Pitääkö kännyköiden ja sosiaalisen median käyttö kouluissa kieltää lailla?

Alla oleva kirjoitus on luku Open somekirjasta vuodelta 2017 (PDF). Julkaisen tekstin muistutuksena siitä, etteivät kännyköiden ja somen aiheuttamat ongelmat kouluissa ole uusia. Toisaalta myös keinot niiden ratkaisemiseen ovat olleet tiedossa kaikki nämä vuodet.

Voidaan kysyä, monessako koulussa pelisääntöjä on pyritty tekemään yhdessä oppijoiden kanssa. Opetussuunnitelmaan näiden asioiden käsittely myöskin sisältyy.

Kännyköiden käyttöön oppitunneilla liittyvät ongelmat eivät ratkea uuden lain säätämisellä. Kännykkäongelma voidaan ratkaista vain kouluissa. Kukaan ei pysty tekemään sitä rehtorin ja opettajien puolesta. Valitettavasti.

Alla olevassa kirjoituksessa esitin siis vuonna 2017 yhden mahdollisen – ja mielestäni edelleen ajankohtaisen – keinon kännykkäongelman ratkaisemiseen kouluissa. Tekstin kirjoittamisen jälkeen kännyköiden aiheuttamat ongelmat ovat tosin pahentuneet, minkä takia minun oli tehtävä yksi lisäys alkuperäiseen tekstiin. Siitä huolimatta kannustan ottamaan oppijat ja vanhemmat mukaan pelisääntöjen pohtimiseen.

Yhteisten pelisääntöjen laatimisen tueksi kännyköiden häiritsevä käyttö voidaan kieltää koulun järjestyssäännöissä – kuten OPH:n järjestyssääntöjen laatimisen ohjeessa on linjattu jo vuonna 2016. Asiaan kannattaa puuttua heti, eikä odottaa jonkun muun ratkaisevan sitä koulun puolesta – mitä he eivät voi tehdä.

Kännyköiden täyskieltoa tärkeämpää on saada oppijat pohtimaan kännykän käytön pelisääntöjä.

Opettajat ja oppijat laatimaan koulun yhteisiä somen pelisääntöjä

Kun pelisääntöjä lähdetään tekemään, on ensimmäinen askel päättää, millä kokoonpanolla se tehdään ja kenelle pelisäännöt on tarkoitettu. Ovatko tekijöinä opettajat, oppijat, vanhemmat vai kaikki yhdessä? Koskevatko pelisäännöt vain oppijoita vai myös opettajia?

Sitäkin voidaan pohtia, onko kyse säännöistä, ohjeista, suosituksista, periaatteista tai kenties jostakin muusta. Jokaisella sanalla on oma merkityksensä, joka vaikuttaa siihen, millainen lopputulos syntyy. Myös oppijoiden ikätaso vaikuttaa. Nuorempien kanssa tarvitaan selviä sääntöjä, kun taas vanhempien ja aikuisikään ehtineiden oppijoiden kanssa puhutaan enemmänkin ohjeista ja suosituksista kuin tiukoista säännöistä. Suosittelen keskustelemaan näistä kysymyksistä ensin opettajien kesken ja ratkaisemaan pelisääntöjen tekotavan yhdessä.

Yksi lähtökohta pelisääntöjen laadinnassa on selvä: ylhäältä annettuihin sääntöihin ei yleensä olla halukkaita sitoutumaan. Sama pätee niin opettajiin kuin oppijoihin. Jos säännöt annetaan valmiina, niitä pidetään ulkopuolelta tulevana määräilynä, jota ei koeta omaksi, eivätkä ne todennäköisesti vastaa kovin hyvin käytännön tarpeisiin.

Kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mihin pelisääntöjä tarvitaan: toisaalta häiriöiden ja asiattomuuksien ennaltaehkäisyyn – rauhallisen ja turvallisen oppimisympäristön rakentamiseen – ja toisaalta tarkoituksenmukaisen opetuskäytön mahdollistamiseen. Ensiksi mainitussa asiantuntijoita ovat oppijat ja jälkimmäisessä opettajat.

Suosittelen lämpimästi antamaan oppijoille tehtäväksi pohtia, mitä sääntöjä koulussa tarvitaan kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöön. Hyviä lähtökohtia ovat edellä esitetyt netiketti, reilun somen säännöt ja kuvaamiseen liittyvät ohjeet. Tarkoituksena on samalla se, että oppijat oppisivat arvioimaan oman ja muiden käytöksen syitä ja seurauksia. Sääntöjä laadittaessa kannattaa nostaa esiin myös sosiaalisen median käyttötarkoituksia opetuksessa, kuten ryhmätyöskentely, tiedonhaku, oman oppimisen dokumentointi, sometaitojen oppiminen ja niin edelleen. Oppijoilla on varmasti hyviä ideoita näistäkin.

Kun oppijoille annetaan vaikutusvaltaa yhteisten pelisääntöjen laadintaan, he kokevat, että heidän mielipiteitään arvostetaan. Sama pätee myös alaikäisten oppijoiden vanhempiin: jos heidät voidaan ottaa mukaan periaatteiden pohdintaan, sen parempi.

Vastaavasti opettajien tehtävänä on pohtia, millaiset sääntöjen tulee olla, jotta ne mahdollistavat sosiaalisen median käytön opetus- ja oppimistarkoituksissa. Opettajien näkökulmasta on tärkeää, että pelisäännöt jättävät tilaa omien pedagogisten ideoiden toteuttamiseen. Kun lähtökohdaksi otetaan somen opetuskäyttö ja se, että opettaja ensisijassa päättää milloin ja mihin tarkoituksiin somea ja oppijoiden omia mobiililaitteita käytetään, ei ole tarpeen tehdä erillistä kieltolistaa.

Ongelmatapauksissa voidaan totta kai kieltää kännyköiden käyttö väliaikaisesti. Kiellon voi perustella tapauskohtaisesti, jos kännykät ovat aiheuttaneet järjestyshäiriötä tai haittaa opetukselle. Välitunneilla voidaan puuttua kännyköiden epäasialliseen käyttöön ja kiusaamistapauksiin. Täyskielto oppitunneilla olisi kuitenkin opetussuunnitelmien tavoitteiden vastainen.

Lisäys 10.4.2024: Nykyisin käytännössä toimiva malli on kieltää kännyköiden käyttö oppitunneilla muutoin kuin silloin, kun niitä käytetään opetustarkoituksessa. Tämä voidaan tehdä ottamalla käyttöön ns. kännykkäparkki tai edellyttämällä, että puhelimet ovat äänettöminä repuissa tms. Kännykkäparkista muodostuu nopeasti oppijoiden hyväksymä normaali käytäntö – kunhan myös kaikki opettajat edellyttävät sitä.

Pelisääntöjen työstäminen voidaan aloittaa luokka- ja ryhmätasolta ja edetä sitten koko koulun tasolle. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä listaa kaikista mahdollisista somen käyttöön liittyvistä asioista vaan lyhyt kooste tärkeimmiksi koetuista asioista.

Työskentelyssä on tärkeää avoimuus ja laaja osallistaminen. Tavoitteena on, että kaikki ne, joita säännöt koskevat, pääsevät vaikuttamaan niiden sisältöön. Kyse on samaan aikaan pelisääntöjen juurruttamisesta: kun periaatteista sovitaan yhdessä, ei kenelläkään pitäisi olla niistä jälkikäteen nokan koputtamista. Koulussa on huomioitava lisäksi oppijoiden vaihtuvuus: prosessi on syytä käydä uudestaan läpi aina muutaman vuoden välein.

Kun pelisäännöt ovat valmiina, ne voidaan hyväksyttää oppilaitoksen johdolla ja julkistaa ne virallisenakin päätöksenä, mikä tuo yhteisesti tehdyille linjauksille vielä viimeisen painoarvon.

Sosiaalisen median pelisääntöjen laadinnan vaiheet voivat näyttää esimerkiksi tältä:

  1. Opettajien yhteinen pohdinta ja työskentelyn valmistelu.
  2. Luokka-/ryhmäkohtainen pelisääntöjen laadinta, esimerkiksi 10 tärkeintä
    sääntöä.
  3. Tuotosten yhdistäminen koulun yhteisiksi pelisäännöiksi.
  4. Johdon hyväksyntä lopputulokselle.
  5. Pelisääntöjen julkistaminen.

Alaikäisten oppijoiden vanhemmat mukaan
pelisääntöjen laadintaan

Alaikäisten oppijoiden vanhemmat kannattaa kutsua mukaan pelisääntöjen tekoon. Näin on perusteltua tehdä etenkin silloin, kun opetuksessa käytetään oppijoiden omia laitteita. Vanhemmat ovat kiinnostuneita kuulemaan ja kertomaan omankin mielipiteensä, miksi ja miten ehkä satojenkin eurojen arvoisia laitteita oppitunneilla käytetään.

Sopivia tilaisuuksia vanhempien osallistamiseksi pelisääntöjen laadintaan ovat vanhempainillat. Kännykkä- ja someaiheinen vanhempainilta herättänee tavallista enemmän mielenkiintoa, sillä samoin kuin opettajat, myös vanhemmilla on tarve saada ajantasaista ja luotettavaa tietoa sosiaalisesta mediasta. Monella aikuisella on vain vähän tietoa lapsensa käyttämistä somepalveluista. Toisaalta vanhemmille tarjoutuu tervetullut tilaisuus päästä keskustelemaan muiden vanhempien kanssa sosiaalisen median käytöstä ja siihen liittyvistä yhteisistä linjauksista.

Vanhemmat ovat avainasemassa havaitsemaan sosiaalisen median palveluissa tapahtuva kiusaaminen. Näin ei tapahdu, jos vanhemmat eivät keskustele lastensa somen käytöstä ja valvo sitä. Opettajien kannattaa tietoisesti pyrkiä saamaan vanhemmat mukaan luomaan turvallista oppimisympäristöä myös oppilaiden keskenään käyttämien sosiaalisen median ryhmien ja kanavien osalta. Useimmissa tapauksissa somessa tapahtuva kiusaaminen liittyy koulukiusaamiseen, minkä vuoksi on tärkeää, että opettajien ja vanhempien yhteistyö toimii.

Koulun ja kodin välisessä yhteistyössä käytetään jo laajasti esimerkiksi Wilmaa, jota voidaan pitää osittain myös sosiaalisen median palveluna. Wilman käyttö ei ole ollut kitkatonta, joten senkin käytöstä kannattaa sopia yhteisiä toimintatapoja.

Wilmaa ja muita somepalveluita, kuten wikejä ja blogeja, voidaan käyttää apuna myös koulun sosiaalisen median pelisääntöjen teossa ja vanhempien osallistamisessa. Muutenkin sosiaalisen median palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia kodin ja koulun yhteistyöhön.

Kuvat: Copilot / DALL-E 3