Oppimisanalytiikka ja EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR (esitys)

Pidin tänään Suomen eOppimiskeskuksen järjestämässä koulutuksessa luennon oppimisanalyytikasta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta. Esitykseni koostui GDPR:n perusteista (rekisterit, rekisterinpitäjän velvollisuudet, oikeusperusteet henkilötietojen käsittelylle jne.) sekä varsinaisesta oppimisanalytiikkaan liittyvästä osasta.

Avaa esitys SlideSharessa

GDPR:n kannalta oppimisanalytiikka jakaantuu kahteen osaan sen mukaan, milloin henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan rekisteröidyn suostumus tai sopimus, ja milloin oikeusperusteeksi riittää rekisterinpitäjän kuten opetuksen järjestäjän oikeutettu etu. Nyrkkisääntönä raja menee siinä, että jos oppimisanalytiikassa tehdään GDPR:n tarkoittamaa automaattista profilointia, tarvitaan rekisteröidyiltä (tai alaikäisten huoltajilta) suostumus tai toiminnan tulee perustua sopimukseen.

oppimisanalytiikka-profilointi-gdpr.png

Aika paljon voidaan kuitenkin tehdä oppimisanalytiikkaa myös oikeutetun edun perusteella, siis silloin, kun yksittäisiä oppijoita ei profiloida GDPR:n tarkoittamalla tavalla. Esimerkiksi tavanomaiset oppijaa koskevat tiedot kuten aktiivisuus, osallistuminen, pisteet ja lokitiedot eivät ole profilointia, jos niiden perusteella ei tehdä automaattisia päätelmiä kuten luokittelua tai ennusteita. Oikeutettu etu on tällöin arvioitava tapauskohtaisesti nk. tasapainotestillä (ks. slide 15)  ja siihen tulee mennä vain silloin, jos mikään muu oikeusperuste ei täyty.

Yleisiä tilastoja ja tutkimustakin voidaan tehdä GDPR:n mukaan myös henkilötiedoista, jotka on alunperin kerätty muuta käsittelyä varten. Datasta voidaan tehdä myös tiedonlouhintaa. Kummassakin tapauksessa on huolehdittava rekisteröityjen tietosuojasta ja riittävistä suojatoimista esim. anonymisoimalla tai pseudonymisoimalla data.

oppimisanalytiikka-oikeusperusteet

Luennon yhtenä lähteenä käytin Andrew Cormackin (2016) artikkelia A Data Protection Framework for Learning Analytics, jossa hän esittää yllä kuvatun jaon kahden tyyppisestä oppimisanalytiikasta sekä niihin liittyvistä GDPR:n vaatimuksista. Artikkelissa käsitellään tarkemmin aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja näkökulmia.

Sosiaalisen median ajankohtaiskatsaus ja some opintojen ohjauksessa (esitykset)

Pidin viime perjantaina koulutuksen Oulun seudun ammattikorkeakoulun (OAMK) Verkko-ohjaaja -hankkeen ydinryhmälle sosiaalisen median perusteista ja nykytilasta Suomessa sekä somen käytöstä opintojen ohjauksessa. Alla esitykset:

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

 

Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen tukena (esitys)

Eilen pidin luennon Oulun seudun ammattiopistolla (OSAO) Laatusampo 3 -hankkeen seminaarissa. Aiheena oli työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen digitaalisten työkalujen avulla.

Avaa esitys SlideSharessa

Oppimisen varmistaminen digiohjauksen ja palautteen avulla (esitys)

Pidin tänään koulutuksen digiohjauksesta ja palautteen annosta Digipeda Go! -webinaarisarjassa. Kyse on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteiskoulutuksesta.

Alla esitys ja muutamia kuvia palautteen antoon liittyen:

Avaa esitys SlideSharessa

palaute-kohdistaminen

palaute-tyylit

palaute-vaikutuksen-portaat

Kuvia saa käyttää vapaasti – lähde näkyy kuvissa; allekirjoittaneen voi mainita ainoastaan kuvien tekijänä.

(Verkko-)vuorovaikutus ja ohjaus (esitys)

Pidin eilen esityksen vuorovaikutuksesta ja ohjauksesta verkossa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Verkko-ohjaaja -hankkeen osallistujille. Teemoja olivat mm. ohjauksen tietopankit, vuorovaikutus chat-keskusteluissa, vertaisryhmät some-palveluissa kuten esimerkiksi WhatsAppissa, yhteisöllinen työskentely, etäluennot ja -ohjaus, videoneuvottelut sekä some-palvelujen käyttöehdot, pelisäännöt ja tekijänoikeudet.

Avaa esitys SlideSharessa

Tällaisen kuvan koostin tätä koulutusta varten verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteista:

Verkko-ohjauksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Kuvaa saa käyttää CC BY -ehdoin.

Ohjausta verkossa (esitys)

Pidin tänään koulutuksen teknologian hyödyntämisestä verkko-ohjauksessa Oulun seudun ammattikorkeakoululla. Kyse oli Creato-hankkeen järjestämästä seminaarista.

Alla on esitykseni, jossa käsittelen mm. verkko-ohjauksen suunnittelua, välineitä, verkkopalveluita, menetelmiä, verkkoympäristön rakennetta sekä työskentelyn ns. skriptaamista.

Avaa esitys SlideSharessa

Tein esitystä varten jäsennyksen verkko-ohjauksen verkkoympäristön osa-alueista. Idea pohjautuu tähtimalliin, mutta pyrin samalla tuomaan selkeästi esiin ohjauksessa/opetuksessa useimmin tarvittavat elementit. Nimitetään sitä vaikka verkko-ohjauksen hunajakennoksi. Kuva on jaettu myös Flickriin CC-lisenssillä, eli sitä saa käyttää vapaasti, kunhan mainitsee lähteen.
Verkko-ohjauksen hunajakenno

Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa (v. 2)

Kävin eilen Rovaniemellä pitämässä sosiaalisen median koulutuksen lappilaisille opinto-ohjaajille. Koulutuksen järjesti Lapin AVI.

Keskustelua ja pohdintaa syntyi paljon, kriittistäkin, mikä on vain paikallaan. Sosiaalisen median käyttöä sietääkin harkita ja suunnitella, jotta sen käyttö olisi perusteltua ja tarkoituksenmukaista. Kiitos osallistujille aktiivisuudesta! 🙂

Avaa esitys SlideSharessa

Koulutuksessa esiin tulleita linkkejä:

Sosiaalinen media mahdollisuutena ja haasteena opinto-ohjauksessa (esitys)

Olin viime perjantaina (4.5.) kouluttamassa sosiaalista mediaa perus- ja toisen asteen opetuksen opinto-ohjaajille Oulussa. Tilaisuuden järjesti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja paikalla oli n. 60 opoa.

Luennossa käytiin läpi sosiaalisen median perusteita, somea oppimisen tukena, miten nykyaikainen asiantuntija käyttää somea ja millaisia pelisääntöjä tulisi huomioida. Lopuksi pidimme tiiviin learning cafe -työskentelyn (tuotokset Purot.net-wikissä). Keskustelu oli todella aktiivista – josta iso kiitos! 🙂

Avaa esitys SlideSharessa

Iltapäivän aikana tuli esiin, että opinto-ohjaajat ovat olleet eräänlaisessa ”koulutuspaitsiossa” sosiaalisen median suhteen. Keskustelu olikin siksi vilkasta, kun joillakin oli jo paljon kokemusta somesta ja osa vielä pohti, pitääkö sitä edes koulussa opettaa. Minut sai hämilleen kommentti, että ”kun yrityksetkään eivät anna työntekijöidensä olla Facebookissa työaikana, niin miksi me tällaista huonoa asiaa koulussa opetettaisiin”. Vastasin miten osasin (- kaikki yrityksetkään eivät ole vielä kärryillä sosiaalisesta mediasta ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa, toisaalta somen käyttö töissä riippuu työtehtävistä), mutta voidaan ilomielin jatkaa keskustelua aiheesta esim. alla olevassa kommenttipalstassa.

P.S. Aiheeseen liittyen kannattaa katsoa myös reilu viikko sitten pitämäni koulutus rehtoreille: Yhteisöllisyys ja avoin toimintakulttuuri. Ainakin kaikille LUOTI-koulutukseen osallistuneille rehtoreille oli jo selvää, että sosiaalinen media on ja pysyy ja se pitää huomioida myös koulussa – ja mielellään enemmän kuin huomioida: hyödyntää opetuksessa, ottaa käyttöön koulun sisäisessä työskentelyssä, kehittää toimintakulttuuria, lisätä OPS:iin, huolehtia laitteista ja tiloista jne.