Uusi selvitys TikTokin riskeistä ja raportti TikTokin Kiina-yhteyksistä

Kirjoitin tammikuussa laajan katsauksen TikTokin datankeruusta. Siinä viittaamani Internet .20-tietoturvayhtiön analyysit sovellusten datankeräystoimintojen riskeistä ovat päivittyneet. Tuoreiden analyysien koosteen mukaan TikTok on yhä kaikkein riskipitoisin sovellus.

Venäläinen VK-yhteisöpalvelun sovellus on riskipisteissä lähellä TikTokia ja listalla toisena. Sen jälkeen riskipitoisimpia ovat pikaviestisovellus Viber Messenger, Instagram ja LinkedIn.

Arviot pohjautuvat sovellusten Android-versioihin.

Kokosin tulokset kuvaajaksi:

Tässä kuvaajassa on riski-%:ien muutokset verrattuna viime vuoden vastaaviin analyyseihin:

TikTokiin liittyvät riskit löytyvät tarkemmin tästä tulossivulta. Alla tärkeimmät tulokset.

Riskipisteet: 60 % (vuosi sitten: 63 %)

Vaaralliset oikeudet (Malcoren sivuilta suomennettuina):

CHANGE_NETWORK_STATE: Antaa sovelluksen muuttaa verkkoyhteyden tilaa.
ACCESS_COARSE_LOCATION: Käyttää karkeita sijaintilähteitä kuten matkapuhelinverkon tietokantaa määrittääksesi likimääräisen puhelimen sijainnin. Haitalliset sovellukset voivat käyttää tätä määrittääkseen likimääräisen sijainnin.
BLUETOOTH: Antaa sovelluksen tarkastella paikallisen Bluetooth-puhelimen asetuksia sekä muodostaa ja hyväksyä yhteyksiä pariksi liitettyjen laitteiden kanssa.
CHANGE_WIFI_MULTICAST_STATE: Antaa sovelluksen vastaanottaa paketteja, joita ei ole suoraan osoitettu laitteellesi.
REORDER_TASKS: Antaa sovelluksen siirtää tehtäviä etualalle ja taustalle. Haitalliset sovellukset voivat pakottaa itsensä etupuolelle ilman sinun hallintaasi.
ACCESS_NETWORK_STATE: Antaa sovelluksen tarkastella kaikkien verkkojen tilaa.
WRITE_EXTERNAL_STORAGE: Antaa sovelluksen kirjoittaa SD-kortille.
READ_EXTERNAL_STORAGE: Antaa sovelluksen lukea SD-kortilta.
READ_SETTINGS: Antaa sovellusten lukea sen laitteen yleiset asetukset.
SYSTEM_ALERT_WINDOW: Antaa sovelluksen näyttää järjestelmähälytysikkunoita. Haitalliset sovellukset voivat vallata puhelimen koko näytön.
CAMERA: Antaa sovelluksen ottaa kuvia ja videoita kameralla. Näin sovellus voi kerätä kuvia, joita kamera näkee milloin tahansa.
WAKE_LOCK: Sallii sovelluksen estää puhelinta menemästä nukkumaan.
RECORD_AUDIO: Antaa sovelluksen käyttää äänitallennepolkua.
READ_CONTACTS: Antaa sovelluksen lukea kaikki puhelimeesi tallennetut yhteystiedot (osoitetiedot). Haitalliset sovellukset voivat käyttää tätä lähettääkseen tietojasi muille ihmisille.
MODIFY_AUDIO_SETTINGS: Antaa sovelluksen muokata yleisiä ääniasetuksia, kuten äänenvoimakkuutta ja reititystä.

SDK-ohjelmistokirjastot ja ulkoiset seurantatoiminnot/datankerääjät:

Pangle: mainonta
Google Firebase Analytics: analytiikka
AppsFlyer: analytiikka
Facebook Share: sosiaalinen media
Facebook Login: kirjautuminen ja tunnistaminen
Google CrashLytics: kaatumisraportit
VKontakte SDK: kirjautuminen ja tunnistaminen
Teads: mainonta
Bolts: analytiikka

Eli näille tahoille TikTok-sovellus voi lähettää dataa käyttäjästä. Facebookin Login ja VKontakte SDK puolestaan mahdollistavat kirjautumisen ko. somepalvelujen tunnuksilla (VK-kirjautuminen on käytössä vain tietyissä maissa).

Mainittakoon, että TikTok on vastannut Internet 2.o:n/Malcoren tuloksiin viime vuonna ja väittänyt niitä ”virheellisiksi ja puolueellisiksi”. Internet 2.0 on edelleen vastannut TikTokille, että havainnot perustuvat vain siihen, mitä TikTok-sovelluksen lähdekoodissa on.

TikTokin datankeräyksen tasot

TikTok on ymmärrettävistä syistä noussut ykköspuheenaiheeksi lähes kaikissa sovellusten tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvissä koulutuksissa viimeisen vuoden ajan. Sitä varten kokosin yhteen kuvaan TikTokin datankeräyksen tasot:

Onko TikTok kiinalainen yritys?

TikTok on toistuvasti pyrkinyt kiistämään, ettei se ole ”kiinalainen yritys”. Tämä on mantra, jota yhtiön PR-ihmiset toistavat aina, kun kiinayhteydet otetaan esiin.

Esimerkiksi Tiktokin Pohjoismaiden yhteiskuntasuhdejohtaja ruotsalainen Christine Grahn vastasi TikTokin Kiina-yhteyksistä kysyttäessä näin Helsingin Sanomille:

”Me emme ole kiinalainen yritys. On määriteltävä, mikä on yhteys.”

TikTok ja sen emoyhtiö ByteDance on rekisteröity Caymansaarille. Kyseessä on tunnettu veroparatiisi.

Silti on selvää, että ByteDance on alkujaan nimenomaan kiinalainen ja sen useat avainhenkilöt ovat kiinalaisia, joten ByteDancea voi perustellusti luonnehtia ”kiinalaiseksi”.

TikTok kartalla:

Kun puhutaan TikTokin käyttäjädatan päätymisestä Kiinaan, on syytä muistaa, että asia tuodaan esille TikTokin tietosuojakäytännössä seuraavasti:

Tietyt konsernimme yksiköt, jotka sijaitsevat maissa, joissa ei ole tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä, saavat vakiosopimuslausekkeiden nojalla rajoitetun etäyhteyden kohdassa ”Mitä tietoja keräämme” kuvattuihin tietoihin tärkeiden toimintojen tarjoamiseksi. Nämä yksiköt sijaitsevat Australiassa, Brasiliassa, Kiinassa, Malesiassa, Filippiineillä, Singaporessa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa.

On melko omituista, että TikTokin PR-ihmiset säännöllisesti haastatteluissa kiistävät tämän tietojen ”etäkäytön” eli siirron Kiinaan, vaikka se tuodaan esiin virallisessa tietosuojakäytännössä.

TikTokin ja Kiinan kommunisten puolueen välisiä yhteyksiä on tutkittu tarkemmin Australian parlamentin alaisen ulkomaista puuttumista käsittelevän erityiskomitean toimeksiannosta. Reilu vuosi sitten julkaistu raportti ”TikTok, ByteDance, and their ties to the Chinese Communist Party” (PDF) nojaa avoimiin lähteisiin, joista suuri osa on kiinalaisia ja sittemmin verkosta poistettuja.

Raportissa käydään seikkaperäisesti läpi TikTokin, sen sisarsovellus Douyinin ja ByteDancen avainhenkilöiden yhteyksiä Kiinan kommunistiseen puolueeseen ja maan viranomaisiin. Raportti ei jätä näitä yhteyksiä ja TikTokin taustalla vaikuttavia Kiinan tavoitteita epäselviksi. Ehkä tämän takia raportin ykköskirjoittaja esiintyy pseudonyymillä.

Lainaus raportin johdannosta (suomennos Google Kääntäjän avulla):

Tutkimuksemme vahvistaa kiistatta, että TikTokin omistaa ByteDance, ByteDance on kiinalainen yritys ja ByteDance on kaiken vaikutuksen, ohjauksen ja tosiasiallisen kontrollin alainen, jolle Kiinan kommunistinen puolue (CCP, Puolue) nyt alistaa koko Kiinan kansantasavallan teknologiayrityksiä. Näytämme kuinka CCP:n ja Kiinan valtion virastot (yhdessä Puolue-valtion kanssa) ovat laajentaneet siteitään ByteDanceen niin pitkälle, että yritystä ei voi enää kuvata tarkasti yksityisyritykseksi.

—

Enimmäkseen puuttuu kuitenkin keskustelu siitä, kuinka TikTok tarjoaa Pekingille piilevän kyvyn ”aseistaa” alusta tukahduttamalla, vahvistamalla ja muutoin kalibroimalla narratiiveja tavoilla, jotka mikrokohdistuvat poliittisiin äänestäjiin ulkomailla.

Raportin johtopäätös on siis selvä: TiKTokilla on vahvat yhteydet Kiinan kommunistiseen puolueeseen, ja Kiina voi halutessaan käyttää TikTokia alustana pyrkimyksilleen esimerkiksi kohdentamalla haluamiaan sisältöjä vaalien alla äänestäjille.

Raportissa on esimerkkejä eri aiheiden sisältöjen suosittelusta TikTokin algoritmissa verrattuna Twitteriin/X:ään, Instagramiin ja YouTubeen. Ensimmäisessä vertailussa analyysin kohteena oli aiheita, joita koskevien sisältöjen arvioitiin olevan joko myönteisiä tai epäedullisia Kiinan kommunistiselle puolueelle:

Ei liene yllättävää, että TikTokissa oli selvästi enemmän Kiinan kommunistiselle puolueelle mieluisaa sisältöä ja vähemmän sille epämieluisaa sisältöä kuin muissa somepalveluissa.

Toisessa vertailussa tarkasteltiin aiheita, joista on yleisesti liikkeellä runsaasti disinformaatiota:

Disinformaatiota sisältäviä julkaisuja oli TikTokin hakutuloksissa eniten yhdessä Twitterin/X:n kanssa.

Monissa muissakin selvityksissä on havaittu, että TikTokissa levitetään runsaasti disinformaatiota. Esimerkiksi syyskuussa 2023 Newsguard löysi TikTokista 17 tunnuksen verkoston, joka tehtaili AI-äänitekniikkaa käyttäviä videoita salaliittoteorioiden levittämiseen mm. Barack Obamasta. Verkosto oli julkaissut vain neljässä kuukaudessa n. 5000 videota, joilla oli yhteensä 336 miljoonaa katselukertaa ja 14,5 miljoonaa tykkäystä. Uusia vastaavia tapauksia tulee esiin jatkuvasti.

Artikkelikuva: Copilot Designer / DALL-E 3

Muitakin kuvia saa käyttää lähde mainiten.

7 kysymystä TikTokiin liittyvistä huolista

Vastasin erään toimittajan haastattelupyyntöön TikTokista. Juttu on julkaistu tänään useissa Hilla Groupin sanomalehdissä kuten esim. Keskipohjanmaassa.

Julkaisen alla haastattelun kysymykset ja vastaukset. Aihe liittyy tällä viikolla vietettävään koulujen ja uutismedian uutisten viikkoon. Pyrin ottamaan nuoret huomioon vastauksissani.

Avaan näin, miten tällaiset uutisjutut syntyvät. Yleensä lukijat näkevät vain lopullisen jutun – eivät taustalla olevaa asian laajempaa käsittelyä. Toimittaja voi esimerkiksi pyrkiä poimimaan lukijoita kiinnostavat seikat sekä liittää ne osaksi muista lähteistä koostamaansa juttua.

1. Tiktok tunnetaan etenkin koukuttavuudestaan. Miksi se on niin koukuttava?

Netin ja somen koukuttavuus on tuttu ilmiö jo 2000-luvun alusta lähtien ja sitä aiemminkin. Aivotutkimuksesta tiedetään, että taustalla on aivojen taipumus luoda riippuvuus asioihin, jotka tuottavat helposti mielihyvää.

TikTok on tehty koukuttamaan, jotta käyttäjät viipyisivät palvelussa mahdollisimman pitkään. Kyse ei niinkään ole erikoisen hyvästä suosittelualgoritmista, sillä TikTokin For You -algoritmi on hyvin samankaltainen kuin muissakin somepalveluissa – ehkä vain kapeammin harvoihin aiheisiin keskittyvä.

TikTokin koukuttavuus perustuu sen kykyyn tuottaa loputtomasti kiinnostavia ärsykkeitä ja palkintoja: pienellä peukalon liikkeellä saa aina uuden videon nähtäväksi. Tällaiseen mielihyvän kierteeseen syntyy pian tunneside, johon käyttäjä saattaa ehkä aluksi paeta tylsiä hetkiä, mutta lopulta kyse voi olla voimakkaasta riippuvuudesta.

2. Miksi se koukuttavuus ei ole vain kiva ja hyvä asia?

Koukuttavuudella on kahden tyyppisiä haittavaikutuksia. Ensinnäkin aivoilla on taipumus luoda rutiineja tiettyjen asioiden tekemiseen. Jos totumme samaan kiinnostavia sisältöjä etupäässä TikTokin (ja muiden somepalvelujen) kautta, se saattaa korvata tiedonhaun ja oppimisen kannalta hyödyllisempiä keinoja saada laadukasta tietoa. Netin ja somen käytön lisääntyminen on näkynyt jo pitkään lukemisen vähenemisenä ja sitä kautta suomalaisnuorten lukutaidon heikentymisenä, mikä tulee esille esimerkiksi PISA-tutkimuksissa.

TikTokin kohdalla nähdään, että se on muuttanut lasten ja nuorten suosimia uutislähteitä ja sitä kautta uutismaisemaa eli sitä, millaisia sisältöjä he saavat ajankohtaisista asioista. Eilen uutisoitiin Uutismedian liiton teettämän kyselyn tulos, jossa TikTok oli jo 49 %:ille 13-18-vuotiaista tärkein uutiskanava.

Näin TikTok on korvaamassa perinteisempiä uutiskanavia. Tuloksena nuoret seuraavat vähemmän Journalistin ohjeisiin sitoutuneiden tiedotusvälineiden ja ammattitoimittajien tekemiä uutisia, sillä heitä TikTokissa on vain vähän.

Toiseksi koukuttavuus voi johtaa ylettömän suureen ruutuaikaan ja riippuvuuteen. Jos nuori on puhelimella esimerkiksi 6-10 tuntia päivässä, ei vuorokauteen enää juuri mahdu koulupäivän jälkeen hyvinvointia tukevia asioita kuten harrastuksia, liikuntaa, ulkoilua tai edes yhteistä aikaa kavereiden ja perheen kanssa. Tästä lisää esim. aiemmassa blogikirjoituksessani.

Itse asiassa nuoret (67 %) haluaisivat viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa ilman sosiaalista mediaa – tämä käy ilmi Unelmien some -kyselystä v. 2021. Silti 82 % odotti, että nuoret käyttävät enemmän aikaa somessa viiden vuoden päästä. Edellä linkittämässäni blogijutussa on tilastoja, joista käy ilmi nuorten yhä kasvava ruutuaika. Mielestäni on tärkeää huomata, että someen käytetyn ajan kasvu ei ole nuorten oma toive, vaan se näyttää johtuvan nimenomaan sovellusten koukuttavuudesta – ja siinä TikTok on pahimmasta päästä.

Pahimmillaan koukuttavuus voi johtaa ns. ongelmalliseen somen käyttöön ja vakavaan riippuvuuteen. Siitä on kyse silloin, kun somen käyttö haittaa muuta elämää. Tavallisimmin tähän liittyy vähentynyt yöuni, joka aiheuttaa väsymistä opinnoissa/töissä. Edellä blogijutussa on kouluterveyskyselyn ja parin muun tutkimuksen tuloksia tähän liittyen. Ongelmalliseen somen käyttöön on tutkimuksissa liitetty mm. päänsärky, niska- ja hartiavaivat, alavireisyys, hermostuneisuus, ärtyneisyys, useiden terveysongelmien kertyminen, fyysinen passiivisuus, yksinäisyys, alhainen arvio omasta terveydestä, aamuinen väsymys ja lyhyet yöunet.

Someriippuvuudesta lisää myös esim. Pelituen sivustolla .

3. Mitä riskejä Tiktokin käyttöön liittyy? Tietoturva, disinformaation leviäminen, se koukuttavuus, Kiina-näkökulma…

Monissa selvityksissä on todettu, että TikTokissa on runsaasti virheellistä tietoa eli mis- ja disinformaatiota. Esimerkiksi vuonna 2022 tehdyssä selvityksessä TikTokissa todettiin olevan vääriä ja harhaanjohtavia väitteitä, kun palvelussa haettiin sisältöjä, jotka liittyivät mm. Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalitulokseen, koronavirukseen, Ukrainaan ja ilmaston lämpenemiseen.

Disinformaation aiheet vaihtuvat ajankohtaisten uutistapahtumien mukaan. Olipa kyseessä mikä tahansa maailman konflikti voi odottaa, että TikTokissa levitetään pian siihen liittyvää väärää tietoa sekä suoranaista propagandaa. Esimerkkejä on vaikkapa venäläisistä Wagner-joukoista sekä Israelin ja Hamasin välisestä konfliktista.

Viime vuonna tehdyssä selvityksessä puolestaan havaittiin, että TikTokissa leviää väärää tietoa jopa aivan arkipäiväisistä tuotemerkeistä. Analysoiduista 520 videosta 14 %:issa havaittiin vääriä tai harhaanjohtavia väitteitä.

Suomen presidentinvaaleissa TikTokissa on nähty esimerkiksi harhaanjohtavasti leikattuja ja yhdisteltyjä videoklippejä vaalitenteistä sekä pilailu- tai ehkä pikemminkin pilkkaamistarkoituksessa tehtyjä deepfake-kokeiluja. Esimerkiksi Faktabaari opastaa lähdekriittisyyteen TikTokissa vaalien aikana.

Oma lukunsa on TikTokin tietoturvahuolet. Käytännössä sovellus on tehty niin, että se pyrkii saamaan käyttäjän laitteesta kaiken sen tiedon, mitä käyttäjä sallii ja mitä käyttöjärjestelmä ei teknisesti estä. Vaikka TikTok on pyrkinyt kiistämään tietojen päätymisen Kiinaan, sen omillakin sivuilla sanotaan, että tietoja voidaan ”etäkäyttää” Kiinasta. Lisää näistä tässä blogijutussani.

Kiinalaisomistusta pidetään riskinä pääasiassa siksi, että kyseessä on autoritäärinen maa, jossa perus- ja ihmisoikeuksia (joihin myös yksityiselämän suoja kuuluu) ei suojata lainsäädännössä samaan tapaan kuin Suomessa tai EU:ssa, sekä siksi, että Kiina saattaisi jossain tilanteessa käyttää tietoja hyväkseen omissa pyrkimyksissään. Nuorenkin kannattaa miettiä, mitä tietoja haluaa millekin taholle itsestään luovuttaa, jos tulevaisuudessa siintää haave työpaikasta esimerkiksi poliisissa, puolustusvoimissa, ministeriöissä tai politiikan parissa.

4. Miten nuori voi käyttää Tiktokia mahdollisimman turvallisesti – vai onko sen turvallinen käyttö edes mahdollista?

TikTokin käyttöön on kaksi suhteellisen turvallista tapaa:

A) Nettiselaimella

Ilman kirjautumista
Älä anna mitään suostumuksia, joita TikTok pyrkii kysymään
Tyhjennä selaimen eväste- ja muu muisti käytön jälkeen
Näin tehtynä TikTok ei juurikaan pysty profiloimaan sinua ja sen algoritmi toimii ns. puhtaasti ilman käyttäjädataan perustuvaa suosittelua.
Huomaa, että selaintunnisteiden avulla TikTok pystyy yhdistämään ei-kirjautuneen käyttäjän TikTok-käyttäjätunnukseen, jos TikTokia on aiemmin käytetty samalla selaimella kirjautuneena. Tällöin ei-kirjautuneena ei ole suojassa TikTokin profiloinnilta.

tai

B) Erillisellä kännykällä

Älä yhdistä kirjautumista muihin somepalveluihin, vaan kirjaudu suoraan sähköpostiosoitteella tai puhelinnumerolla (huomaa, että nekin tosin ovat tunnistetietoja, joilla TikTok hakee sinusta lisätietoa muista lähteistä).
Älä anna TikTokille mitään tarpeettomia käyttölupia – älä varsinkaan yhteystietoja.
Älä tallenna samaan puhelimeen muiden ihmisten yhteystietoja tai muita henkilötietoja.
Älä tallenna samaan laitteeseen myöskään muita tärkeitä tai salaisia tietoja/tiedostoja.
Älä käytä samaa puhelinta mihinkään muihin työasioihin.
Älä asenna puhelimeen muita sovelluksia, joiden kautta laitteelle voisi tallentua edellä mainittuja tietoja, jotka voisivat siten edelleen välittyä TikTokille.
Älä lisää laitteelle muita käyttäjätunnuksia.
Älä kirjaudu laitteella verkkoihin, joissa on salassa pidettäviä tietoja saatavilla sillä tunnuksella, jolla verkkoon kirjaudutaan.
Kun TikTokia käytetään kirjautuneena, sovellus kerää käyttäjästä dataa kuten edellä on kuvattu ja algoritmi alkaa suositella sisältöjä sen mukaisesti.

5. Kuinka todennäköisenä pidät, että Tiktok kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan jotenkin EU:ssa (ja USA:ssa) tuon Kiina-yhteyden ja tietoturvakysymysten vuoksi?

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä digipalveluita koskevat asetukset (mm. DSA) antavat mahdollisuuksia puuttua nettijättien kuten TikTokin toimintaan, jos sen nähdään olevan jonkin lain vastainen. Tietosuojan osalta mekanismit ovat samankaltaisia kuin miten aiemmin on puututtu esimerkiksi Metan toimintaan: yhtiölle voidaan antaa sakkoja, huomautuksia ja määräyksiä saattaa henkilötietojen käsittely sääntelyn mukaiseksi.

TikTok on jo jäänyt kiinni tietosuojarikkeistä. Se sai viime vuonna 345 miljoonan euron sakot lasten henkilötietojen käsittelyn rikkomuksista.

Suomen tietosuojavaltuutetun ja Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajan Anu Taluksen mukaan TikTokin muuta henkilötietojen käsittelyä tutkitaan parhaillaan.

Vaikka TikTok nyt onkin EU:n tietosuojaviranomaisten tutkinnassa, ei ole todennäköistä, että koko palvelu kiellettäisiin. Kielto voisi tulla kyseeseen vasta muiden toimenpiteiden jälkeen, jos TikTok ei tekisi viranomaisten vaatimia parannuksia tietosuojaan. Tähän menisi parhaassakin tapauksessa useita vuosia.

6. Jos olisit itse 10-17-vuotias nuori, käyttäisitkö Tiktokia? Entä antaisitko tuon ikäisen lapsesi käyttää?

En suosittele TikTokin käyttöä minkään ikäisille johtuen sen koukuttavuudesta, disinformaatiosta, alaikäisille muutenkin sopimattomasta sisällöstä sekä tietosuojaongelmista, jotka eivät koske vain käyttäjää itseään, vaan myös kännykkään tallennettuja muiden ihmisten tietoja. Osoittaa kypsyyttä asettaa edelle oma hyvinvointi sekä oma ja muiden tietosuoja.

Vanhempana en anna alle 13-vuotiaiden käyttää TikTokia. Sitä vanhemmat omat lapseni ovat tehneet itse päätöksen olla asentamatta TikTokia. Nuorten kuulee usein kommentoivan asiasta esimerkiksi niin, että ”TikTok on syöpä” ja että ”TikTok pilaa jonnet”, millä viitataan nuorempiin lapsiin.

7. Miten Tiktokissa voi tietää, mikä siellä kerrottu on totta ja mikä ei?

Olipa kyse mistä tahansa netti- tai somesisällöstä, kannattaa aina miettiä, voiko sisältöön luottaa – eli arvioida se kriittisesti. Nämä kolme faktantarkistajien kysymystä auttavat jo pitkälle:

1) KUKA sisällön on julkaissut? Jos julkaisija ei esiinny omalla nimellään, se voi viitata siihen, ettei hän halua joutua vastuuseen julkaisuistaan. Toisaalta jos tekijä tiedetään, voi yrittää selvittää, onko hän alan asiantuntija, ja onko hänellä jotain erityisiä tavoitteita toiminnassaan.

2) MITÄ TODISTEITA väitteiden tueksi on esitetty? Omilta kouluajoilta ehkä tärkein oppi äidinkielen opettajalta oli toteamus, että ilman perusteita väite on tyhjä. Perusteettomiin eli ilman lähteitä tai muita todisteita oleviin väitteisiin ei kannata uskoa tai tuhlata aikaansa.

3) MITÄ MUUT lähteet sanovat asiasta? Kannattaa hakea tietoa luotettavista lähteistä kuten tutkimuslaitoksilta, tutkijoilta ja vaikkapa Wikipediasta, jossa artikkeleiden lähdeluettelot auttavat eteenpäin. Näin saa paremman ja monipuolisemman kuvan asiasta. Jos somessa kerrottu eroaa selvästi muiden lähteiden kertomasta, se ei todennäköisesti ole totta, vaan disinformaatiota.

Uutisten seurannassa on viisainta seurata sellaisia kanavia ja lähteitä, joiden voi odotusarvoisesti olevan luotettavia. Tällä tarkoitan JSN:n Journalistin ohjeisiin sitoutuneita tiedotusvälineitä. Tämä on itse asiassa helpoin keino välttää disinformaatiota ja saada pääasiassa luotettavia uutisia.

Journalistin ohjeet ovat toimittajien eettinen säännöstö, joka antaa myös lukijalle tietyn takuun uutisen laadusta. Niihin kuuluu myös lukijan oikeus pyytää oikaisua, jos tiedotusväline on julkaissut suoranaisen virheen. Edelleen jos tiedotusväline ei korjaa virhettä perustellusta oikaisusta huolimatta, lukija voi kannella Julkisen sanan neuvostoon. Olin itse edelliset kolme vuotta JSN:ssa yleisön edustajana käsittelemässä kanteluita. Kantelut tutkitaan huolellisesti, jonka jälkeen niistä tehdään päätös Journalistin ohjeiden perusteella.

TikTokin tietoturva ja tietosuoja – tämä kaikki on pielessä

Suojelupoliisi varoitti tänään TikTokin käytöstä hyvin selväsanaisesti. Lainaus Ylen jutusta:

Suojelupoliisi pitää mahdollisena, että lyhytvideosovellus Tiktokin käyttäjien tietoja vuotaa Kiinan turvallisuusviranomaisille.

Supo huomauttaa Ylelle, että Kiinan lain mukaan jokainen kiinalainen yritys ja henkilö joutuu tarvittaessa avustamaan maan tiedusteluviranomaisia.

Näin ollen Kiinan tiedusteluviranomaisilla on halutessaan pääsy Tiktokin käyttäjien tietoihin riippumatta palvelun omistajayrityksen Bytedancen näkemyksistä tai toiveista.

Varoituksesta huolimatta Supo ei ota kantaa, mihin kaikkiin puhelimen tietoihin TikTok-sovelluksen kautta esimerkiksi Kiinan viranomaisilla voisi olla pääsy. Siksi moni varmaan nyt ihmettelee, miksi TikTokista näin kovasti varoitetaan ja mitkä tiedot ovat oikeasti vaarassa.

Koulutan jatkuvasti kuntien ja muiden organisaatioiden tietosuojavastaavia sekä teen tietosuoja-arviointeja eri sovelluksista ja verkkopalveluista. Lisäksi olen kouluttanut eri tahoja myös informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja siltä suojautumiseen. TikTokiin liittyvät tietoturva- ja tietosuojamurheet ovat tulleet eri yhteyksissä siksi hyvinkin tutuiksi.

Mitä tietoja TikTok kerää kännykästä?

Lähdetään liikkeelle siitä, mitä tietoja TikTok kertoo käsittelevänsä – missä ei suinkaan ole kaikki, mutta tästä saa käsityksen, kuinka paljon TikTok ikään kuin myöntää avoimesti. Tiedot löytyvät TikTokin tietosuojaselosteesta, joka on päivitetty viimeksi 19.11.2023.

Aloitetaan käyttäjän itsensä antamista tiedoista:

Profiilin tiedot: syntymäaika, käyttäjätunnus, sähköpostiosoite ja/tai puhelinnumero, salasana. Tapauskohtaisesti muita tietoja kuten profiiliin lisätty elämäkerta ja profiilikuva.
Käyttäjän sisältö: jaetut valokuvat, videot, äänitallenteet, livestriimit, kommentit, aihetunnisteet, palautteet, arvostelut sekä näiden metatiedot.
Laitteen leikepöydän sisältö sovellusta käytettäessä (!).
Sijaintitiedot, jos sijainti lisätään julkaistuun sisältöön.
Suorat viestit: viestit muiden käyttäjien kanssa ja niiden metatiedot kuten lähetys-, vastaanotto- ja lukemisajankohdat. Chat-viestit kauppiaiden ja virtuaaliassistenttien kanssa.
Yhteystiedot, jos yhteystiedoille annetaan käyttölupa: nimet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet (!).
Sosiaaliset verkostot, jos haet käyttäjiä muiden somepalvelujen kautta, TikTok tallentaan niistä löytyvät sinun ja verkostojesi jäsenten profiilitiedot (!).
Ostotiedot: tiedot ostoksesta tai maksutapahtumasta, kuten maksukorttitiedot, laskutus-, toimitus- ja yhteystiedot sekä ostetut tuotteet.
Kyselyt, tutkimukset ja myynninedistämistoimet: annetut tiedot, jos osallistut kyselyyn, tutkimukseen, kampanjaan, kilpailuun, markkinointikampanjaan tai tapahtumaan, jonka TikTok järjestää tai jota se sponsoroi.
Tiedot, jotka liittyvät yhteydenpitoon TikTokin ja käyttäjän välillä. Samoin TikTokin verkkolomakkeiden kautta välittyvät tiedot.

Lisäksi TikTok kertoo keräävänsä automaattisesti seuraavat tiedot:

Tekniset tiedot: laitetta ja verkkoyhteyttä koskevat tiedot, kuten laitteen malli, käyttöjärjestelmä, näppäinpainalluksien tapa ja rytmi, IP-osoite ja järjestelmän kieli. Virheraportit ja suorituskykyä koskevat lokitiedot. Laite- ja käyttäjätunnuksen ”kaltaiset tiedot”, joilla tunnistetaan toiminta eri laitteilla (!).
Sijaintitiedot: Arvioitu sijainti SIM-kortin ja IP-osoitteen perusteella. Lisäksi arkat GPS-sijaintitiedot, jos TikTokille annetaan sijainnin käyttöoikeus (!).
Käyttötiedot: Miten Tiktokia käyttää, mitä sisältöjä katsoo, kuinka kauan ja usein käytät Tiktokia, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa, hakuhistoria Tiktokissa sekä asetukset.
Sisällön ominaisuudet: Tiktok tunnistaa esineitä ja maisemia, kasvoja ja ruumiinosia kuvista ja videoista sekä niiden sijaintia ja puheen sisältöä tekstin muodossa (!).
Johdetut tiedot: TikTok päättelee esimerkiksi ikäryhmän ja sukupuolen sekä kiinnostuksen kohteita muista kerätyistä tiedoista (!).
Evästeet ja vastaavat seurantatekniikat: TikTok kertoo käyttävänsä näitä kieliasetuksen muistamiseen, ja sen varmistamiseen, ettei samoja videoita näytetä useita kertoja, turvallisuussyistä sekä markkinointitarkoituksiin (!).

Lisäksi TikTok kerää muista lähteistä seuraavia tietoja:

Mainontaan, mittaamiseen ja muihin kumppaneihin liittyvät tiedot: Mainostajat, mittaus- ja muut kumppanit jakavat tietoa Tiktokille muista sovelluksista ja verkkosivustoilla, kuten mainonnan mobiilitunnuksia, hajautetut sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot ja evästeet, sekä tapahtumatietoja toiminnasta muissa verkkosivuilla ja sovelluksissa (!).
TikTok Pixel -seurantaskriptin kautta suoraan kerätyt tiedot muilta verkkosivustoilta ja sovelluksista (!).
Kauppiaiden, maksupalveluntarjoajien ym. välittämät tiedot: esim. maksuvahvistustietoja ja tuotteiden toimitustietoja.
Kolmansien osapuolten alustojen välittämät tiedot: Jos käytät Tiktokiin rekisteröitymiseen Facebookia tai Googlea, jakavat nämä tietoja Tiktokille, kuten sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja julkisen profiilin. Synkronoidut yhteystiedot muilta alustoilta – myös silloin, kun joku toinen käyttäjä jakaa sinun tietojasi TikTokille (!). Jakopainikkeiden kautta TikTOkille välittyvät tiedot muilta alustoilta.
Muut lähteet: TikTok ”saattaa” kerätä tietoja myös muilta organisaatioilta, yrityksiltä, henkilöiltä ja muilta tahoilta, esimerkiksi julkisista lähteistä. viranomaisilta, ammattijärjestöiltä ja hyväntekeväisyysjärjestöiltä (!).

Pelkästään tässä listassa, jonka TikTok avoimesti kertoo, on todella runsas kattaus tietoja käyttäjien profiloimiseen. Jokaista huutomerkillä (!) merkittyä kohtaa kannattaa miettiä tarkemmin, että haluaako todella kyseisten tietojen päätyvän TikTokille ja Kiinaan. Tästä listasta olisi jo yksinään paljon kysyttävää, mutta yritän pitää tämän lyhyenä, joten mennään eteenpäin.

Tietoturvayhtiön raportti: Mitä muita tietoja TikTok pyrkii saamaan puhelimesta?

Internet 2.0 -tietoturvayhtiö arvioi eri sovellusten tietoturvallisuutta tekemällään lähdekoodiskannerilla, joka yksinkertaisesti käy sovelluksen lähdekoodin läpi ja etsii sieltä tunnistettuja riskejä ja datankeräystoimintoja.

Vuosi sitten julkaistussa raportissa TikTok sai arvioiduista sovelluksista kaikkein korkeimmat riskipisteet. Se sisälsi 63 % tutkituista riskeistä. Lähes samoihin riskipisteisiin ylsi venäläinen VK-yhteisöpalvelu.

Saman yrityksen tarkempi TikTokin arviointiraportti vuodelta 2022 (PDF saatavissa archive.orgin kautta) listaa TikTokin pyytävän ja keräävän puhelimesta seuraavia tietoja:

Laitteen tekniset tiedot: mm. WiFi-verkot, sarjanumero, SIM-kortin numero ja ICCID-tunniste, IMEI-numero, MAC-osoite, puhelinnumero, ääniviestin numero, GPS-status, operaattori (!)
Laitteelle tallennetut käyttäjätunnukset (!)
Pääsy laitteen leikepöydälle, joka voi sisältää esimerkiksi salasanoja, jos käyttäjä niitä kopioi (!)
Laite- ja mainostunnisteet (!)
Yhteystiedot: TikTok jatkaa luvan kysymistä, jos käyttäjä ei anna pääsyä heti (!)
Sijainti: vähintään kerran tunnissa (!)
Kalenterin sisällöt (!)
Kuvat
Laitteen muisti eli kaikki tiedostot (!)
Asennetut sovellukset ja juuri käytössä olevat sovellukset (!)

Nämä kaikki tiedot ovat käyttäjän yksityisyyden ja tietoturvan kannalta kriittisiä. Osalla tiedoista (kaikki tunnistetiedot) käyttäjä voidaan yhdistää muihin tietolähteisiin, joista hänestä voidaan hakea lisää dataa profilointia varten. Osa tiedoista puolestaan voi olla suoraan esimerkiksi tietomurtoihin käytettäviä tai muuten tietojen saajatahoille käyttökelpoisia – esimerkiksi tiedusteluun.

Voidaan esimerkiksi kysyä, miksi TikTok haluaa pääsyn puhelimen kalenteriin ja koko leikepöydän sisältöön. Kumpikaan ei vaikuta tarpeelliselta lyhytvideoiden selailuun. Edelleen ihmettelen, miksi TikTok tarkkailee, mitä muita sovelluksia puhelimessa on asennettuna ja käytössä samaan aikaan.

Lisäys 11.1.: Havainto leikepöydän lukuoikeuksista liittyi raportissa TikTokin Android-versioon. Alla on kuvakaappaus, jossa pyydetyt oikeudet näkyvät tarkemmin. En osaa sanoa, pystyykö TikTok näillä oikeuksilla lukea leikepöytää myös tausta-ajossa – joku Androidin oikeuksia tunteva koodari voisi kommentoida tätä. Mutta ainakin tilanteessa, jossa TikTok-sovellusta käytetään, se pystyy leikepöydän sisältöä lukemaan. Tämä yhdistettynä tietoon käyttäjän muista sovelluksista tarjoaa helpon keinon urkkia niihin mahdollisesti liittyviä salasanoja. Kannattaa välttää salasanojen kopiointia ja liittämistä kännykässä.

Lisäys 19.1.: Leikepöydän sisällön ja asennettujen sovellusten tietojen pääsyoikeuksiin liittyvät riskit ovat ainakin osittain torpattu uudemmissa Android- ja iOS-versioissa. Tämän ansiosta TikTok ei saa ko. tietoja, jos laitteella on riittävän uusi Android-/iOS-versio. Tämä on hyvä muistutus, miksi kännykän ja muidenkin laitteiden käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistopäivitykset kannattaa aina pitää ajantasalla. Jos huomaat, että laitteessasi on vanhempi käyttöjärjestelmä kuin Android 11 tai iOS 16.1, kannattaa päivitys tehdä pian.

Haavoittuvuus	Korjauksen iOS-versio	Korjauksen Android-versio	Lähteet
Leikepöydän sisällön luku	16.1 (2022)	13 (2022)	iOS Android
Tiedot muista asennetuista sovelluksista	ei sallittu*	11 (2021)	iOS Android

* IOS-käyttöjärjestelmässä ei ilmeisesti ole voinut vanhemmissakaan versioissa saada tietoja muista laitteelle asennetuista sovelluksista. TikTok voi kuitenkin saa tietoja käyttäjän käyttämistä muista sovelluksista ja nettipalveluista muista lähteistä, joista käyttäjän tietoja voidaan hankkia – kuten edellä on kerrottu.

Kiinnostavaa on havainto, että TikTok lähettää kerättyjä tietoja lukuisille ulkopuolisille tahoille ja muille verkkopalvelimille. Seuraavat ovat tunnettuja tahoja ja tavanomaisena pidettyjä, vaikka nämäkin ovat käyttäjän näkökulmasta ylimääräistä datankeruuta:

AppsFlyer
Bolts
Facebook Share, Facebook Analytics ja Facebook Login
Google Firebase Analytics ja Google CrashLytics
Pangle
VKontakte SDK

Osa datankeräyksestä liittyy muiden somepalvelujen käyttöön (Facebook), osa sovelluksen käytön mittaukseen ja diagnosointiin (Google) ja osa markkinointidatan keräämiseen (AppsFlyer, Pangle). Mutta ainakin itseäni kiinnostaisi tietää, mitä tietoja välitetään venäläiselle Vkontaktelle.

Hätkähdyttävin tieto Internet 2.0:n tarkemmassa raportissa on, että sovelluksen käytön aikana se lähettää tietoja lukuisille TikTokin käyttämille verkkopalvelimille ympäri maailmaa, vaikka käyttäjätietojen kerrotaan säilytettävän Singaporessa ja Yhdysvalloissa.

Raportissa mainittuja palvelinten sijainteja:

Australia: Sydney, Adelaide ja Melbourne
Yhdysvallat: New York City, Las Vegas, San Francisco, San Jose, Monrovia, Cambridge, KansasCity, Dallas, Mountain View
Indonesia: Utama ja Jakarta
Malesia: Kuala Lumpur
Ranska: Pariisi
Singapore: Singapore
Kiina: Baishan (!)

Raportin mukaan ei käynyt selväksi, mitä tietoja lähetettiin suoraan kiinalaiselle palvelimelle. Kiinalaispalvelimen ylläpitäjäksi mainitaan pilvipalvelu- ja tietoturvayhtiö nimeltä Guizhou Baishan Cloud Technology Co.

Lisäys 11.1.: Havainto kiinalaispalvelimen käytöstä liityi raportissa TikTokin iOS-sovellukseen.

TikTok on luonnollisesti pyrkinyt kiistämään nämäkin havainnot. Internet 2.0:n vastaus on selkeä: tiedot perustuvat siihen, mitä TikTok-sovelluksen lähdekoodista ja sovelluksen käytöstä on suoraan havaittu.

TikTok tosin myöntää omilla verkkosivuillaankin, että tietoja voidaan ”rajoitetusti etäkäyttää” konserniin kuuluvien yksiköiden maista käsin, ja tässä yhteydessä mainitaan myös Kiina.

Tämän listan jatkoksi voidaan mainita muidenkin tahojen havaintoja kuten se, että TikTok vakoilee sovelluksen sisäisessä selaimessa kaikkea toimintaa näppäinpainalluksia myöten, ja että videoiden jakolinkkejä käytetään linkki- ja selaintunnisteiden avulla sen skannaamiseen, kuka jakaa videoita kellekin esim. pikaviestisovellusten kautta.

Sanalla sanoen TikTok on melkoisen täydellinen sovellus vakoiluun. Supon tämän päiväinen varoitus toivottavasti viimeistään tekee yhdessä edellä kerrotun kanssa asian täysin selväksi.

Mitä jos kuitenkin haluat käyttää TikTokia?

Olen ollut melko ehdottomasti TikTokin käyttöä vastaan edellä kuvattujen tietosuoja- ja tietoturvaongelmien vuoksi sekä sovelluksen lapsille ja nuorille sopimattoman sisällön vuoksi. Viime kirjoituksessa kuitenkin myönnyin suosittelemaan TikTokia mm. tiedotusvälineille, jotta sovellusta käyttävät nuoret saisivat disinformaation lisäksi myös luotettavia uutisia ruuduilleen.

Jos siis haluat käyttää TikTokia, tee se näin:

A) Nettiselaimella

Ilman kirjautumista
Älä anna mitään suostumuksia, joita TikTok pyrkii kysymään
Tyhjennä selaimen eväste- ja muu muisti käytön jälkeen
Näin tehtynä TikTok ei juurikaan pysty profiloimaan sinua ja sen algoritmi toimii ns. puhtaasti ilman käyttäjädataan perustuvaa suosittelua.
Huomaa, että selaintunnisteiden avulla TikTok pystyy yhdistämään ei-kirjautuneen käyttäjän TikTok-käyttäjätunnukseen, jos TikTokia on aiemmin käytetty samalla selaimella kirjautuneena. Tällöin ei-kirjautuneena ei ole suojassa TikTokin profiloinnilta.

tai

B) Erillisellä kännykällä

Älä yhdistä kirjautumista muihin somepalveluihin, vaan kirjaudu suoraan sähköpostiosoitteella tai puhelinnumerolla (huomaa, että nekin tosin ovat tunnistetietoja, joilla TikTok hakee sinusta lisätietoa muista lähteistä).
Älä anna TikTokille mitään tarpeettomia käyttölupia – älä varsinkaan yhteystietoja.
Älä tallenna samaan puhelimeen muiden ihmisten yhteystietoja tai muita henkilötietoja.
Älä tallenna samaan laitteeseen myöskään muita tärkeitä tai salaisia tietoja/tiedostoja.
Älä käytä samaa puhelinta mihinkään muihin työasioihin.
Älä asenna puhelimeen muita sovelluksia, joiden kautta laitteelle voisi tallentua edellä mainittuja tietoja, jotka voisivat siten edelleen välittyä TikTokille.
Älä lisää laitteelle muita käyttäjätunnuksia.
Älä kirjaudu laitteella verkkoihin, joissa on salassa pidettäviä tietoja saatavilla sillä tunnuksella, jolla verkkoon kirjaudutaan.
Kun TikTokia käytetään kirjautuneena, sovellus kerää käyttäjästä dataa kuten edellä on kuvattu ja algoritmi alkaa suositella sisältöjä sen mukaisesti.

Näillä kahdella tavalla TikTokin käyttö on kohtuullisen turvallista sisältöjen julkaisuun tai katsomiseen.

(Artikkelikuva: Bing / DALL-E 3 eli tekoälyn luoma)

TikTok, nuoret ja vaalit – uutismaisema disinformaation varassa?

Jos joskus on kissa nostettu pöydälle, niin näin teki Katri Makkonen kolumnissaan HS:ssa viime vuoden viimeisenä päivänä: Tiktok vie ja media vikisee.

Makkosen keskeinen havainto tiivistyy siihen, että nuorten suosimassa TikTokissa perinteisen median toimijat loistavat poissaolollaan paria poikkeusta lukuunottamatta.

Syyt TikTokista poissa pysymiseen tiedetään jo. Parhaiten ne on viime päivinä tiivistänyt Katleena Kortesuo kirjoituksessaan, jossa hän nostaa varsinkin TikTokin kiinalaisomistuksen tikunnokkaan. Lisäys 9.1.: Tänään puolestaan Suojelupoliisi varoitti TikTokin käytöstä siksi, että sovelluksen kautta tietoja voi päätyä Kiinan tiedusteluviranomaisille.

Olen itsekin ollut ahkera varoittelemaan palvelun riskeistä sen tietosuojaongelmien (katso seuraava kirjoitus), koukuttavuuden ja disinformaation takia. En edelleenkään suosittele TikTokiin liittymistä (joitain poikkeuksia lukuunottamatta, joista jäljessä lisää), ja soisin mielelläni EU:n tietosuojaviranomaisten kieltävän sen EU-alueella. TikTok sai viime syksynä 345 miljoonan euron sakot lasten tietosuojaan liittyvistä rikkomuksista. Henkilötietojen päätyminen Kiinaan pitäisi olla palvelun täyskieltoon täysin riittävä syy, vaikka yhtiö itse siirrot kiistäisikin. Lisää TikTokin kiellosta esim. Ylen jutussa.

Samalla TikTokin käyttöön/käyttämättömyyteen liittyy viheliäinen ongelma: jos luotettavat tiedotusvälineet ja muut vastuulliset toimijat pysyvät poissa TikTokista, sen nuoret käyttäjät jäävät pitkälti epäluotettavien julkaisijoiden jakaman sisällön varaan.

Tekoälyn tuottama kuva TikTokista (Bing/Dall-e 3)

TikTokin käyttäjien uutismaisema eriytyy muista

Vuosittainen Uutismedia verkossa -tutkimus tarjoaa kiinnostavia havaintoja siitä, miten uutisia seurataan eri somepalveluissa. Tuoreimman Suomen maaraportin mukaan sosiaalinen media oli pääasiallinen uutislähde jo 34 %:illa 18-24-vuotiaista. He myös menivät varsinaisille uutissivustoille useammin somen kautta kuin suoraan – eli käytännössä muiden somen käyttäjien jakamien linkkien välityksellä. Nämä kaksi seikkaa erottaa 18-24-vuotiaiden uutisseurannan heitä vanhemmista ikäryhmistä, joille some ei ole läheskään yhtä merkittävässä roolissa.

Siinä missä tiedotusvälineiden omat sometunnukset sekä toimittajien henkilökohtaiset profiilit ovat merkittäviä uutisten jakajia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, TikTokissa tilanne on tyystin erilainen. TikTokissa uutisten seuraaminen keskittyy muista somepalveluista poiketen tavallisten ihmisten tekemiin sisältöihin.

Niin kauaa kuin tiedotusvälineet eivät ota TikTokia aktiivisempaan käyttöön, ei asia voi muutoin ollakaan. Journalistin ohjeisiin sitoutuneiden uutisbrändien puutteen jättämä aukko täyttyy minkä tahansa tahon tuottamalla sisällöllä, joka vain päättää käyttää tilanteen hyväkseen.

YouTubessa uutisten seuranta ei myöskään ole yhtä sitoutunut perinteisiin uutismedioihin kuin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Siellä aukkoa ei ole täyttänyt tavallisten käyttäjien sisällöt, vaan ns. vaihtoehtoiset mediat ja toimittajat.

Instagramissa uutisten seurannassa puolestaan korostuu somevaikuttajien tuottamat sisällöt.

TikTok, YouTube ja Instagram korostuvat nuorten sekä nuorten aikuisten sosiaalisen median käytössä. Kehityksen suunnan voi summata niin, että nuorten uutismaisemaa hallitsevat yhä enemmän muut kuin perinteiset uutismediat. Ne eivät ole sitoutuneet Journalistin ohjeiden periaatteisiin, mikä merkitsee sekä vähemmän luotettavia että osin täysin virheellisiä tai valheellisia uutisia eli disinformaatiota.

Nuorten uutismaisemaan tulee yhä voimakkaammin tavallisten käyttäjien – tai pitäisikö sanoa epämääräisten sometunnusten? – ja somevaikuttajien tarjoamat sisällöt. Vähemmässä määrin myös vaihtoehtomedian toimijoiden artikkelit ja videot, jotka voivat ulkoisesti muistuttaa perinteisiä uutisia. Jälkimmäisestä – eli suomalaisen vastamediakentän tilanteesta – ehkä toisella kertaa lisää.

TikTok on tehokkain disinformaation levittäjä

EU on määritellyt kuusi portinvartijayritystä, joihin kohdistuu EU-sääntelyssä suurimmat velvollisuudet mm. sisältöjen moderoinnille. TikTokia ylläpitävä ByteDance on yksi niistä – yhdessä Alphabetin (Google ja YouTube), Metan (Facebook), Applen, Microsoftin ja Amazonin kanssa.

Yhtenä vastauksena EU:n vaatimuksille TikTok on mukana myös disinformaatiota koskevissa käytännesäännöissä. Osoittaakseen noudattavansa niitä TikTok oli viime vuonna mukana tilaamassa tutkimusta, jossa selvitettiin mis- ja disinformaation löydettävyyttä ja näkyvyyttä TikTokissa sekä Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä, Twitterissä ja YouTubessa.

TrustLab-tutkimusyhtiön tekemän selvityksen PDF-raportti on luettavissa tästä. Aineisto kerättiin Puolassa, Slovakiassa ja Espanjassa 2023.

Selvityksen tulokset tiivistettynä:

Twitterissä/X:ssä disinformaatiota sisältävien julkaisujen löydettävyys oli suurin. Siellä oli myös suhteellisesti eniten disinformaation levittäjiä. Facebook pärjäsi näissä suhteissa toiseksi huonoiten.
TikTokissa ja YouTubessa mis- ja disinformaatio sai käyttäjät osallistumaan määrällisesti eniten.

Tutkimuksessa osallistumista mitattiin osallistumisasteena (engagement ratio), jossa huomioitiin reaktiot (esim. tykkäykset), kommentit ja jaot. Absoluuttisessa osallistumisten määrässä TikTok oli suorastaan ylivoimainen muihin verrattuna – niin mis-/disinformaation kuin muidenkin sisältöjen kohdalla.

Huomaa, että yllä olevassa kuvassa reaktiomäärät ovat logaritmiasteikolla eli erot ovat sitä moninkertaisempia, mitä korkeampia pylväät ovat. Alla olevassa kuvassa näkyy tarkat lukemat.

Käytännössä korkea osallistumisaste tarkoittaa samalla suurempaa näkyvyyttä, sillä somepalvelujen algoritmit lisäävät niiden sisältöjen näkyvyyttä, joihin reagoidaan eniten.

Yllä olevista lukemista voidaan laskea, että TikTok oli osallistumisasteen perusteella mis- ja disinformaation levittämisessä noin…

1,3 x tehokkaampi kuin YouTube
13 x tehokkaampi kuin Facebook
20 x tehokkaampi kuin Twitter/X
65 x tehokkaampi kuin Instagram
250 x tehokkaampi kuin LinkedIn

TikTok on erittäin koukuttava

Somepalvelujen kaikenlaisten julkaisujen keskimääräinen osallistumisaste kuvaa palvelun ”tehokkuutta” saada käyttäjiltä huomiota. Tällaista kykyä käyttäjien aktivoimiseen voidaan pitää myös koukuttavuuden mittarina. TikTokin algoritmista on kuultu usein sanottavan, että se on muita somepalveluja tehokkaampi – millä viitataan nähdäkseni juuri tähän.

Kun katsotaan edellä olevan kuvan keskimmäistä saraketta eli ei-disinformaatiosisältöjen osallistumisastetta, niin TikTokin voidaan todeta olevan noin…

30 x koukuttavampi kuin YouTube
200 x koukuttavampi kuin Facebook
620 x koukuttavampi kuin Instagram
850 x koukuttavampi kuin Twitter
3900 x koukuttavampi kuin LinkedIn

TikTokin koukuttavuus näkyy toki muissakin tilastoissa. Tavallisin tapa mitata somepalvelujen sitouttamis- tai ”pitokykyä” on katsoa, kuinka suuri osuus palvelun kaikista käyttäjistä käy palvelussa vähintään päivittäin. Kun katsotaan DNA:n koululaistutkimuksen 2023 tuloksia, niin 13-16-vuotiaiden kohdalla TikTok oli selvästi useammin päivittäisessä käytössä kuin YouTube tai Instagram.

TikTokin edelle käytön useudessa sentään kiilasivat vielä nuorten keskinäiseen yhteydenpitoon liittyvät Snapchat ja WhatsApp. Tosin niidenkin kautta jaetaan yleisesti TikTok-videoita ja muita netti-/somesisältöjä.

DNA:n vuosittaisista koululaistutkimusten tuloksista tiedetään, että TikTokin käyttö on edelleen kasvussa nimenomaan 13-16-vuotiailla. Sen sijaan 5-12-vuotiailla TikTokin käyttö kääntyi viime vuonna laskuun – hyvä niin!

Tässäkin yhteydessä on paikallaan muistuttaa, että sisältöjensä takia TikTokia ei voi suositella alaikäisille. AppStoressa sovelluksen ikäsuositus on 12+, mutta esimerkiksi SaferKid-sivusto antaa TikTokille suositusiäksi 18+.

Eduskuntavaalit 2023 TikTokissa

Perussuomalaiset olivat vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdoton onnistuja TikTok-kampanjoinnissa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että TikTok auttoi ainakin kolmen PS:n nuoren ehdokkaan pääsyä eduskuntaan.

Tietenkään sovellus ei yksin nosta ketään mihinkään. Lisäksi ehdokkaan pitää olla taitava viestimään ja viestin pitää upota äänestäjämassaan. TikTokissa tuo äänestäjämassa on vasta äänestysikään ehtineet nuoret aikuiset.

Konsulttifirma Milttonin teettämässä kyselyssä TikTokia käyttävistä 18-30-v. nuorista 42 prosenttia muisti nähneensä TikTokissa PS:n mainontaa tai muuta poliittista sisältöä, mikä on huomattavasti korkeampi luku kuin muilla puolueilla. TikTokia käyttävistä puolet kertoi, että TikTokilla oli vaikutusta äänestyspäätökseen. Vaikutus korostui PS:n äänestäjillä, joista 62 % kertoi TikTokin vaikuttaneen päätökseen.

Vaikka TikTokin ei voi sanoa ratkaisseen vaaleja, merkitystä sillä eittämättä oli. Kun PS panosti TikTokiin muita puolueita enemmän, se sai siitä selvää etua.

Vastaava tilanne on nähty aiemminkin vaaleissa muiden somepalvelujen kohdalla. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kokoomus sai Twitterissä etua verrattuna muihin, ja Niinistö oli kohtalaisen ylivoimainen niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramisssakin vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Haavisto puolestaan rynnisti toiselle kierrokselle pitkälti someilmiön voimin.

Uudesta ilmiöstä ei siis ollut kyse. Eduskuntavaaleissa 2023 Perussuomalaiset oli vain tehnyt läksynsä ja osasi hyödyntää TikTokin tarjoaman uuden potentiaalin nuorten äänestäjien tavoittamiseen.

PS on muutenkin taitava sosiaalisen median käytössään. Sitran tuottaman selvityksen mukaan PS nousi eduskuntavaaleissa vaikuttavimmaksi puolueeksi myös Twitterissä.

Yllätyksenä voi pitää sitä, että somessa aiemmin vahvasti viestineet Kokoomus ja Vihreät eivät ottaneet TikTokia likimainkaan yhtä vahvasti käyttöön kuin PS. Listan jatkoksi voidaan lisätä edelleen SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto ja muut puolueet, mutta ne ovat totutusti vähemmän taitavia somessa.

Miltä presidentinvaalien 2024 kampanjointi näyttää TikTokissa?

Jälleen ovat vaalit menossa ja tulossa – nimittäin Tasavallan presidentin vaalit, joiden ensimmäinen kierros käydään 28.1.2024.

Eduskuntavaalien jälkeen olisi voinut luulla muiden puolueiden heränneen siihen, että Perussuomalaiset onnistuivat aktivoimaan nuoria äänestäjiä tehokkaan TikTok-kampanjoinnin avulla. Taktisesti ei ole järkeä antaa yhdelle puolueelle etua jonkin potentiaalisen äänestäjäryhmän kohdalla.

Miltä presidentinvaalit siis näyttävät nyt TikTokissa?

Tein 4.1.2024 vertailua muutamalla keskeisellä vaaleihin liittyvällä hakusanalla ja hashtagilla: #presidentinvaalit, #vaalit2024 ja #presidentinvaalit2024. Haut on tehty desktopissa ns. puhtaalla nettiselaimella eli ilman kirjautumista ja aiempaa TikTokille kertynyttä käyttäjädataa. Tosin myös mobiilisovelluksella tulokset olivat hyvin saman suuntaisia. Kokosin tulokset Google Drive-taulukkoon, josta ne ovat tarkemmin nähtävissä. Tämä on hyvin pieni aineisto, mutta se kuvaa jo selvästi, keiden ehdokkaiden sisällöt tulevat hakutuloksissa kärkeen.

Tulokset tiivistettynä:

Vaalien hashtageilla hakiessa TikTokista löytyy selvästi eniten Halla-ahoa tukevaa sisältöä. Esimerkiksi #presidentinvaalit2024-hashtagilla 8/10 videosta keskittyi Halla-ahoon.
Toiseksi eniten löytyy Stubbiin liittyviä videoita
Muista ehdokkaista löytyy hakutulosten kärjestä vain yksittäisiä sattumia – useimmiten Iltalehden tekemät ehdokasesittelyt.

Tässä kohtaa on syytä huomauttaa, että TikTokia ei yleensä käytetä hakusanoja kirjoittamalla. Tavallinen teini swaippaa jatkuvasti feediä eteenpäin seuraavaan ja taas seuraavaan videoon – jopa kymmeniä kertoja minuutissa. (Vanhempien kannattaa joskus havainnoida tätä – sekin voi olla silmiä avaava kokemus!) Mutta hakutulokset kuitenkin kuvaavat sitä, mitkä sisällöt ovat algoritmin suosiossa myös silloin, kun niitä sijoitetaan käyttäjien feedeihin.

Julkisuudessa TikTokin käyttöön presidentinvaaleissa keskittyvissä uutisissa on käsitelty nähdäkseni eniten sitä, keillä ehdokkailla on tai ei ole TikTok-tunnusta. Ei ole oikeastaan mitään väliä, onko ehdokkaalla omaa tunnusta TikTokissa (viitaten HS:n juttuun). Sen sijaan tärkeää on, kuinka paljon TikTokissa on ehdokasta tukevaa sisältöä – olipa ne julkaistu millä tahansa tunnuksella.

Vaikka Halla-aholla ei ole omaa tunnusta TikTokissa, hänen TikTok-presenssinsä eli näkyvyytensä on ehdokkaista ylivoimaisesti suurin.

Halla-ahoa tukevia videoita julkaisee esimerkiksi sellaiset tunnukset kuin @sigma_baller, @zussi19287 ja @armahtaja69. Mielestäni on selvää, että näistä @sigma_baller on Perussuomalaisten ohjauksessa toimiva kampanjatunnus. Se oli aktiivinen jo viime vuoden eduskuntavaaleissa, ja useimmin hakutuloksissa törmää juuri sen videoihin.

Lisäys 14.1.2024 klo 19:35: PS:n Sebastian Tynkkysen mukaan: ”Sigma_baller ei ole millään tavalla perussuomalaisten ohjauksessa, eikä se ole kampanjatunnuksemme.”

Useat @sigma_ballerin videot sopivat kriittisen medialukutaidon opettelun esimerkeiksi. Tällä videolla on editoitu yhteen useita pätkiä, joilla Stubb kehuu Halla-ahoa – aivan kuin suosituksena muillekin. Toisella videolla puolestaan Haavisto kysyy Halla-aholta maahanmuutosta ja tämän vastauksen sekaan on editoitu väliin Haaviston ilmeitä, jotka on leikattu muista tilanteista. Kummassakin videossa on kyse taitavasta vaikuttamisesta, jolla pyritään nostamaan yhtä ehdokasta ylitse muiden.

Siinä, että Halla-ahon kampanja on onnistunut tuomaan ehdokkaansa näkemykset laajasti ja tehokkaasti TikTokissa esiin, ei tietenkään ole mitään väärää. Sen sijaan voidaan kysyä, saavatko nuoret katsojat totuudenmukaisen kuvan esimerkiksi Stubbista ja Haavistosta edellä mainituista videoista. Ilmeilyjen leikkaaminen muista tilanteista menee jo hivenen disinformaationkin puolelle.

On selvää, että tällä hetkellä vaaleista välittyy TikTokin kautta melkoisen yksipuolinen kuva. Tätä ei voi pitää demokratiassa toivottavana tilanteena.

Lopuksi

Palaan lopuksi Katri Makkosen huomioon, että journalistista mediaa ei juuri TikTokista tahdo löytää. Presidentinvaaleihin liittyen on kuitenkin pari positiivista yllätystä. Sekä Iltalehti että Yle Kioski eduskunnassa -tili tarjoavat vaaleihin liittyvää asiapitoista sisältöä.

Digitaalisen informaatiolukutaidon ohjeita ja faktantarkistusta tarjoaa puolestaan Faktabaari. Faktabaari myös seuraa vaalien aikana, miten eri somepalvelut suosittelevat algoritmeissaan vaaleihin liittyviä sisältöjä. Olen itse mukana hankkeen taustajoukoissa. Kannattaa katsoa myös Faktabaarin digitaalisen informaatiolukutaidon opas sekä sen uunituore tekoälyliite.

Vaikka en suosittele TikTokiin liittymistä kellekään nuorelle tai oikeastaan aikuisellekaan mm. tietosuojaongelmien ja disinformaation suuren määrän vuoksi, seuraava kysymys on kuitenkin pakko kohdata:

Jos luotettava media ei käytä TikTokia, hylkäämmekö TikTokia käyttävät nuoret disinformaation ja yksipuolisen vaalivaikuttamisen varaan?

Hieman, mutta valitettavasti ei paljonkaan karrikoiden: luotammeko siihen, että Iltalehti ja @sigma_baller välittävät TikTokissa kaiken sen informaation, joka vaaleista on tarpeen nuorille kertoa?

Tämän vuoksi suosittelen TikTokiin menoa seuraaville tahoille:

Tiedotusvälineille – millä tarkoitan Journalistin ohjeisiin sitoutunutta mediaa, joka ottaa siten vastuun julkaisemastaan sisällöstä.
Jokaisen presidenttiehdokkaan kampanjatiimille – tasapuolisen kilpailun mahdollistamiseksi.
Nuorten media- ja informaatiolukutaitoa edistäville toimijoille – nuorten osaamisen lisäämiseksi.
Opettajille – jotta nuorten mediamaisema tulisi teille tutuksi ja osaisitte huomioida sen opetuksessa.

Lisäys klo 17:07: Jos käytät TikTokia, älä asenna sen sovellusta mihinkään sellaiseen laitteeseen, jolla käsittelet esimerkiksi asiakkaiden henkilötietoja. Työhön liittyvien henkilötietojen luovuttamiselle TikTokille tarvitaan rekisteröityjen lupa – kuten muidenkin sovellusten kohdalla – minkä lisäksi TikTokilla on vielä omat murheensa tietosuojan kanssa.

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa (esitys)

Pidin eilen SnellmanEDUn järjestämän webinaarin informaatiovaikuttamisesta sosiaalisessa mediassa.

Esityksen aiheita:

Konteksti: sosiaalinen media vuonna 2022 ilmiöineen kuten kuplat, totuuden jälkeinen aika, tunnereagointi, algoritmien vaikutus, vihapuhe, polarisaatio
Informaatiovaikuttaminen Suomessa keväällä 2022, strategiset narratiivit, Twitterissä havaittuja trolleja ja botteja verkostoanalyysinä
Informaatiovaikuttamisen tekniikoita, trollaus ja maalittaminen
Twitter-käyttäjien laatupisteiden vaikutus (shadowban/ghostban),
Botit, bottien tunnusmerkkejä, työkaluja bottien analysoimiseen
Valeuutiset, disinformaatio, kuvamanipulaatiot, deep fake -videot, työkaluja näiden tutkimiseen
Salaliittoteoriat, Suomen TOP 20 salaliittoteoriat
Faktantarkastusta suomeksi + esimerkkejä
Vinkit lähdekritiikkiin ja ohjeet väärän tiedon oikaisuun eli debunkkaukseen

Alla koulutuksen esitys avoimesti jakoon.

Avaa esitys SlideSharessa

Tässä kuvassa on tiivistettynä monta sosiaalisen median haastetta tällä hetkellä:

Muutoin suosittelen katsomaan koko esityksen läpi. Lopusta nostaisin kuitenkin esiin vielä ohjeen, miten disinformaatiota/vääriä tietoja kannattaa pyrkiä oikaisemaan eli debunkkaamaan:

Jos informaatiovaikuttaminen kiinnostaa, niin vinkki: ensi maanantaina eli 2.5.2022 on tulossa webinaari valeprofiilien tunnistamisesta, edit: josta lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

Kolme videota digihyvinvoinnista: tietosuoja, tietoturva ja digityöskentely

Viime keväänä korona siirsi suurimman koulutuksista etäkoulutuksiksi/webinaareiksi. Lisäksi kolmen koulutuksen sarja Lahden kaupunginkirjastolle vaihtui kolmeksi n. kaksituntiseksi koulutusvideoksi.

Videoiden yhteisenä teemana on digihyvinvointi. Ensimmäinen käsittelee tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä. Toisen aiheena on tietoturva digilaitteilla ja netissä. Kolmas video käsittelee digityöskentelyä ja -hyvinvointia etätyössä, verkossa ja somessa sekä siinä tarvittavia taitoja.

Tietosuoja – mitä jokaisen olisi hyvä tietää henkilötiedoista ja GDPR:stä

Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja muut tietosuojaan liittyvät lait
Mitä henkilötiedot ovat? Mitä eroja niissä on?
Miten yksityishenkilöt saavat käsitellä henkilötietoja?
Mikä oikeuksia rekisteröidyillä on?
Miten sosiaalisen median palvelut keräävät tietoja?
Milloin on kyse tietosuojarikkomuksesta?

Tietoturva – turvallinen tietokoneen, kännykän ja netin käyttö

Tietokoneen tietoturva
Turvallinen netinkäyttö
Kännykän tietoturva
Salasanat ja kirjautumisen turvallisuus
Huijausviestit
Huijaussivustot ja tietojenkalastelu

Digityöskentely ja -hyvinvointi etätyössä, verkossa ja somessa

Miten digi- ja etätyö vaikuttavat meihin?
Digiajan työssä tarvittavia taitoja
Miten voi tunnistaa valeuutisen?
Miten algoritmit toimivat?
Sosiaalisen median varjopuolia
Mitä ruutuajalla tarkoitetaan?

Digihyvinvoinnin saralla tapahtuu parhaillaan paljon. Se tuntuu olevan yhteinen otsikko monelle asialle juuri nyt – eikä vähiten kiitos koronan ja etätyön yleistymisen.

Jos teema kiinnostaa, niin suosittelen tutustumaan myös tuoreeseen Demos Helsingin tuottamaan julkaisuun Digihyvinvoinnin tiekartta Suomelle (tilaajina Väestöliitto, Mediakasvatusseura ja Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta). Verkkosivu löytyy tästä ja PDF-julkaisu tästä.

Avoimet verkkosisällöt ja tekijänoikeudet + tekijänoikeusjärjestöjen luotettavuus

Olin pari viikkoa sitten AVI:n tilaisuudessa Helsingissä puhumassa avoimista verkkosisällöistä ja tekijänoikeuksista monilukutaidon näkökulmasta. Tai päinvastoin: monilukutaidosta sosiaalisessa mediassa, jonka yhtenä osana on tekijänoikeuksien tunteminen.

Päivän ohjelma oli sikäli kiinnostava, että puhujat olivat pääosin tekijänoikeusjärjestöistä, ja minut oli kutsuttu ikään kuin ulkopuolisena – myös opponoimaan. Siitä lisää jäljessä.

Esityksen olin jakanut jo etukäteen SlideSharessa:

Avaa esitys SlideSharessa

Koulutus oli suunnattu kirjastojen työntekijöille, ja Kirjastokaista tuotti siitä verkkolähetyksen:

Avaa video Vimeossa

Puheenvuorossani käyn läpi monilukutaidon käsitettä, nuorten somemaailmaa kontekstina, tekijänoikeuksia verkkosisältöjen kuten videoiden ja kuvien opetuskäytön osalta sekä kritisoin tekijänoikeusjärjestöjen antamien ohjeiden luotettavuutta. Lopuksi käsittelen kysymystä, miksi tekijänoikeusjärjestöjen kautta saadut tekijänkorvaukset riippuvat teoksen muodosta.

Ongelma: tekijänoikeusjärjestöjen antamiin ohjeisiin ei voi luottaa

Tässä kohtaa on hyvä todeta sidonnaisuuteni: olen Sanasto ry:n jäsen, ja saan vuosittain kirjastokorvauksia tekemistäni kirjoista. Joten minulla luulisi olevan intressi puolustaa tekijänoikeusjärjestöjä, enkä kritisoi niitä huvikseni.

Case: YouTube-videot opetuksessa ja TTVK ry:n ohjeet

Esityksessä yllä käyn läpi, miten YouTube-videoita saa käyttää opetuksessa. Tiivistettynä:

Kaikkia YouTube-videoita saa linkittää ja upottaa opetuksen verkkoalustoihin ja oppijat voivat katsoa niitä itse
Creative Commons -lisenssillä jaettuja videoita saa käyttää opetuksessa miten tahansa (myös esittää, tallentaa, muokata, käyttää uudelleen jne.) kunhan mainitsee tekijän
Muita kuin ”elokuvateos-videoita” saa esittää opetuksessa tekijänoikeuslain estämättä. Tulkinta on tapauskohtainen, mutta tällaisia lienee enemmistö kaikista YouTube-videoista. Esimerkkejä on esityksen diassa nro 16 (lähde: Tarmo Toikkasen blogikirjoitus 27.3.2017)
Vain elokuvateos-videoita ei tekijäoikeuslain 21 §:n rajauksen vuoksi saa esittää opetuksessa ilman tekijän nimenomaista lupaa. Tällaisia ovat todennäköisesti videot, joissa keskeisessä roolissa on liikkuvan kuvan käyttö ja ns. elokuvallinen tarinankerronta (lähde: tekijänoikeusneuvoston lausunto 2015:12).

Katsotaanpa sitten, mitä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) neuvoo YouTube-videoiden opetuskäytöstä.

Mainitaan ensin, että TTVK on tekijänoikeusjärjestöjen yhteenliittymä, jonka jäseniä ovat kaikki keskeiset tekijänoikeusjärjestöt, mukanalukien Sanasto ry, jonka jäsen olen. Eli kritiikkini TTVK:ta kohtaan voi samalla ymmärtää sisältäpäin tulevaksi.

TTVK:n esittelyssä todetaan (lihavointi allekirjoittaneen):

TTVK:n toiminnan ytimen muodostavat tekijänoikeuksien valvonta, neuvonta ja koulutus, tiedotus ja viestintä sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. TTVK:n toiminnan kulut rahoittavat sen jäsenorganisaatiot. Lisäksi TTVK on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustuksia etenkin lapsille ja nuorille kohdistettujen tekijänoikeudellisten kasvatushankkeiden toteuttamiseksi. Kasvatuksellisten hankkeiden alustana toimii verkkopalvelu Tekijanoikeus.fi.

Katsotaan siis, miten TTVK vastaa Tekijanoikeus.fi-sivustolla kysymykseen YouTube-videoiden opetuskäytöstä.

Tällainen TTVK:n ohje oli syyskuussa:

Vastauksessa olevat virheet ja puutteet:

Ei mainintaa Creative Commons –videoista
Ei mainintaa ei-elokuvateoksista
Väite, että ”YouTubea ei voida opetuksessa käyttää”
Väite, YouTube-videoita ei saisi esittää, vaikka siihen olisi videon tekijän lupa
Väite, että YouTuben käyttöehdot sitoisivat yksipuolisesti

Huomattuani tämän, annoin siitä palautetta TTVK:lle Twitterissä syyskuussa.

Marraskuun loppuun mennessä TTVK oli muuttanut ohjeen tällaiseksi:

Vastauksessa on korjattu yksi asia, mutta muita virheitä ja puutteita on edelleen:

Hyvä, nyt mainitaan Creative Commons –videot!
Ei kerrota, että CC-käyttölupa mahdollistaa videoiden esittämisen, tallentamisen ja muuntelun
Ei kerrota, että muita kuin elokuvateoksia saa esittää
Väite, että katsojat olisivat vastuussa YouTubeen ladattujen videoiden laillisuudesta
Väite, että YouTuben käyttöehdot sitoisivat yksipuolisesti
Samalla sivulla on edelleen myös alkuperäinen ohje (edit klo 12:37: tämän kohdan TTVK on korjannut vastineensa mukaan 2.12.2019)

Annoin luonnollisesti tästäkin palautetta TTVK:lle – jatkona aiempaan Twitter-keskusteluun. Kahteen viikoon ei tapahtunut mitään. Tänään muistutin asiasta ja pyysin kommenttia ennen tämän blogikirjoituksen julkaisua. TTVK:n vastaus oli, että heillä on ”samat tavoitteet” mutta ”eri näkökulma”, ja lisäksi kutsuivat toimistolleen käymään.

Asia on kuitenkin julkinen ja laajasti kaikkea opetustoimintaa koskeva, joten se ansaitsee muuta kuin hyvävelikeskustelun kahvikupposen ääressä.

Perimmäinen kysymys on, voiko tekijänoikeusjärjestöjen antamiin tekijänoikeusneuvoihin luottaa?

Tämän tapauksen perusteella ei, sillä virheiden osoittamisen jälkeenkään TTVK ei ole korjannut ohjettaan asianmukaiseksi. Samalta ohjesivulta on myös löydettävissä lisää vastaavia esimerkkejä.

Huomionarvoista on, että TTVK:n Tekijanoikeus.fi-sivuston tuottamiseen on saatu Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksia. OKM:n intresseissä olisi valvoa, että sen rahoilla tehdyt ”kasvatushankkeet” tarjoavat oikeaa tietoa tekijänoikeuksista eivätkä varsinkaan rajoita sisältöjen käyttöä opetuksessa virheellisesti.

Nykyisin jokaisen opetus- ja koulutustyötä tekevän kannattaa ottaa itse selvää tekijänoikeuksista, eikä luottaa tekijänoikeusjärjestöjen materiaaleihin, jotka voivat sisältää virheitä ja puutteita.

Sosiaalisen median katsaus 04/2019

Tässä on uusin koostamani tilasto- ja trendikatsaus sosiaalisen median käytöstä Suomessa:

Avaa esitys SlideSharessa

Edellisestä somekatsauksesta ehti vierähtää yli vuosi. Aiemmat somekatsaukset löydät täältä. Nyt oli vuorossa jo kymmenes katsaus.

Tein tämänkertaisen katsauksen alunperin eilistä Webakatemian järjestämää webinaaria varten, jossa näkökulmana oli somen markkinointikäyttö. Yllä julkaistu versio on kuitenkin vielä siitä laajennettu: nyt mukana on reilut kymmenen uutta slideä sekä uudet osiot yksityisyydestä verkossa ja somen merkityksellisyydestä.

Tubettajien kaupallinen yhteistyö lähti lapasesta

Senkin uhalla, että kukkahattutätikertoimet ovat vaarallisen korkealla, otan puheeksi YouTube-videoiden tekijöiden eli tubettajien kaupallisen yhteistyön. Tai vaikuttajamarkkinoinnin kuten sitä markkinoijan näkökulmasta kutsutaan.

Aluksi on hyvä tehdä pari – kolme lähtökohtaa selväksi:

Osana työtäni koulutan sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa – myös YouTube-mainontaa. Ymmärrän yritysten näkökulman ja tavoitteen saavuttaa kohderyhmänsä, olivatpa nämä minkä ikäisiä tahansa.
Lasten ja nuorten hyvinvointi mukaanlukien oikeus saada vain ikätasoonsa sopivia mainoksia on silti edellistä lähempänä sydäntäni. Olen varma, että niin se on useimmilla markkinoijillakin. Tämä seikka on myös lakeihin kirjattu.
Joskus kaksi edellä olevaa valitettavasti törmäävät. Silloin asiaan pitää puuttua.

Sitten asiaan.

Kävin eilen pitämässä esityksen turvallisesta somen käytöstä – tällä kertaa videolle, jota asiakas sitten käyttää koulutuksissaan. Tämä on sivuseikka, mutta osana taustatyötä selasin jälleen kerran tukun Suomen suosituimpien tubettajien videoita läpi.

Katsoipa lähes minkä tahansa kanavan videoita, oli niiden kaupallisuus jotain sellaista, mihin ei odottaisi lapsille ja nuorille suunnatuissa sisällöissä törmäävän.

Vaikuttajamarkkinointiyritys Troot Networkin selvityksen (2017) mukaan:

92 % kaikista 15-25-vuotiaista katsoo joskus tubettajien sisältöä
15-35-vuotiaat kokevat tube-videoiden katselun tärkeämpänä kuin muiden medioiden käytön.
84 % vastaajista piti tubettajien kaupallista yhteistyötä yritysten kanssa hyväksyttävänä
84 % 18-35-vuotiaista voisi kuvitella ostavansa tuotteen tai palvelun YouTube-videon perusteella

Vielä pari lukua joulukuun somekatsauksesta:

Päivittäin YouTubea katsoo 15-24-vuotiasta 53 %.
13-16-vuotiaista YouTubea katsoo päivittäin n. 88 % ja 6-12-vuotiaista n. 77 %. YouTube on näissä ikäryhmissä suosituin somepalvelu.

Mennäänpä sitten videoiden kaupallisuuteen. Seuraavassa kuvassa on poimintoja (klikkaa isompi kuva):

Vastaavia löytyy helposti paljon lisää. Näitä ei tarvinnut etsiä. Ei voi sanoa, että kaikissa videoissa olisi kaupallista sisältöä, vaan nämä painottuvat nimenomaan suosituimpiin kanaviin – eihän muunlaisten kanssa yritykset pyrikään yhteistyöhön.

YouTubessa nähtävät mainokset ja kaupalliset sisällöt voi jakaa karkeasti kolmeen osaan yllä olevan kuvan mukaisesti:

1. YouTuben myymät ”oikeat” mainokset

Näitä ovat mm. videoiden alussa olevat ohitettavat ja ohittamattomat mainosvideot, videon päällä olevat ns. peittokuvamainokset ja videosivujen oikeassa palstassa nk. näyttömainokset. Kattava lista on täällä.
Lisäksi on tietysti puhtaasti mainos- ja esittelytarkoituksessa tehdyt videot. Siis sellaiset, joissa selvästi tuodaan esiin, mitä mainostetaan.

Näihin olemme tottuneet ja nämä tunnistamme helposti mainoksiksi.

Eivät nämäkään ongelmattomia ole. Usein lapset näkevät YouTubessa mainoksia, jotka on tarkoitettu selvästi heitä vanhemmille. Miksi mainossisällöissä ei voisi yksinkertaisesti olla ikäraja kuten videoissa ja peleissä? Teknisesti sellaisen toteuttaminen ei olisi tänä päivänä vaikeaa.

2. Kaupallinen sisältö videoissa, joiden markkinointiluonne jää epäselväksi

eeddspeaks-ville-ruotsista-joutavaa

Nämä ovat videoita, joissa ei selvästi tuoda esiin, onko kyse yhteistyöstä jonkun yrityksen kanssa ja onko siten kyseessä mainostarkoituksessa tehty sisältö vai ei.
Kaupallisuus voi näkyä monella tapaa: esitellään, testataan tai arvioidaan tuotteita ja palveluita. Taikka esitellään ostoksia. Sijoitetaan tuotteita videoon tavalla jos toisella. Tai käytetään osana tubettajan omaa videota selvästi jonkun yrityksen tuottamaa mainosvideota tai muuta markkinointimateriaalia.
Näistä on yleensä todella vaikea sanoa, onko kyse oikeasti kaupallisesta yhteistyöstä yrityksen kanssa vai ei. Viitteitä siitä voi saada monella tapaa:
- Kuinka uskottavaa on, että esimerkiksi ”Ville Ruotsista lähetti tällaisia postissa” – siis ilman markkinointitarkoitusta?
- Jos yksi tubettaja kertoo sirkkasuklaan esittelyn olevan sponsoroitua, niin kuinka todennäköistä on, että ne kymmenen muuta sirkkasuklaata maistelevaa tubettajaa ovat ostaneet sitä itse kaupasta?
- Jos tubettaja jatkuvasti esittelee uusia ostoksia samoista kaupoista tai kokkailee tietyn kauppaketjun tuotteilla niitä esitellen, herää kysymys, kenen rahoilla shoppailua tehdään?
- Jos tubettaja jatkuvasti saa kaikki uusimmat pelit videoihinsa, voi arvata kyseessä olevan pysyvä yhteistyö pelijulkaisijoiden kanssa.

Tämän ryhmän videot ovat ongelmallisimpia, sillä katsojalle videoilla näkyvät tuotteet ja palvelut esitellään ikään kuin tubettajan omina kiinnostuksen kohteina ja niistä kerrotut asiat mielletään tubettajan omiksi mielipiteiksi.

Jopa aikuiselle tämän tyyppisen tuotesijoittelun ja ns. maksettujen mielipiteiden havaitseminen on vaikeaa. Keskenkasvuiset ovat vaikutuksille alttiimpia.

Markkinoijan osalta on yksiselitteisesti virhe, jos hänen markkinointiaan on YouTube-videoissa ilman selvää mainintaa siitä, kenen lukuun markkinointia tehdään.

Tämä on vasta ensimmäinen huomioon otettava seikka, vaikka joskus jopa tämä unohtuu.

Seuraavassa on lainaus tuoreesta Mainonnan eettisen neuvoston lausunnosta koskien naaG-kanavan (150 t. tilaajaa) videota, josta markkinointi ei ollut selvästi tunnistettavissa:

Artiklan 9 mukaan markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa, mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi. Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi toteutetaan.

Lapset ja nuoret on otettava kohderyhmänä erityisesti huomioon. Tubettajien videoissa tämä toisin sanoen pätee käytännössä aina:

Perussääntöjen 18 artiklan mukaan lapsille tai nuorille kohdistetussa tai heitä esittävässä markkinoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Markkinoinnissa ei saa käyttää hyväksi lasten kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta. Tuotteen ominaisuuksia ja käyttöä esiteltäessä markkinoinnissa ei pidä liioitella tuotteen todellista kokoa, arvoa, ominaisuuksia, kestävyyttä tai toimivuutta. Lasten pitää pystyä tunnistamaan heille kohdistettu markkinointi markkinoinniksi.

Vaikka markkinointi tapahtuu osana tubettajan tekemää videota, se ei poista markkinoijan vastuuta:

Markkinoija on vastuussa kaikesta markkinoinnistaan. —

Perussääntöjä sovelletaan myös sellaiseen markkinointiaineistoon, joka ei ole markkinoijan itsensä laatimaa, kuten suositukset, lausunnot sekä kuva- ja ääniesitykset. Perussääntöjen vastaista menettelyä ei siten voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö tai muoto on kokonaan tai osittain muiden laatima.

Miten markkinointitarkoitus sitten pitää YouTubessa tuoda esiin? Tähän on lausunnossa konkreettinen vastaus:

Mainonnan eettinen neuvosto korostaa, että kuluttajalle tulee kertoa selkeästi paitsi videon kaupallisesta luonteesta myös siitä, kenen lukuun markkinointi tapahtuu. Suositeltavaa on, että videolla, sen alussa, on sekä suullinen että kirjallinen maininta siitä, että video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä tietyn nimeltä mainitun yrityksen kanssa.

3. Kaupallisena yhteistyönä tehdyt videot

pinkku-pinsku-jaffa-kisa

Nämä ovat videoita, joissa mainitaan joko suullisesti, tekstihuomautuksena tai videon alla olevissa teksteissä, että kyse on kaupallisesta yhteistyöstä jonkin yrityksen kanssa tai sponsoroidusta videosta
Kaupallinen yhteistyö voi merkitä vaikka mitä: koko video saattaa keskittyä yrityksen tuotteen esittelyyn (kuten yllä Pinkku Pinskun ja Soikkuun Jaffa-kisa) tai tuote saattaa näkyä vain muutaman sekunnin ajan videolla (esim. yllä MrTuomon valmiiksi hajonnut tuoli).

Näissä videoissa hyvä puoli on, että yhteistyöstä on mainittu sentään jotenkin. Usein maininta on kuitenkin epätarkka. Esimerkiksi mainostavan yrityksen nimeä ei välttämättä edes mainita, vaikka kerrotaankin, että jotakin on saatu lahjana tai yhteistyönä jostakin.

Otetaan tähänkin esimerkki.

Pelivideot ovat YouTubessa hyvin suosittuja. Laeppavika-kanavalla (nykyisin 253 t. tilaajaa) julkaistiin vuonna 2015 video, jossa tubettaja pelasi Destiny-nimistä Playstation-peliä. Joku otti ja kanteli videon mainosmaisuudesta ja kielenkäytöstä Mainonnan eettiselle neuvostolle.

Langettavahan siitä tuli:

Edellä mainituilla perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että video on mainos. Mainos ei kuitenkaan ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi, vaan siinä on ollut merkintä sponsoroinnista. Sponsoroidussa ohjelmassa ei saa rohkaista ostamaan sponsorin tuotetta viittaamalla siihen erityisesti ja mainosluonteisesti.

Joten unohdetaan se puhe sponsoroinnista, jos videolla pelkästään esitellään sponsorin tuotetta tai palvelua. Sponsorointi on jotain ihan muuta. Mainos on mainos.

Entäpä alatyylinen kielenkäyttö kuten kiroilu ja pelin väkivallan värikäs kuvailu lapsikatsojien suosimalla tube-kanavalla?

ICC:n säännöt korostavat lapsille ja nuorille kohdistetun markkinoinnin asianmukaisuutta. Lapset ja nuoret ovat kokemattomuutensa ja herkkäuskoisuutensa vuoksi alttiimpia vaikutteille kuin aikuiset. Lapsille ja nuorille kohdistetussa markkinoinnissa tulee kunnioittaa myönteistä asennetta, käyttäytymistä ja elämäntapaa. —

Edellä mainituilla perusteilla mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että mainos on ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 2, 9 ja 16 artiklojen vastainen. Siksi mainos on hyvän tavan vastainen.

Voi tietenkin kysyä, sopiiko K16-luokitellusta pelistä tehty video laisinkaan YouTubeen muuten kuin ikärajoitettuna?

Yhteenvetoa

Pahimmillaan videon alussa on mainoksia, videon päällä näytetään mainoksia ja usein myös itse video on mainos, vaikka sitä ei tuotaisi mitenkään esiin.
Usein mainokset ja videoissa mainostettavat asiat eivät sovi katsojien ikätasolle.
Tubettajille kaupallisen yhteistyön pelisäännöt ovat edelleen selvästi epäselvät.
Vastuu markkinoinnin pelisääntöjen noudattamisesta YouTubessa kuuluu niin mainoksia/yhteistyötä välittäville yrityksille että lopulta yrityksille, joiden tuotteista ja palveluista on kyse.