita sekä verkko-/some-maailman tilannekatsaus (esitykset)

Vietin eilisen Pyhäjoen lukiolla sikäläisen Open Päivitys -koulutuksen aloituspäivän merkeissä.

Olin paikalla kouluttajana, mutta samalla opin paljon itsekin. Esimerkiksi: tietääkö joku toista lukiota, joka käytännössä toimittaa kunnan viikottaista tiedotuslehteä systeemillä, joka tutustuttaa opiskelijat oppipoika-mestari-mallilla sekä lehden toimittamiseen että yrittäjyyteen? Kuulumiset-lehden teossa on mukana myös vastapäinen Saaren koulu (peruskoulu 1-9) ja sen historia juontaa peräti vuoteen 1988 asti.

Alla eilisen esitykseni:

Avaa esitys SlideSharessa

Verkko-opetuksen ja sosiaalisen median perusteet (esitys) + lista some-palveluista

Olin tänään kouluttamassa Oulun aikuiskoulutuskeskuksella (OAKK) verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa. Kyse oli Open Päivitys -täydennyskoulutushankkeeseen kuuluvasta koulutuksesta. Kiitokset aktiivisille osallistujille – hyvää keskustelua ja pohdintaa! 🙂

Kirjoittelen myöhemmin lisää Open Päivityksen blogiin, nyt laitan vain nopeasti aineistoja muidenkin nähtäväksi:

Avaa esitys SlideSharessa

Alla ”pitkä versio” listastani, johon olen kerännyt hyviä netti-/sosiaalisen median palveluita. Aloitin listan keräämisen aikanaan Oulun yliopistolla untuvikkona koulutusteknologian opettajana vuonna 2009, mutta nyt päivitin sitä uudemmilla some-palveluilla sekä poistin edesmenneet. Harmittavan monta hyvää palvelua on saanut jo mennä: Jaiku, Knol, Dabbleboard ja viimeisenä Posterous. Pian lähtöpassit saa myös iGoogle. Nerokkaita palveluita kaikki.

Lista on laadittu sosiaalisen median käyttöä aloitteleville, mutta jospa siitä olisi iloa muillekin.

Lista suosittelemistani netti-/some-palveluista

RSS-syötteet ja aloitussivut
- Google Reader ja RSS-syötteet
- iGoogle – aloitussivu (lopetetaan tänä vuonna)
- Netvibes – aloitussivu
Yhteisöpalvelut ja keskustelu
- Ning – yhteisösivusto, keskustelut, blogit, ryhmät
- Edu20.org – ”web 2.0 -oppimisympäristö”
- Google Groups – keskusteluryhmät
- Edmodo – ryhmäkeskustelut, tehtävät, kalenteri, tiedostot, yms.
- Twitter – mikroblogi ja yhteisö
- Facebook – yhteisöpalvelu, etenkin ryhmät ja sivut
- Google+ – yhteisöpalvelu, huomaa uudet ryhmätoiminnot
- Yammer – organisaation sisäinen keskustelukanava
- TodaysMeet – yksinkertainen keskustelukanava esim. tapahtuman ajaksi
Ohjelmia tiedon jäsentämisen ja prosessoinnin tueksi
- Google Docs/Drive – jaetut tiedostot, asiakirjat, laskentakaaviot, esitykset, kyselylomakkeet
- Google Sites – wiki/www-sivusto
- Wikispaces – wiki
- Purot.net – wiki
- Etherpad (muistio.tieke.fi) – jaetut muistiinpanot
- Mind42 – miellekartat
- Bubbl.us – miellekartat
- MindMeister – miellekartat
- Spicynodes – animoidut miellekartat
- Evernote – muistiinpanojen hallinta kuvien tekstintunnistuksella, muistiinpanojen jakaminen
Sosiaaliset kirjanmerkit ja kuratointi
- Diigo – jaetut kirjanmerkit ja www-sivuihin liittyvät muistiinpanot, myös yhteisöpalvelu
- Pinterest – kuvalliset linkkikokoelmat
- Scoop.it – linkkikokoelmat
- Paper.li – päivittäinen some-sanomalehti
- Flipboard – päivittäinen some-sanomalehti iPadille
- Delicious.com – sosiaaliset kirjanmerkit
- PearlTrees – sosiaaliset kirjanmerkit käsitekarttana
Kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmat
- Splashup – Photoshop netissä
- SUMO Paint – Photoshop netissä
- Creately – diagrammien ja kuvioiden piirtäminen
Esitykset
- Slideshare – esitysten ja dokumenttien jakaminen sekä upottaminen esim. blogiin
- VoiceThread – puheella kommentoidut esitykset
- Prezi – ”zoomaava” esitystyökalu näyttävien esitysten tekoon
Median ja tiedostojen jakaminen
- Flickr – kuvat
- Instagram – kuvat (kännykästä)
- Youtube – videot
- Vimeo – videot
- Khan Academy – opetusvideot (flipped classroom)
- TEDx – tapahtumavideot
- Dropbox – tiedostojen jako
- Box.net – tiedostojen jako
- SkyDrive – tiedostojen jako
Resurssipankit ja oppimisaihiot
- LeMill – oppimisaihiopankki + ryhmät
- Wikipedia ja WikiMindMap – avoin tietosanakirja
- Wikiopisto – avoimet verkkokurssit
- Wikikirjasto – avoin kirjasto
- Wikimedia Commons – avoin mediapankki
Aikataulut ja projektit
- Google Calendar – kalenteri
- Doodle – aikataulujen sopiminen (myös muista vaihtoehdoista päättäminen)
- Scrumy – minimalistinen projektinhallinta
- Basecamp – projektinhallintaohjelma
- Producteev – erilainen projektinhallintaohjelma
Viestintäohjelmia
- Google Talk – monikäyttöinen viestintäohjelma
- Adobe Connect
- Skype
- Google+:n hangout-ryhmävideochat

Sosiaalinen media kaupungin ja kaupunkilaisten kohtaamisessa (esitys)

Olin eilen kouluttamassa sosiaalista mediaa Oulun kaupungin työntekijöille. Aiheena oli erityisesti se, miten kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa voidaan tehdä avoimemmaksi sekä osallistaa kaupunkilaisia.

Oli todella hienoa huomata heti tilaisuuden alussa, kuinka osallistujat olivat tulleet paikalle avoimin mielin. Osallistuminen olikin aktiivista niin pöytäkeskusteluissa kuin Yammer-kommentoinnissakin. Yammeriin jäi talteen yhteiset muistiinpanot ja monta hyvää ideaa toteutettavaksi. Sitten ei muuta kuin tekemään! 🙂

Avaa esitys SlideSharessa

Verkostohaastattelu mobiilikäyttöjärjestelmistä: 1. iOS, 2. Android, 3. MeeGo, 4. Windows Phone

Tein Twitterissä ja Facebookissa pikaisen verkostohaastattelun mobiilikäyttöjärjestelmistä:

Osallistu verkostohaastatteluun: mitkä mielestäsi parhaat kännyköiden käyttöjärjestelmät tällä hetkellä, TOP3? Bloggaan tästä.

Sain vastauksia yhteensä 20. ISO KIITOS vastaajille! 🙂 Kaikki eivät nimenneet kolmea parasta ja yksi vastaaja jakoi ykkössijan kahdelle. Itse en vastannut lainkaan. Tässä tulokset:

	1. sijoja	2. sijoja	3. sijoja	Yhteensä
iOS	7	3	4	14
Android	5	6	4	15
MeeGo / Maemo Harmattan (N9)	5	0	1	6
Windows Phone	2	6	5	13
Maemo 5/Fremantle (N900)	1	2	0	3
Jailbreakattu iOS	1	0	0	1
MeeGo Reconstructed (Mer)	0	0	2	2
Symbian	0	0	1	1

Noudattaen perinteistä ”mitalitaulukkolaskentaa” julistan kyselyn voittajaksi Applen iOS:n, joka sai eniten ykkössijoja.

Hyvänä kakkosena tulee Googlen Android, joka myös mainittiin kaikista useammin. Hiukan yllättäen kolmoseksi nousi MeeGo / Maemo Harmattan. Neljäs oli Microsoftin Windows Phone ja se sai kolmanneksi eniten mainintoja.

MeeGon hyvää sijoitusta voi pitää yllättävänä, koska kyse on käyttöjärjestelmästä, jota on käytetty vain kahdessa kännykässä: Nokia N9:ssä ja ohjelmistokehittäjille suunnatussa N950:ssa. Myös Nokia N900:ssä käytetty Maemo 5/Fremantle pärjäsi kohtuullisesti.

Muita kyselyssä menestyneitä käyttöjärjestelmiä käyttäviä kännyköitä on huomattavasti enemmän markkinoilla kuin Maemon eri versioita ja johdannaisia. Joku voisi huomauttaa aiheellisesti, että eniten tällaisessa kyselyssä kerää mainintoja ne käyttöjärjestelmät, joita on käytössä eniten, koska ne tunnetaan siksi yleisimmin. Jos ykkössijojen määrä suhteutetaan mainintojen yhteismäärään, niin tuloslista näyttää tältä (mukana vähintään 3 mainintaa saaneet):

MeeGo / Maemo Harmattan (N9), 83,33 %
iOS, 50,00 %
Android, 33,33 %
Maemo 5/Fremantle (N900), 33,33 %
Windows Phone, 15,38 %

MeeGoa / Maemo Harmattania voisi pitää ”kisan” moraalisena voittajana.

Riippuen arviointitavasta voittajia olivat siis iOS (eniten ykkössijoja), Android (eniten mainintoja) ja MeeGo / Maemo Harmattan (suhteessa eniten ykkössijoja). Windows Phone pääsi TOP3:een vain mainintojen määrässä mitattuna.

Keiden mielipiteet tässä näkyvät?

On selvää, että tällaiseen kyselyyn vastaaminen vaatii hieman ”normikäyttäjää” enemmän kokemusta mobiililaitteiden eri käyttöjärjestelmistä. Tämä tuli esiin parissakin kommentissa:

@mandrl: @hponka Luulen, että harva osaa kunnolla arvioida… Ehkä @Kanttila. 🙂

Miia Äkkinen: Tämä oli gallupin tulos, kun vastaajina asiantuntijat. Kehtaanko edes tunnustaa, että itselleni käyttöjärjestelmällä ei ole mitään väliä, kun en tunne niitten toimintalogiikkaa yhtään.

Sen mitä vastaajista osaan sanoa, niin arviolta noin puolet heistä oli ns. tehokäyttäjiä tai alan asiantuntijoita. Tämä selittänee osaltaan Maemojen nousemista esiin tuloksissa.

Miten vastauksia perusteltiin?

Vastausten perustelut liittyivät useimmin käyttöliittymien ominaisuuksiin. Facebookissa tämä nousikin keskustelun pääteemaksi:

Matti Pisilä: Harto, käsitepoliisin kaino pyyntö, mitäs jos tekisit heti blogiartikkelisi aluksi palveluksen sivistykselle ja määrittelet mitä käyttöjärjestelmä tarkoittaa. Tämä pyyntö siksi, että tässäkin kommentoinnissa näyttää nousevan esille enimmäkseen käyttöliittymiin liittyvät argumentit. Varsinaisista käyttöjärjestelmätason ominaisuuksista olisi myös kiva lukea kommentteja, antakaahan tulla!

Harto Pönkä: Totta kyllä, että keskustelussa on kiinnitetty huomiota käyttöliittymiin enemmän kuin käyttöjärjestelmätason ominaisuuksiin. Minua se ei ole häirinnyt, koska käytettävyys on tavalliselle käyttäjälle tärkeintä.

Teemu Pääkkönen: Jep, itsekin kommentoin täysin tietoisesti käyttöliittymään ja käyttäjäkokemukseen liittyviä asioita, vaikka käyttöjärjestelmästä pyydettiin kommentteja.

Perttu Havulehto: Normikäyttäjälle käyttöliittymä ja käyttäjäkokemus ovat yhtä kuin käyttöjärjestelmä. Se on ihan sama mitä niiden takana tapahtuu kunhan homma toimii.

Karri Anttila: Käyttäliittymä on jokaisella käyttiksellä omansa, siksi helposti puhutaan synonyyminä vaikka ymmärretäänkin ero.

Alla käyn kommentteja läpi käyttöjärjestelmittäin, mutta ensimmäiseksi lienee paikallan lainata tähän Facebookissa tykätyin kommentti:

Sami Köykkä: Itselläni kokemusta eniten iosista. Tykkään siitä samasta syystä kuin kuusnepasta, amigasta ja windowsista aikoinaan: kaikki parhaat ja hauskimmat jutut tulevat ekaksi sille. Lisäksi kun itsellä on full apple experience, eli kaikki vehkeet applea, smoothisti sujuvista asioista tulee nykyaikainen miellyttävä fiilis. Toki siinäkin on ongelmansa, kuten kaikissa muissakin systeemeissä, mutta päällimmäisenä tuntemuksena ei ole jatkuva pieni tai iso v*tutus kuten symbianissa loppuaikoina tai windowsissa viime vuosina (se on tosin hiljalleen menossa parempaan suuntaan). Lisäksi on hauska profiloitua apple-fanipojaksi, siinä on oma hipsterihtävä sisäpiiritunnelmansa, joka tosin on hiljalleen pienenemässä. Android-porukka vaikuttaa ulkoapäin katsottuna hieman alemmuudentuntoiselta kolhoa tavanomaisuutta arvostavalta posselta ja WP-porukka epätoivoisilta konsulteilta. Sitten pistesijoilla olijoista Meego on kuin Babylon5: paljon hypetystä tulevaisuudessa olevista isoista asioista, ihan kivan näköinen mutta fanilauma suorastaan ärsyttävä. Eli tunnepohjalla mennään voimakkaasti ja pahoittelut jos subjektiivinen kärjistäminen loukkasi jotakuta 😉

Kommentteja iOS:stä

Perttu Havulehto: iOS menee androidin ohi juuri suljetun ympäristön varmistaman käyttäjäkokemuksen myötä. Tämä tulee tosin varmaan muuttumaan kun Jobs ei ole enää vahtimassa kokonaisuutta kustannuksista välittämättä.

Jari Laru: iOS ei oikeasti ansaitsi edes sijaa 7 omassa arvostelussani – UI on ihan kauhea (minulla on iPad ja iPod Touch). Appsit nostavat sen arvosteluasteikolle.

Teemu Pääkkönen: 2) iOS. Suurin vahvuus appsit. Käyttöliittymä auttamattoman vanha ja tylsä. Vahvuus myös ekosysteemi: Applen laitteet vaan yksinkertaisesti toimii.

Karri Anttila: iOS on helppo, yksinkertainen, mutta jo liiankin kanssa. Se ei ole parissa vuodessa käyttökokemukseltaan kehittynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että se on jäänyt paikalleen samalla kun muut ovat kehittyneet. Widgettien tai active-tiles kaltaisten ratkaisuiden puute, huonosti hyödynnetty ilmoituspalkki ylhäällä, aina pitää avata sovellus jos haluat tietää mitä siellä tapahtuu… Aina pitää palata kotinäkymään jos haluat vaihtaa toiseen sovelluksen joka ei ole auki ”moniajossa”.

Kommentteja Androidista

Kari Haakana: No Androidin ykkösaseman puolesta puhuu muokattavuus ja ei-ihan-niin-paha lock-in kuin Applella sekä saatavilla olevien ohjelmien määrä. Muuten ollaan aika tasoissa, jos asiaa katsoo aivan tavallisen kuluttajan silmin.

Esko Vääräsmäki: ‎1) Android
Perusteluja:
+ Helppo koodata omia juttuja
+ Hymiö peli (The Lost Smileys, saa mainita blogissa:)
+ Launcherit (ex, awt, regina, etc.)

Teemu Pääkkönen: 3) Android. Vaarassa sirpaloituminen. Versioiden kirjo suuri. Teknisesti hienoja laitteita monelta valmistajalta. Etuna myös muokattavuus muihin verrattuna.

Teemu Korpi: Android on mielestäni sekava räpellys ja appsit sekalaisia virityksiä. Olen tosin käyttänyt vain halpismalleja ja käyttisversiota 2.2 ja 2.3. iOS tuntuu omimmalta.

Karri Anttila: Android on omalla tasollaan. Se on muokattava, antaa valmistajille mahdollisuuden luoda oman käyttöliittymän ja siten omanlaisensa käyttökokemuksen. Antero on myös täysin valmis suoraan paketista, eli ei ole pakko säätää jos ei halua. Fragmentoituminen, no sanotaanoko näin että jos KEHITTÄJÄ on tehnyt sovelluksensa oikein, toimii se kaikilla laitteilla jotka tukevat standardeja. Käytännössä siis kaikilla valtamerkeillä sovellukset toimivat jos ne on tehty kunnolla.

Kommentteja MeeGosta / Maemo Harmattanista

Teemu Pääkkönen: Meegoa olen pari kertaa kokeillut ja fiilikset käyttöliittymän osalta samat kuin iOS:sta, siis vanhanaikainen.

Jari Laru: Meego-Harmattan eli N9 on kaikkea muuta kuin vanhanaikainen. Sen käyttöliittymähän on palkittu moninkertaisesti asiantuntijoiden toimesta ja on paradigmaltaan erittäin moderni. Juuri N9:n SwipeUI totuttaa liian hyvälle ja sitten sitä turhautuu kun ”joutuu” käyttämään esim. iPadia josta puuttuu se sama joustavuus sovellusten välillä liikkumisessa ja sovellusten sulkemisessa. Ja tietenkin se moniajo.

Kommentteja Windows Phonesta

Perttu Havulehto: Win on kiva käpistellä, teknisesti mukava ja hyvän näköinen, jotkut jutut on MS:lle ja Nokialle tyypiliseen tapaan tehty turhan vaikeasti.

Teemu Pääkkönen: ‎1) WP. Käyttäjäkokemus on hieno, esim. päivittyvät livetilet ja integrointi some-palveluihin ovat ominaisuuksia, joista ei halua enää luopua. Marketplacesta löytyy tarvittavat ohjelmat, mutta matkaa Appleen on paljon. Suurin este menestyksen tiellä taitaa olla muutosvastarinta: käyttäjät on tottuneet tietynlaiseen käyttöliittymään. Lumia myös muotoilultaan hieno laite.

Tuo WP7:n pitkä sovelluslista on itse asiassa nerokas, kun sitä oppii käyttämään: eli pääsee hyppäämään sovelluksen alkukirjaimella listassa oikeaan kohtaan.

Jari Laru: Nerokas? LOL. WP7:ssa on widgetit. Ne on niitä susirumia laatikoita siinä etusivulla. Niiden ongelma on vain se, että laatikoihin ei mahdu juuri mitään (eikä niitä ilmeisesti pysty kovinkaan vapaasti suurentelemaan).

Karri Anttila: WP on nouseva, sen käyttöliittymä on raikkaan erilainen, mutta toimiva. Sillä on vielä paljon potentiaalia joka ei ole realisoitunut. KEhittäjät ovat vasta löytämässä sitä ja näyttäisi siltä että WP:lle sovelluksia alkaa tekemään moni sellainen jolla on tausta vahvasti Windowsin työpöydällä. Tämä on samaan aikaan uhka ja mahdollisuus, mutta jos kehittäjät näkevät vaivaa tutustuakseen mobiilin erilaisuuteen, voi heiltä tulla uusia ajatuksia siihen miten asiat pitäisi tehdä.

Kuka voittaa ekosysteemisodan?

Varsinaisten käyttöjärjestelmien ominaisuuksien (lue: käyttöliittymien) lisäksi useampi kommentoi ns. ekosysteemien välistä taistelua markkinaosuuksista (hieman toistoakin):

Perttu Havulehto: iOS menee androidin ohi juuri suljetun ympäristön varmistaman käyttäjäkokemuksen myötä.

Teemu Pääkkönen: Vahvuus myös ekosysteemi: Applen laitteet vaan yksinkertaisesti toimii.

Juha Ritala: Toiseksen pelkkä käyttöjärjestelmien vertailu on minusta hieman lyhytnäköistä, koska paras ei edes aina voita. Kauemmaksi tulevaisuuteen katsottaessa ekosysteemi ratkaisee. Omaa suosikkihevostani en paljasta, koska en tiedä sitä itsekään 🙂

Jari Laru: EN usko että suljettu ekosysteemi voittaa tätä sotaa. Applen suljettu ja MS:n me-too-melkein-yhtä suljettu systeemi rajaavat paljon mahdollisuuksia ulkopuolelle. Esim. AppleTV:tä ei voi käyttää TV:nä (MyhtTV client) ennen sen jailbreikkausta. Miksi laitteen nimi on kuitenkin AppleTV??

Itse uskon Androidin ottavan harteilleen voittajan seppeleen – täydellinen se ei ole, mutta siinä on jotain analogiaa videoformaattikisaan välillä VHS-Betamax. Betahan oli se parempi systeemi (iOS, WP7 jne..)

Karri Anttila: OS tulee kasvattamaan markkinaosuuksia fanboi osaston ja massojen ansiosta. Nyt Apple on päässyt siihen vaiheeseen, että tuulipukukansakin ostaa iLaitteita. Ei siinä mitään pahaa, päinvastoin. Nyt vain Applen pitää ruveta siihen vaikeaan, eli uudistamaan käyttöjärjestelmäänsä (ja KÄYTTÖLIITTYMÄÄ), jotta massat jaksavat pysyä kiinnostunaina. Kuulostaako tutulsta ongelmalta? Sellaiselta Espoon suunnassa koetulta? Reagointi pitää tehdä pian ja sen pitää olla oikean suuntainen tai koejausliikkeen pitää olla myös nopea. Applen etu on se, että iOS laitteita on vähän ja päivittäminen on helpohkoa.

Tällaista tällä kertaa. Verkostoni ovat puhuneet. 🙂

Kirjastoista sosiaalisen median osallistamisagentteja (esitys)

Tänään pidin kirjastojen työntekijöille tunnin luennon sosiaalisen median mahdollisuuksista LM Tietopalvelujen tapahtumassa Oulussa.

Jännä juttu, että eilen opettajien kanssa 40 slideä tunnissa oli liikaa laskettu, mutta tällä kertaa se tuntui liian vähältä, kun aikaa jäi runsaasti yli. Olin varannut aikaa keskustelulle, mutta sitä syntyi vähemmän kuin odotin, vaikka yritin herätellä. Sinänsä aihe ja sanomani tunnuttiin otettavan hyvin vastaan, mutta kouluttajana olen aina vähän pettynyt, jos keskustelua ei synny, koska oppiminen tapahtuu vasta prosessoinnin kautta. Kommentoikaahan hyvät osallistujat, miksi näin, niin jutellaan lisää. 🙂

Avaa esitys SlideSharessa