Tilastokeskuksen tuoreet some-tilastot julki: kasvua eniten yli 65-vuotiailla, pikaviestipalvelut jo 48 %

Tilastokeskus julkaisi eilen tuoreet tilastot tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyse on vuosittain tehtävästä kyselystä, jonka tulokset ovat väestötasolla edustavia. Vastaajat ovat 16-89-vuotiaita.

Minua tuloksissa kiinnosti etenkin yhteisöpalvelujen (Facebook, Twitter ym.) käytön kehittyminen. Kasvua onkin tullut taas roimasti. Paremman kuvan kehityksestä saa, kun sitä tarkastelee useamman vuoden jaksolla (kuva allekirjoittaneen koostama, saa käyttää):

yhteisopalvelut-3kk-2011-2015

Kokonaisuutena suomalaisista 16-89-vuotiaista sosiaalista mediaa käyttää 3 kk:n aikana tätä nykyä n. 53 %, viikottain 50 % ja lähes päivittäin 43 %.

Ehkä kiinnostavin tulos on, että suhteellisesti suurinta kasvu on ollut yli 65-vuotiaissa, mukaanlukien 75-89-vuotiaissa. Kasvu on suurta myös 45-64-vuotiaissa. Määrällisesti kasvu on huomattavasti isompaa kuin pelkistä %-luvuista voi päätellä, sillä yli 47-vuotiaiden ikäluokat ovat kooltaan selvästi suurempia kuin heitä nuorempien.

Yhteisöpalvelujen lisäksi muista sosiaalisen median palveluista löytyy tietoa taulukosta, jossa käydään läpi netin käyttötarkoituksia edellisen 3 kk:n aikana. Tässä poimintoja (kaikki 16-89-v.):

  • Tiedon etsintä wikipedioista tai vastaavista verkkotietosanakirjoista, 66 %
  • Pikaviestipalveluiden käyttö älypuhelimella, 48 %
  • Viestien kirjoittaminen internetiin (keskustelupalstat, yhteisöpalvelut jne.), 48 %
  • Blogien lukeminen, 36 %
  • Tiedostojen tallentaminen pilvipalvelun levyasemalle, 32 %
  • Internet-puhelut ja videopuhelut, 24 %
  • Kirjoittanut Internetsivustolle yhteiskunnallisia tai poliittisia mielipiteitä, 6 %

Näistä nostaisin esiin pikaviestipalvelujen käytön älypuhelimilla, jota kysyttiin nyt ensimmäisen kerran. Ja heti sen käyttöaste on peräti 48 % (16-74-vuotiailla peräti 53 %)! Jos sitten miettii, mistä pikaviestipalveluista on kyse, niin tuskin osun pahasti harhaan, jos sanon, että kyse on ennen muuta WhatsAppin käytöstä. 

Samaan aikaan lähetettyjen tekstiviestien määrä jatkaa laskuaan.

Ja nämä vastaukset on siis kerätty keväällä, vaikka tulokset tulivat julki vasta nyt. Oletan, että vuoden päästä pikaviestipalvelujen käyttö on kasvanut vielä huomattavasti nykyisestä.

Toinen kiinnostava tieto oli blogien lukeminen. Viime vuonna nähtiin uusi ennätys, kun 44 % 16-89-vuotiaista kertoi lukevansa blogeja. Nyt pudotusta oli tapahtunut jopa 8 %-yksikköä.

Jos sitten katsotaan netin käyttöä eri laitteilla, niin tässä netin käyttö omalla älypuhelimella:

sutivi_2015_2015-11-26_kat_002_fi_001

Ja tässä vastaavasti tablet-laitteet (vähintään yksi kappale vastaajan taloudessa):

sutivi_2015_2015-11-26_kat_002_fi_002

WhatsApp ja muut viestipalvelut syövät sekä Facebookin että tekstiviestien suosiota

Eilen oli sanomalehti Kalevassa juttu siitä, miten WhatsApp, Kik Messenger, Snapchat ja muut uudehkot viestipalvelut nakertavat tekstiviestien suosiota. Minulta oli jutussa pari kommenttia, mutta päätin kirjoittaa tarkemmin aiheesta. Tekstareiden sijaan aloitan kuitenkin Facebookista.

Ovatko suomalaisteinit jättämässä Facebookin?

Olen seurannut Facebookin suomalaisten kävijämääriä usean vuoden ajan. Tietolähteenä olen käyttänyt Facebookin mainoskoneen ilmoittamia lukemia. Aiempina vuosina oli tavallista, että aina kun uusi sukupolvi ”13-vuotiaita” liittyi vuoden aikana Facebookiin, niin lukumäärä oli suurempi kuin mitä Suomessa oli kyseisen ikäisiä ihmisiä yhteensä (lisää aiheesta täällä). Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen viime vuonna lukema jäi alle 100 %:iin koko ikäryhmän koosta.

Vuonna 2000 syntyneitä eli viime vuonna 13 vuotta täyttäneitä suomalaiskäyttäjiä on Facebookin mukaan nyt 54 000 (tyttöjä 30 000 ja poikia 24 000) mikä on n. 90 %:ia koko ikäryhmästä. Lukemat ovat karkeita likiarvoja, koska Facebook siirtyi viime vuoden aikana ilmoittamaan luvut tuhansien tarkkuudella.

Entä miltä näyttää, kun verrataan Facebookia aktiivisesti käyttävien teinien lukumääriä muutaman viime vuoden aikana? Alla olevaan kuvaajaan olen laittanut vuosina 1992-1999 syntyneiden käyttäjien määrät Facebookissa kolmena ajankohtana 2011-2014:

Suomalaisteinit Facebookissa 2011-2014 (kuvaa päivitetty 14.1.2014)

Kuvaa klikkaamalla näet sen isompana. (Edit 14.1.2014: kuva päivitetty, nyt mukana 1999 syntyneiden määrä 23.2.2013, lisäksi 16-vuotiaiden määrää korjattu v. 2014 alussa)

Vuoden 2014 alun luvut lienevät käytännössä v. 2013 lopun/joulukuun lukuja, koska Facebook mittaa aktiivisten käyttäjien määrää kuukausittain. Facebookin nykyisten lukujen epätarkkuuden vuoksi käytän vertailussa tuhansiin pyöristettyjä lukuja. Tietääkseni tämä on kuitenkin ensimmäinen ja tarkin vertailu aiheesta, joten pieni epätarkkuus sallittakoon. 😉

Vedenjakajana näyttää olevan vuonna 1996 syntyneet eli nykyiset 17-vuotiaat: he ovat ensimmäinen ikäluokka, joiden määrä on Facebookissa vähentynyt 22.7.2011 kerättyjen tietojen jälkeen. Sitä vanhemmissa ikäluokissa määrä on lisääntynyt ja sitä nuoremmissa määrä on vähentynyt kiihtyvästi. Hiukan yllättävänä voi pitää v. 1995 syntyneiden määrän isohkoa kasvua viime vuonna.

Merkittävin suomalaisteinien käyttäjämäärän vähentyminen näkyy kuitenkin nuoremmissa: tällä hetkellä 15- ja 14-vuotiaissa. Nyt 14-vuotiaita on Facebookissa jopa 20 000 vähemmän kuin 16-vuotiaita, vaikka ikäluokat ovat suunnilleen saman kokoiset. Suhteellisesti 16- ja 14-vuotiaiden käyttäjien määrän ero on n. 30 %.

Kyse on ISOSTA muutoksesta, sillä tätä ennen kehitys on ollut tasaista ja käyttäjämäärät ovat olleet kasvussa. Koska selvillä trendimuutoksilla on tapana jatkua, niin ennustan Facebookin käytön laskevan entisestään yhä nuoremmilla ikäluokilla.

Miten käy tekstiviestien?

Viestintävirasto on tilastoinut lähetettyjen tekstiviestien määriä puolivuosittain. Muokkasin heidän julkaisemastaan kaaviosta tähän paremmin sopivan version:

Suomessa lähetetyt SMS- ja MMS-viestit 2007-2013

Tarkemmat luvut käyvät ilmi Viestintäviraston taulukosta, josta tärkein näkyy tässä:

SMS-viestit, milj. kpl Rivimuutos % Muutos % verrattuna 1S2012
1S2012 2795
2S2012 2700 -3,4
1S2013 2555 -5,4 -8,6
2S2013 ? ? ?

Tuoreimpia eli viime vuoden toisen puoliskon lukemia ei vielä ole julkaistu, mutta mikäli vuoden 2012 toisella puoliskolla alkanut laskeva suuntaus on jatkunut ja odotusteni mukaan entisestään kiihtynyt, niin varovaisenkin arvion mukaan puhutaan 15 %:in laskusta alle kahdessa vuodessa.

On kiinnostavaa nähdä, milloin operaattorit suostuvat puhumaan isosta muutoksesta – kyse kun lienee vuositasolla jo yli puolesta miljardista lähetetystä tekstiviestistä vähemmän kuin vuonna 2012. Epäilemättä tekstareiden väheneminen tuntuu jo operaattoreiden rahakirstuissa. Niin, miksipä lähettää tekstiviestejä, kun WhatsAppissa ja muissa some-palveluissa viestin voi lähettää ilmaiseksi kunhan netti on käytössä? Ei ihme, että halvan netin ajan julistetaan loppuvan pian.

Kuinka moni käyttää WhatsAppia?

WhatsApp tuntuisi olevan useiden lähteiden mukaan tämän hetken ”suurin voittaja” teinien ja parikymppisten viestintäpalveluna. Tämän voi jokainen varmistaa lataamalla WhatsAppin kännykkäänsä ja katsomalla, kuinka moni omista kontakteista jo palvelua käyttää.

Ikävä kyllä kovin luotettavia kyselyitä WhatsAppista ja vastaavista ei Suomesta vielä löydy. Ainoa laajasti uutisoitu kysely on tehty v. 2013 keväällä/alkukesällä Vaasan yliopistossa. Lainaus YLE:n uutisesta:

Vaasan yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret käyttävät viestinnässään sähköpostia, puhelinta ja Facebookia. Tutkijoita yllätti WhatsApp-applikaation suosio. Siinä, missä sähköposti oli 100 prosenttisesti nuorten suosima kommunikointiväline ja Facebook ja puhelin 99-prosenttisesti, WhatsAppia käytti jo 83 prosenttia nuorista opiskelijoista.

Tutkimusta varten haastateltiin reilut sata Vaasan yliopiston 20 – 25-vuotiasta opiskelijaa. Kommunikointikanavia, joiden käyttöä tutkimuksessa analysoitiin, olivat sähköposti, puhelinsoitto, Facebook, Twitter, WhatsApp ja Skype.

Kyseessä oli siis yksittäisen oppilaitoksen kysely eikä yleistettävä tilastollinen tutkimus. Ehkä juuri siksi ”tutkimuksesta” ei löytynyt enää mitään Vaasan yliopiston nettisivuilta, vaikka Google yhä löytääkin sivun, jossa siitä on aikoinaan ollut tiedote.

Lähes samoihin aikoihin eli v. 2013 keväällä tehtiin toinen huomattavasti laajempi kysely suomalaisnuorten sosiaalisen median käytöstä ebrand Suomen toimesta. WhatsApp nousi esiin vain yhdessä kohtaa tuloksia:

Tutkimuksen mukaan 14 % nuorista käyttää mobiililaitteella eri sosiaalisen median palveluita kuin tietokoneella käytettäessä. Tällöin suosituimmiksi mobiililaitteilla käytettäviksi palveluiksi nousivat Instagram, Kik Messenger, WhatsApp, Twitter, Foursquare sekä GifBoom.

Toisaalta kun samassa yhteydessä kysyttiin nuorten suosituinta sosiaalisen median palvelua, WhatsApp ei yltänyt edes tuloksiin mukaan. Tätä selittänee se, ettei WhatsApp ollut mukana tutkijoiden laatimassa valmiissa listassa, vaan vastaajien olisi pitänyt muistaa mainita se erikseen. Mikä puolestaan kuvaa hyvin some-maailman muutosten nopeutta: vaikea tässä on perässä pysyä. 🙂

Vähän lisää + yhteenvetoa

Jonkun sosiaalisen median palvelun suosion kasvu on aina jostain muusta ajankäytöstä pois. Toisaalta yksittäinen ihminen tarvitsee vain rajallisen määrän erilaisia viestintäkanavia. Viime vuosien kehityssuunta on ollut, että käyttäjät eriytyvät useampiin some-palveluihin ja kanaviin tarpeidensa ja tottumustensa mukaan.

  • Alle 17-vuotiaat ovat alkaneet siirtymään vähitellen Facebookista muihin some-palveluihin.
  • Alle Facebook-iän (13 v.) olevat nuoret eivät liity Facebookin enää läheskään yhtä suurissa määrin kuin heitä vanhemmat.
  • Tekstiviestejä lähetetään jatkuvasti yhä vähemmän – todennäköisesti juuri siksi, että ilmaisia nettipohjaisia vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla.
  • Nuorten viestikanavina nousussa ovat tällä hetkellä etenkin WhatsApp, Kik Messenger ja Instagram, joka on vast’ikään lisännyt yksityisviestit ominaisuuksiinsa. Ne vähentävät myös Facebookin käyttöä, mutta Facebook pitää pintansa yli 20-vuotiailla.

Ilmiö on tuttu maailmalta, joten ei ole yllätys, että sama tapahtuu meilläkin. Yleensä tällaiset USA:ssa ensiksi nähdyt muutokset netin käytössä näkyvät Suomessa yhden – kolmen vuoden viiveellä.

P.S. Laajempaa tulevaisuuden ennakointia oli viime kirjoituksessa.