Archive for the ‘yhteisöllisyys’ Category

Pidin eilen luennon yhteisöllisyydestä ja ryhmäytymisestä netissä Päihdepäivillä A-klinikkasäätiön järjestämässä ”Ohjattujen nettivertaisryhmien ABC – starttipaketti” -seminaarissa. Esityksessäni tarkastelin ensiksi, miten yhteisöllisyys näkyy sosiaalisen median käytössä ja mitä vaikutuksia sillä on ollut somen käyttäjille. Toiseksi ja varsinaisena aiheena kävin läpi sitä, millaisia mahdollisuuksia on luoda ja ylläpitää verkossa toimivia ryhmiä ja yhteisöjä. Tässä tapauksessa näkökulmana oli erityisesti […]


Tässä on uusin koostamani tilasto- ja trendikatsaus sosiaalisen median käytöstä Suomessa: Avaa esitys SlideSharessa Edellisestä somekatsauksesta ehti vierähtää yli vuosi. Aiemmat somekatsaukset löydät täältä. Nyt oli vuorossa jo kymmenes katsaus. Tein tämänkertaisen katsauksen alunperin eilistä Webakatemian järjestämää webinaaria varten, jossa näkökulmana oli somen markkinointikäyttö. Yllä julkaistu versio on kuitenkin vielä siitä laajennettu: nyt mukana on […]


Tämä on kolmas osa eduskuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskustelujen verkostoanalyysistä. Ensimmäisessä osassa esittelin aineiston ja metodin sekä mm. TOP100-listan keskeisimmistä ehdokkaista. Toisessa osassa kävin läpi, millaisiin klustereihin ehdokkaat jakaantuivat ja ketkä ovat kunkin klusterin vaikuttajia. Tämän kolmannen artikkelin aiheena on puolueet ja niiden kannatus verkostoanalyysin perusteella. Lisäksi tarkastelen, millaisia suhteita puolueiden välillä on. Puolueiden kannatus Twitterissä: ei näin Joudun […]


Julkaisin edellisessä postauksessa verkostoanalyysin eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-keskusteluista. Tässä artikkelissa käyn läpi verkostossa ilmenevät klusterit eli ryhmittymät. Klusterin määritelmä on yksinkertainen: samaan klusteriin kuuluvat verkoston toimijat ovat lähempänä toisiaan kuin muita verkoston jäseniä. Verkoston modulaarisuusarvo on 0,41. Selvästi positiivisena arvona se merkitsee, että verkostossa on nk. yhteisörakenne sen sijaan, että se olisi sattumanvarainen tai hajanainen. Tämä […]


Pidin viime torstaina koulutuksen Helsingissä, joka oli suunnattu erityisesti yhteisömanagereille. Koulutuksen järjesti Ratekoulutus. Aiheena oli sosiaalisen median erilaiset yhteisöllisyyden muodot: ryhmät, yhteisöt ja verkostot. Käsitteet lyhyesti avattuina: Ryhmä on tiukan yhteisöllisen toiminnan perusyksikkö. Tosin aina ryhmäytymisprosessissa ei päästä sille asteelle, että voitaisiin puhua edes ryhmästä. Monet someryhmät eivät siksi ole sosiologisessa mielessä ryhmiä, vaan pikemminkin […]


Alla olevassa esityksessä on perustietopaketti sosiaalisen median yhteisöllisyydestä: ryhmistä, yhteisöistä ja verkostoista. Sopii erityisesti yhteisömanagereille ja fasilitaattoreille sen ymmärtämiseksi, mistä siinä yhteisöllisyydessä oikeastaan on kyse. Sekä tietysti niille, jotka ovat halukkaita luomaan oman verkoston (haastavaa) tai yhteisön (huomattavasti haastavampaa). Avaa esitys SlideSharessa


Tänään olin Jyväskylässä SOMERI-verkoston (Social media research institute) seminaarissa puhumassa nuorten somen käytön trendeistä. Seminaari kokosi yhteen sekä sosiaalisesta mediasta kiinnostuneita tutkijoita että alan yrityksiä. Tällaista yhteistyötä kannatan lämpimästi, joten toivottavasti toiminta saa jatkoa ja vielä kasvaisikin! Alla esitys, joka jakaantuu seuraaviin teemoihin: Some lapsen ja nuoren elämässä Nuoret ja Facebook Kuvapalvelut Pienet piirit Ja vielä! […]


Sosiaalisen median palvelut voi jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten tärkeiksi ne koetaan. Ensin tulevat avoimet some-palvelut, joiden kautta löydetään kiinnostavia sisältöjä. Näistä ylivoimaisesti suosituin on YouTube. Sitä käyttävät lähes kaikki, mutta aniharvat julkaisevat itse videoita. Useimmille YouTube on viihdesivusto. Hauskaa, muttei kovin tärkeää. Toisena tulevat puolijulkiset sosiaalisen median palvelut, joita käytetään verkostoitumiseen muiden käyttäjien […]


Pidin tänään Helsingin yliopiston Somepro-koulutuksessa luennon sosiaalisen median tämän hetken tilanteesta Suomessa. Kyseessä on samalla tuorein some-katsaus, joiden aiemmat osat löydät täältä. Avaa esitys SlideSharessa Tässä pari kuvaa esityksestä muidenkin käytettäväksi: Yllä olevan kuvan tiedot on kerätty Tilastokeskuksen kyselyistä vuosilta 2011-2015. Yllä olevan ja kahden perässä tulevan kuvan tiedot olen kerännyt Facebookista vuodesta 2011 lähtien. Seuraavien kolmen kuvan […]


Facebook on perustamisestaan lähtien julistanut, että sen tarkoitus on yhdistää ihmisiä ja auttaa heitä pitämään yhteyttä toisiinsa. Yhteydenpito tuttavapiirin kanssa onkin tärkein syy käyttää yhteisöpalveluita. Facebook on täyttänyt tämän tarpeen hyvin: yhdistäähän se jo liki 1,7 miljardia ihmistä toisiinsa. Isojen lukujen takana kuitenkin kuohuu. Aluksi on palattava vuoteen 2009, jolloin Facebook otti käyttöön kuuluisan algoritminsa. […]