Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017

29Maa17

Eilen ja tänään on keskusteltu Twitterissä ja Facebookissa eri yhteyksissä somepalvelujen käyttäjämääristä Suomessa. Tänään Piritta Seppälä julkaisi keskustelun ja eri lähteiden pohjalta yhteenvetokuvan. Kuva aiheutti keskustelua, sillä osassa palveluissa oli käytetty profiilien määrää ja osassa aktiivisten käyttäjien määrää, jota sitäkin voidaan mitata monella tapaa. Laitoin omankin lusikkani soppaan.

Kaiken hämmentämisen jälkeen päätin julkaista oman versioni suomalaisten sosiaalisen median käytöstä tällä hetkellä ja perustelut siihen:

suomalaiset-somessa-q1-2017-white

facebook-suomessa-q1-2017

whatsapp-suomessa-q1-2017

snapchat-suomessa-q1-2017

Kuvia saa jakaa ja käyttää vapaasti. Edit 31.3.2017: lisätty Facebookin, WhatsAppin ja Snapchatin kuvat.

Perustelut ja tarkennukset

  • Luvut perustuvat AudienceProjectin kyselyyn, joka on julkaistu 30.12.2016. Lukemat ovat vuoden 2016 viimeiseltä neljännekseltä. Raportista löytyy lisää kiinnostavaa dataa sekä vertailua Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Suosittelen tutustumaan!
  • Kyselyn vastaajamäärä on 8000, ja vaikka kyselyn tekijät eivät sitä suoraan kerro, niin luulisin Suomessa vastaajia olleen n. 2000, kun mukana on yhteensä neljä maata.
  • Vastaajien ikä on yli 13 vuotta. Eli se on melko kattava, mutta jonkin verran jää toki nuorempia käyttäjiä pois lukemista – erityisesti nuorten suosimien WhatsAppin, YouTuben, Instagramin ja Snapchatin kohdalla.
  • Kyse on aktiivisten käyttäjien määristä, EI luotujen käyttäjätunnusten määristä. Tällä on iso ero joidenkin palvelujen kohdalla, mutta joidenkin välttämättä ei. Alempaa löydät tarkempia aktiivisuuslukemia kunkin palvelun käyttäjistä.
  • Kuten tarkkaavainen lukija huomaa, ei AudienceProjectin raportissa mainita mitään lukumääriä, vaan ainoastaan prosentteja. AudienceProject ilmaisee raportissaan tulokset prosentteina kunkin maan netinkäyttäjistä. Suomessa AudienceProjectin netinkäyttäjien lukema (lähde – superkiinnostava tämäkin) on tarkalleen 3429541 ja yllä näkemäsi lukemat on laskettu sen perusteella.
  • Facebookin osalta verkossa liikkuu myös Facebookin mainoskoneen ilmoittamia lukuja. Käytän niitä itsekin silloin, kun kuvaan käyttäjien määrää per ikäluokka sekä niiden muutoksia, sillä silloin vertailtavuus säilyy hyvänä. Facebookin mainoskoneen ilmoittama kokonaismäärä suomalaisille käyttäjille on 2,9 miljoonaa. Se ei kuitenkaan ole koskaan vastannut muista lähteistä saatua tietoa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen yhteisöpalvelujen käyttöasteilla ja ikäluokkien määrillä laskettuna päädytään suunnilleen samaan kuin yllä AudienceProjectin kyselyyn perustuva 2,6 miljoonaa.
  • Samoin LinkedInistä liikkuu sen mainoskoneen ilmoittama lukema 980 000. AudienceProjectin perusteella aktiivisia käyttäjiä on n. 680 000, eli pyöristettynä 0,7 miljoonaa.
  • Twitterissä hämmennystä herättää iso lukema 0,7 miljoonaa, sillä samaan aikaan tiedetään, että aktiivisia twiittaajia per kuukausi on n. 130 – 150 000. Selkeyden vuoksi tämäkin on merkitty kuvaan. AudienceProjectin kyselyn tulos on kuitenkin tässä kuvassa muihin vertailtava tulos, vaikkakaan se ei kerro, miten ne loput ihmiset käyttävät Twitteriä, jos eivät twiittaa. Varmasti moni vastaaja käyttää Twitteriä myös ilman Twitterin käyttäjätunnusta.
  • Snapchat oli vuoden 2016 nopein kasvaja. AudienceProjectin kyselyn Q1/2016:n tuloksissa sen käyttäjämäärä oli n. 340 000 ja Q4/2016:ssa jo kuvassa näkyvä 480 000. Muutos on huimat 40 %.
  • WhatsApp oli toinen nopea kasvaja. Sen käyttäjämäärä kehittyi Q1/2016:n n. 2,1 miljoonasta Q4/2016:n 2,3 miljoonaan. Kasvua oli 11 %:ia. Lienee vain ajan kysymys, milloin WhatsAppia käytetään Suomessa enemmän kuin Facebookia.
  • Instagramin osalta kasvua oli vuoden 2016 aikana n. 10 %. Eli se oli kolmanneksi nopeimmassa kasvussa.
  • Kiinnostava knoppitieto AudienceProjectin kyselystä on, että suomalaiset käyttävät keskimäärin 3,2 eri somepalvelua.
  • Kyllä, tämä on tietääkseni tuorein katsaus aiheesta tällä hetkellä. Jos jollain on tuoreempia lukemia, niin kuulen niistä mielelläni.

Tässä kuva AudienceProjectin raportista suomalaisten somepalvelujen käytön aktiivisuudesta – siis niiden osalta, jotka ko. palveluita käyttävät. Huomaa järjestyksen muutos yllä olevaan verrattuna:

somen-kaytto-aktiivisuus-2016

Edit 30.3.2017: Tämän kuvan prosenttien avulla voi laskea kunkin somepalvelun käyttäjämäärät per päivä, viikko ja kuukausi kokonaiskäyttäjämääristä. Kas tässä:

Päivässä Viikossa Kuukaudessa
Facebook 2 083 000 2 444 000 2 546 000
WhatsApp 1 749 000 2 215 000 2 309 000
Youtube 804 000 1 899 000 2 338 000
Instagram 713 000 988 000 1 065 000
Snapchat 302 000 418 000 447 000
Twitter 235 000 489 000 606 000
LinkedIn 110 000 425 000 624 000
Pinterest 88 000 357 000 505 000

Kun taulukko järjestetään käyttäjien per päivä mukaan, nousee WhatsApp vertailussa ohi YouTuben ja Snapchat ohi Twitterin, LinkedInin ja Pinterestin.

Yhteisöpalvelujen kokonaiskäyttö Suomessa

Alla oleva kuva perustuu Tilastokeskuksen lukuihin yhteisöpalvelujen käytöstä Suomessa vuosina 2011-2016. Kuten siitä näkyy on yhteisöpalvelujen käyttö edelleen kasvussa ollen nyt 16-89-vuotiaiden osalta 56 %. Tässä kuvassa on 16-24-vuotiaiden lukema ensimmäistä kertaa pienentynyt. Tosin Tilastokeskuksella on muuttunut kyselyn tekotapa vuonna 2016 ja syynä voi olla se.

yhteisopalvelut-suomessa-2011-2016

Facebookin käyttö Suomessa

Kuten mainitsin, seuraan Facebookin mainoskoneen lukemia säännöllisesti. Tässä tuorein yhteenveto 13-20-vuotiaista:

teinit-facebookissa_2011-2017

Kiinnostava havainto tässä kuussa oli, että suomalaisten teinien määrä oli lisääntynyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 2011 jälkeen. Tämähän tuntuisi olevan ristiriidassa yllä olevan Tilastokeskuksen kuvan kanssa, jonka mukaan 16-24-vuotiailla olisi yhteisöpalvelujen käyttö laskenut. Se, pitääkö tämä paikkansa, vai onko kyse Facebookin lukujen aiempaa reilummasta pyöristämisestä ylöspäin tai jostain muusta muutoksesta lukujen muodostamisessa, en osaa sanoa. Jotain Facebookin lukujen luotettavuudesta kertoo kuitenkin se, että monessa ikäryhmässä Facebook sanoo olevan enemmän käyttäjiä kuin kyseisessä ikäluokassa on hengissä olevia suomalaisia. Eli en nyt vielä tämän perusteella lähtisi varmasti sanomaan, että nuoret olisivat laajasti palaamassa Facebookiin.

Facebookin käyttö on edelleen kasvussa suurin piirtein kaikissa yli 20-vuotiaiden ikäluokissa. Statista-tilastopalvelu ennustaa, että vuonna 2021 Suomessa on todella n. 2,9 miljoonaa Facebookin käyttäjää.

Yli 50-vuotiaiden suomalaisten käyttäjien määrä kasvaa Facebookissa jatkuvasti. Yli 65-vuotiaita käyttäjiä Facebookissa on jo sen mukaan 210 000. Facebook ei kerro yli 65-vuotiaiden määriä per ikäluokka.

yli-viiskymppiset-facebookissa-2011-2017

Näitä jälkimmäisiäkin kuvia saa käyttää lähde mainiten. Jaan kuvat Creative Commons BY -lisenssillä ja osallistun näin samalla tällä viikolla olevaan Jaa jotain -tapahtumaan (ks. Twitteristä #jaajotain).

 

Mainokset


11 Responses to “Suomalaiset sosiaalisessa mediassa Q1/2017”

  1. 1 Tom Laine

    Hieno keskustelu aiheesta ja hyviä huomiota aiheeseen, joka on pari päivää puhuttanut ja pohdituttanut paljon. Kiinnitin huomiota erityisesti noihin AudienceProjectin arvioihin Twitterin ja Linkedinin aktiivisten käyttäjien määristä. Jos oletetaan että Twitterissä olisi 700k aktiivista suomalaista käyttäjää, täytyy seurantajakson olla erittäin pitkä tai laskutapa yhdistelee tietyn ajan sisällä perustettuja uusia tilejä sekä vanhojen tilien osalta niitä jotka oikeasti twiittaavat joskus. Jos viikkotasolla oikea aktiivisten käyttäjien määrä olisi esim. 150k, olisi tuo aika hyvin linjassa Linkedinin vastaavien lukujen kanssa. Jos tuon arvion mukaan Linkedinissä on 680k aktiivia, tuntuu se erittäin isolta viikko- tai kk-kohtaiseen aktiviteettitasoon verrattuna omien havaintojen perusteella. Oletan että 680k voisi olla esim. vuoden otannalla palvelua käyttäneiden määrä. Kk-aktiivien arvio Linkedinin omiin kansainvälisiin tilastoihin verrattuna olisin Suomessa n. 200.000.

    WhatsAppista muistan nähneeni jo joskus viime vuoden alkupuolella tilaston, jossa arvioitiin Suomeen luotujen tilien olevan 2.3 miljoonan luokkaa, ja kasvu tuskin on pysähtynyt vuodeksi, joten paras arvaukseni olisi, että siellä Suomeeen luotuja tilejä alkaisi olla ainakin 2.6 miljoonaa, ja tuo 2.3M olisi aktiivikäyttäjien määrä.

    Mitä tulee esim. Linkedinin tilastoihin, palvelujen tilastoinnissa on isoja ongelmia, ja satunnaisesti lukuja tarkastellessa tulee helposti vastaan vääriä lukemia, ja oikean käsityksen käyttäjämääristä saa vain seuraamalla palvelun antamia lukemia pitkällä aikavälillä. Linkedin on jo välillä ehtinyt näyttää lukuja, joiden mukaan suomalaisten määrä olisi yli 1 miljoona, mutta tasaisen tahdin kasvun mukaan se ei voi olla mahdollista, niin suuria hyppäyksiä ei ole tapahtunut koko sinä aikana kun itse olen lukuja seurannut viikkotasolla, ja Linkedin-tilastojen seurantani on jatkunut systemaattisesti n. vuodesta 2010. En siis yhtään ihmettele jos Facebookin luvutkaan eivät aina pidä paikkansa. Tosin heidän kohdallaan uskon kyseessä olevan enemmänkin ”siivousongelma”, eli palvelusta löytyy suhteellisen paljon kaksoiskappaleita henkilöprofiileista, keksittyjä henkilöllisyyksiä, fanitilejä, jo edesmenneitä käyttäjiä, ja muita ”ylimääräisiä” tilejä.

    Oletko samoilla linjoilla?

    • 2 Harto

      Kiitos kommentista, Tom! 🙂

      Täsmennys aluksi, että AudienceProjectin tuloksissa ei ole kyse arvioista, vaan kyselyyn perustuvista luvuista. Periaatteessa kyselyllä saadaan paras tieto todellisista käyttäjämääristä – toki monin reunaehdoin, eikä meillä ole tarkempaa tietoa AudienceProjectin menetelmästä. Muuta kuin se, että vastaajia oli neljässä maassa 8000 (Suomessa ehkä 2000?) ja he olivat yli 13-vuotiaita, ja että kysely tehtiin nettipaneelissa.

      Kun vertasin AudienceProjectin tuloksia muihin lähteisiin, niin esimerkiksi Tilastokeskuksen koko väestön kattaviin yhteisöpalvelujen käytön lukuihin ne sopivat mainiosti. Eli AudienceProject vaikuttaa luotettavalta – ja vähintäänkin se antaa samalla menetelmällä saadut vertailuluvut eri somepalveluista. Kun menetelmä on kaikissa sama, niin ei ole perusteita kyseenalaistaan vain jotakin lukemaa, vaan jos lähtee kyseenalaistamaan, niin periaatteessa pitäisi kyseenalaistaa kaikki AudienceProjectin lukemat.

      Sen sijaan sitä voi aina pohtia, miten ihmiset ajattelevat ”käyttävänsä jotakin somepalvelua”. Sehän tiedetään että jokaista somepalvelua käytetään eri tarkoitukseen ja eri tavoin.

      Kommenttisi jälkeen lisäsin juttuun somepalvelujen pv-, vko- ja kk-lukemat. Ne pystyi laskemaan suoraan AudienceProjectin tuloksista.

      Twitterissä on siis kk-tasolla n. 600 000 käyttäjää. Tähän lukemaan on laskettu nekin, jotka esimerkiksi käyvät vain kerran kuussa lukemassa twiittejä. Epäilemättä moni käyttää Twitteriä täysin ilman käyttäjätunnusta (esim. verkkolehtiin upotetut twiitit ja linkitykset lisäävät käyttäjämäärää). Ja kun ajatellaan, että vain osa käyttäjistä on kerrallaan aktiivisena kirjoittamassa, niin mielestäni lukema sopii ihan hyvin siihen tietoon, että aktiivisia twiittaajia per kk on pyöreästi 150 000.

      AudienceProjectin tuloksista laskettuna LinkedInissä olisi siis n. 620 000 suomalaista käyttäjää. Kieltämättä sekin tuntuu todella isolta lukemalta, mutta pitää muistaa, että tähän riittää jos se, jos esimerkiksi Googlen hakutuloksesta päätyy katsomaan jonkun toisen LinkedIn-profiilia. Kyllähän tällöin tulisi helposti valinneeksi vastausvaihtoehdon, että käyttää LinkedIniä vähintään kerran kuussa. Ja edelleen tässäkin pitää muistaa, että todella iso enemmistö käyttää palvelua julkaisematta itse mitään. Tällaista ”piilokäyttöä” ei aktiiviset käyttäjät välttämättä huomaa mitenkään – paitsi tietenkin, jos henkilö kuuluu omaan verkostoon, niin esim. profiilien muokkaamisesta saa notifikaatiot.

      WhatsAppissa oli edellinen oma arvioni vuoden 2015 syksyltä n. 2 miljoonaa. Siihen olin laskenut mukaan silloin kaiken ikäiset käyttäjät. Nyt yllä olevassa ei ole huomioitu alle 13-vuotiaita käyttäjiä. Jos heidät lisää mukaan lukemaan, niin tiedämme, että enemmistö esim. 8-12-vuotiaista käyttää WhatsAppia, mikä tarkoittaa helposti yli 200 000 käyttäjää. Näin WhatsAppin kokonaiskäyttäjämäärääksi Suomessa voi arvioida tällä hetkellä noin 2,5 miljoonaa. Jos tätä vertaa Facebookiin, niin FB:ssä harvemmalla alle 13-vuotiaalla on nykyään profiili, eli kokonaismäärässä WhatsApp alkaa piankin lähestyä Facebookia.

      Jos katsotaan AudienceProjectin lukemaa Q1/2016:sta – eli vuosi sitten – ja siihen lisätään arvio alle 13-vuotiaiden käyttäjien määrästä, niin silloin WhatsAppissa oli tosiaankin jo yhteensä n. 2,3 miljoonaa suomalaista käyttäjää.

      Eli on täysin mahdollista, että joku kysely olisi tuottanut jo vuosi sitten WhatsAppin kokonaiskäyttäjämääräksi tuon 2,3 miljoonaa, ja AudienceProjectin lukemien perusteella päädytään samaa. Kyse on siitä, minkä ikäiset vastaajat ovat missäkin kyselyssä ja sen tuloksissa mukana.

      Facebookin luvuissa on tosiaan ongelmana se, että mukana palvelun itsensä ilmoittamissa luvuissa on aina ollut mukana paljon ”ylimääräisiä”. Olen itsekin tulkinnut niin jo monen vuoden ajan, että syynä on tupla-, tripla-, peli- ynnä muut käyttäjätunnukset, jotka vääristävät lukemaa todellisten eri käyttäjien määrästä. Kyselyissä tavoitetaan siten paremmin todellinen käyttäjämäärä. Toki sama tulkintaongelma syntyy myös muiden somepalvelujen kohdalla, jos käytetään palvelujen ilmoittamia tilien määriä. Somepalveluilla itsellään ei varsinaisesti ole intressiä siivota duplikaatteja pois ilmoittamistaan käyttäjämääristä.

      Eli kaikkinensa olemme hyvin samoilla linjoilla näiden osalta! 🙂

      Muuten, kun aina puhutaan siitä, miltä ajalta aktiivisten käyttäjien määrä pitäisi huomioida, niin AudienceProjectin käyttöaktiivisuus -kuva antaa siihen vastauksia: vain aniharva käyttäjä on aktiivinen harvemmin kuin kk-tasolla. Käytännössä vain 0-2 % aktiivisista käyttäjistä on aktiivinen harvemmin kuin kerran kuussa. Sen sijaan pv-, vko- ja kk-määrissä on isoja eroja.


  1. 1 Snapchat analytiikka: miten mittaat brändisi onnistumista? - Ideal Digi
  2. 2 Suomalaiset somessa
  3. 3 Instagram sopii äidille, tyttärelle ja yrittäjälle
  4. 4 LinkedIn ei ole pelkkä CV:n hautapaikka - True
  5. 5 Voinko sulkea oven somelta? : Someta Duuniin
  6. 6 Twitter ammatillisen osaamisen kehittäjänä – Sanoma Pro
  7. 7 Työnhakijan some-opas: Twitterin perusteet työnhakijalle - Duunitori
  8. 8 Twitterin käyttö Suomessa - Asialinja.com
  9. 9 Social Selling ei juurru ennen kuin olet henkisesti valmis – Jukka Ala-Mutka

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: