Sosiaalisen median käyttäjien määrät iän ja ajanjakson mukaan

Julkaisin viime viikolla sosiaalisen median katsauksen 12/2017. Sen jälkeisessä Twitter-keskustelussa tuli puheeksi tarkemmat somepalvelujen käyttäjämäärät, sillä pelkät %-luvut eivät kerro kuinka paljon on esimerkiksi eri ikäisiä käyttäjiä.

Sosiaalisen median kokonaiskäyttäjämäärät saadaan Tilastokeskuksen tuloksista yhteisöpalvelujen käytöstä. Kyselyn perusjoukko on 16-89-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat. Tässä vuoden 2017 tulokset:

Ikä	Seurannut jotain yhteisöpalvelua 3 kk aikana (%)
16-24	96
25-34	92
35-44	81
45-54	64
55-64	44
65-74	26
75-89	12
Kaikki	61

Tuloksia voidaan verrata Suomen väestömäärään (v. 2016 lopussa), jolloin saadaan esiin, kuinka paljon yhteisöpalvelujen käyttäjiä on eri ikäisissä  sekä toisaalta kuinka moni ei käytä mitään yhteisöpalvelua.

Tässä kuvassa on merkitty tummalla yhteisöpalvelujen käyttäjät ja vaalealla käyttämättömät:

Koska kyselyjen tarkkuus riippuu siitä, paljonko on vastaajia eri ikäryhmissä, ja tulokset on julkaistu per ikäryhmä, ei yllä oleva kuva ole tarkka, vaan lähinnä suuntaa-antava. Kuvasta näkyy kuitenkin hyvin, että jos somen käyttö kasvaa muutamankin prosentin yli 50-vuotiaiden kooltaan isoissa ikäryhmissä, sillä on määrällisesti paljon suurempi merkitys kuin samalla prosenttimääräisellä kasvulla alle 20-vuotialla.

Kasvupotentiaalia on jäljellä vielä todella runsaasti. Ja kuten some-katsauksessa tuli esiin (slide 18), on yhteisöpalvelujen käyttö kasvanut suhteellisesti nopeimmin juuri vanhemmissa ikäryhmissä.

Mitä sosiaalisen median palveluita eri ikäiset sitten käyttävät? Tästä ei valitettavasti Tilastokeskus ole julkistanut tuloksia, mutta sen sijaan Teostolta saamani YouGovin kyselyn tulokset kertovat tästäkin. Tosin vain 12-65-vuotiaiden osalta. Huomaa, että kyselyn ikäryhmät eivät ole saman suuruisia, joten niitä ei voi verrata suoraan toisiinsa:

Esimerkiksi Facebookia käyttää tämän mukaan Suomessa reilut 1,3 miljoonaa yli 40-vuotiasta. Sitä nuorempia käyttäjiä on vain vähän enemmän: n. 1,4 miljoonaa. LinkedInissä yli 40-vuotiaita on enemmän kuin sitä nuorempia. Google+:n lukemiin tässä kyselyssä suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti.

Sosiaalinen media on jo hyvinkin kaiken ikäisten juttu. Riippuu somepalvelusta, minkä ikäisiä käyttäjät ovat. 

Eräs tapa katsoa käyttäjämääriä tarkemmin on tarkastella käyttöä eri ajanjaksoina: päivän, viikon ja kuukauden aikana. Tämä pitäisikin aina huomioida, kun vertaillaan eri kyselyjen tuloksia.

Alla olevan kuvan data perustuu AudienceProjectin kyselyyn tämän vuoden toiselta neljännekseltä, vastaajat ovat yli 15-vuotiaita:

Facebook on paitsi kaikkein suurin, niin myös eniten päivittäin käytetty. Toisena päiväkäytössä on WhatsApp. YouTuben käyttö on puolestaan enemmän viikottaista, samoin Instagramin. Muita somepalveluita käytetään huomattavasti vähemmän.

Kuva sisältää yhden yllätyksen: viime vuonna Snapchat oli päivittäisessä käytössä viidentenä, mutta nyt se on pudonnut Twitterin taakse kuudenneksi. Viime vuotiset (Q4/2016) lukemat löydät aiemmasta blogikirjoituksesta.

Tein myös vertailua Q4/2016:n ja Q2/2017:n tulosten välillä. Seuraavassa taulukossa on muutokset prosentteina:

	Muutos Q4/2016-Q2/2017 %
	Päivässä	Viikossa	Kuukaudessa
Facebook	-4 %	2 %	0 %
WhatsApp	-8 %	-1 %	0 %
YouTube	-10 %	-5 %	-7 %
Instagram	-11 %	5 %	8 %
Twitter	-6 %	-8 %	-4 %
LinkedIn	-35 %	-14 %	-7 %
Pinterest	-25 %	3 %	-2 %
Snapchat	-37 %	-2 %	-3 %

AudienceProjectin tulosten mukaan sosiaalisen median käyttö Suomessa on näyttänyt pikemminkin vähentyneen kuin kasvavan tämän vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana. Tulos on yllättävä, sillä Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yhteisöpalvelujen käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Myös esimerkiksi Reuters Instituutin kyselyssä mm. Facebookin ja WhatsAppin käyttö oli lisääntynyt viime vuodesta.

Selvä ristiriita eri kyselyn tulosten välillä voi selittyä esimerkiksi sattumalla sen suhteen, keitä vastaajiksi on saatu eri kerroilla. Esimerkiksi jos AudienceProject on saanut Q2/2017:n kyselyssä selvästi vähemmän nuoria vastaajia kuin Q4/2016:n kyselyssä, se voisi näkyä tähän tapaan nuorten suosimien somepalvelujen tulosten laskuna.

Kyselyjen tuloksiin vaikuttaa aina myös niiden tekoaika. Somepalveluissa on tiettyä sesonkivaihtelua: kiireisintä on koulujen ja oppilaitosten lukukausina ja hiljaisempaa loma-aikoina. AudienceProject ei ole kertonut kyselyn tekoaikaa tarkemmin.

Edit 14.12.2017: Kun huomioidaan kyselyjen tekoon vaikuttavat epävarmuudet, niin olisikin ehkä järkevämpi esittää yllä olevan taulukon vertailu pelkästään plus- ja miinusmerkeillä sekä jättää alle 5 %:in muutokset huomioimatta tähän tapaan:

Olipa taustalla mitä tahansa, niin AudienceProjectin eri kertojen tuloksia pitäisi voida verrata keskenään (kuten se itsekin tekee), ja niiden mukaan tällä hetkellä näyttää tältä:

• Snapchatin päivittäinen käyttö on voimakkaasti laskenut verrattuna viime vuoteen.
• LinkedInin käyttö on laskenut huomattavasti niin päivä-, viikko- kuin kuukausitasolla.
• Pinterestin käyttö on niin ikään laskenut, erityisesti päivätasolla.
• YouTuben käyttö on laskenut selvästi. Tätä tukevia tuloksia on runsaasti muistakin kyselyistä.
• Facebookin ja WhatsAppin käyttö on pysynyt kutakuinkin samana (kk-tasolla) verrattuna viime vuoteen.
• Instagram on ollut reilussa kasvussa verrattuna viime vuoteen (lukuunottamatta pv-tasoa). Myös tämä on ollut havaittavissa muistakin kyselyistä.

Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017

Eilen ja tänään on keskusteltu Twitterissä ja Facebookissa eri yhteyksissä somepalvelujen käyttäjämääristä Suomessa. Tänään Piritta Seppälä julkaisi keskustelun ja eri lähteiden pohjalta yhteenvetokuvan. Kuva aiheutti keskustelua, sillä osassa palveluissa oli käytetty profiilien määrää ja osassa aktiivisten käyttäjien määrää, jota sitäkin voidaan mitata monella tapaa. Laitoin omankin lusikkani soppaan.

Kaiken hämmentämisen jälkeen päätin julkaista oman versioni suomalaisten sosiaalisen median käytöstä tällä hetkellä ja perustelut siihen:

Kuvia saa jakaa ja käyttää vapaasti. Edit 31.3.2017: lisätty Facebookin, WhatsAppin ja Snapchatin kuvat.

Perustelut ja tarkennukset

• Luvut perustuvat AudienceProjectin kyselyyn, joka on julkaistu 30.12.2016. Lukemat ovat vuoden 2016 viimeiseltä neljännekseltä. Raportista löytyy lisää kiinnostavaa dataa sekä vertailua Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suosittelen tutustumaan!
• Kyselyn vastaajamäärä on 8000, ja vaikka kyselyn tekijät eivät sitä suoraan kerro, niin luulisin Suomessa vastaajia olleen n. 2000, kun mukana on yhteensä neljä maata.
• Vastaajien ikä on yli 13 vuotta. Eli se on melko kattava, mutta jonkin verran jää toki nuorempia käyttäjiä pois lukemista – erityisesti nuorten suosimien WhatsAppin, YouTuben, Instagramin ja Snapchatin kohdalla.
• Kyse on aktiivisten käyttäjien määristä, EI luotujen käyttäjätunnusten määristä. Tällä on iso ero joidenkin palvelujen kohdalla, mutta joidenkin välttämättä ei. Alempaa löydät tarkempia aktiivisuuslukemia kunkin palvelun käyttäjistä.
• Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, ei AudienceProjectin raportissa mainita mitään lukumääriä, vaan ainoastaan prosentteja. AudienceProject ilmaisee raportissaan tulokset prosentteina kunkin maan netinkäyttäjistä. Suomessa AudienceProjectin netinkäyttäjien lukema (lähde – superkiinnostava tämäkin) on tarkalleen 3429541 ja yllä näkemäsi lukemat on laskettu sen perusteella.
• Facebookin osalta verkossa liikkuu myös Facebookin mainoskoneen ilmoittamia lukuja. Käytän niitä itsekin silloin, kun kuvaan käyttäjien määrää per ikäluokka sekä niiden muutoksia, sillä silloin vertailtavuus säilyy hyvänä. Facebookin mainoskoneen ilmoittama kokonaismäärä suomalaisille käyttäjille on 2,9 miljoonaa. Se ei kuitenkaan ole koskaan vastannut muista lähteistä saatua tietoa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen yhteisöpalvelujen käyttöasteilla ja ikäluokkien määrillä laskettuna päädytään suunnilleen samaan kuin yllä AudienceProjectin kyselyyn perustuva 2,6 miljoonaa.
• Samoin LinkedInistä liikkuu sen mainoskoneen ilmoittama lukema 980 000. AudienceProjectin perusteella aktiivisia käyttäjiä on n. 680 000, eli pyöristettynä 0,7 miljoonaa.
• Twitterissä hämmennystä herättää iso lukema 0,7 miljoonaa, sillä samaan aikaan tiedetään, että aktiivisia twiittaajia per kuukausi on n. 130 – 150 000. Selkeyden vuoksi tämäkin on merkitty kuvaan. AudienceProjectin kyselyn tulos on kuitenkin tässä kuvassa muihin vertailtava tulos, vaikkakaan se ei kerro, miten ne loput ihmiset käyttävät Twitteriä, jos eivät twiittaa. Varmasti moni vastaaja käyttää Twitteriä myös ilman Twitterin käyttäjätunnusta.
• Snapchat oli vuoden 2016 nopein kasvaja. AudienceProjectin kyselyn Q1/2016:n tuloksissa sen käyttäjämäärä oli n. 340 000 ja Q4/2016:ssa jo kuvassa näkyvä 480 000. Muutos on huimat 40 %.
• WhatsApp oli toinen nopea kasvaja. Sen käyttäjämäärä kehittyi Q1/2016:n n. 2,1 miljoonasta Q4/2016:n 2,3 miljoonaan. Kasvua oli 11 %:ia. Lienee vain ajan kysymys, milloin WhatsAppia käytetään Suomessa enemmän kuin Facebookia.
• Instagramin osalta kasvua oli vuoden 2016 aikana n. 10 %. Eli se oli kolmanneksi nopeimmassa kasvussa.
• Kiinnostava knoppitieto AudienceProjectin kyselystä on, että suomalaiset käyttävät keskimäärin 3,2 eri somepalvelua.
• Kyllä, tämä on tietääkseni tuorein katsaus aiheesta tällä hetkellä. Jos jollain on tuoreempia lukemia, niin kuulen niistä mielelläni.

Tässä kuva AudienceProjectin raportista suomalaisten somepalvelujen käytön aktiivisuudesta – siis niiden osalta, jotka ko. palveluita käyttävät. Huomaa järjestyksen muutos yllä olevaan verrattuna:

Edit 30.3.2017: Tämän kuvan prosenttien avulla voi laskea kunkin somepalvelun käyttäjämäärät per päivä, viikko ja kuukausi kokonaiskäyttäjämääristä. Kas tässä:

	Päivässä	Viikossa	Kuukaudessa
Facebook	2 083 000	2 444 000	2 546 000
WhatsApp	1 749 000	2 215 000	2 309 000
Youtube	804 000	1 899 000	2 338 000
Instagram	713 000	988 000	1 065 000
Snapchat	302 000	418 000	447 000
Twitter	235 000	489 000	606 000
LinkedIn	110 000	425 000	624 000
Pinterest	88 000	357 000	505 000

Kun taulukko järjestetään käyttäjien per päivä mukaan, nousee WhatsApp vertailussa ohi YouTuben ja Snapchat ohi Twitterin, LinkedInin ja Pinterestin.

Yhteisöpalvelujen kokonaiskäyttö Suomessa

Alla oleva kuva perustuu Tilastokeskuksen lukuihin yhteisöpalvelujen käytöstä Suomessa vuosina 2011-2016. Kuten siitä näkyy on yhteisöpalvelujen käyttö edelleen kasvussa ollen nyt 16-89-vuotiaiden osalta 56 %. Tässä kuvassa on 16-24-vuotiaiden lukema ensimmäistä kertaa pienentynyt. Tosin Tilastokeskuksella on muuttunut kyselyn tekotapa vuonna 2016 ja syynä voi olla se.

Facebookin käyttö Suomessa

Kuten mainitsin, seuraan Facebookin mainoskoneen lukemia säännöllisesti. Tässä tuorein yhteenveto 13-20-vuotiaista:

Kiinnostava havainto tässä kuussa oli, että suomalaisten teinien määrä oli lisääntynyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011 jälkeen. Tämähän tuntuisi olevan ristiriidassa yllä olevan Tilastokeskuksen kuvan kanssa, jonka mukaan 16-24-vuotiailla olisi yhteisöpalvelujen käyttö laskenut. Se, pitääkö tämä paikkansa, vai onko kyse Facebookin lukujen aiempaa reilummasta pyöristämisestä ylöspäin tai jostain muusta muutoksesta lukujen muodostamisessa, en osaa sanoa. Jotain Facebookin lukujen luotettavuudesta kertoo kuitenkin se, että monessa ikäryhmässä Facebook sanoo olevan enemmän käyttäjiä kuin kyseisessä ikäluokassa on hengissä olevia suomalaisia. Eli en nyt vielä tämän perusteella lähtisi varmasti sanomaan, että nuoret olisivat laajasti palaamassa Facebookiin.

Facebookin käyttö on edelleen kasvussa suurin piirtein kaikissa yli 20-vuotiaiden ikäluokissa. Statista-tilastopalvelu ennustaa, että vuonna 2021 Suomessa on todella n. 2,9 miljoonaa Facebookin käyttäjää.

Yli 50-vuotiaiden suomalaisten käyttäjien määrä kasvaa Facebookissa jatkuvasti. Yli 65-vuotiaita käyttäjiä Facebookissa on jo sen mukaan 210 000. Facebook ei kerro yli 65-vuotiaiden määriä per ikäluokka.

Näitä jälkimmäisiäkin kuvia saa käyttää lähde mainiten. Jaan kuvat Creative Commons BY -lisenssillä ja osallistun näin samalla tällä viikolla olevaan Jaa jotain -tapahtumaan (ks. Twitteristä #jaajotain).

 

Sosiaalisen median katsaus 10/2016

Pidin tänään Helsingin yliopiston Somepro-koulutuksessa luennon sosiaalisen median tämän hetken tilanteesta Suomessa. Kyseessä on samalla tuorein some-katsaus, joiden aiemmat osat löydät täältä.

Avaa esitys SlideSharessa

Tässä pari kuvaa esityksestä muidenkin käytettäväksi:

Yllä olevan kuvan tiedot on kerätty Tilastokeskuksen kyselyistä vuosilta 2011-2015.

Yllä olevan ja kahden perässä tulevan kuvan tiedot olen kerännyt Facebookista vuodesta 2011 lähtien.

Seuraavien kolmen kuvan tiedot on yhdistetty maan mainioista Some ja nuoret -kyselyistä vuosilta 2013, 2015 ja 2016:

Arvostaisin, jos tekijä ja lähde (tämä blogikirjoitus tai yllä oleva SlideShare-esitys) mainittaisiin kuvia käytettäessä.

Sosiaalisen median käyttö Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa: WhatsApp ja Snapchat kilpasilla

Huomasin viime viikolla uutisen, että Teosto yhdessä muutaman muun pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön kanssa oli tehnyt kyselytutkimuksen sosiaalisen median palvelujen käytöstä. Kyseisessä uutisessa näitä tuloksia oli vain lyhyesti sivuttu, enkä löytänyt kyselyn tuloksia mistään julkaistuna, joten pyysin tarkempia tietoja Teostolta. Sainkin ne parissa päivässä ja tulokset olivat niin kiinnostavia, että julkaisen ne alla muidenkin kiinnostuneiden käytettäviksi. Kiitokset kuuluvat Teoston Ano Sirppiniemelle avuliaisuudesta!

Kyselyn on toteuttanut YouGov ja tiedonkeruu on tehty 17.-24.9.2015. Otoskoko on yhteensä 3600 vastaajaa ja maakohtaisesti N=800. Vastaajat ovat 12-65-vuotiaita. Kysymysmuotona oli ”käytätkö nykyään yhtä tai useampaa seuraavista palveluista” eli kyse on some-palvelujen aktiivikäytöstä. Tietääkseni nämä tulokset ovat tuoreimpia, mitä saatavilla on.

Tuloksia voi pitää melko luotettavina koko vastaajaryhmän tasolla. Saadut tulokset on painotettu iän, sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan ko. ikäryhmän ja maan väestöä. Sen sijaan tarkasteltaessa pienempiä ikävälejä kuten 12-17-vuotiaiden ryhmää alla, tuloksiin tulee suhtautua varauksella, vaikka toki niistä suuntaa-antavan käsityksen tämän hetken somen käytön tilanteesta saa.

Lähdeviite: Polaris Nordic Digital Music Survey 2015. YouGov, Teosto, Tono, Koda 2015.

Graafit on tehnyt allekirjoittanut.

Sosiaalisen median käyttö Suomessa

Oli odotettavaa, että Facebook on edelleen Suomen käytetyin sosiaalisen median palvelu. Lähinnä sen kanssa suosiossa kilpailisi YouTube, mutta sen käyttöä ei kyselyssä yleisellä tasolla selvitetty (Reuters instituutin tutkimuksessa sen käyttöaste Suomessa yli 18-vuotiailla oli 65 %). Kyselyssä ei myöskään huomioitu Wikipediaa, joka on web-pohjaisista some-palveluista Alexa.com:in tilastojen mukaan Suomessa kolmanneksi käytetyin.

Yllätys sen sijaan on, että WhatsAppin käyttö on noussut Suomessa jo 52 %:iin. Toisaalta tätä kyllä itse odotinkin ja olen tätä jo muutamaan otteeseen ennakoinut – ja nyt siihen saatiin vahvistus. Vuoden alussa Ylen ja Taloustutkimuksen lukujen mukaan WhatsAppin käyttöaste oli 37 % (tosin hieman erilaisella ikävälillä), joten sen kasvu näyttää jatkuneen tämän vuoden ajan ripeästi.

Kun laskee (Tilastokeskuksen tilastoihin perustuen), että 12-65-vuotiaita suomalaisia on pyöreästi 3,6 miljoonaa, niin näiden tuoreiden lukujen mukaan WhatsAppin käyttäjiä olisi tässä ikävälissä nyt n. 1,87 miljoonaa. Kun siihen lisätään alle 12-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat WA:n käyttäjät, niin voi arvioida, että suomalaisia WhatsAppin käyttäjiä on tällä hetkellä n. 2 miljoonaa.

Toinen jonkinlaista uutisarvoa nauttiva tulos on, että Snapchatia käyttää nyt 8 % 12-65-vuotiaista suomalaisista. Tämä on tietääkseni ensimmäinen julkaistu Snapchatin käyttöaste Suomen osalta. (Korjaus 29.11.2015: tiesin väärin, sillä ensimmäinen Snapchatin %-lukema Suomessa lienee MTV:n ja Kurion kysely, joka on tehty loppuvuodesta 2014. Silloin Snäppiä käytti 4,4 % 15−55-vuotiaista suomalaisista. Kiitos tiedosta Jonna Muurinen!) Sama koskee toki myös Kik Messengerin tulosta 3 %. Snapchatin käytön odotan kasvavan parhaillaan, joten myöhempiä kyselyitä voi sitten verrata tähän lukemaan. Kikin suunta on käsittääkseni pikemminkin alaspäin – ollut jo viimeisen vuoden.

Google+:n käyttäjiä on kyselyn mukaan n. 26 %. Jälleen kerran Google+ sai kyselyssä suuremman käyttöasteen kuin miltä sen aktiivikäyttäjiä tuntuisi arkipäivän kokemuksen perusteella olevan. Syyksi veikkailen edelleen sitä, että osa käyttäjistä sekoittaa kysyttäessä Google+:n muihin Googlen palveluihin, ja monella Google+-käyttäjätunnus on ”pakotettuna” esimerkiksi siksi, että aiemmin se vaadittiin YouTubessa kommenttien kirjoittamista varten. Eli suhtaudun kriittisesti Google+:n %-lukemaan, mutta toisaalta en voi sitä kiistääkään.

Enemmistö 12-17-vuotiaista suomalaisnuorista käyttää WhatsAppia ja Instagramia

Sain Suomen tulokset erikseen myös nuorten 12-17-vuotiaiden osalta. Näihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella otoskoon pienuuden vuoksi.

Oli odotettavaa, että WhatsApp on nuorten suosituin some-palvelu – ainakin, kun YouTubea ei lasketa mukaan. Vastaava tulos on viime keväältä SoMe ja nuoret 2015 -kyselystä – joskin kummatkaan tulokset eivät ole yleistettävissä nuorten osalta. Facebookin asema 12-17-vuotiailla on jopa vahvempi kuin olisin itse odottanut, sillä juuri tässä ikäryhmässä Facebook on menettänyt asemiaan aiempaan verrattuna.

Instagramin ja Snapchatin vahva asema oli niin ikään odotettua. Snapchatin lukeman olisin SoMe ja nuoret -kyselyn perusteella (jossa lukema oli 13-17-vuotiaiden osalta 59 %) odottanut olevan korkeampikin. Totuus lienee jossain nähden kahden kyselyn tulosten välissä. Nuorten somen käytöstä olisi toivottavaa saada tätä luotettavampia tietoja – kunhan joku taho sellaisen kyselyn vain tekisi.

Samoin toivoisin luotettavaa tietoa sekä alle 12-vuotiaiden että yli 65-vuotiaiden sosiaalisen median käytöstä. Kyseisen ikäiset ihmiset kun ovat yhteiskunnallisessa keskustelussa monella tavalla mielenkiinnon kohteena. Jos joku tällaisen kyselyn aikoo tehdä, niin minulta saa kysyä apua kysyttävien asioiden ja some-palvelujen listaamiseen. 🙂

Lisäys 26.10.2015: Vanhemmat käyttäjät ovat ”valtaamassa” Facebookia, mutta käyttävät myös WhatsAppia

Sain vielä uutta tietoa koskien kyselyn tuloksia 50-65-vuotiaista käyttäjistä. Tämän ikäisiä vastaajia oli 262. Kas tässä tulokset kuvana:

On ollut tiedossa, että Facebookin käyttö kasvaa nopeasti juuri näissä ikäryhmissä, mutta peräti 59 %:in käyttöastetta voi silti pitää pienenä yllätyksenä. Lukeman voi odottaa kasvavan jatkossakin. Kyse on kooltaan isoista ikäryhmistä (etenkin nykynuoriin verrattuna), joten voi hyvällä syyllä sanoa, että Facebook on keski-ikäistymässä.

WhatsAppin käyttöaste 31 % on mielestäni niin ikään positiivinen yllätys. WhatsApp on yleistynyt 50-65-vuotiaiden käyttöön nopeammin kuin olisin osannut odottaa – toki sama koskee sen yleistymistä Suomessa ylipäätään viimeisenä parina vuotena.

50-65-vuotiaat ovat löytäneet kohtalaisesti myös LinkedInin, Twitterin ja Instagramin. Instagramin 12 %:in käyttöastetta voi pitää jopa odotettua korkeampana, sillä se on mielletty vahvasti nuorten palveluksi. Sen sijaan Pinterestiä, Kik Messengeriä tai Snapchatia vanhemmat somen käyttäjät eivät ole vielä ottaneet laajemmin käyttöön.

Google+:n kohdalla pätee sama epävarmuustekijä tuloksen suhteen kuin yllä esitin. Voisin kuvitella, että iäkkäämmät käyttäjät, jotka yleisesti ottaen käyttävät vähemmän sosiaalista mediaa ja tuntevat vähemmän eri some-palveluja, voivat nuorempia herkemmin sekoittaa Google+:n muihin Googlen verkkopalveluihin. En yksinkertaisesti usko, että heistä joka kolmas käyttäisi Google+:aa – eivätkä varsinkaan käytä sitä enemmän kuin heitä nuoremmat käyttäjät. Pikemminkin näyttää siis siltä, että tämän ikäiset vastaajat aiheuttavat väärinkäsityksen myötä Google+:n virheelliseltä vaikuttavan tuloksen myös kyselyn kokonaistulosten tasolla.

Muissa Pohjoismaissa Snapchat on käytetympi kuin WhatsApp

Meitä suomalaisia aina kiinnostaa verrata itseämme erityisesti ruotsalaisiin. Joten tässä tulokset Suomi vs. Ruotsi:

Jälleen kerran Ruotsi on melkein kaikessa meitä edellä – paitsi WhatsAppin käytössä! Muutenhan on jo sanonta, että Suomi tulee somessa vuoden-pari muiden maiden perässä – mutta tässä taas nähdään, että se ei pidä aina paikkaansa, vaan some-palvelujen suosioissa on isojakin maakohtaisia eroja.

Entä miltä näyttää, kun mukaan lisätään Norja ja Tanska? Kas tältä:

Hieman yllättäen WhatsAppin käyttö on vähäistä myös Norjassa ja Tanskassa. Sen sijaan Snapchatin käyttö on niissäkin huomattavasti Suomea yleisempää. 

Voi pohtia, mistä johtuu, että maissa, joissa Snapchat on suositumpi, WhatsApp on vähemmän suosittu. Ja (ainakin Suomen osalta) kun WhatsApp on suositumpi, on Snapchat vähemmän suosittu. Luulen, että kyse ei ole pelkästä sattumasta, vaan siihen on olemassa luonnollinen selitys: Snapchatia ja WhatsAppia käytetään erityisen paljon nuorten keskuudessa ja heillä kummankin palvelun käyttö liittyy kaveripiirin väliseen vuorovaikutukseen. Kumpikin palvelu on käyttötarkoitukseltaan selvästi privaatimpi kuin esimerkiksi Instagram, joka on pääasiassa nuorten julkinen some-profiili. Näin ollen johtuen kummankin palvelun samankaltaisesta käyttötarkoituksesta/-tarpeesta nuorilla, kun Snapchat tai WhatsApp on saavuttanut nuorten suosion tietyssä maassa, on toisen palvelun sen jälkeen vaikeampi yleistyä. 

Suomi muistuttaa WhatsAppin käytön yleisyyden osalta enemmän Keski- ja Etelä-Euroopan maita kuin pohjoisia naapureitaan. Esimerkiksi Saksassa WhatsAppia käyttää 41 %, Italiassa 49 % ja Espanjassa 67 %. Nämä lukemat ovat Reuters instituutin tutkimuksesta v. 2015 (s. 13).

WhatsAppin osalta huomionarvoista on, että sen käyttö on Suomessa yleistä muillakin kuin nuorilla. Aikuisilla käyttäjillä WhatsApp on yleistynyt aluksi enemmänkin ”ilmaisena tekstiviestinä” kuin kaveripiirin sosiaalisena mediana, minkä jälkeen on sitten vähitellen löydetty myös WhatsAppin ryhmät. Samanlainen yleistymismekanismi on mielestäni mahdollista toteutua edelleen myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, joten niissä voidaan vielä nähdä WhatsAppin voimakas kasvu, vaikka nuoret eivät siihen runsain määrin lähtisikään (alkuvaiheessa) mukaan.

Kuten edellä sanoin, on Snapchat parhaillaan yleistymässä Suomessa. WhatsAppin vankan aseman vuoksi en kuitenkaan siis odota, että Snapchat kasvaisi Suomessa yhtä suosituksi kuin WhatsApp, vaan odotan sen jäävän pääasiassa aktiivisimpien some-nuorten ja -nuorten aikuisten käyttöön. Tämäkin pitää sisällään mahdollisuuden Snapchatin %-lukeman kaksin- tai kolminkertaistumiseen nykyisestä. Ennustaminen on kuitenkin aina vaikeaa, joten saas nähdä, miten käy. 🙂

P.S. Tuoreessa TNS Gallupin Connected Life -tutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia Suomesta ja muista Pohjoismaista kuin tässäkin. Huomionarvoista tulosten vertailussa on, että TNS:n kyselyn ikähaarukka on 15-65-vuotiaat, kun taas yllä olevat tulokset ovat 12-65-vuotiaista. Tämä näkyy tuloksissa siten, että kysyttäessä myös 12-14-vuotiailta, saadaan kokonaisuutena hieman korkeampia käyttöasteita (%-lukuja), sillä nuoret ovat aktiivisempia somen käyttäjiä kuin vanhemmat.

Tuoreet some-tilastot julki: Sosiaalisen median katsaus 02/2015

Sain tuoreen sosiaalisen median katsauksen valmiiksi, kas tässä:

Avaa esitys SlideSharessa

Sosiaalinen media verkostojen ja ryhmien työn tukena (esitys)

Pidin tänään koulutuksen OK-opintokeskukselle sosiaalisen median käytöstä verkostojen ja ryhmien työn tukemisessa. Koulutus lähetettiin videoneuvotteluna OK-opintokeskuksen muille paikkakunnille.

Avaa esitys SlideSharessa

Sosiaalisen median katsaus 09/2013 (esitys)

Vuoden työnalla/roikkumassa ollut sosiaalisen median katsaus tuli lopulta valmiiksi, olkaa hyvät:

Avaa esitys SlideSharessa

Kyseessä on järjestyksessä viides some-katsaus. Aiemmat löytyvät täältä.

Aika paljon on muuttunut siitä, kun tein edellisen katsauksen vuonna 2011. Nettipalveluiden TOP 10 on pysynyt samana, mutta uusia nousevia palveluita on monia, esim. Tumblr, Instagram ja Pinterest. Facebookin kiinnostavuus erityisesti nuorten keskuudessa on laskenut ja nuoret ovat alkaneet käyttämään yhä enemmän myös muita palveluita. Facebook on nuorille itsestäänselvyys, mutta ei enää varsinainen ”nuorten palvelu”. Ehkä juuri tämän takia Yahoo osti Tumblrin ja Facebook Instagramin – kumpikin hulppeaan miljardin dollarin hintaan.

Jos sosiaalisen median kehitystä parina viime vuonna pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se sana olisi ”monipuolistunut”. Teemme yhä enemmän henkilökohtaisia valintoja, missä some-palveluissa aikaamme vietämme. Facebook on toiminut ”massoille” ikään kuin porttina, jonka kautta on löydetty koko somen ja verkkoyhteisöjen kirjo. Jokaiselle löytyy jotakin.

Toisaalta sosiaalinen media on arkipäiväistynyt. Miten muuten voisikaan olla, kun yli puolet yli 16-vuotiaista suomalaisista käyttää jotain some-palvelua? Kohta tuskin enää puhutaan sosiaalisesta mediasta. Se ei johdu siitä, että sosiaalinen media katoaisi johonkin vaan siitä, että ”sosiaalisista toiminnoista” on tullut itsestään selvä osa kaikkia verkkopalveluita ja varsinaisista some-palveluista kiinteä osa enemmistön arkipäivää.

P.S. Jos katsaukseen valitsemani palvelut ja tilastot eivät riitä, löydät loput taustamateriaalit ja linkit wikistä.