Näillä Facebook-asetuksilla estät tietojesi käytön muilta yrityksiltä

Nyt tiedetään jo varmasti, että Facebook-testeillä saatuja tietoja on käytetty Cambridge Analytica -yrityksen toimesta Donald Trumpin vaalikampanjassa niin sanottuun vaalivaikuttamiseen. Facebook-datan ja profiloinnin perusteella tiedettiin, ketkä olivat todennäköisesti kenenkin ehdokkaan kannattajia, ja sen mukaan kohdistettiin mm. vaalimainontaa ja valeuutisia Facebook-käyttäjille.

Koko juttu ei olisi ollut mahdollinen, jos Facebook-käyttäjät eivät olisi itse sallineet käyttäjätietojensa siirtoa Facebook-sovelluksille. Tai jos Facebook ei olisi tätä mahdollistanut – ja mahdollistaisi vieläkin. Edelleen moni jakaa Facebook-dataansa kymmenille sovelluksille sekä tietysti mainoskäyttöön.

Alla on ohjeet, mitä kannattaa tehdä, jotta käyttäjätietoja ei siirrettäisi Facebookista ulos ja että niitä käytettäisiin mahdollisimman vähän myös kohdennettuun markkinointiin. Aiemmin vuotaneita tietoja nämäkään ohjeet eivät valitettavasti tuo takaisin.

1. Poista Facebookia käyttävät sovellukset

Poista kaikki Facebookia käyttävät sovellukset, jotka eivät ole sinulle välttämättömiä. Voit poistaa vaikka ne kaikki, sillä aktiivisesti käyttämäsi sovellukset pyytävät kyllä tarvitsemansa oikeudet uudestaan.

Poista myös tietojesi käytön lupa muiden eli Facebook-kaveriesi käyttämiltä sovelluksilta. Tämä tapahtuu kohdasta ”Muiden käyttämät sovellukset”.

Siirry sovellusasetuksiin: https://www.facebook.com/settings?tab=applications

2. Kytke mainosten kohdentaminen pois päältä ja piilota Facebookin sallimat mainosaiheet

Facebookin mainosasetuksissa voit estää seuraavien omien tietojesi käytön mainosten kohdentamiseen:

• Parisuhdetilanne
• Työsuhde
• Tehtävänimike
• Koulutus
• Toimintaasi perustuvat luokitukset – Facebook on lokeroinut jokaisen käyttäjän monella tavalla

Voit myös estää mainosten kohdentamisen sen perusteella, mitä sivustoja ja sovelluksia Facebook tietää sinun käyttäneen sekä tietojesi käytön mainosten näyttämiseen ulkopuolisissa sovelluksissa ja sivustoissa. Niin ikään voit estää toimintasi näkymisen Facebook-mainosten yhteydessä, esimerkiksi sen, että olet tykännyt jostakin Facebook-sivusta, jota mainostetaan.

Lisäksi Facebook antaa piilottaa kokonaan alkoholiin, vanhemmuuteen ja lemmikkeihin liittyvät mainokset.

Siirry mainosasetuksiin: https://www.facebook.com/ads/preferences/?entry_product=ad_settings_screen

3. Poista tarpeettomat oikeudet kännykän Facebook-sovellukselta

Kännykän Facebook-sovelluksen oikeudet pitää säätää erikseen. Tässäkin hyvä nyrkkisääntö on, että mitään oikeuksia ei pidä antaa ilman, että itse tarvitset jotain toimintoa, johon tiettyä oikeutta käytetään.

Periaatteessa Facebook-sovelluksen käyttöön riittää oikeus käyttää puhelimen muistia tietojen tallentamiseen. Itse olen sallinut Facebookille myös paikannuksen. Toisaalta en ole sallinut Facebookin käyttää kameraa, mutta moni varmasti sallii sen. Eli säädä oikeudet sen mukaan, mitä oikeasti tarvitset.

En sallisi esim. kontaktien, mikrofonin, puhelimen tai tekstiviestien oikeuksia Facebookille. Vaikka Facebookin ei tiedetä todistettavasti salakuuntelevan käyttäjiä, varmuus on paras. Ja kontaktini eivät vain yksinkertaisesti kuulu Facebookille (tosin monen käyttäjän kännykän kontaktitiedot Facebook on saanut kiertoteitse WhatsAppin kautta ja se käyttää niitä mm. kaveriehdotuksiin).

Android-puhelimissa voit tarkistaa Facebook-sovelluksen oikeudet seuraavasti:

1. Mene Asetuksiin
2. Siirry Sovellukset-kohtaan
3. Etsi listalta Facebook ja valitse se
4. Valitse ”Käyttöluvat”
5. Kytke ne oikeudet pois, joita et halua antaa

4. Poista Facebook Messengeristä ja muista lähteistä tuomasi kontaktitiedot

Jos olet joskus erehtynyt tuomaan Facebookiin tuttaviesi tietoja Facebook Messengeristä tai muista lähteistä, ei tietoja kannata suotta säilyttää Facebookilla. Facebook voi edelleen käyttää tietoja kaveriehdotusten tekemiseen sinulle ja myös muille.

Kaikki muualta tuodut yhteystiedot sekä lähettämäsi Facebook-kutsut löytyvät toiminnosta, jonka nimi on ”Hallitse kutsuja ja tuotuja yhteystietoja”.

Klikkaa näkymän lopusta kohdasta ”Poista kaikki yhteystiedot”.

Siirry kutsujen ja tuotujen yhteystietojen hallintaan: https://www.facebook.com/invite_history.php

5. Muista tämä jatkossa: älä anna Facebook-tietojasi hupitestiä vastaan!

Tästä aiheesta vuonna 2016 kirjoittamani juttu on edelleen ajankohtainen. Eivätkä Nametests.com:in käyttöehdot ole siitä mihinkään muuttuneet. Joten: älä jatkossakaan anna Facebook-tietojasi hupitesteille tai muille epämääräisille sovelluksille.

6. Tunne EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sinulle antamat oikeudet, mm. oikeus tulla unohdetuksi

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta eli GDPR:ää aletaan soveltamaan 25.5.2018 lähtien. Se antaa jokaiselle EU-kansalaiselle oikeuden vaatia tietojaan tarkistettavaksi rekisterinpitäjiltä eli esimerkiksi Facebookilta tai Facebook-sovelluksia ylläpitäviltä yrityksiltä. Niin ikään se sisältää oikeuden tulla unohdetuksi: eli voit jatkossa vaatia yrityksiä poistamaan sinusta keräämänsä tiedot. Yritysten tulee myös huolehtia, että tiedot poistetaan muilta yrityksiltä, joille ne ovat niitä antaneet.

Voit ladata Facebookin sinusta tallentamat tiedot jo nyt käyttäjätilin ”yleisistä asetuksista”. Toiminto löytyy pikkuruisena linkkinä näkymän lopussa: ”Lataa Facebook-tietosi”.

Siirry Facebook-käyttäjätunnuksen yleisiin asetuksiin: https://www.facebook.com/settings

Lue lisää tietosuoja-asetuksen antamista oikeuksista Euroopan komission suomenkieliseltä sivustolta: https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/data-protection/reform/rights-citizens_fi

Nettihuijaukset ja valemedia (esitys)

Lapin yliopioston järjestämä webinaarisarja jatkui tänään nettihuijausten ja valemedian merkeissä. Samalla käsiteltiin mm. valeprofiileja, kuvien ja videoiden manipulointia sekä manipuloinnin tunnistamista.

Valeuutisten levittämisen mekanismeissa tiivistyy paljon:

Esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

 

Markkinointi somepalveluissa, perusteet kuntoon -paketti (esitys)

Viime viikolla pidin Helsingissä koulutuksen somepalvelujen käytöstä markkinoinnissa. Koulutuksen järjestäjänä oli KurssitNyt.

Aiheet tarkemmin:

• Keskeiset somepalvelut markkinoinnissa (slidet 3-12)
• Miten yritykset käyttävät sosiaalista mediaa? (s. 13-19)
• Suositellaanko teitä somessa? (s. 20-24)
• Nettisivujen some-optimointi (s. 25-30)
• Missä somepalveluissa yrityksen kannattaa olla? (s. 31-41)
• Miten erottua somevirrasta? (s. 42-64)
• Mainostaminen somessa (s. 65-80)
• Hyödyllisiä linkkejä ja työkaluja (s. 83)

Avaa esitys SlideSharessa

Tulevaisuuden viestintävälineet (esitys)

Olin keskiviikkona Kajaanissa valtakunnallisilla AMK-päivillä. Tapahtuma keräsi Kajaaniin yli 400 osallistujaa ympäri Suomea. Kainuulainen osaaminen näytti parhaat puolensa, sillä harvoin näkee isommissakaan tapahtumissa yhtä hyvin hoidettuja järjestelyjä.

Oma tehtäväni oli pitää parinkymmenen hengen työpaja aiheesta ”Tulevaisuuden viestintävälineet”. Käytännössä aiheena oli nuorten sosiaalisen median käyttö, trendit ja somen käyttö koulutusten markkinoinnissa.

Avaa esitys SlideSharessa

Taustatyönä kävin aika laajalla otannalla ammattikorkeakoulujen nettisivujen some-toimintoja sekä varsinaisia some-kanavia läpi. Keskimäärin AMKeilla on asiat paremmin hoidettu kuin yleensä koulutusalalla, mutta parannettavaa on – usein ihan perusasioissakin. Jos toisaalta pitää mainita yksi positiivinen esimerkki, niin se on ehdottomasti XAMK.

Sosiaalinen media – tilannekatsaus ja yrityksen toiminnassa (esitys)

Pidin eilen Restamaxille koulutuksen sosiaalisesta mediasta Tampereella. Koulutus jakaantui somen tilannekatsaukseen sekä somen käyttöön yrityksen toiminnassa – pääasiassa markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa.

Avaa esitys SlideSharessa

Johanna Vuorenmaa Hehku visual -yrityksestä kävi tekemässä koulutuspäivästä visuaaliset muistiinpanot:

Älä anna Facebook-tietojasi hupitestiä vastaan!

Yle haastatteli minua Facebookin hupitesteistä. Aihe näyttää kiinnostavan, joten jatkan täällä siitä vielä pari sanaa.

Se, mitä tietoja antaa, riippuu testistä. Esimerkiksi suosittu Nametests.com voi pyytää seuraavia tietoja riippuen, minkä testin tekee:

• Julkinen profiili
• Sähköpostiosoite
• Kaverilista
• Aikajanajulkaisut
• Kuvat

Yleensä pyydetään vähintään julkiset profiilitiedot ja sähköpostiosoite. Niillä saadaan jo kartutettua testifirman markkinointirekisteriä.

Tiedot annetaan tarkalleen siinä kohdassa, kun käyttäjälle näytetään tällainen ilmoitus – ja jos käyttäjä luvan hyväksyy:

Eli tässä kohtaa pitäisi olla hoksottimet tarkkana, että haluaako tietojaan antaa ollenkaan vain testin tekemisen ilosta ja ainakin sen suhteen, että antaa vain ne tiedot, mihin on valmis!

Yleensähän näistä mennään nopeasti ohi ajattelematta sen tarkemmin. Suosittelen ajattelemaan ja klikkaamaan ”Peruuta”.

Jos tiedot on kuitenkin antanut, niin ne päätyvät testifirman käyttöön. Nametests.com:in eli saksalaisfirman nimeltä Social sweethearts GmbH:n käyttöehdot löytyvät täältä ja yksityisyysehdot täältä.

Käyttöehdoista löytyy muun muassa tällaisia kohtia:

4. Obligations concerning your data and contact information

4.1. You are responsible for ensuring that the information you provide us on you are correct, complete, legally permitted and free from any rights of third parties, and for informing us of any changes to the information you have provided.

4.2. You are responsible for informing us of any changes to the information you have provided. The address and contact details of the customers are kept up to date. Disadvantages caused to customers due to incorrect information, go to their risk at expenses. Disadvantages that arise due to incorrect information for us will be charged to the customer if the incorrect information is within their own sphere of responsibility.

8. Provision of usage and representation rights by the user

8.1. You shall provide us free of charge and unlimited in terms of location,time and type of use with the non-exclusive right to copy, edit, modify, adapt, alter, edit, translate, make derivative works of, publicise, and process the legally protected content, information and data provided by you or in your name and to transfer these rights to third parties such as subcontractors or other users (e.g. in relation to embedding or modification of user generated content).

8.2. With regard to the geographic, material, temporal and personal scope, the above provision of rights is effected only insofar as it is required for our fulfillment of the contractual services and subsequently expires automatically. Before initiating legal action, you shall notify us of any usage of the rights outside of this framework and give us an opportunity to stop using these rights or to limit their usage to the required extent.

Lyhyesti sanottuna käyttäjä sitoutuu antamaan itsestään oikeita tietoja ja jopa kertomaan tietojensa muuttumisesta.

Nametests.com puolestaan saa ilmaiseksi ajasta, paikasta ja käyttötavasta riippumattomat oikeudet kopioida, muokata, kääntää, liittää, tehdä johdannaisteoksia ja julkaista saamiaan sisältöjä ja tietoja. Oikeudet voidaan myös siirtää (tai myydä) kolmansille osapuolille.

Jäljessä oleva kohta 8.2. tarkoittaisi, että Nametests.com menettäisi oikeutensa sen jälkeen, kun palvelu on toimitettu – mikä on ristiriidassa sen kanssa, että käyttäjä antaa palvelua käyttäessään pysyvän oikeuden käyttää tietojaan. Luen tämän niin, että Nametests.com säilyttää itsellään oikeuden päättää, kuinka kauan tietoja voidaan käyttää ja milloin ne poistetaan.

Oikeustoimia välttääkseen Nametests.com edellyttää kohdassa 8.2. käyttäjiä myös kertomaan mahdollisista oikeustoimista etukäteen. Siinä tilanteessa he ilmeisesti olisivat valmiita poistamaan käyttäjän tiedot rekistereistään tai ainakin rajoittamaan tietojen käyttöä.

Tietojen poisto ei kuitenkaan paljon auta, jos ne on jo siirretty/myyty kolmansille osapuolille esimerkiksi markkinointikäyttöä varten. Tästä käyttäjät eivät voi tietää, sillä yritysten väliset sopimukset ovat yleensä salaisia.

Parasta pysyä erossa näistä.

Suomen digiosaavin opettaja -kisa mokasi tekijänoikeuksien, henkilötietolain ja markkinointisäännösten kanssa – ja paljastui Epsonin mainoskampanjaksi

Törmäsin verkossa kiinnostavaan kisaan, jossa etsitään prameasti Suomen digiosaavinta opettajaa. Ajattelin ensin, että tämäpäs positiivista, joten tutustuin kisaan hieman tarkemmin. Palaneen käryä alkoi tuntumaan, kun huomasin sivustolla Epsonin tuotemerkin: miten ihmeessä tulostimet ja A4:set liittyvät opetuksen digitalisointiin?

Sitten kävi ilmi, että Epson lahjoittaa kilpailun palkinnot. Noh, jospa se on sitten sponsori, jonka avulla saadaan pidettyä kilpailu sinänsä hyvän asian edistämiseksi, ajattelin.

Positiivista mielikuvaa lisäsi edelleen tuomariston kokoonpano: Jaakko Salo (OAJ:sta), Riikka Lindroos (Suomen Rehtorit ry:stä), Riku Alkio (opetusalan yrittäjä), Jenni Sinkko (opettaja), Osku Kannisto (opettaja) sekä Eeva Saari (Epsonista).

Tässä vaiheessa kaikki vaikutti siis kaiken kaikkiaan vielä melko hyvältä.

Kilpailuun osallistutaan yksinkertaisesti täyttämällä kilpailusivuston lopussa oleva lomake, jolla voi ehdottaa omaa suosikkiansa voittajaksi – ihme kyllä myös halutessaan itsensä:

Lomakkeella osallistujan tulee luovuttaa kilpailun järjestäjälle seuraavat tiedot: ehdottamansa opettajan nimi, koulu, ilmoittajan nimi, titteli/asema, sähköposti ja puhelinnumero. Tässä on kyse henkilötiedoista, ja yhdessä kilpailuun osallistujien tiedot muodostavat henkilötietolain tarkoittaman henkilörekisterin.

Kyse on jokseenkin vastaavasta lomakkeesta kuin millä yritykset yleensä kartuttavat markkinointirekisteriään. Arvotaanpa kaikkien osallistujien kesken tuotepalkintokin, eli kyse on samalla markkinointiarpajaisista.

Lisäksi lähetetään perustelut ehdotukselle, eli eräänlaisia tarinoita digitaalisen opetuksen edelläkävijöistä. Tässä puolestaan on kyse selvästi teoskynnyksen ylittävistä tekijänoikeudella suojatuista tuotoksista.

Odotin ilman muuta, että jossakin olisi se kuuluisa täppä, jossa hyväksyn kilpailuun osallistumisen ehdot ja tietojen käytön ties missä tarkoituksessa. Mitään ehtoja ei kuitenkaan ollut – ei edes tietoa kilpailun virallisesta järjestäjästä. 

Lähinnä tuli mieleen, että järjestäjä voisi olla OAJ ja Suomen Rehtorit Ry taikka Educa-messut, joissa voittaja julkistetaan. Yhdessä sponsori-Epsonin kanssa taikka ilman sitä.

Sitten silmiini osui yksityiskohta, että osallistujia ohjattiin halutessaan lähettämään lisätiedot sähköpostiosoitteeseen, jonka omistaja on Viestintätoimisto Manifesto.

On tietenkin outoa, että tämän kaltaista kilpailua on järjestämässä viestintätoimisto, jotka yleensä keskittyvät markkinointiin ja brändien rakentamiseen. Miksi se opetusalan kilpailua järjestäisi – jopa siinä määrin, että hoitaisi kilpailuehdotuksiin liittyvää sähköpostittelua? Ja on outoa, että viestintätoimisto voi edes unohtaa ilmoittaa kilpailun säännöt ja rekisteriselosteen.

Alkoi näyttää siltä, että kyse on pikemminkin Epson Suomen mainoskampanjasta, joka oli puettu houkuttelevasti kilpailun muotoon, jotta saataisiin kartutettua asiakasrekisteriä sekä samalla markkinointikäytössä käteviä aitoja tarinoita digiopettajista.

Koska halusin tietää lisää, laitoin Twitteriin viestin kilpailun puutteista ja mainitsin siinä sekä Epsonin että Manifeston:

.@jhartikainen Joo, @Manifesto_PR:n suunnittelema mainoskamppis @epsonsuomi:lle. Missä on kilpailun tekijänoikeusehdot ja rekisteriseloste?

— Harto Pönkä (@hponka) January 12, 2016

Myöhemmin illalla sainkin vastauksen ja samalla vahvistuksen em. johtopäätökselle:

Erittäin hyvä huomio @hponka Korjaamme asian välittömästi, kiitos viestistäsi! @jhartikainen @EpsonSuomi

— Manifesto (@Manifesto_PR) January 12, 2016

Kilpailusivustolle oli kuin olikin ilmestynyt rekisteriseloste. Se vahvistaa, että kilpailun järjestäjä ja rekisterin pitäjä on yksinomaan Epson Europe B.V. Suomen sivuliike. Rekisteristä vastaava henkilö on kilpailun tuomaristossakin istuva Eeva Saari, joka vastaa Epson Suomen markkinoinnista ja viestinnästä. Liekö samalla koko idean äiti?

Hienoa sentään, että ainakin yksi virhe myönnettiin ja korjattiin näin pian. Katsotaan kuitenkin tarkemmin, mitä rekisteriseloste pitää sisällään.

Rekisteriselosteen mukaan Epson voi käyttää osallistujien tietoja seuraaviin tarkoituksiin:

asiakassuhteen hoitaminen ja kehittäminen,
asiakaspalvelun ja liiketoiminnan kehittäminen,
markkinointi ja viestintä,
analysointi ja tilastointi,
mielipide- ja markkinatutkimukset sekä
muut vastaavat käyttötarkoitukset.

(Edit 13.1.2016 klo 12:50: Epson on sittemmin muuttanut rekisteriselostetta ja nyt siellä lukee näin: ”Osallistujan henkilötietoja käytetään vain Suomen digiosaavin opettaja -kilpailun käyttötarkoituksiin. Tietoja ei käytetä markkinointitarkoituksiin.”)

On jännää ja täysin yllättävää, että osallistumalla tähän kilpailuun ilmoittajalle syntyy ”asiakassuhde” Epsonin kanssa. Se on toki loogista tässä kohtaa, kun järjestäjäksi paljastui Epson. Näin se todella onkin.

Mutta moniko kilpailuun osallistunut on osannut odottaa, että heidän tietojaan voitaisiin käyttää myös markkinointiin? Eli sähköpostiosoitteelleen voi odottaa mainosspämmiä ja puhelinnumeroonsa myyntisoittoja.

Rekisteriseloste sisältää tavanomaisen (lain vaatiman) maininnan, että henkilöt voivat halutessaan kieltää tietojensa käytön suoramarkkinointiin. Sen sijaan kilpailun osallistumislomakkeelta puuttuu koko suoramarkkinointiluvan myöntämiskohta, joka siinä päivänselvästi pitäisi tässä tapauksessa olla.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolla on selvä ohjeistus ja kanta, että ”suostumus sähköisen suoramarkkinoinnin vastaanottamiseen perustuu kuluttajan omaan, aktiiviseen ja vapaaseen tahdonilmaisuun”. Lupaa ei saa edellyttää myöskään kilpailuun osallistumisessa.

Koska osallistumislomakkeelta puuttuu vapaaehtoinen suoramarkkinoinnin hyväksymiskohta, Epsonilla ei ole lupa käyttää ko. rekisterissään olevia tietoja suoramarkkinointiin, kun lain vaatimat yksilökohtaiset suostumukset puuttuvat.

Lisäksi markkinointiarpajaisten yhteydessä on aina ilmaistava kilpailun säännöt ja tiedot sen järjestäjästä. Nekin puuttuvat, edelleen. (Edit 14.1.2016 klo 22:35: kilpailun säännöt on nyt lisätty kilpailusivustolle.)

Kaiken tämän jälkeen kyseenalaistan koko kisan ja jopa moisen mainoskampanjan kutsumisenkin kilpailuksi. Luulen, että tässä on tarkoituksellisesti johdettu osallistujia harhaan – järjestäjän ja viestintätoimiston tietäen erinomaisesti, että puutteista kiinni jäädessäkin tuskin tulee mitään sen kummempia seuraamuksia. Korkeintaan joku bloggaaja pahoittaa mielensä.

Se ainakin on selvää, että ”Suomen digiosaavinta opettajaa” ei löydetä tällä tavoin. Ihan epäilyksettä Suomen digiosaavimmat opettajat tunnistavat tällaiset tekijänoikeuksiin, henkilötietolakiin ja markkinointisäännöksiin liittyvät puutteet ja jättävät tähän kilpailun irvikuvaan osallistumatta.

Noloa, Epson, todella noloa.

Hieman noloa myös kilpailun tuomariston kannalta. Lienette kuitenkin olleet hyvässä tarkoituksessa ja siten oheiskärsijöitä kaikkien osallistujien kanssa.

Kallista Swarovskin timantein koristeltua Electrolux Ergorapido -imuria markkinoidaan halpamaisin keinoin somessa

Sisältömarkkinointi on sosiaalisessa mediassa kuuma käsite juuri nyt – vaikkakaan ei uusi. Moni on saanut viime päivinä hyvät naurut tapauksesta, jossa Electrolux on valjastanut muoti- ja lifestyle-bloggaaja Metti Forssellin markkinoimaan blogissaan Swarovskin timantein koristeltua Ergorapido-imuria. Yrityksen suosiollisella avustuksella bloggaaja järjesti luxus-illalliset ystäväpiirilleen ja luonnollisesti illan kohokohtana tuntuu olleen IMUROINTI TIMANTTI-IMURILLA. Eihän siinä toki mitään – pidän minäkin imuroinnista.  🙂

Sisältömarkkinoinnille uskolliseen tapaan bloggaaja kehuu imuria, linkittää imurin verkkokauppasivulle ja julkaisee lukuisia kuvia imurista. Tämä on sinänsä ok, sillä bloggaaja kertoo avoimesti, että kyse on (kaupallisesta) yhteistyöstä Electroluxin ja Laatukorun kanssa. Tältä osin siis toteutuu Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohje, että bloggaajayhteistyössä tapahtuvassa markkinoinnissa on voitava tunnistaa, kenen lukuun markkinointi tapahtuu.

Jotta tapaus varmasti herättäisi huomiota, on blogikirjoituksen yhteyteen liitetty markkinointiarpajaiset, joihin voi osallistua kommentoimalla blogia. Tässä kuvalainaus kyseisestä kohdasta (otettu 8.12.2015) – ihan sitäkin varten, jos se vaikka ”sattuisi” tuolta blogikirjoituksesta myöhemmin katoamaan:

Tekstissä sanotaan:

Electolux haluaakin tarjota nyt blogini lukijoille mahdollisuuden voittaa itselleen tämä upea Swarovski imuri. Kyseinen imuri on itseasiassa todella ainutlaatuinen, sillä niitä tulee Suomeen myyntiin ainoastaan noin 300 kappaletta. Itsellesi voit voittaa tällaisen imurin kommentoimalla tämän postauksen kommenttiboxiin ja kertomalla miksi Swarovski imuri sopisi täydellisesti juuri sinun kotiisi. Muistathan jättää myös sähköpostiosoitteesi kommenttikenttäään (ei näy kommentissa muille lukijoille), jotta voin tarvittaessa olla sinuun yhteydessä.

Metti Forssell on ilmoittanut arvonnasta myös Instagram-tilillään:

View this post on Instagram

A post shared by Metti Forssell (@mettiforssell)

En ihmettelisi, vaikka blogikirjoitusta ja arvontaa olisi mainostettu muissakin Forssellin some-kanavissa. Näissä nyt ainakin.

Blogitekstin mukaan arvonnan ”tarjoaa” (pikemminkin: käyttää bloggaajan some-presenssiä mainontaansa) siis Electrolux, ei bloggaaja Metti Forssel. Hyvä niin, sillä kaikki ei ole täysin kunnossa tämän arpajaisen osalta.

Nimittäin silloin, kun yritys järjestää – tai antaa jonkun muun järjestettäväksi – markkinointiarpajaiset, siinä tulisi noudattaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeita arvonnan järjestämisestä. Ohjeiden mukaan arvonnan yhteydessä tulee esittää sen säännöt ja arvontaan osallistuvien on voitava ilmaista, saako heidän yhteystietojaan käyttää suoramarkkinointiin. Tässä tapauksessa kumpikaan näistä ei toteudu.

Käytännössä kukaan arvontaan osallistunut ei tiedä, millä säännöillä arvonta tehdään, milloin ja miten se tehdään, miten ja kenen toimesta heidän tietojaan (sähköpostiosoitetta) käytetään, tuleeko mahdolliselle voittajalle jonkinlaisia toimituskuluja, kuka vastaa arpajaisverosta jne. 

Kyse on niin epämääräisestä arvonnasta, että voiko osallistuja tietää, että koko palkintoa edes arvotaan? 

Paremmaksi varmuudeksi tarkistin ennen tätä kirjoitusta tulkintani Kilpailu- ja kuluttajavirastolta Twitterissä. Tässä heidän selvääkin selvempi vastauksensa:

.@hponka Jos yritys järjestää bloggaajan välityksellä markkinointiarpajaiset, sen pitää myös ohjeistaa bloggaaja kertomaan säännöistä.

— KKV (@kkv_uutiset) December 8, 2015

On tietenkin sekin mahdollisuus, että Electrolux on ohjeistanut bloggaajaa asiallisesti, mutta bloggaaja ei ole ohjetta noudattanut. Joka tapauksessa pitäisin asiasta vastuullisena nimenomaan Electroluxia – ei yritys voi vastuuta kokonaan bloggaajallekaan sysätä, joka ei ole missään mielessä markkinoinnin asiantuntija.

Ei näin, Electrolux! Koko yrityksestä, sen moraalista ja tuotteestakin jää tämän perusteella erittäin huono maku suuhun. Tässä on vedätetty yhtälailla bloggarikumppania että yleisöä erittäin halpa-arvoisella tavalla. 😦

 

P.S. Lisää nolosta sisältömarkkinoinnista voi lukea Kari Haakanan blogista. Siellä kerrotaan toisesta tapauksesta, jossa puolestaan rikotaan selvästi markkinoinnin tunnistettavuutta (korjaus 9.12.2015: markkinoinnin tunnistettavuutta ei ko. tapauksessa rikota, sillä kirjoituksen alussa on maininta: ”Kaupallinen yhteistyö: Lotus” – se vain oli jäänyt allekirjoittaneelta huomaamatta, pahoittelut!).

Luovan ongelmanratkaisun ja innovaatioiden analyysia Innolukiosta

Olin viime viikolla Hämeenlinnassa ITK-konferenssissa kertomassa Innolukiosta yhdessä hankkeen  isän Ari Ervastin kanssa. Esittelen Innolukion ja siitä tähän mennessä saadut tulokset nyt myös täällä blogissani.

Ensin lyhyesti, mistä on kyse:

Innolukio on lukiolaisille suunnattu ideakilpailu, joka järjestettiin viime syksynä ensimmäisen kerran koko Suomessa. Lukiolaiset työstivät ideoitaan Purot.net-wikiin perustuvalla työskentelyalustalla Innolukio Deskissä yhteensä 14 eri kilpailusarjassa. Kilpailuaika päättyi 14.12.2012 ja voittajat palkittiin juhlallisessa gaalassa 23.1.2013 Helsingin kaupungintalolla.

Innolukio Deskissä osallistujien työskentelyä ohjattiin ympäristöön liitetyllä skriptillä, vaiheittain etenevällä työskentelyohjeella:

Ensin osallistujat tutustuivat kilpailutehtäviin, rekisteröityivät palveluun, aloittivat vastauksen työstämisen, saivat palautetta ja väliarvioita työstään sekä saattoivat jatkaa vastauksensa työstämistä kilpailun loppuun asti. Kuvassa näkyvät yliviivaukset näyttivät osallistujille, mitkä vaiheet he olivat jo tehneet eli missä vaiheessa he olivat milloinkin ja mitä olisi tehtävä seuraavaksi. Loppukilpailuun valitut saivat parannella vastauksiaan aina 23.1.2013 asti, jolloin tuomaristo päätti palkittavat työt.

Ideoiden kehittelystä kertyi monipuolinen aineisto wikialustaan sisältäen mm. vastausten muokkaukset, vastaajien ja ohjaajien väliset keskustelut sekä vastausten arvioinnit. Kilpailuajan loppuun mennessä tehtyjä ideoita arvioitiin kahdeksalla eri arviointikriteerillä, joista laskettiin kokonaispisteet. Aineisto on luonteeltaan sellainen, että se antaa hyvän mahdollisuuden tutkia, millainen työskentelytapa johti parhaisiin ideoihin (pisteisiin). 

Tutkimuskysymyksiä:

• Syntyvätkö parhaat ideat hetkessä vai sinnikkään kehitystyön tuloksena?
• Onko ideointikyky harvinaista lahjakkuutta vai voiko sitä oppia?
• Millainen ohjaus auttaa kehittämään ideoista entistä parempia?

Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy ITK:ssa pidetystä esityksestämme:

Avaa esitys SlideSharessa

Keskeiset tulokset, kun tarkemman analyysin kohteena oli jokaisen vastaajan parhaiten menestynyt idea/vastaus (n=157):

• Parhaat ideat (ja vastaajat) erottuvat selvästi ns. isosta massasta, joka muutoin noudattelee ns. Gaussin käyrää. Vastausten keskiarvo oli 34, mediaani 33 ja keskihajonta 9,5. 
• Ideoiden saamat pistemäärät korreloivat voimakkaimmin ohjaajien ja arvioijien keskusteluviestien määrän kanssa (r=0,67). Eli ideasta saadun palautteen määrä ennusti voimakkaimmin hyvää pistemäärää kilpailussa.
• Vastaajien omien keskusteluviestien määrällä ei ollut yhtä voimakasta korrelaatiota pisteiden kanssa (r=0,51).
• Pistemäärät korreloivat vastausten muokkauskertojen kanssa (r=0,55). Eli idean kehittelyprosessin pituus ennusti parempia pisteitä.
• Vastauksen muokkauskertoja oli sitä enemmän, mitä enemmän vastauksesta oli käyty keskustelua (r=0,50).

Korrelaatiokertoimet (r-luvut) ovat helppo tapa selvittää, onko eri parametrien välillä tilastollista riippuvuussuhdetta. Mitä lähempänä lukema on 1:tä, sitä suurempi on muuttujien välinen korrelaatio. Hajontakuvioiden symmetrisyys (kts. esitys) osoittaa, että saadut korrelaatiokertoimet eivät ole sattumaa, vaan muuttujien välillä on suora riippuvuussuhde. Lisäksi korrelaatioita testattiin 1-suuntaisella testillä, jossa tuloksesi saatiin p < 0,001 (lisätietoa korrelaatiokertoimesta ja p-arvosta).

Merkittävää on, että viisi parasta ideaa (=yli 60 pistettä) erottuvat selvästi muista:

• Parhaat pisteet saatiin 75-150 muokkauksella
• Parhaat pisteet saatiin yhteensä 5-12 keskusteluviestillä
• Menestyneimmät vastaajat kirjoittivat 2-5 viestiä
• Menestyneimmät vastaajat saivat 3-7 viestiä ohjaajilta/arvioijilta

Parhaita pisteitä ei siis saatu ilman, että kaikki nämä kohdat täyttyivät. Käytännössä parhaissa ideoissa oli aina kyse siitä, että vastaaja:

1) oli saanut palautetta ohjaajalta/arvioijalta
JA sen jälkeen
2) jatkanut ideansa kehittelyä wikialustalla. 

Alla kolmen hyvät pisteet  saaneen vastauksen aktiivisuuskaaviot, joissa näkyy ideoiden kehittelyn prosessimaisuus. Vihreä käyrä merkitsee muokkauskertoja ja punainen keskusteluviestien määrää.

Alla puolestaan on esimerkki keskiarvopisteet saaneesta ideasta, jossa ideaa ei ole lainkaan jatkettu ensimmäisen kirjoituskerran jälkeen, vaikka ohjaaja olikin antanut siitä palautetta. Juuri tämä erotti parhaat ja keskinkertaiset pisteet saaneet ideat toisistaan.

Ero hyvien ja huonojen ideoiden takana on siis ennen muuta vastaajien työskentelytavassa. Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan tämän aineiston perusteella voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman prosessimaista työskentelyä.

Johtopäätökset:

• Aktiivinen oman vastauksen muokkaaminen sekä keskustelut ohjaajan ja arvioijien kanssa ennustivat menestystä ideakilpailussa

• Menestyksellisen innovaatioprosessin kaava:

  1. Merkitykselliseksi koettu haaste
  2. Idea syntyy
  3. Idean esittely Deskissä
  4. Ohjaajan antama arvio ja palaute
  5. Idean jatkojalostus Deskissä
     (3. ja 4. vaiheiden toistoa)
  6. Palkitseminen
  7. Jatkojalostus

Itse asiassa analyysin perusteella kirjoitettu menestyksellisen innovaatioprosessin kaava noudattelee sitä, mihin Innolukio Desk -wikialustaan liitetty skripti ohjasi työskentelyä.

Edelleen voidaan esittää muutama suositus (tai design-periaate, jos niin haluatte) niille, jotka haluavat edistää hyvien innovaatioiden syntyä:

• Tarjoa miellekkäitä haasteita, jotka edellyttävät avointa ongelmanratkaisua so.  innovaatioita
• Käytä työskentelyalustaa, jossa on mahdollista sekä idean prosessimainen muokkaaminen että keskustelu 
• Ohjaa prosessimaiseen työskentelyyn
• Anna palautetta – lopulta juuri se on tärkeintä ideoiden kehittämiseksi entistä paremmiksi!

Tapahtuu jatkossa

Korrelaatioanalyysi on luonnollisesti vasta alkuvaiheen analyysia. Olen itse ensimmäinen, joka huutaa syvällisemmän laadullisen analyysin perään. 😉 Aineiston rikkaus antaakin siihen hyvät edellytykset. Lisäksi kuluvana vuonna Innolukio Desk -ympäristöä tullaan entisestään kehittämään nyt saatujen tulosten perusteella. Merkittävä uudistus on ohjata vastaajia ryhmätyöskentelyyn, johon wikialusta sopiikin paremmin kuin yksilölliseen työskentelyyn, johon tällä kertaa ohjattiin. Syksyllä on sitten jo uuden kilpailun aika, jolloin kerätään uusi entistä laajempi aineisto. Seuraavan kerran aiotaan lisäksi tehdä loppukysely, jonka avulla analyysissä päästään vielä huomattavasti pidemmälle.

Säästä nettituttusi verkostokuppaukselta

Verkostokuppaus on sitä, että jokin yritys tai nettipalvelu käyttää hyväkseen käyttäjän sosiaalista verkostoa esim. Facebookissa tai Twitterissä. Tämä näkyy kyseisen käyttäjän seuraajille/kavereille esimerkiksi mainoksena tai kutsuna käyttämään jotakin ohjelmaa, peliä tai verkkopalvelua.

Käsittämätöntä on, että monet käyttäjät ovat valmiita verkostokuppauksen uhriksi omasta valinnastaan. Voi kysyä, missä arvossa he pitävät sosiaaliseen verkostoonsa kuuluvia ihmisiä, jos ovat valmiita myymään ”heidät” esimerkiksi vain arpajaislipun hinnalla. Facebookissa yleistyneissä ”tykkää ja jaa tämä kuva” -kilpailuissa on pohjimmiltaan kyse juuri verkostokuppauksesta – sen lisäksi, että ne rikkovat Facebookin sääntöjä.

Sosiaalisista suhteista on tullut netissä halpaa kauppatavaraa. Ainakin joillekin (ajattelemattomille?).

Itse arvostan sosiaaliset verkostoni korkealle, eikä arvo tule siitä, että voin myydä verkostoni eniten tarjoavalle.

Tämä oli lyhyt johdanto aiheeseen. Lisää voi lukea MikroPC-lehdessä julkaistusta kommentistani ”En tykkää enkä jaa”

P.S. Kommenteissa olisi mukava kuulla, millaisen verkostokuppauksen kohteeksi Sinä olet joutunut.