Kokoan tähän artikkeliin some-palvelujen rintamalta muutamia ajankohtaisia poimintoja, joita on ehtinyt kertyä kesä- ja heinäkuun ajalta. Lomakauden jälkeen kirjoituksia on taas luvassa jatkossa useammin.
1. Facebook kasvaa ikähaitarin loppupäässä, mutta on menettänyt nuorimpia käyttäjiä vuodesta 2011 lähtien
Olen seurannut Facebookin suomalaisten käyttäjien määriä vuodesta 2011 lähtien. Hain jälleen tällä viikolla tuoreet käyttäjämäärät ikäluokittain Facebookin mainoskoneesta. Alla olevista kuvissa näkyy tärkeimmät muutostrendit.
Koska luvut ovat suoraan Facebookin mainoskoneen ilmoittamia, osa lukemista on suurempia kuin todelliset ikäluokat. Tästä ristiriidasta olen kirjoittanut enemmän aiemmin.
Tällä hetkellä 13-vuotiaita suomalaisia on Facebookissa alle puolet siitä, mitä vuonna 2011. Nyt 13-vuotiaiden Facebookin käyttöaste on alle 30 %. Myös 14-vuotiaiden kohdalla pudotus on yhtä huima: aiemmin tuon ikäisiä (tai sen iäkseen ilmoittamia) käyttäjiä oli enemmän kuin mitä ikäluokan koko oli, mutta nykyisistä 14-vuotiaista vain n. 60 % käyttää Facebookia.
Selvää laskua on myös 15-17-vuotiaissa. Kuitenkin sitä vanhemmissa Facebookin käyttö on jopa lisääntynyt. Kyse on siitä, että nykyään Facebook ei ole enää samalla avalla nuorten some-palvelu kuin aiemmin. Siksi nuoret eivät enää liity siihen (vaan muihin some-palveluihin) – tai ainakin liittyvät siihen myöhemmin kuin heitä edeltävät ikäluokat.
Suomalaisten Facebook-käytön kehitys kokonaisuudessaan vuosina 2011-2015 näkyy syntymävuosittain tässä (klikkaa kuva isommaksi):
Viime vuosina suhteellisesti suurinta Facebookin käytön lisääntyminen on ollut yli 40-vuotiailla:
Kyse on suurista ikäluokista, mikä tarkoittaa, että kasvun varaa on yhä runsaasti vaikka palvelun käyttö samaan aikaan vähentyy muutamissa nuorimmissa ikäluokissa. Vaikka palvelun käyttö on edelleen suurinta alle 20-vuotiaiden keskuudessa, he jäävät määrällisesti vanhempien käyttäjien jalkoihin. Facebookista ei voida enää puhua leimallisesti nuorten palveluna – pikemminkin se on nykyään kaikenikäisten aikuisten some-palvelu.
Tällä hetkellä suomalaisia Facebookin käyttäjiä on n. 2,4 miljoonaa.
Vuoden 2015 toisen neljänneksen tuoreen tulosjulkistuksen mukaan Facebookilla on nyt maailmanlaajuisesti 1.49 miljardia käyttäjää per kuukausi ja näistä 1,31 miljardia käyttää palvelua (myös tai pelkästään) mobiilisti. Facebookin kasvuvauhti on pysynyt entisellään, mutta pientä kasvun hidastumista on nähtävissä päivittäisten käyttäjien määrässä (nyt 968 miljoonaa).
On erittäin mielenkiintoista nähdä, milloin Facebookin kasvu pysähtyy. Luulin sen pysähtyneen jo viime vuodenvaihteessa, mutta olin silloin väärässä – ehkä syistä, joiden vuoksi Facebook kasvaa edelleen Suomessakin vaikka nuoret ”trend setterit” suuntaavat jo toisaalle. Joka tapauksessa Facebookilla menee edelleen uskomattoman vahvasti ja se on pystynyt jatkamaan menestystään some-maailman muutosten keskellä hämmästyttävän pitkään.
2. Google+ on tulossa tiensä päähän
Tällä viikolla on uutisoitu, että Google irrottaa Google+-yhteisöpalvelunsa muista verkkopalveluistaan – ennen muuta YouTubesta, jonka videoiden kommentointi on vaatinut Google+-profiilin luomisen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Google ei enää pakota muiden palvelujensa käyttäjiä plussan käyttäjiksi, mikä on erittäin tervetullut uudistus – tai pikemminkin paluu aiempaan. Samalla Google ikään kuin myöntää, että sen yritys kasvattaa plussasta vakavasti otettava haastaja Facebookille on ohi ja epäonnistunut.
Viimeisin Googlen julkaisema tieto plussan käyttäjämäärästä on lokakuulta 2013. Sen mukaan palvelulla oli tuolloin 540 miljoonaa aktiivista käyttäjää ja heistä 300 miljoonaa käytti Google+:n uutisvirtaa. Google+ ei koskaan tosiasiassa haastanut Facebookia, ei lähimainkaan.
Yllätyksenä Google+:n alkanutta kuoppaamista ei voi pitää. Kehityssuunta on ollut selvä vähintään viimeiset 1,5 vuotta – siitä asti, kun palvelun pitkäaikainen johtaja Vic Gundotra irtisanoutui tehtävästään huhtikuussa 2014.
Google+ on vain viimeinen lenkki Googlen kehittämien yhteisöpalvelujen pitkässä ketjussa. Google+ menestyi sentään paremmin kuin aiemmat Google Buzz ja Google Wave. Jostain syystä Googlella on isoja vaikeuksia ymmärtää yhteisöllisyyden ja sosiaalisten verkostojen mekanismeja.
Aivan kuten aikanaan Waven tapauksessa, myös Google+:n kohdalla perustavanlaatuisia ongelmia oli havaittavissa jo ensimetreillä. Jos Google+:n tarkoituksena oli haastaa Facebookin ykköstila yhteisöpalveluissa, miksi ihmeessä se vesitti yhteisöpalvelujen tärkeimmän ominaisuuden eli käyttäjien välisen verkostoitumisen? Facebookin suosio perustuu nimenomaan verkostoihin.
Siinä missä sosiaalisella verkostolla on muissa some-palveluissa jonkinlaista merkitystä, plussassa sosiaalisten suhteiden arvo lähestyy rajattomasti nollaa määrän kasvaessa tähtitieteelliseksi.
Ongelmista huolimatta Google+:n odotettiin kasvavan paljon isommaksi kuin mitä koskaan tapahtui. Tuntui selvältä, että Google pystyisi tavalla tai toisella houkuttelemaan muiden palvelujensa käyttäjät Google+:aan sen tarjoamalla lisäarvolla. Plussan ajateltiin olevan ”sosiaalinen liima”, joka yhdistää käyttäjän sisällöt ja sosiaaliset suhteet Googlen eri palveluissa (mm. YouTube, Google Drive, Hangouts, Play-kauppa). Google ei kuitenkaan tyytynyt kehittämään palvelua käyttäjien ehdoilla, vaan pyrki pakottamaan heidät Google+-profiilin luontiin. Tuntui siltä, että Googlellekin tärkeintä oli saavuttaa mahdollisimman suuri lukema eli käyttäjämäärä – hyödyllisten ominaisuuksien kustannuksella. Pakottaminen ei selvästikään toimi somessa – ei, vaikka olisit maailman suurin nettijätti.
3. Twitter ei kasva
Twitterillä on ongelma: sen käytön aloittaminen on uusille käyttäjille hankalaa ja monet Twitterin käytön aloittaneet lopettavat sen alkuunsa. Ongelma on ollut ja se on tiedetty palvelun alkuvuosista saakka. Käytännössä ongelmasta aiheutuu se, että Twitterin kasvulla on raja, jota se ei voi palvelun nykyisessä muodossa ylittää. Toisaalta voi ihmetellä, paljonko Twitter voisi muuttua ilman, että se menettäisi palvelun nykyisten käyttäjien suosiota.
Kyseessä ei olisi oikeastaan ongelma, jos Twitter ei olisi pörssiyhtiö. Äskettäin yhtiön johto myönsi ongelman ja aiheutti osakekurssin notkahduksen sanomalla näin:
”Suuri yleisö ei ymmärrä Twitteriä.”
Ja sehän on täysin totta.
Maailmanlaajuisesti Twitterillä on nyt 304 miljoonaa käyttäjää per kuukausi. Kasvu näyttää pitkän aikavälin tilaston perusteella hiljalleen hidastuvan ja ehkäpä pian pysähtyvänkin. Kun tällaisia merkkejä on näkyvissä, voidaan Twitteristä kohta puhua hiipuvana some-palveluna. Toivon kylläkin, että ei.
Myöskään Suomessa on turha odottaa, että Twitteristä tulisi yht’äkkiä huomattavasti nykyistä suositumpi palvelu. Edelleen Twitterillä on Suomessa n. 40-50 tuhatta aktiivista käyttäjää (twiittaavaa) viikossa. Alkuvuoden tilaston perusteella (lähde) näyttää pikemminkin siltä, että Twitterin kasvu Suomessa on pysähtynyt viime kevään lukemiin (kesän notkahdus johtuu lomakaudesta):
Aktiivisen twiittaajan näkökulmasta Twitter on nykyisellään erinomaisen hyvä some-palvelu, sillä palvelun vaikeakäyttöisiksi mielletyt ominaisuudet pitävät tietyt käyttäjät palvelussa mukana ja muut palvelun ulkopuolella. On palvelun vahvuus, että se ei vedä puoleensa isoja massoja. Kissa- ja maisemakuvia on jo nykyisellään aivan tarpeeksi.
4. F-Secure petti käyttäjien luottamuksen ja sulkee Younitedin 1.10.2015
F-Securen kotimainen ja huipputurvalliseksi mainostettu pilvitallennuspalvelu Younited sulkeutuu 1.10.2015 jälkeen. Palvelun sulkemisen syynä on, että Younited-tuote on myyty amerikkalaiselle Synchronoss Technologies -yhtiölle, ja kaupan myötä kuluttajille suunnattu Younited.com-palvelu ei enää jatku. Joten jos sinulla on vielä tiedostoja Younitedissa, ne kannattaa käydä hakemassa pian talteen johonkin luotettavampaan paikkaan.
Younitedin myynnillä ja sulkemisella on symbolisesti suurempi merkitys kuin mitä sen ilmeisesti verrattain pieni käyttäjämäärä antaa aihetta. Kun Younited avattiin 29. lokakuuta 2013 sen mainostettiin haastavan nimenomaan amerikkalaiset pilvipalvelut, joiden luotettavuus oli kärsinyt vakavan kolauksen Snowdenin NSA-paljastusten takia. Seuraava on lainaus F-Securen tiedotteesta:
Henkilökohtaiset pilvipalvelut perustuvat luottamukseen. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin nähty useita hälyttäviä merkkejä, jotka ovat heikentäneet tätä luottamusta. Niihin kuuluvat muun muassa havainnot haittaohjelmista, jotka leviävät henkilökohtaisten pilvipalveluiden avulla, sekä uutiset kansallisten tiedustelutahojen käyttämistä kyseenalaisista menetelmistä, joilla urkitaan lainkuulaisten kansalaisten tietoja verkossa.
Younited on pilvipalvelu, johon voi luottaa. Sitä hallinnoidaan ja operoidaan Suomessa, joka on tunnettu tiukasta tietosuojalainsäädännöstään ja missä yksityisyys on tarkoin varjeltu kulttuuriarvo. Younited onkin suunniteltu ja toteutettu nimenomaan yksityisyyttä silmällä pitäen. Palvelun kehittäjät ovat tietoturva-alan ammattilaisia, joten tietoturva on olennaisessa osassa niin younitedin palveluarkkitehtuurissa kuin sen kehitystyössäkin. Younited takaa, että käyttäjien tiedot ovat aina heidän omassa hallinnassaan ja alan tehokkain tietoturva* suojaa heidän aineistoaan häviämiseltä, haittaohjelmilta, tietomurroilta ja muilta uhkilta.
”On jo korkea aika, että markkinoille tulee eurooppalainen vaihtoehto, joka haastaa nykyiset Internet-jätit,” sanoo F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. ”Maailma tarvitsee nyt pilvitallennuspalvelua, johon kansalliset tiedustelutahot eivät pääse käsiksi kenenkään valvomatta.”
Hienosti kirjoitettu. Tämä oli juuri sitä, mitä ainakin itse kaipasin – ja siksi Younitedia monille myös suosittelin. Ikävää, että tämä jäi F-Securen osalta tyhjäksi sanahelinäksi.
Juuri pahemmin käyttäjien luottamusta ei olisi voinut pettää kuin a) myymällä palvelun juuri yhdysvaltalaiselle yritykselle, b) jonka omistajiin kuuluu entinen NSA:n johtaja (lähde), sekä c) lopuksi sulkemalla palvelun jo ennen kuin se ehtii edes kahden vuoden ikään. Loppujen lopuksi F-Secure oli valmis luopumaan periaatteistaan 60 miljoonalla dollarilla.
Eurooppalaisittain pilvitallennuspalvelujen kartalle jää Younitedin kokoinen aukko. Pienempiä palveluntarjoajia on lukuisia, mutta ison yrityksen tuomaa luotettavaa (tai joka edes voisi sanoa niin) vaihtoehtoa ei ole. Epäilemättä Younitedin tarjoamat ominaisuudet kuten käyttäjien yksityisyyden arvostaminen ja tiedostojen vahva suojaus ovat asioita, joita lähitulevaisuudessa tullaan arvostamaan huomattavasti tähän astista enemmän.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 
Erittäin laadukas katsaus, kiitos!
Hyvä kommentti myös Googlen yrityksistä haastaa Facebook. Minusta Google+ -palvelun epäonnistuminen ei ole lopulta kovin yllättävää kun miettii Googlea yrityksenä. Google on syntynyt ”järjestämään koko ihmiskunnan tietomassa”, ja sitä missiota Google toteuttaa edelleen voimakkaasti. Facebook taas on yrityksenä syntynyt nimenomaan hyvin henkilökohtaisen sosiaalisen verkostopalvelun rakentamiseen.
Googlelle sosiaaliset verkostot ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aina olleet vain yksi kulma siinä miten saisi parempia hakutuloksia ja miten saisi tiedot paremmin järjestettyä. Kärjistetysti voisi sanoa, että Google on algoritmiyhtiö, Facebook taas sosiaalisten kokeilujen yhtiö. Yhteistä niille on vain se, että kumpikin tekee mainoksilla rahansa.
Ei ole minusta myöskään selvää, että sosiaalinen virta olisi jotenkin automaattisesti se suuri tulevaisuuden juttu (joka jotenkin korvaisi koko internetin ja olisi kaikkien aloitussivu). Täten Facebookin massiivisesta asemasta huolimatta Googlen asema ei ole minusta mitenkään heikko. Uutisten, verkkopalveluiden, videoiden ym ym. asioiden seurantaan ja tallennukseen kuluttajat tulevat jatkossakin käyttämään useita eri kanavia. Facebook on vahvoilla sosiaalisissa sovelluksissa, esim. nyt vaikka urheilutapahtumissa (tosin niin on esim. Twitterikin), mutta on paljon alueita jotka ovat vielä täysin valloittamatta.
Minusta hyvä esimerkki on Applen News -sovellus, joka on monella tapaa Google Readerin seuraava versio – ja samalla Applelta vahva statement siitä, että Facebook ei ole kovin hyvä väline medioiden seurantaan. Ylipäätään Facebook ei ole onnistunut minusta suosittelualgoritmien kehityksessä niin hyvin, että Googlen tai muiden kannattaisi täysin luovuttaa FB:n edessä. Asiat voisivat yksittäisen kuluttajan kannalta olla paljon paremminkin, ja siksikin luulen että Googlelta nähdään vielä uusia avauksia tälläkin alueella.
Toki tällä hetkellä FB on kukkulan kuningas eikä todennäköisesti ole valtikkaa menettämässä edes lähivuosina. Tässä on paljon hyvääkin, esim. vaikka pk-yrityksien kannalta. Ei tarvitse arpoa niin paljon. Voi keskittyä siihen FB:hen.