Sosiaalisen median voi jakaa kahteen aikakauteen: ennen Facebookia ja sen jälkeen. Ennen Facebookia varottiin kertomasta nimeä netissä. Vuonna 2004 perustettu Facebook teki nimellä esiintymisestä ja henkilökohtaisten asioiden kertomisesta somessa normaalia.
Mark Zuckerberg julisti Facebookin alkuvuosina yksityisyyden ajan olevan ohi. Se tarkoitti, että käyttäjien tiedot kuuluivat Facebookille ja kaikille, joille käyttäjät antoivat niihin pääsyn. Yli kaksi miljardia ihmistä on ollut valmis maksamaan Facebookin käytöstä tiedoillaan.
Siirtymä seuraavaan sosiaalisen median aikakauteen alkoi viimeistään silloin, kun Cambridge Analytica -yhtiön entinen työntekijä Christopher Wylie vahvisti maaliskuussa, että Facebookin käyttäjätietoja oli käytetty profilointiin ja vaalivaikuttamiseen USA:n vuoden 2016 presidentinvaaleissa.
Donald Trumpin valinta presidentiksi Facebook-tietojen avulla sai maailman lopulta havahtumaan siihen, että sosiaalisen median tiedoista on syytä pitää huolta.
NYT ON ALKAMASSA uusi yksityisyyden aika. Tämä on näkynyt jo muutaman vuoden suljettujen ja anonyymien sosiaalisen median palvelujen kasvuna.
Ensiksi mainittuun luen WhatsAppin ja Snapchatin, joissa käyttäjät voivat viestitellä ja jakaa sisältöjä kahden kesken sekä ryhmissä. Viestit näkyvät vain lähettäjille ja vastaanottajille, jolloin niitä ei voi käyttää profilointiin. Snapchatissa voi tehdä myös julkisia my storyja, mutta palvelun ydinkäyttäjäryhmä eli nuoret käyttävät sitä pääasiassa kahdenkeskiseen kommunikointiin.
WhatsAppin ja Snapchatin nerokkuus piilee siinä, että ne keskittyvät käyttäjien vahvoihin suhteisiin. Strategia on päinvastainen kuin esimerkiksi Facebookissa, LinkedInissä ja Twitterissä, jotka pyrkivät maksimoimaan verkostoitumisen. Laajassa verkostossa yksittäisen suhteen merkitys lähestyy nollaa.
Snapchat on tehnyt ihmissuhteiden ylläpidosta pelin: käyttäjiä kannustetaan viestimään parhaimmille ystävilleen vähintään kerran päivässä, jotta kaverusten välillä säilyy streak eli 🔥-emoji ja numero, joka kertoo suhteen keston päivinä.
Sitä, että streak on säilynyt kahden ihmisen välillä esimerkiksi vuoden, ei yksinkertaisesti voi verrata mihinkään määrään Facebook-kavereita.
TOINEN MERKKI UUDESTA ajasta on anonyymit somepalvelut kuten Whisper, Sarahah ja Suomessakin yleistynyt Jodel. Niissä käyttäjien yksityisyyttä ei turvata näkyvyyttä rajaamalla, vaan nimettömyydellä.
Anonyymipalveluilla on ollut osin totuutta huonompi maine. Parhaimmillaan anonyymit keskustelut ovat äärimmäisen julkisia, rehellisiä ja asiallisia. Esimerkiksi Jodelissa keskusteluun liittymättömät viestit suodatetaan pois näkyvistä käyttäjien antamilla miinusäänillä.
Siinä missä suljetut somepalvelut keskittyvät tärkeimpien suhteiden ylläpitoon, anonyymipalvelut keskittyvät tarjoamaan käyttäjilleen sosiaalisista painolasteista vapaan julkaisu- ja keskustelufoorumin. Kun keskustelussa ei voida puuttua toisen osapuolen henkilöön, on helpompi keskittyä itse asiaan.
Kirjoitus on julkaistu alunperin Mikrobitissä 18.4.2018, ennen sittemmin nähtyä suomalaiskäyttäjien joukkopakoa Facebookista.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 