Nollakehitystä: uusi blogilista.fi

Blogilistan uusi versio on ollut jo vähän aikaa julkisessa beta-testauksesssa osoitteessa beta.blogilista.fi.

”Tavoitteena on ollut avata blogilistan tarkoitusta ja blogien maailmaa enemmän myös uusille käyttäjille, parantaa blogien löydettävyyttä hakemistossa ja selkeyttää palvelun rakennetta.”
(blogilistan kehitysblogi)

Tärkein uudistus näyttää olevan se, että enää ei voi selata kanavia/blogihakemistoa yhtä helposti kuin vanhassa käyttöliittymässä, jossa ne ovat suoraan vasemmassa palstassa. Kanavan vaihtaminen vaatii nyt kaksi klikkausta aiemman yhden sijaan.

Toinen innovatiivinen uudistus on ”Tuoreet kirjoitukset” -sivu, jonka sisältö on sama kuin etusivulla. Edes tämä ominaisuus on säilytetty vanhasta versiosta. Tuoreet kirjoitukset eivät enää päivity näkyviin automaattisesti, vaan edellyttää Reload/F5-näppäimen painelua.

Kolmas älynväläys on, että lukuisat top-listat ovat lähes jokaisella sivulla. Lisäksi on ”Listat ja tilastot” -sivu, joka myös sisältää listoja ja tilastoja. Kuka niitä muita blogeja edes kaipaa?

Piristävänä yksityiskohtana värimaailmaan on lisätty aiempaa tummempaa harmaata. Mikä tärkeintä, mainos (Ennakkotilaa iLife ’09!) on näkyvällä paikalla.

Vertailun vuoksi, katso blogispotti.fi.

Joomla! -julkaisujärjestelmä hakkerien käsissä

Viimeinen viikko on ollut Joomla! -julkaisujärjestelmän käyttäjille vaikeaa aikaa. CERT-FI varoitti Joomlan haavoittuvuudesta lauantaina ja IT-viikko uutisoi siitä eilen. Valitettavasti tietoturva-aukoista varoittaminen tapahtuu aina enemmän tai vähemmän myöhässä. Aukot kun tulevat esille vasta sitten, kun niitä on jo hyödynnetty.

Tässä eräs ilmeisen tyypillinen tosielämän tarina (lähde):

Elikkäs joku ystävällinen kaveri on käynyt hakkeroitumassa sivuilleni, pääsivulla lukee vain: HackeD By *hakkerin nimi poistettu ylläpidon toimesta*

En pääse kiinni joomlaan, versio 1.5 jotain, vaikka admin käyttöliittymä toimii, ehkä salasanat on vaihdettu.
Pääsen sivustoon kiinni ainoastaan FTP:llä.

Toivottavasti Joomlan käyttäjillä on varmuuskopiot kunnossa.

Joomlan haavoittuvuudet eivät sinänsä ole uutinen, sillä Joomla on ollut jo pari vuotta hakkerien kohteena. Aiemmin kohteeksi ovat joutuneet esim. Joomla.org (2007) sekä Joomlaportal.fi (2006). Joomlan ongelmat ovat jopa synnyttäneet markkinan yrityksille, jotka korjaavat hakkeroituja Joomla-sivustoja.

Se, että Joomla on hakkerien kynsissä, ei tarkoita sitä, että Joomlan ohjelmakoodi olisi tietoturvaltaan sen huonompi kuin muidenkaan julkaisujärjestelmien. Avoimen lähdekoodin vuoksi hakkerit voivat kuitenkin etsiä ohjelman haavoittuvuuksia kenenkään estämättä. Sama ongelma on ollut muillakin open source -ohjelmilla, esimerkiksi Mambolla ja phpBB-keskustelufoorumilla.

Tällä hetkellä Joomla ei näytä turvalliselta valinnalta www-sivuston julkaisujärjestelmäksi. Tietoturvan kannalta kaikki suositut open source -ohjelmat ovat riskialttiita, sillä suosio lisää hakkereiden kiinnostusta niiden murtamiseen. Jos minulta kysytään, niin kannattaa valita jokin ei-avoimen lähdekoodin, ei-laajalle levinnyt, mutta ominaisuuksiltaan kilpailukykyinen ja helppokäyttöinen julkaisujärjestelmä, esimerkiksi Innowise CMS. 😉

Hyvältä wikiltä vaadittavat ominaisuudet

Olen etsinyt jo pitkään wikiä, jota voisin pitää mittapuuni mukaan kaikilta osiltaan hyvänä. En ole löytänyt sellaista. Sen sijaan olen löytänyt useita wikejä, joissa on yksittäisiä hyviä ominaisuuksia. Listaan näitä ominaisuuksia jäljemmässä wiki kerrallaan.

Ensin kuitenkin pari perustoimintoa, jotka löytyvät useista wikeistä:

  • Sivujen helppo muokkaus (eh, tarvitseeko mainita..)
  • Sivujen versiohistoria, versioiden vertailu
  • Yksityinen, ryhmän keskinen (salasanasuojaus) tai täysin julkinen wiki
  • Tiedostonhallinta
  • Haku
  • Linkkivalikon hallinta

Ja sitten ne eri wikien hyvät puolet.

Mediawiki (esim. Wikipedia)

  • Luokat, täsmennyssivut yms. (!)
  • Monikielisyys
  • Artikkelien keskustelut (!)
  • Lähdeluettelo ja ”lähde?” -merkinnät
  • Tarkkailulista, omat muokkaukset, oma sivu, muut käyttäjien toiminnot (!)

Mediawiki on ominaisuuksiltaan jokseenkin ylivoimainen. Se on samalla haittapuoli, sillä Mediawiki on turhankin massiivinen vähän pienempää wikitarvetta varten. Käyttö vaatii opettelua. Lisäksi Mediawiki pitää asentaa omalle palvelimelle, ellei sitten saa ilmaista esim. Wikialta. Joka tapauksessa käyttöönotto on kankeaa.

Wikispaces

  • Sivuihin liittyvät keskustelut (!)
  • RSS-syötteet ja sähköposti-ilmoitukset sivujen muokkausten ja keskustelujen seurantaan (!)
  • Tagit, tagipilvet
  • Erittäin monipuoliset ”widgetit” toisten web-palveluiden hyödyntämiseen wikin yhteydessä (!)
  • Itse luotavat templatet
  • Statistiikat – suppeat, mutta kuitenkin
  • OpenID -integrointi

Minulla ja Wikispacesilla on erikoinen viha-rakkaussuhde. En pidä sen kököstä esillepanosta ja aiemmin se onnistui toisinaan hävittämään tekemiäni muokkauksia (toiminnolla, jonka piti huolehtia, ettei sellaista tapahdu). Kuitenkin huomaan yhä uudelleen valitsevani sen, kun tarvitsen wikiä.

Pbwiki

  • Suhteellisen nopea käyttöönotto
  • Sivujen helppo luominen, ml. editorin valmiit templatet (!)
  • WYSIWYG-editori sekä HTML-lähdekoodin muokkausmahdollisuus (!, mielipidekysymys)
  • Helpot linkitykset toisiin sivuihin ja tiedostoihin
  • Kommentointi sivun lopussa
  • Sivujen hakemistot
  • Pluginit
  • Mahdollisuudet muokata wikin ulkoasua

Pbwikissä minua häiritsee liian täyteen ahdettu käyttöliittymä ja jotkin typeryydet kuten se, että sivuille voi liittää tageja, mutta tagipilvet puuttuvat. Lisäksi pelkästään sivujen kommentointi ei riitä, vaan pitäisi olla myös kunnollinen sivuun liittyvä keskustelutoiminto. On eri asia keskustella sivun tekemisestä kuin kommentoida sitä.

Wikidot.com

  • Wikin ulkoasun ja asetusten muokkausmahdollisuudet
  • Tagit ja tagipilvet (!)
  • Muokkausten kommentit versiohistoriaan
  • Keskustelut ja niiden toiminnot (!)
  • Google Analytics -integrointi (!)
  • SSL-suojaus
  • Käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta (!)
  • Mahdollisuus käyttää haluamaansa verkkotunnusta
  • OpenID -integrointi

Wikidot.com on minulle uusi tuttavuus. Sen ilmaiseksi tarjoamat ominaisuudet ovat hämmentävän laajat. Ominaisuuksien lisääntyessä oppimiskynnys kuitenkin kasvaa – etenkin, kun käyttöliittymä ei ole niitä kaikista intuitiivisimpia.

Writeboard

  • Nopea aloitus (!)
  • Versiohistoriaan tehtävät ”flagit”, pikkumuutosten tallennus aiempaan versioon
  • Artikkelin tallennus TXT- tai XHTML-tiedostona
  • Kommentointi sivun lopussa
  • Ajax (!)

Writeboard ei ole varsinaisesti wiki, koska sillä voi luoda vain yhden sivun – tai useita yksittäisiä sivuja. Sellaisenaan se on kuitenkin onnistunut työkalu.

Jottit

  • Erittäin nopea aloitus (!)
  • KISS-tyyppinen yksinkertaisuus (!)
  • Muista wikeistä tuttu kuvauskieli ja reaaliaikainen esikatselu (!, jos wiki-kuvauskielistä pitää)

Jottit on täysin riisuttu malli wikistä – äärimmäinen vaihtoehto Mediawikille. Jottitin suurin puute on keskustelun tai edes kommentoinnin puuttuminen. Usein yksinkertaisuus, helppous ja nopeus ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin moninaiset toiminnot.

Google Sites

  • WYSIWYG-editori sekä sivun lähdekoodin muokkaus (!)
  • Sivutyypit: web-sivu, ”kojelauta”, keskustelu, tiedosto-/linkkilistaus, lista/taulukko (!)
  • Kommentointi sivun lopussa
  • Sivun jakamistoiminto
  • Integrointi Googlen muihin ohjelmiin (Docs, Calendar, Picasa, Google Video, Youtube)
  • Gadgetit, joilla voidaan hyödyntää joitakin muita web-palveluita
  • Ulkoasun muokkaus, teemat (!)
  • Muutosilmoitusten tilaus sähköpostiin (!)

Google Sites toimii joten kuten myös wikinä, vaikkakaan sillä ei voi tehdä ihan kaikkien muokattavissa olevaa wikiä. Jakaminen tapahtuu halutuille käyttäjille, joten ryhmän keskeisenä wikinä se kyllä toimii. Googlen ohjelmat ovat laadun suhteen hyvä mittatikku muille.

Google Docs

  • Officesta tutut ominaisuudet: asiakirja, laskentataulukko ja esitys
  • Tallennus tiedostoksi useilla eri formaateilla
  • Monipuoliset asiakirjan jakamistoiminnot
  • Asiakirjan kommentointi (!)
  • Tyylien hallinta, lähdekoodin muokkaus
  • Roskakori (!)
  • Suomeksi (!)

Tiedän, Google Docs ei ole wiki tai edes lähellä sellaista. Sitä voi kuitenkin käyttää erilaisten yhteisöllisten tuotosten luomiseen kuten wikejä, joten siksi otin sen tähän mukaan. Monilta ominaisuuksiltaan se on myös parempi kuin useimmat wikit.

Odotan edelleen wikiä, joka pystyy yhdistämään tässä mainitut ominaisuudet. Keskeistä on yhdistää sivun muokkaus, versiohistoria ja keskustelutoiminto oikealla tavalla. Kyse on yhteisöllisen luovan prosessin tukemisesta. Eikä ole helppoa tehdä samalla monipuolista ja Jottitin tavoin yksinkertaista palvelua.

Wikien kehitys on nähdäkseni vielä alussa, sillä listaamani ominaisuudet ovat vasta perusvaatimuksia hyvälle wikille. Kunhan ne ovat kunnossa, voidaan alkaa puhumaan siitä, mitä toimintoja wikeihin pitäisi vielä lisäksi saada tai millaisia niiden tulisi olla, jotta ne voisivat tukea tehokkaasti yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentelua. Joitakin ideoita olen jo pohtinut, mutta säästän ne myöhemmäksi. 😉

Suomen Parhaat Verkkosivut

Sähköpostiin tuli jo toisen kerran tällainen ”KUTSU”:

Hei!

Verkkosivujen SM-kilpailun järjestelykomitea tutustui www.innowise.fi sivuihin, ja valitsi ne alaltanne kilpailuun kutsuttavien sivustojen joukkoon.

Järjestelykomitean mielestä sivustonne on: moderni ja selkeästi toteutettu.

Toivomme että osallistutte mukaan Suomen Parhaat Verkkosivut-kilpailuun 2008! Kilpailumme on uudistunut, nyt yleisö voi äänestää parhaita www-sivustoja ilmaiseksi koko vuoden ajan netin kautta, ja joka kuukausi eniten ääniä saaneet sivustot palkitaan.

Vuoden lopussa tuomaristo valitsee jälleen vuoden parhaimmat sivustot. (jatkuu…)

Onhan se imartelevaa, että arvostetaan, ja olen samaa mieltä mitä moderniin ja selkeään toteutukseen tulee. Mutta, mutta… Kun ”kilpailuun” tutustuu lähemmin, osoittautuu, että huvista pitäisi maksaa 140 e tai 190 e + Alv 22%. Luonnollisesti me Kutsutut pääsemme mukaan edullisemmin – vain 120 eurolla. Yksityisille kilpailu on ilmainen. Joka kuukausi äänestetään eri sarjojen voittajat.

Mikä tämä tällainen sitten on? Vain yksi nettimainoskampanja lisää, jota pyöritetään maksullisen ”kilpailun” muodossa. Epäilemättä tuottaa näkyvyyttä kilpailun ”sponsoreille” (=mainostajille) ja rahaakin sen verran, että toiminta kannattaa.

Kun kuukausittaisia osallistujia on vain joitakin kymmeniä, eikä osallistumiseen vaadita kuin laskun maksaminen, mistään ”SM-kilpailusta” ei tietenkään voi puhua. ”Järjestelykomitea” kuulostaa lähinnä yhden sanan vitsiltä. Kyllä tässä pienimuotoista tietämättömien yritysten harhaanjohtamista on nähtävissä.

Varsinkin kohta ”valitsi ne alaltanne kilpailuun kutsuttavien…” osoittaa vastaanottajan älykkyyden aliarviointia. Veikkaan että yritykseni toimialalta ”valittujen” osuus lähentelee 100%:ia kaikista niistä, joiden kotisivut ja sähköpostiosoite on onnistuttu löytämään. On myös melko häpeämätöntä kutsua spämmäämistä ”kutsuksi”.

Tällaisia ”kilpailuja” oli 90-luvulla pilvin pimein. Pyöritin teininä itsekin yhtä sellaista. 🙂 Sittemmin ne hävisivät pois. Onneksi. Vaikea käsittää, miksi kukaan enää 2000-luvulla edes haluaisi voittaa tällaista ”kilpailua”. Sillä ei olisi mitään imagoarvoa yritykselle, kun kilpailulta puuttuu uskottavuus. Erikseen on sitten oikeat kilpailut, kuten Grand One, joita arvostetaan alan piirissä ja joissa arvioinnin tekee nimekäs tuomaristo.

En liitä tähän linkkiä spämmin mainostamaan kilpailusivustoon, jotta en parantaisi sen PageRankia Googlessa. Halukkaat löytävät sivuston, kun kirjoittavat osoitteeksi otsikon sanat ja päätteeksi .com.

Netintekijän Firefox-lisäosat

firefox.pngFirefox on hyvä selain, mutta erityisen hyvä se on netintekijöille kuten site buildereille, ohjelmoijille ja web designereille. Tämä ei kuitenkaan johdu Firefoxin itsensä ominaisuuksista, vaan siitä, että Firefoxille saa useita käteviä plugineja eli lisäosia. Esittelen tässä parhaat, joihin itse olen törmännyt. Linkit vievät lisäosien lataussivuille.

Web Developer
Web Developer oli ensimmäinen Firefoxille tehty koodarin apuväline, johon tutustuin. Sen paras puoli on monipuolisuus. Toimintoja käytetään hiiren oikean napin valikon kautta. Mukana on mm. välimuistiin, evästeisiin, lähdekoodeihin (XHTML, CSS, JS), lomakkeisiin ja kuviin liittyviä toimintoja. Eräs kätevä toiminto on myös selainikkunan koonmuutos haluttuun resoluutioon. Tätä tarvitaan, kun testataan sivuston toimivuus eri resoluutioilla (Windowsin vastaava toiminto on turhan hidas).

Firebug
Firebug keskittyy lähdekoodeihin, DOM:iin sekä Ajaxiin. Firebug avaa selainikkunan alareunaan upotetun ikkunan, jonka voi avata myös popupiin. Firebugia käytetään joko Inspect- tai Edit-tilassa. Inspect-tilassa Firebug näyttää aina sen kohdan lähdekoodia, joka liittyy hiiren osoittamaan sivun kohtaan. Lähdekoodi näytetään kätevästi tagihierarkiana sekä ”tagipolkuna”. Käytössä on myös JS-konsoli, jossa näkyvät varoitukset, virheet ja XMLHttpRequestit. Edit-tilassa voi muokata lähdekoodeja reaaliajassa. Eniten Firebugista hyötyvät Ajax-kehittäjät.

HTML Validator
HTML Validator lisää selainikkunan alapalkkiin pienen ikonin, joka kertoo yhdellä vilkaisulla, onko sivun lähdekoodit kunnossa vai ei. Vaihtoehdot ovat ”oikein”, ”varoituksia” ja ”virheitä”. Ikonia kaksoisklikkaamalla aukeaa Firefoxin tuttu lähdekoodinäkymä, jossa HTML Validator näyttää korostettuna virheelliset kohdat sekä luettelon ja syyt virheistä. Lähdekoodin validoinnissa käytetään käyttäjän valinnan mukaan joko W3C:n spesifikaatioita tai hiukan monipuolisempaa HTML Tidyä. Lisäksi HTML Validatorista löytyy automaattinen lähdekoodin siistimistoiminto (lähdekoodinäkymän ylävalikossa). HTML Validator kuuluu jokaisen nettikoodarin perustyökaluihin.

ColorZilla Color Picker
Kyseessä on nimensä mukaisesti kätevä pieni lisäosa, jolla voi napata selainikkunasta haluamansa värin. Selaimen alapalkissa on pieni värinäyttö, josta hiiren vasemmalla napilla pääsee valitsemaan väriä. Kun värin on valinnut, sen heksa- tai RGB-arvot voi kopioida klikkaamalla värinäyttöä hiiren oikealla napilla. Mukana on myös laajempi värikartta-popup, jossa voi säätää valitsemaansa väriä. Värivalinnan lisäksi ColorZillasta löytyy (X)HTML-tagien ääriviivojen esitys sekä ”tagipolku”. Tämä auttaa etenkin CSS-bugien selvittelyssä, jos jokin tagi näkyykin erilailla kuin CSS:llä oli tarkoitus määritellä. Vastaava toiminto löytyy myös Firebugista, mutta ColorZillassa se on nopeammin käytettävissä.

Live PageRank
Live PageRank näyttää avoinna olevan sivun Googlen PageRankin selainikkunan alapalkissa. Tätä ei varsinaisesti tarvita sivustojen toteutusvaiheessa – muuta kuin muistuttamaan, että hakukoneoptimointi täytyy aina huomioida. Sen sijaan tästä on hyötyä silloin, jos asiakas kysyy: ”Miksi sivuni ei näy ensimmäisenä Googlessa?” Live PageRank kertoo nopeasti, onko Google vielä edes listannut sivustoa hakuindeksiinsä. Tämän blogin PageRank on näköjään 4.