Tällä asetusmuutoksella parannat Facebook-syötteesi laatua

Jos Facebook-syötteessäsi on liikaa huonolaatuisia julkaisuja, klikkiotsikoita, paljasta pintaa ja jopa väkivaltaista sisältöä, syynä on Facebookin oletusasetukset.

Facebook ei nimittäin vähennä huonolaatuisten sisältöjen näkymistä niin paljon kuin olisi mahdollista. Algoritmi vähentää niiden suosittelua ja näkymistä jonkin verran, mutta paljonko – sen tietävät yksin Metan insinöörit. He tietävät senkin, että mitä useammin sisältöä on jaettu Facebookin sisällä, sitä todennäköisemmin se sisältää virheellistä tietoa. Silti tällaisen sisällön näkymistä Facebookin algoritmissa ei (oletuksena) vähennetä niin paljon kuin voitaisiin.

Asian voi muotoilla niinkin, että Facebook näyttää tarkoituksella käyttäjille huonolaatuista sisältöä. Ehkä siksi, että huonolaatuinen sisältö herättää tunteita ja saa käyttäjät reagoimaan, jolloin alustaan syntyy kiinteämpi suhde. Someanalytiikan termein kyse on sitouttamisesta ja sitoutumisesta, joka on tietenkin Facebookin etu, mutta ei välttämättä käyttäjälle hyväksi.

Olipa syy mikä hyvänsä, Facebook-syötteen sisältöä voi parantaa helposti yksinkertaisella asetusten muutoksella.

Facebookin oma ohje ei ole kovin havainnollinen, joten tässä kuvien kanssa:

1. Klikkaa desktop-versiossa ylänurkasta profiilikuvaasi ja avaa sen alta kohta Asetukset ja yksityisyys -> Syöte

Mobiilissa asetus löytyy kohdasta Asetukset -> Uutiset

2. Klikkaa seuraavasta näkymästä Vähennä

Lisäys klo 12:45: Jostain syystä tämä kohta ei näy kaikilla käyttäjillä. Voi olla, että kyse on uudesta toiminnosta, joka ei ole vielä päivittynyt kaikille käyttöön, tai se on kokeilussa vain osalla käyttäjistä. Asetukseen ei valitettavasti ole suoraa linkkiä.

3. Käy seuraavasta ikkunasta jokainen kohta erikseen läpi:

4. Heikkolaatuinen sisältö: valitse Vähennä lisää

Jos sinua kiinnostaa, voit katsoa myös esimerkkejä heikkolaatuisesta sisällöstä:

5. Ei-alkuperäinen sisältö ja heikkolaatuinen jakaminen: valitse Vähennä lisää

6. Arkaluontoinen sisältö: valitse Vähennä lisää

Näillä asetuksilla syötteesi näyttää ainakin hivenen paremmalta! 🙂

Paljonko tällä todellisuudessa on merkitystä? Senkin tietää vain Metan insinöörit.

Jos Facebookin syötteen toiminta kiinnostaa enemmän, voit lukea DSA-asetuksen vaatiman kuvauksen siitä täältä. Lisäksi tekoälyn käytöstä Facebookin ja Instagramin syötteessä löytyy tarinaa täältä.

Artikkelikuva: Copilot Designer / DALL-E 3

Algoritmit ja kuplat – voiko somesta enää löytää kultajyviä? (esitys)

Pidin maanantaina puheenvuoron Mediakasvatuskeskus Metkan järjestämässä Oivallus -seminaarissa. Koronatilanteen vuoksi tapahtuma järjestettiin kokonaan verkossa. Linjoilla olikin mukavat 140 osallistujaa. 🙂

Esitykseni aiheena oli nettijättien kuten Googlen ja Facebookin tekemä datankeruu, some- ja verkkopalvelujen algoritmit sekä niiden synnyttämät kuplat. Lähestyin teemaa serendipiteetin eli ns. ”onnekkaiden sattumien” näkökulmasta – jaettuna tiedolliseen ja sosiaaliseen serendipiteettiin.

Algoritmit vaikuttavat jo monella tavalla sosiaalisiin yhteyksiimme ja saamaamme tietoon. Ne vaikuttavat mm. seuraaviin:

• Mainokset
• Hakutulokset
• Uutiset
• Somesisällöt (ja jopa keskusteluketjut somepalveluissa)
• Suositellut ihmiset

Profilointidata vaikuttaa algoritmien kautta, millaista tietoa ja suosituksia saamme verkko- ja somepalveluissa. Tämä luo niin tiedollisia kuin sosiaalisiakin kuplia.

Koska algoritmien vaikutus on näin moninainen ja laaja, olisi pikemminkin puhuttava monista erilaisista kuplista kuin vain siitä, että olemme ”kuplassa” (jolla yleensä viitataan sosiaalisissa verkostoissa syntyviin kupliin).

Jotain toivoakin sentään vielä on. Siitä lisää esitykseni loppupuolella:

Algoritmit ja kuplat – voiko somesta enää löytää kultajyviä? from Harto Pönkä

Mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018

Vuodenvaihteesta on kulunut jo hetki, joten on sopiva aika summata, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtui vuonna 2018.

Disclaimer: tämä ei tule olemaan sosiaalisen median hehkutusta. Kyse oli suuresta somepettymyksen vuodesta.

Jaan tämän vuosiyhteenvedon kahteen osaan: sosiaalisen median kannalta merkittäviin tapahtumiin sekä somepalvelujen suosioiden muutoksiin, jotka ovat lyhyesti lopussa.

1. Facebookin tietosuojakohu

Vuoden ylivoimaisesti suurin somekohu tapahtui maaliskuussa, kun Cambridge Analytica -yhtiön ex-työntekijä Christopher Wylie vahvisti epäilyt, että Facebookista saatuja käyttäjätietoja oli käytetty osana Trumpin vaalikampanjaa. Lukemaksi paljastui peräti 50 miljoonaa käyttäjätiliä.

Tätä seurasi mm. Mark Zuckerbergin hiillostaminen USA:n kongressissa. Zuckerbergin vakuutteluja ei auttanut se, että myöhemmin vuoden aikana osa hänen kertomastaan paljastui virheelliseksi, esiin tuli uusiakin ongelmia tietosuojassa ja Facebook joutui vielä uuden tietovuodon kohteeksi syyskuussa.

Facebookista saatujen tietojen käyttö laajamittaiseen vaalivaikuttamiseen sekä yhä jatkuvat tietosuojaongelmat aiheuttivat monen käyttäjän luottamuksen murentumisen palvelua kohtaan. Näin kävi myös Suomessa: esimerkiksi DNA:n kyselyssä huhtikuussa 7 % vastaajista kertoi poistaneensa Facebook-tunnuksensa ja yli puolet kertoi kohulla olleen jotain muutosta Facebookin käyttöönsä.

2. Facebookin taistelu väärinkäytöksiä vastaan

Tietosuojakohun jälkeen Facebook ei ole sentään jäänyt lepäämään laakereilleen alustan väärinkäytösten suhteen. Marraskuussa Facebook kertoi, että se oli poistanut edellisen 6 kk:n aikana peräti 1,5 miljardia valetiliä palvelusta. Lukema oli 200 miljoonaa enemmän kuin edellisellä jaksolla.

Lukema on melkein käsittämättömän suuri. Sitä voi verrata Facebookiin globaaliin keskimääräiseen päivittäiseen käyttäjämäärään 1,49 miljardia tai kuukausittaiseen käyttäjämäärään 2,27 miljardia (syyskuulta).

Nämä lukemat avaavat niiden haasteiden mittasuhteita, joiden kanssa Facebook on tekemisissä, kun se pyrkii torjumaan valetilejä ja muuta alustansa väärinkäyttöä.

Facebookin algoritmit valetilien poistamisessa kuulostavat lukujen valossa tehokkailta, mutta samalla voi kysyä, kuinka paljon ilmoitetuissa käyttäjämäärissä on yhä mukana valetilejä. Facebook on myös kertonut muuttaneensa tapaansa laskea käyttäjämääriä, mikä viittaa juuri siihen, etteivät he ole itsekään varmoja, paljonko oikeita käyttäjiä on milloinkin todellisuudessa ollut.

Olen silti edelleen skeptinen sen suhteen, yrittääkö Facebook niin paljon kuin se voisi. Edelleen sen tietokäytäntö-sivusto on pikemminkin omiaan selittelemään asioita parhain päin sen sijaan, että se kertoisi tarkasti, mihin käyttäjien tietoja käytetään. Epäluottamusta lisää myös se, että faktantarkistajat ovat kertoneet, ettei Facebook välttämättä poista palvelusta valeuutisiksi osoitettuja uutisia.

3. GDPR ja EU-käyttäjien herääminen yksityisyyteen

EU:n yleinen tietosuoja-asetus eli GDPR astui kunnolla voimaan 25.5.2018. Asetus nosti netti- ja somejäteiltä edellytettävän tietosuojan tason selvästi aiempaa korkeammalle. GDPR:llä oli jo ennen voimaantuloaan monenlaisia vaikutuksia somepalvelujen käyttöehtoihin ja tietosuojakäytäntöihin. Tärkein on kuitenkin GDPR:n takaama oikeus käyttäjille tarkistaa omat tietonsa palveluntarjoajien rekistereistä.

GDPR:n voimaantulo pian Facebookin tietosuojakohujen alkamisen jälkeen osui somepalvelujen käyttäjien tietoisuuden lisäämisen kannalta sopivaan saumaan. Huhti-, touko- ja kesäkuun ajan uutiset täyttyivät sekä Facebook-kohun että GDPR:n aiheista. Lisäksi samaan aikaan käyttäjien sähköpostilaatikot tulvivat eri somepalvelujen GDPR-tiedotteista.

Varmasti moni sai jo tarpeekseen GDPR-asioista, mutta yhtä varmaa on, että käyttäjät saivat samalla täysannoksen uutta tietoa omiin henkilötietoihinsa liittyvistä oikeuksistaan ja palveluntarjoajien velvollisuuksista. Sanomalehtien liiton tuoreen kyselyn mukaan jo 72 % 15-74-vuotiaista suomalaisista on huolissaan yksityisyydestään somessa. Viisi vuotta aiemmin lukema oli 47 %. Näen kyseessä olevan ison muutoksen ja uuden megatrendin alun, joka johtaa uuteen yksityisyyden aikaan sosiaalisessa mediassa.

Isossa kuvassa EU:sta tuli viimeinkin riittävän iso vastavoima monikansallisille netti- ja somejäteille. GDPR on hyvä askel siihen suuntaan, että netti- ja somepalveluilta vaadittavan turvallisuuden standardit määritellään jatkossa EU:ssa.

Pienenä yksityiskohtana GDPR aiheutti Suomessa lisäksi sen, että vuoden 2019 alusta voimaan tullut tietosuojalaki asetti jatkossa 13 vuotta ikärajaksi henkilötietojen käsittelyn suostumuksen annolle tietoyhteiskunnan palveluissa. Tämän myötä 13-vuotias ei enää tarvitse ikätasoonsa nähden tavanomaisten somepalvelujen käytölle huoltajiensa suostumusta.

4. Twitterin käyttäjätilien putsaus

Twitter on Facebookin ohella ollut merkittävä kanava valeuutisten levittämisessä ja mielipidevaikuttamisessa. Vuoden 2018 aikana Twitter teki useita vale-, spämmi- ja bottitilien massapuhdistuksia. Heinäkuussa Twitter kertoi poistaneensa edellisen kahden kuukauden aikana jopa 70 miljoonaa käyttäjätiliä. Monen mielestä vihdoinkin. Vuosien aikana Twitteriin oli ehtinyt kertyä monenlaista kuonaa.

Twitterin käyttäjätilien putsaukset ovat näkyneet myös suosittujen suomalaisten käyttäjien seuraajalukemien isoina muutoksina. Lukemat ovat vuoroin romahtaneet, osin palautuneet ja taas uudestaan romahtaneet.

Esimerkiksi Socialbakers-tilastopalvelun Suomen TOP-listan kärjessä yhä olevan @annemariayritys-tilin seuraajalukema putosi Twitterin putsauksen myötä käytännössä yhdessä yössä yli 200 tuhannella (kuvakaappaus otettu 17.8.2018):

Sivujuonteena nämä Twitterin puhdistukset ovat tuoneet esiin sen, keillä käyttäjillä on ollut tavallista enemmän seuraajissaan valetilejä tai ostettuja seuraajia.

Kääntäen puhdistukset ovat samalla osoittaneet, keillä ei ole ollut ostettuja seuraajia: niillä, joiden seuraajalukeman putoaminen on ollut vain pientä – korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Suomesta ei toistaiseksi ole löytynyt yhtäkään merkittävää poliitikkoa, joka olisi jäänyt kiinni epäilyttävän suuresta seuraajamäärän putoamisesta.

5. Twitterin algoritmi ja laatusuodatus

Verkostopalvelujen idea on periaatteessa yksinkertainen: valitsen itse, keiden viestejä haluan seurata, ja sen jälkeen näen ne palvelun etusivulla. Valitettavasti vuonna 2018 moni heräsi siihen, että myös Twitter on ottanut käyttöön algoritmin järjestellessään ja valitessaan käyttäjien virrassa näkyviä twiittejä. Twitter päätyi siis hajottamaan palvelunsa samoin kuin Facebook jo paljon aiemmin.

Algoritmi näyttää ensiksi suosittuja twiittejä sen sijaan, että se näyttäisi twiitit aikajärjestyksessä kuten aiemmin. Joskus tästä on suurta haittaa. Varmaa on ainakin se, että useimpia käyttäjiä algoritmi ärsyttää enemmän kuin hyödyttää. Alla tekemäni Twitter-kyselyn tulokset.

Twitterin algoritmin haitoilta voi vielä välttyä käyttämällä Tweetdeck-palvelua. Onneksi Twitter on myös heräämässä algoritmin ongelmiin tuomalla mobiilisovellukseensa mahdollisuuden katsoa twiittejä jälleen aikajärjestyksessä.

Toinen Twitterin uudehko algoritmi on sisällön laatusuodatus, jota voi puolestaan pitää positiivisena uudistuksena. Twitter käyttää mm. tekoälyä suodattaakseen twiittejä ja käyttäjiä, jotka voisivat aiheuttaa muilta käyttäjiltä paljon ilmoituksia epätoivotusta tai palvelun sääntöjä rikkovasta sisällöstä.  Tavoitteena on, että hakutoiminnoissa ja käyttäjille näytettävissä ehdotuksissa (mm. suositellut seurattavat) näytetään sisältöjä ja käyttäjiä, joilla ei ole tunnistettu olevan kielteisiä vaikutuksia. Twitter vastaa näin kritiikkiin, jota se on saanut varsinkin polarisaation aiheuttamisesta keskusteluissa ja valeuutisten levittämisestä.

Twitter kertoo sivuillaan käyttäjien ”laatupisteitä” laskevan mm. seuraavien seikkojen:

• Profiilin ominaisuudet (onko sähköpostiosoite vahvistettu, uusi tili, profiilikuva jne.)
• Miten käyttäjä toimii Twitterissä (ketä seuraa, kenelle vastaa, ketä retweettaa jne.)
• Miten muut tilit ovat vuorovaikutuksessa käyttäjään (esim. kuka blokkaa, kuka seuraa, kuka vastaa, retweettaa jne.)
• Kuinka usein käyttäjätunnusta käytetään
• Sisältääkö käyttäjän twiitit sensitiivistä sisältöä (aikuisviihde, väkivalta jne.)
• Ovatko käyttäjän twiitit keskustelua rakentavia vai jakavia (todennäköisesti juuri tässä hyödynnetään tekoälyä ja verkostoanalyysiä polarisaation tunnistamisessa sekä pidetään lukua käyttäjän muilta saamista ilmiannoista)

Suomessa Twitterin laatusuodatus nousi otsikoihin tällä viikolla, kun Jussi Halla-aho kertoi Twitterin ”shadowbännäneen” hänen tunnuksensa. Kyse ei todellisuudessa ole mistään Twitterin ylläpidon tekemästä bännäyksestä, vaan laatusuodattimen toiminnasta.

6. YouTuben ylikaupallistuminen

YouTube on ollut pitkään yksi suosituimmista somepalveluista. Viimeistään vuonna 2018 tuli kuitenkin selväksi, että oikeastaan on jo virhe puhua siitä somepalveluna. Voitaisiin yksinkertaisesti puhua videopalvelusta, jota käytetään kyselyidenkin mukaan pääasiassa viihteeseen. Ja yhä suurempi osa siitä on kaupallista sisältöä.

Periaatteessa jokainen YouTube-video, jossa on mainosten näyttö päällä, on perimmiltään kaupallista sisältöä. Hyvin usein video itsessäänkin on mainos. On harhaanjohtavaa puhua ”kaupallisesta yhteistyöstä”, vaan rehellisempää olisi puhua mainonnasta. Kirjoitin aiheesta laajemmin helmikuussa.

Yksi ongelma on lisäksi se, että toisin kuin videoissa yleensä, YouTubessa ei ole ikärajoja videoiden sisällön mukaisesti, ja alaikäiset näkevät usein myös ikätasolleen sopimattomia mainoksia.

Tottoroo-vaikuttajamarkkinointiyrityksen (lue: mainostoimiston) kyselyn mukaan jopa 90 % 15-35-vuotiaista suhtautuu positiivisesti tai neutraalisti kaupallisiin kumppanuuksiin ja mainontaan Tube-videoiden yhteydessä. 80 % kokee hyödyllisenä, että Tube-videoissa tuodaan esille ja arvioidaan erilaisia tuotteita tai palveluita. Nämä luvut osoittavat, että tube-mainonta puree nuoriin pelottavan tehokkaasti. Sen sijaan medialukutaidon ja -kriittisyyden näkökulmasta menee huonosti.

Olisi aika lopettaa tubettajien ihannointi. He ovat pikemminkin juontajia tai mainosten näyttelijöitä. Parhaassakin tapauksessa itsensä ja elämänsä näyttelijöitä.

Tubettajien seuraamista voi jollain tasolla verrata eläintarhassa vierailuun, jossa eläimet ovat ihmisten ihmeteltävinä ja tekevät ties minkälaisia temppuja palkkioiden toivossa. Tällä en väheksy lainkaan tubettajia: he ovat kuviossa pikemminkin mainostajien käyttövoimaa. Monet ovat kertoneet oireilevansa henkisesti tubettamisen stressaavuuden takia. Tässä mielessä tubettajat ovat huonoja idoleita nuorille.

7. MV-lehden ylläpitäjien tuomiot

Viime vuoden sosiaalisen median merkkipaaluihin kuului eittämättä MV-lehden ylläpitäjien saamat tuomiot. Ne osoittivat, että valeuutisten tuottaminen ja levittäminen ovat pahimmassa tapauksessa rikoksia. Samalla tuomiot viimeistään osoittivat suurelle yleisölle, mistä toiminnassa oli perimmiltään kyse.

Seuraavat ovat lainauksia HS:n päätoimittajan Antero Mukan kirjoituksesta lokakuulta:

JANITSKIN tuomittiin vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen muun muassa toistuvasta törkeästä kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan. Bäckman sai vuoden ehdollisen tuomion vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen.

Oikeuden mukaan miesten toiminnan motiivina on ollut uhreiksi päätyneiden ihmisten maineen tuhoaminen ja ammattitaidon kyseenalaistaminen. Kirjoitukset ovat sisältäneet valheellisia tietoja, halventavia vihjauksia sekä yksityiselämään liittyviä arkaluonteisia asioita.

MV-lehden kautta purkautuivat niin maahanmuutto­vastaisuus, katkeruus eliittiä kohtaan kuin tyytymättömyys liian liberaaliksi koettua mediaa kohtaan.

Ei voi edes väittää, että tässä jutussa testattiin sananvapauden rajoja, koska sananvapauden kanssa tällä määrätietoisella vihanlietsonnalla oli lopulta hyvin vähän tekemistä.

Joka tapauksessa oikeus teki selväksi sen, että verkossakaan mikä tahansa törky ei ole sallittua. Tämän rajan vetäminen voi olla tavattoman merkityksellinen viesti koko suomalaiselle yhteiskunnalle, niin sille mitä me yksilöinä sosiaalisessa mediassa sanomme kuin vaaleihin valmistautuville poliitikoillekin.

Suurin kysymys on se, opimmeko me ihmisinä ja yhteiskuntana näistä mustista vuosista mitään. Tunnistammeko vastedes paremmin ne mekanismit, joilla meidät suomalaiset usutetaan kääntymään toisiamme vastaan, tahdottomiksi pelinappuloiksi laudalla, jonka loppuruudussa olemme kaikki häviäjiä?

8. Totuuden jälkeinen aika

Kaikki yllä mainittu kietoutuu yhteen käsitteeseen, joka kuvaa sosiaalisen median vuotta 2018 osuvasti: totuuden jälkeiseen aikaan.

Totuuden jälkeisessä ajassa on tärkeämpää, mitä kerrotaan kuin mikä on totta. Totuuden jälkeisessä ajassa algoritmit päättävät, mitä sisältöjä saamme somesta luettavaksemme. Totuuden jälkeisessä ajassa et voi tietää, onko somessa tapaamasi käyttäjä todella se, joka hän väittää olevansa, vai ehkä sittenkin valetili tai botti. Totuuden jälkeisessä ajassa somepalvelut seuraavat ennen muuta sinua, vaikka sinulle uskotellaankin niiden tarjoavan alustan, jonka kautta voit seurata sinulle tärkeitä ihmisiä ja puheenaiheita. Totuuden jälkeisessä ajassa mikä tahansa pikku mielipide-ero verkkokeskustelussa muodostuu pian kahden vastakkaisen leirin väliseksi taisteluksi, jossa totuudella ei lopultakaan ole paljon merkitystä.

Vuonna 2018 sosiaalisen median käyttäjät yleisesti alkoivat todella ymmärtää, mitä totuudenjälkeisyys tarkoittaa.

9. Google+:n tarinan loppu

Google ilmoitti syksyllä lopettavansa Google+-yhteisöpalvelunsa elokuussa 2019. Joulukuussa toisen peräkkäisen tietoturvaongelman jälkeen se päätti vielä aikaistaa palvelun lopetuksen tehtäväksi huhtikuussa.

Google+ ei ole enää aikoihin ollut erityisen elävä somepalvelu. Mielestäni Google+:n verkostoitumismalli oli alunperin epäonnistunut. Siksi plussaa voi pitää yhtenä Googlen isoimmista virheistä. Miksi markkinoille tuotiin yhteisöpalvelu, jossa sosiaalisen verkostoitumisen idea oli hukassa?

Google+ oli kuin romaani, jonka kirjoittajalla oli tasan yksi hyvä idea. Kaikki ensimmäisen luvun jälkeen kirjoitettu oli tarinan turhaa pitkittämistä. Harva jaksoi lukea viimeiselle sivulle asti.

10. Somepalvelujen suosio Suomessa

Kuten lupasin, pidän tämän osuuden tällä kertaa lyhyenä. Jos ei muuta mainita, niin lukujen lähde on Sanomalehtien liiton kysely loka-marraskuulta 2018. Kiitokset sinne suuntaan tuoreista tiedoista!

• WhatsApp on nyt suomalaisten suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 70 % 15-74-vuotiaista.
• Facebook on yhä toiseksi suosituin somepalvelu. Sitä käyttää 60 % 15-74-vuotiaista.
• Facebookin käyttäjämäärä on laskenut selvästi, sillä vielä huhtikuussa 2018 Ylen kyselyssä sitä kertoi käyttävänsä 69 % 15-79-vuotiaista. Laajemmin kirjoitin Facebookin käyttäjämäärän laskusta syyskuussa.
• YouTubea käyttää nykyisin 59 % 15-74-vuotiaista.
• Instagram kuuluu harvojen nousijoiden joukkoon. Nyt sitä käyttää 35 % 15-74-vuotiaista. Vuosi sitten lukema oli 28 %.
• Snapchatin käyttö on laskenut teineillä – muuthan eivät sitä juuri olekaan käyttäneet. Nyt 15-24-vuotiaista Snapchatia käyttää 48 %, kun vuosi aiemmin lukema oli 58 %. 15-74-vuotiailla käyttöaste on 11 %.
• Suomi-Twitterissä on Pinnalla-tilastopalvelun mukaan suunnilleen 140-150 tuhatta uniikkia twiittaajaa kuukaudessa ja n. 700 tuhatta vuodessa. Lukemissa on kuitenkin mukana myös ei-suomalaiset retweettaajat. Jos katsotaan vain suomalaisia uuniikkeja käyttäjiä, niin Pinnalla-palvelun tekijän arvion mukaan heitä on noin 100 tuhatta kuukaudessa, ja yhteensä suomalaisia Twitterin käyttäjiä on noin 250-260 tuhatta. Twitterin käytössä Suomessa ei ollut merkittävää muutosta vuosien 2017 ja 2018 välillä.

Näillä Facebook-asetuksilla estät tietojesi käytön muilta yrityksiltä

Nyt tiedetään jo varmasti, että Facebook-testeillä saatuja tietoja on käytetty Cambridge Analytica -yrityksen toimesta Donald Trumpin vaalikampanjassa niin sanottuun vaalivaikuttamiseen. Facebook-datan ja profiloinnin perusteella tiedettiin, ketkä olivat todennäköisesti kenenkin ehdokkaan kannattajia, ja sen mukaan kohdistettiin mm. vaalimainontaa ja valeuutisia Facebook-käyttäjille.

Koko juttu ei olisi ollut mahdollinen, jos Facebook-käyttäjät eivät olisi itse sallineet käyttäjätietojensa siirtoa Facebook-sovelluksille. Tai jos Facebook ei olisi tätä mahdollistanut – ja mahdollistaisi vieläkin. Edelleen moni jakaa Facebook-dataansa kymmenille sovelluksille sekä tietysti mainoskäyttöön.

Alla on ohjeet, mitä kannattaa tehdä, jotta käyttäjätietoja ei siirrettäisi Facebookista ulos ja että niitä käytettäisiin mahdollisimman vähän myös kohdennettuun markkinointiin. Aiemmin vuotaneita tietoja nämäkään ohjeet eivät valitettavasti tuo takaisin.

1. Poista Facebookia käyttävät sovellukset

Poista kaikki Facebookia käyttävät sovellukset, jotka eivät ole sinulle välttämättömiä. Voit poistaa vaikka ne kaikki, sillä aktiivisesti käyttämäsi sovellukset pyytävät kyllä tarvitsemansa oikeudet uudestaan.

Poista myös tietojesi käytön lupa muiden eli Facebook-kaveriesi käyttämiltä sovelluksilta. Tämä tapahtuu kohdasta ”Muiden käyttämät sovellukset”.

Siirry sovellusasetuksiin: https://www.facebook.com/settings?tab=applications

2. Kytke mainosten kohdentaminen pois päältä ja piilota Facebookin sallimat mainosaiheet

Facebookin mainosasetuksissa voit estää seuraavien omien tietojesi käytön mainosten kohdentamiseen:

• Parisuhdetilanne
• Työsuhde
• Tehtävänimike
• Koulutus
• Toimintaasi perustuvat luokitukset – Facebook on lokeroinut jokaisen käyttäjän monella tavalla

Voit myös estää mainosten kohdentamisen sen perusteella, mitä sivustoja ja sovelluksia Facebook tietää sinun käyttäneen sekä tietojesi käytön mainosten näyttämiseen ulkopuolisissa sovelluksissa ja sivustoissa. Niin ikään voit estää toimintasi näkymisen Facebook-mainosten yhteydessä, esimerkiksi sen, että olet tykännyt jostakin Facebook-sivusta, jota mainostetaan.

Lisäksi Facebook antaa piilottaa kokonaan alkoholiin, vanhemmuuteen ja lemmikkeihin liittyvät mainokset.

Siirry mainosasetuksiin: https://www.facebook.com/ads/preferences/?entry_product=ad_settings_screen

3. Poista tarpeettomat oikeudet kännykän Facebook-sovellukselta

Kännykän Facebook-sovelluksen oikeudet pitää säätää erikseen. Tässäkin hyvä nyrkkisääntö on, että mitään oikeuksia ei pidä antaa ilman, että itse tarvitset jotain toimintoa, johon tiettyä oikeutta käytetään.

Periaatteessa Facebook-sovelluksen käyttöön riittää oikeus käyttää puhelimen muistia tietojen tallentamiseen. Itse olen sallinut Facebookille myös paikannuksen. Toisaalta en ole sallinut Facebookin käyttää kameraa, mutta moni varmasti sallii sen. Eli säädä oikeudet sen mukaan, mitä oikeasti tarvitset.

En sallisi esim. kontaktien, mikrofonin, puhelimen tai tekstiviestien oikeuksia Facebookille. Vaikka Facebookin ei tiedetä todistettavasti salakuuntelevan käyttäjiä, varmuus on paras. Ja kontaktini eivät vain yksinkertaisesti kuulu Facebookille (tosin monen käyttäjän kännykän kontaktitiedot Facebook on saanut kiertoteitse WhatsAppin kautta ja se käyttää niitä mm. kaveriehdotuksiin).

Android-puhelimissa voit tarkistaa Facebook-sovelluksen oikeudet seuraavasti:

1. Mene Asetuksiin
2. Siirry Sovellukset-kohtaan
3. Etsi listalta Facebook ja valitse se
4. Valitse ”Käyttöluvat”
5. Kytke ne oikeudet pois, joita et halua antaa

4. Poista Facebook Messengeristä ja muista lähteistä tuomasi kontaktitiedot

Jos olet joskus erehtynyt tuomaan Facebookiin tuttaviesi tietoja Facebook Messengeristä tai muista lähteistä, ei tietoja kannata suotta säilyttää Facebookilla. Facebook voi edelleen käyttää tietoja kaveriehdotusten tekemiseen sinulle ja myös muille.

Kaikki muualta tuodut yhteystiedot sekä lähettämäsi Facebook-kutsut löytyvät toiminnosta, jonka nimi on ”Hallitse kutsuja ja tuotuja yhteystietoja”.

Klikkaa näkymän lopusta kohdasta ”Poista kaikki yhteystiedot”.

Siirry kutsujen ja tuotujen yhteystietojen hallintaan: https://www.facebook.com/invite_history.php

5. Muista tämä jatkossa: älä anna Facebook-tietojasi hupitestiä vastaan!

Tästä aiheesta vuonna 2016 kirjoittamani juttu on edelleen ajankohtainen. Eivätkä Nametests.com:in käyttöehdot ole siitä mihinkään muuttuneet. Joten: älä jatkossakaan anna Facebook-tietojasi hupitesteille tai muille epämääräisille sovelluksille.

6. Tunne EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sinulle antamat oikeudet, mm. oikeus tulla unohdetuksi

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta eli GDPR:ää aletaan soveltamaan 25.5.2018 lähtien. Se antaa jokaiselle EU-kansalaiselle oikeuden vaatia tietojaan tarkistettavaksi rekisterinpitäjiltä eli esimerkiksi Facebookilta tai Facebook-sovelluksia ylläpitäviltä yrityksiltä. Niin ikään se sisältää oikeuden tulla unohdetuksi: eli voit jatkossa vaatia yrityksiä poistamaan sinusta keräämänsä tiedot. Yritysten tulee myös huolehtia, että tiedot poistetaan muilta yrityksiltä, joille ne ovat niitä antaneet.

Voit ladata Facebookin sinusta tallentamat tiedot jo nyt käyttäjätilin ”yleisistä asetuksista”. Toiminto löytyy pikkuruisena linkkinä näkymän lopussa: ”Lataa Facebook-tietosi”.

Siirry Facebook-käyttäjätunnuksen yleisiin asetuksiin: https://www.facebook.com/settings

Lue lisää tietosuoja-asetuksen antamista oikeuksista Euroopan komission suomenkieliseltä sivustolta: https://ec.europa.eu/info/law/law-topic/data-protection/reform/rights-citizens_fi

Facebookin varjopuolet: kuusi pahinta ongelmaa

Facebook on maailman suosituin yhteisöpalvelu, joka herättää tunteita sekä puolesta että vastaan. Moni on päättänyt jäädä Facebookin ulkopuolelle. Kyse ei ole pelkästään halusta pitää kiinni yksityisyydestään, vaan Facebookissa on toden totta paljon pielessä.

1. Facebookissa on miljoonia ”haamukäyttäjiä”

Aloitetaan paljon puhutuista käyttäjäluvuista. Facebookin omien sanojen mukaan sitä käyttää kuukausittain 955 miljoonaa ihmistä ja päivittäin 552 miljoonaa. Suomessa Käyttäjiä on SocialBakers-sivuston mukaan noin 2,1 miljoonaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että luvuissa on paljon ilmaa.

Eilen levisi uutinen, että kaikista Facebookin käyttäjistä jopa 8,7 % eli 83 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää rikkoo jollain tavalla palvelun käyttöehtoja. Niin sanottuja ”tuplakäyttäjiä” on 4,8%, muita kuin ihmisiä (yrityksiä, lemmikkejä yms.) 2,4% ja 1,5% muita ”epätoivottuja” käyttäjiä kuten väärällä nimellä esiintyviä.

Jos Facebookin käyttäjäluvuista lasketaan pois 8,7%, niin palvelussa on nyt käyttäjiä maailmanlaajuisesti 872 miljoonaa ja Suomessa 1,9 miljoonaa. Näiden lukujen sijasta mainostajille esitellään todellisuutta suurempia numeroita.

2. Facebook ei estä pääsyä alaikäisiltä, vaan havittelee heitä

Kuvaavaa on, että Facebook ei ilmoita, kuinka moni sen käyttäjistä on alle palvelun vaatiman 13 vuoden ikäinen. Se kuitenkin tiedetään, että Facebookia käyttää n. 7,5 miljoonaa alle 13-vuotiasta ja heistä 5 miljoonaa on alle 10-vuotiaita. Suomessa vuonna 2010 tehdyn Lapsen ääni -kyselyn mukaan 10-12-vuotiaista lapsista 56% käyttää Facebookia.

Lienee selvää, että yhteisöpalvelu, jossa on helppo esiintyä muuna kuin itsenään, ei ole pienille lapsille turvallinen paikka. Tästä huolimatta Facebook suunnittelee, miten se voisi avata palvelun nykyistä nuoremmille käyttäjille.

3. Facebook on rikollisten suosiossa

Facebook on kätevä paikka pitää yhteyttä läheisten ihmisten kanssa – myös rikollisille. Rikollisten suosion takia Facebook skannaa käyttäjien yksityisiäkin viestejä. Esimerkiksi kanadalaisella paloittelumurhaajalla oli yli 70 Facebook-profiilia. Rikolliset eivät käytä Facebookia pelkästään yhteydenpitoon, vaan rikoksia tehdään myös Facebookin avulla tykkäysansoin, klikkaussieppauksin ja niin edelleen. Poliisin nettirikollisuutta koskevassa pohdinnassa Facebook mainitaan 12 kertaa mitä erilaisimpien rikosten ja väärinkäytösten yhteydessä.

Lisäksi Facebookissa tehdään runsaasti vähemmän vakavia rikoksia. Poliisi saa jo päivittäin ilmoituksia Facebook-häirinnästä. Voi vain arvailla, kuinka monta kunnianloukkausjuttua on käsitelty Facebookin ”myötävaikutuksella”.

4. Facebookilla on huono menneisyys yksityisyyden kunnioittamisessa

Facebookia on usein syytetty käyttäjien yksityisyyden loukkaamisesta, ja Yhdysvalloissa se on viranomaisten erityisvalvonnassa. Myös EU:n tekemän tarkastuksen perusteella Facebookille annettiin useita suosituksia käyttäjien yksityisyyden parantamiseksi.

Saksassa viranomaiset puuttuivat mm. siihen, että Facebook ei kysy käyttäjiltä hyväksyntää, kun toinen käyttäjä merkitsee heidät valokuvaansa. Paljon ihmetystä herättää vastaavasti se, että käyttäjät voivat liittää kavereitaan luomiinsa ryhmiin ilman heidän lupaansa. Facebook ei siis kanna vastuutaan, vaan sysää sen käyttäjille.

Yksityisyyden arvostamisen lisäksi Facebookilla on opittavaa käyttäjien päätösvallan kunnioittamisessa. Tähän mennessä Facebook on pakkosyöttänyt käyttäjille esimerkiksi oman sähköpostinsa ja aikajana-profiilit sekä päättänyt käyttäjien puolesta, mitkä saapuneet viestit heitä kiinnostavat.

5. Facebook panostaa mainosmyyntiin, mutta mainostajalle voi jäädä luu käteen

Mainokset yksinään ovat joillekin riittävä syy olla käyttämättä Facebookia. Mikään hyvä bisnes mainosmyynti ei silti Facebookille ole, sillä tällä hetkellä yhtiö tekee pahasti tappiota ja sen pörssiarvo on puolittunut toukokuisen listautumisen jälkeen.

Facebookissa mainostaminen ei ole hyvää bisnestä myöskään kaikille mainostajille. Amerikkalainen Limited Run -yritys kertoi vast’ikään, että jopa 80 prosenttia siltä veloitetuista Facebookin mainosklikkauksista oli robottien tekemiä. Facebook ei ole kommentoinut väitettä.

Maksullisten mainosten lisäksi Facebookia käytetään monella muullakin tavalla mainontaan – esimerkiksi kannustamalla käyttäjiä jakamaan mainoskuvia omille kavereilleen. Monet mainoskampanjat rikkovat Facebookin asettamia sääntöjä, mutta Facebook katsoo sitä enimmäkseen läpi sormien.

Aalto-yliopiston myynnin johtamisen professori Petri Parvinen kertoo esimerkistä, jossa erään matkatoimiston Facebook-tykkääjien määrän lisääntyminen johti lopulta myynnin kokonaismäärän laskemiseen. Parvisen mukaan kyse on siitä, että Facebookin uutuudenviehätys on ohi.

6. Facebook koukuttaa tykkäämisellä ja ”ryöstämällä” ihmissuhteesi

Niin raadollista kuin se onkin, Facebookille tärkeintä on, että käytät mahdollisimman paljon aikaa palvelussa ja klikkaat mahdollisimman montaa mainosta. Muihin sosiaalisen median palveluihin verrattuna Facebook on todellinen aikasyöppö: keskimääräinen käyttäjä viettää sivustolla aikaa yli 400 minuuttia kuukaudessa!

Tärkeä keino käyttäjien koukuttamiseen on tykkääminen. Kukapa ei haluaisi tykätä. Mitä kauempaa käyttäjät ovat olleet Facebookissa, sitä useammin he painavat tykkää-nappia, kommentoivat toisten käyttäjien viestejä ja kirjoittavat omia status-päivityksiä. Vastaavasti ystävien määrä lisää käyttäjien aktiivisuutta. Kyse on pahimmillaan vakavasta riippuvuusongelmasta.

Monien tutkimusten mukaan Facebookia käytetään nimenomaan yhteydenpitoon kavereiden kanssa. Toinen merkittävä käyttötapa on yhteydenpidon vastakohta: muiden ihmisten kyttääminen. Jopa 16% Facebook-käyttäjistä ei ole koskaan päivittänyt omaa status-viestiään.

Voi hyvällä syyllä kysyä, voiko Facebookista tulla liian tärkeä osa ystävyyssuhteiden hoitamista – jopa niin, että se lopulta päättää todellisen ystävyyssuhteen? Tähän ainakin viittaa tutkimus, jonka mukaan 22 prosenttia nuorista ja 15 prosenttia aikuisista yhteisösivustojen käyttäjistä kertoi katkaisseensa välinsä johonkin ystäväänsä yhteisösivustoilla ilmenneen tapahtuman vuoksi.

Loppujen lopuksi Facebook epäonnistuu siinä, millä se käyttäjiä houkuttelee.

Jos kuitenkin käytät, niin… 

Ongelmista huolimatta allekirjoittanut jaksaa kannustaa ihmisiä ja organisaatioita Facebookin käyttöön. Facebookissa on myös paljon hyvää ja siellä solmitut ihmissuhteet voivat muodostua todella tärkeiksi – siis myös Facebookin ulkopuolella.

Oleellista on varoa sudenkuoppia ja pitää maalaisjärki mukana toiminnassaan. On asetettava omat (ja lastensa) rajat sekä kunnioitettava muiden rajoja. Tärkein neuvoni voisi olla tämä: Facebook ei ole yksityinen, vaan julkinen.

Joten älä julkaise Facebookissa mitään, minkä haluat pysyvän salassa, ja myös ”harmaalla alueella” olevat jutut kannattaa jättää julkaisematta. Tämä pätee varsinkin kuviin. Kokeneetkin käyttäjät tekevät tässä virheitä, joita katuvat sitten myöhemmin.

Ja luonnollisesti kohtuus kaikessa. Jos Facebookin käyttöaika on riistäytynyt käsistä, niin sen voi aluksi vaikka puolittaa ja etsiä mielekkäämpää tekemistä joko netistä tai sen ulkopuolelta. Moni käyttäjä on kokenut paljon hyödyllisemmäksi yhteisöpalveluksi esimerkiksi Twitterin.

P.S. Kirjoituksen lähteet löytyvät kootusti täältä.

Mistä Facebookin ”timelinegatessa” oli kyse?

Ensiksi:

1. Facebook EI vuotanut yksityisviestejä käyttäjien seinälle/aikajanaan. Yhtäkään varmistettua tapausta ei ole.
2. Moni kyllä luuli noin tapahtuneen, mutta lähes yhtä moni on jo perunut ”varman” tietonsa asiasta. 

Tiedän, että edelleen on monia, jotka väittävät yksityisviestien vuotaneen aikajanalleen, mutta niin kauaa kuin käyttäjillä ei ole esittää todisteeksi kuvakaappausta samasta viestistä yksityisviestien inboxissa ja seinällään, niin väitteellä ei ole kestävää pohjaa.

Se on totta, että moni näistä viesteistä oli tarkoitettu yksityiseksi, mutta jostain syystä ne oli kirjoitettu suoraan seinälle. Varmasti yksi selitys on se, että Facebook oli vuosina 2007-2009 monille täysin uusi ympäristö, jonka käyttö vaati harjoittelua.

Lisäksi on monta muutakin syytä. Lähdetään liikkeelle Facebookin timeline-uudistuksesta ja mennään sitten siihen, miten tiedotusvälineet ja ihmiset sosiaalisessa mediassa yhdessä keittivät koko sopan.

Facebookin timeline -uudistus

Tapahtumien ajankohdan selittää se, että Facebookin aikajana tuli viime viikolla kaikkien käyttäjien ulottuville helpolla tavalla.

Facebookin uusi timeline eli aikajana on käyttöliittymäuudistus. Se EI ole muuttanut aiempien seinäviestien ja muiden julkaisujen julkisuutta tai käyttäjien yksityisyysasetuksia.

Aikajanan tuoma parannus käyttäjille on, että nyt on huomattavasti aiempaa helpompi mennä katsomaan vuosien takaisia Facebook-kirjoituksia. Aiemmin sama oli mahdollista vain skrollaamalla käyttäjän seinää loputtomasti alaspäin, mikä oli erittäin hankalaa ja hidasta. Olen varma, että monikaan ei ole katsonut parin-kolmen vuoden takaisia kirjoituksiaan sen jälkeen, kun ne hävisivät seinän oletusnäkymästä.

Moni käyttäjä oli yksinkertaisesti unohtanut, mitä viestejä joskus muinoin oli seinälleen kirjoittanut ja saanut – täysin julkisesti. Nykyään ei esim. käydä enää paljonkaan wall-to-wall-keskusteluja. Käyttöliittymän lisäksi myös käyttäjien toimintatavat ja -taidot ovat kehittyneet.

Nyt kun aikajana toi vanhat viestit silmien eteen, moni käyttäjä kauhistui vanhoja kirjoituksia. Facebookin aikajana osoitti taas kerran, että netillä on pidempi muisti kuin ihmisillä. 

Epäilemättä juuri tämän takia Facebookin aikajanan käyttöönotossa on viikon esikatseluaika. Vanhat viesti kannattaa siis käydä läpi ja siivota ikävät jutut pois ennen kuin aikajana näyttää ne helpolla tavalla myös kavereille.

Mediakritiikkiä – muistutus lähteiden ja faktojen tarkistamisesta

Mediassa ”timelinegate” eteni kutakuinkin näin:

1. Monet Facebookin käyttäjät pelästyivät vanhoja seinäviestejään ja aiheesta syntyi vilkkaita nettikeskusteluja lauantaina 17.12.

2. Tästä Iltalehden jutusta yksi vuoden suurimmista uutisankoista sai alkunsa: Facebookin yksityisiä viestejä julki? Aluperin uutisen otsikossa oli huutomerkki – tämä versio löytyy yhä esim. Facebookiin jaetuista linkeistä. (la 17.12.)

3. Seuraavana päivänä asialle saatiin myös asiantuntijan vahvistus: Totuus vuotaneista Facebookin yksityisviesteistä: ”taustalla oikea bugi” (su 18.12.)

4. Pian seurasi lisää uutisia aiheesta, mikä ruokki nettikeskustelua, joka puolestaan sai kymmenet ihmiset ottamaan yhteyttä toimituksiin ja kertomaan oman tarinansa. Joillakin käyttäjillä ”melkein kaikilla kavereilla” oli sama ongelma.

5. Monelle kävi kuitenkin selväksi, että kyseessä oli käyttäjien erehdys ja AfterDawn-nettipalvelu julkaisi sen pohjalta oman uutisensa.   Lopulta Facebook selvitti asiaa ja väitteet vuotaneista yksityisviesteistä osoittautuivat perättömiksi. Suomalaisten keksimä Facebook-kohu sai myös hieman kansainvälistä julkisuutta.

Sievä pieni soppa. Alussa oli joitakin timeline-uudistuksesta hämmentyneitä käyttäjiä ja asiantuntija, joka vasta itsekin oli ottanut timelinen käyttöönsä, sekä  toimittajia, jotka mielellään kirjoittavat Facebookista, jota n. pari miljoonaa suomalaista käyttää.

Kiinnostavinta koko tapahtumasarjassa onkin se, miten perinteinen  ja sosiaalinen media ruokkivat toisiaan saaden aikaan joukkohysterian, jonka syy lopulta osoittautui pannukakuksi.

Toimittajat ovat puolustautuneet sanomalla, että käyttäjien säikähdys oli todellinen, joten aiheesta oli kirjoitettava. Väitän, että 90% käyttäjien säikähdyksestä syntyi kuitenkin asian virheellisestä uutisoinnista sekä ns. copy-paste-journalismista Ei voi olla niin, ettei asialle ollut enää mitään tehtävissä, kun ensimmäiset säikähtäneet käyttäjät ottivat toimittajiin yhteyttä.

Joka tapauksessa tämä oli tarpeellinen opetus monelle. Facebookin käyttäjille, että viestit todellakin säilyvät netissä pitkään. Ja medialle, että lähdekriittisyyttä ja faktoja tarvitaan edelleen ennen kuin kyse on oikeasta uutisesta. 

P.S. Lisää ohjeita Facebookin aikajanan käyttöön löytyy esim. Aamulehden jutusta.

P.P.S. Tuija Aalto antaa blogissaan paljon vakavampaa pohtimisen aihetta Facebookista ja käyttäjien yksityisyydestä.

Viisi vinkkiä Facebook Timelinesta ja screencast-esimerkki yhteisöllisestä sisällöntuotannosta

Tapahtui eräänä päivänä (tänään) sosiaalisessa mediassa:

1. @tuija kirjoitti Twitterissä:

Talkoot: Viisi tärkeintä asiaa, jotka suomalaisen tulee tietää Facebookin aikajanasta http://muistio.tieke.fi/z287coGsMA #aikajana

2. Seurasi noin 17 minuutin tiivis työskentely em. Etherpad-muistiossa (aikajana tässäkin):

(Klikkaa kuvaa, niin näet screencastin työskentelyn kulusta. Tehty Screencastlella.)

3. Ja tässä ne viisi vinkkiä Facebook Timelinesta (huom. ovat voineet muuttua tämän jälkeen, koska kaikki voivat osallistua):

5. Saat aikajanan täältä: http://www.facebook.com/about/timeline Klikkaa Get Timeline saadaksesi aikajana itsellesi ja klikkaa Publish now, kun olet muokannut tietosi ja olet valmis. Sinulla on seitsemän päivää aikaa ennen julkistamista muokata tietojasi, jotka näkyvät muille.

4. Voit itse muokata sitä ja valita, mitä näkyy muille ja mitä ei.

3. Pääset lisäämään elämäntarinasi varrelta asioita aikajanalle ja kiinnittämään tärkeimmät vanhat Facebook-julkaisusi siihen (tähtimerkintä). Voit myös merkitä julkaisujesi paikat Facebook Places -toiminnolla.

2. Lisää itsestäsi profiilikuvan lisäksi isompi kuva tilaan profiilikuvan taakse ja yläpuolelle, joka kertoo enemmän siitä, kuka olet.

1. Aikajanalla näkyy vain se, minkä olet julkaissut – Facebook ei kavenna yksityisyyttäsi enempää kuin itse haluat.

Kiitos @tuija, @PauliinaMakela ja muut, jotka olitte paikalla anonyymisti! 🙂