Google Chrome OS -käyttöjärjestelmän ennakointia

chrome_os

Ennustaminen tai ennakointi, kuten nykyisin on tapana sanoa, on vaikeaa. Vuosi sitten osuin kuitenkin oikeaan, kun kirjoitin näin:

Chrome pyrkii käyttöjärjestelmäksi, jolla ajetaan ihan kaikkia ohjelmia.

Tulevaisuudessa meillä voi olla tietokoneita, joissa on vain Googlen käyttöjärjestelmä-web-selain.

Tämä tulevaisuus toteutuu ensi vuonna, sillä Google ilmoitti heinäkuussa kehittävänsä Linux-pohjaista avoimen lähdekoodin Chrome OS -käyttöjärjestelmää, joka julkaistaan vuonna 2010. Ensin Google ”ajatteli uudestaan” web-selaimen ja nyt käyttöjärjestelmän. Chrome OS:n luvataan olevan nopea, yksinkertainen ja turvallinen – sekä ilmainen. Onpa yhteistyökumppaneiksi saatu jo tukku tietokonetoimittajia. Kuvaruutukaappauksiakin liikkuu netissä, mutta niiden aitoudesta ei ole takeita. Chrome OS:n kehitystä voi seurata kehitystiimin blogissa.

Saa nähdä toteutuuko myös toinen veikkaukseni/toiveeni, että Chromesta kehitetään vähitellen ns. sosiaalinen web-selain (Flock-like), johon integroidaan sosiaalisen median verkkopalvelujen toimintoja, kuten kaverilistat, pikaviestin, blogiin kirjoittaminen jne. Siltä Chrome-selaimen kehitys ei ikävä kyllä näytä. Vaikka versionumero on kivunnut kolmoseen asti, selaimen ominaisuudet eivät ole juuri kasvaneet, vaan kehitys on tapahtunut konepellin alla.

Nykyinen Chrome-selain edustaa siis linjaa, jossa selaimen tehtävänä on toimia pelkästään web-sovellusten käyttöliittymänä. Näyttääkin siltä, että Googlella osataan kyllä kehittää 1) hyviä web-sovelluksia ja -palveluja ja 2) hyviä työpöytäsovelluksia (esim. Picasa, Google Earth, SketchUp), mutta webin ja työpöydän integroinnissa toisiinsa on reilusti toivomisen varaa (no, onhan Google Desktop). Tämä tuskin muuttuu Chrome OS:n myötä, sillä sen tärkein ominaisuus sanotaan olevan nopea pääsy web-sovelluksiin, mikä viittaa siihen, että Chrome OS ei sisällä paljon muuta kuin Chrome-selaimen. Kun kaikki on netissä, ei ole tarpeen integroida webiä ja työpöytää.

Otan pari esimerkkiä. Chrome OS:ään tuskin tulee RSS-lukuohjelmaa, koska sitä varten on Google Reader. Sähköpostit ovat Gmailissa, tapahtumat Google Calendarissa, toimisto-ohjelmana ja web-tiedostojen hallintana hyrrää Google Docs, puhelut soitetaan Google Talkilla. Ja tuskinpa siihen tulee toivomaani kaverilistaa ja pikaviestintä, koska sellaiset löytyvät parista edellisestä. Personoitu aloitusnäkymä saadaan iGooglella. Niin, ja unohdinko mainita tulevan Google Waven?

Chrome OS vs. Android?

Chrome OS:n lisäksi Google kehittää Android-käyttöjärjestelmää. Chrome OS on tarkoitettu miniläppäreille ja Android älypuhelimille – eli laitteille, joissa ei ole paljon muuta eroa kuin näytön koko. Molemmissa tärkeintä on pääsy web-palveluihin. Mikä muu yritys kehittäisi samaan aikaan kahta uutta käyttöjärjestelmää, joiden fokus on lähes sama, mutta joiden kehitystyö on toisistaan irrallista? Google kuittaa asian luovuudella:

While there are areas where Google Chrome OS and Android overlap, we believe choice will drive innovation for the benefit of everyone, including Google.

Pakko uskoa, kun näin sanotaan ja tehdään. Sama luovuuden filosofia lienee Googlen kaiken toiminnan takana. Googlen visiona tuntuu olevan tehdä kaikkea eikä keskittyä mihinkään. Ainakaan kaikki munat eivät ole samassa korissa. Jos toinen floppaa, jää vielä toinen.

Google haluaa oman käyttöjärjestelmän, ja kovasti. 🙂

Miten Chrome OS tulee menestymään (ja milloin)?

Chrome OS:ää on jo tituleerattu pommiksi, joka tappaa Windowsin. Itse en sellaiseen jaksa uskoa, sillä vaikka ilmaisia vaihtoehtoja (Linuxeja) on ollut jo pitkään saatavana, Windows on edelleen suosituin käyttöjärjestelmä lähes 90%:n osuudellaan. Mykistävä luku. Chrome OS lähtee liikkeelle nollasta, joten on ”hieman” ennakoitua puhua Windowsin tappajasta tai siitä, että Chrome muka romahduttaisi tietokoneiden hinnat. Jos jostakin on Windowsin uhkaajaksi, niin Mac OS X:stä, ja siitäkin vain jos Apple hyväksyisi sen asentamisen PC:eihin.

Toinen mittatikku Chrome OS:n tulevaisuudelle on Chrome-selaimen suosio. Sen suhteen näyttää hyvälle, sillä vuodessa Chrome on kaapannut 6%:n siivun selainten välisessä kilpailussa. Mozilla/Firefox oli samoissa luvuissa vuonna 2004, minkä jälkeen meni kolme vuotta, että siitä tuli suosituin selain. Nähtäväksi jää, onko hyvä web-selain käyttäjille riittävä syy vaihtaa koko käyttöjärjestelmä. Toisaalta, jos käytät ennestäänkin Googlen web-palveluita, niin miksi et käyttäisi niitä myös Googlen käyttöjärjestelmällä?

Käyttäjille Windowsista luopuminen tarkoittaisi samalla kaikista Windows-ohjelmista luopumista. Silloin vastakkain ovat esimerkiksi Microsoft Officen ja Google Docsin ohjelmat. Ainakaan minä en ole vielä valmis vaihtamaan Officea täysin Docsiin. MUTTA emme tiedä, miten kehittyneitä Googlen ja muiden ohjelmistovalmistajien web-sovellukset ovat vaikkapa kahden vuoden kuluttua. Teknisesti kaikki edellytykset nopeaan kehitykseen ovat olemassa. Kysymys siis kuuluu, kauanko kestää, että web-sovellukset saavat työpöytäsovellusten etumatkan kiinni.

Luulen, että työpöytäsovellusten isomman mittaluokan hylkäämisessä tulee menemään ainakin vielä vuosikymmen. Google on Chrome OS:llä hyvissä ajoin liikkeellä ja saanee parin prosentin osuuden käyttöjärjestelmämarkkinoista muutamassa vuodessa. Kilpailijat eivät taatusti jää katsomaan kehitystä sivussa, minkä vuoksi Chrome OS:n antama pieni etumatka voi olla Googlelle merkittävä. Vielä suurempi etumatka Googlella on web-sovellusten puolella, joten Google on enemmän kuin hyvissä asemissa.

Google Chrome – mihin kehitys johtaa?

Täytän nyt lupaukseni kirjoittaa tarkemmin Google Chromesta, josta kirjoitin aiemmin. Chromen ominaisuuksista en raportoi, sillä kattava raportti syntyi Jaikuun muutamassa tunnissa julkaisun jälkeen.

Chromessa oli vain vähän uutta. Tärkein uudistus oli prosessien hallinta, jossa voi seurata jokaisen prosessin (www-selaimen välilehden) muistin ja suorittimen käyttöä. Googlen tavoitteena on selvästikin se, että www-selaimesta tulee vähitellen käyttöjärjestelmän korvaaja ohjelmien suoritusalustana, ja silloin on tärkeää, että yhden ohjelman (www-palvelun) kaatuminen ei kaada muita ohjelmia (www-palveluita). Prosessien hallinnan kautta voidaan siis sulkea kaatunut ohjelmaprosessi ilman, että koko www-selainta tarvitsee sulkea.

Uusia ominaisuuksia enemmän Chromessa oli pahoja puutteita. Täytyy toki huomioida, että kyseessä on vasta beta-versio, joka ei vielä sisällä lopullisen version kaikkia ominaisuuksia. Tein toivomuslistan, mitä ominaisuuksia ja piirteitä toivon Chromen 1.0 -versiosta löytyvän:

  • Sosiaalisen webin ominaisuudet
    Toivon Chromeen tulevan integrointeja sosiaalisen median ohjelmiin kuten blogeihin, wikeihin, Deliciousiin, Flickriin, Facebookiin, Jaikuun jne. Edelleen viittaan Flockiin.
  • Kaverilista ja pikaviestimet
    Sosiaalisesta web-selaimesta täytyy löytyä myös kaverilista, josta näen profiilit ja presencen eli kuka on online, missä ja mitä tekemässä. Kaverilistaan voisi integroida esim. Google Talkin, Skypen, Messengerin, Facebook-chatit, Jaiku-kanavat jne. Myös ryhmäkeskustelujen täytyy onnistua helposti.
  • Lisätoiminnot
    Jotta voisin ottaa Chromen ensisijaiseksi www-selaimeksi siitä täytyy löytyä tuki lisätoiminnoille samaan tapaan kuin Firefoxista. Lisätoiminnot mahdollistaisivat sen, että Chromelle kehitettäisiin työkaluja esim. web-sivustojen rakentamiseen ja toisten verkkopalveluiden hyödyntämiseen.
  • RSS-syötteiden lukija
    RSS-syötteiden tuen puuttuminen oli ehkä pahin pettymys Chromen betassa. On selvää, että RSS-syötteiden lukijan on löydyttävä nykyajan selaimesta.
  • Integrointi Googlen muihin ohjelmiin
    Saman valmistajan ohjelmien täytyy toimia kimpassa. Siitä hyötyy kaikki.

Tässä päällimmäiset toiveet. Integrointi ja sosiaaliset toiminnot näyttävät olevan päivän teema. 🙂


Mihin webin kehitys johtaa?

Millainen Chromesta sitten tuleekin, se vastaa tavalla tai toisella kysymykseen, millaisena Google näkee webin tulevaisuuden. Se ei olekaan mikään pieni kysymys!

Olen viime aikoina pyöritellyt ajatusta, että itse asiassa web-selaimista on hyvää vauhtia kehittymässä personoituja työkaluja – suorastaan henkilökohtaisia oppimisympäristöjä (PLE) samaan tapaan kuin blogeista jo aiemmin. Otan tällaisen kehityksen ilomielin vastaan, sillä se avaa taas uudenlaisia mahdollisuuksia opetuksen ja oppimisen näkökulmasta.

Toisena kehityssuuntana näen, että samaan tapaan kuin Windows Vistassa on työpöytävimpaimia (gadgetteja, siellä ruudun oikeassa reunassa), niin web-selaimien lisätoimintojen merkitys tulee kasvamaan. Veikkaan niistä pian kehittyvän saman tyyppisiä yhteisöllisiä pikkuohjelmia kuin Facebookin ohjelmat ovat tällä hetkellä. Parin vuoden sisällä meillä voi olla web-selaimeen integroituna työpaikan intranet tai koulun verkko-oppimisympäristö. Ne voivat koostua useista web-selaimeen liitetyistä ohjelmista sekä sosiaalisen median verkkopalveluista.

Ohjelmien kehitystä suurempana muutoksena näen kuitenkin sen, miten webin kehitys muuttaa yhteiskuntaa ja sosiaalisia käytäntöjä. Jo ns. web 1.0 oli vapaa, mutta web 2.0 ja sosiaalinen media ovat vieneet vapauden ja ennen muuta avoimuuden sekä tiedonjakamisen uudelle tasolle. Tulevaisuudessa meiltä vaaditaan rohkeutta ja taitoja toimia avoimissa verkkoyhteisöissä, jotka ovat kaikille julkisia. Niissä vallitsee hyvin erilaiset sosiaaliset pelisäännöt kuin mihin olemme tällä hetkellä tottuneet.

”Maailma muuttuu Eskoseni.”

Google Chrome – alkupaloja

Yllä on kuva Googlen web-selaimesta, Google Chromesta (lähde). Lisää screenshotteja täältä.

Google Chromen beta-versio julkaistaan julkaistiin vuorokauden sisällä. Lue lisää Googlen blogista ja sarjakuvasta, joka esittelee, mitä tuleman pitää.

Google Chrome pähkinänkuoressa:

  • Selkeä ja yksinkertainen kuten kuvasta näkyy
  • Lupaus nopeudesta ja turvallisuudesta
  • Käyttää Applen WebKit-selainydintä sivujen näyttämiseen.
  • Jokainen välilehti on oma ”hiekkalaatikko”-prosessi, joka ei kaatuessaan kaada koko selainta. Vähän niin kuin monta selainta samassa.
  • JavaScriptit suoritetaan lennossa samaan aikaan, kun sivua ladataan.
  • Osoiterivi on ”omnibox”, joka sisältää mm. automaattisen täydennyksen ja full text -haun. (Vrt. Firefox 3)
  • Yhdeksän suosituinta sivua -näkymä (kuvassa yllä). (Taas jotain samaa kuin Flockissa.)
  • Julkaistaan open sourcena aluksi Windowsille, myöhemmin myös Macille ja Linuxille
  • Tarkempi lista ominaisuuksista

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Vuonna 2006 Google ei kuulemma ”vielä” aikonut tehdä omaa www-selainta. Google mielestä aika on siis kypsä NYT. Mikä on muuttunut? Ainakin web on enemmän platform kuin koskaan aiemmin – ja isoksi osaksi Googlen palveluiden ja ohjelmien ansiosta.

Googlen kannalta oman web-selaimen tekeminen on järkevää. Tähän asti Google on joutunut tekemään tuotteensa muiden valmistajien selaimille. Se on epäilemättä hankaloittanut ja hidastanut kehitystä. Jatkossa tätä hidastetta ei enää ole. Chrome tulee vahvistamaan Googlen johtoasemaa web-ohjelmien valmistajana. Itse asiassa ylipäätään ohjelmien valmistajana.

Chromea on jo ehditty tituleerata Windowsin kaatajaksi. Chrome pyrkii käyttöjärjestelmäksi, jolla ajetaan ihan kaikkia ohjelmia. Chromessa nähtävä prosessien hallinta onkin käyttöjärjestelmille kuuluva ominaisuus. Se sisältää jopa muistin ja suorittimen käytön seurannan, joka mahdollistaa resurssisyöppöjen prosessien tunnistamisen ja lopettamisen. Karrikoidusti: kohta Windowsia tarvitaan vain Chromen käynnistämiseen. Tulevaisuudessa meillä voi olla tietokoneita, joissa on vain Googlen käyttöjärjestelmä-web-selain.

Edit klo 22:15: Chrome on julkaistu! Voit ladata sen täältä.

Edit klo 23:07: Chromen beta-versio vaikuttaa onnistuneelta ja ERITTÄIN nopealta selaimelta. Testiraportointia löytyy Jaikusta. Tarkempi arviointi Chromesta tulossa lähipäivinä.