Facebookin kaveriehdotukset selitettynä

Päivitys 10.10.2018: Facebook ei enää nykyisellään saa EU:n määräyksen takia käyttää WhatsAppin tietoja Facebook-palvelun puolella, eikä se kertomansa mukaan sitä tällä hetkellä tee. Alla oleva juttu on tältä osin vanhentunut.

Netissä ja verkkolehdissä on villejä huhuja ja juttuja Facebookin kaveriehdotuksista. Ne osoittavat lähinnä, miten huonosti ihmiset ymmärtävät, kuinka paljon Facebook saa heistä tietoa. Yritän selventää aihetta alla.

Melko triviaali väite on, että Facebook ehdottaisi kavereiksi niitä, jotka ovat käyneet katsomassa profiiliasi. Siinä samalla ihmiset unohtavat, että Facebook on tehnyt vuosien mittaan paljon työtä sen eteen, että Facebook-sovelluksetkaan eivät pysty vakoilemaan, kuka käy katsomassa kenenkin profiilia. Ja nytkö Facebook sitten tarjoaisi saman listan kaveriehdotuksina? Ei taatusti.

Ja jos katsot Facebookista listaa ”ihmisistä, jotka saatat tuntea”, niin tuskin uskot itsekään, että he kaikki olisivat vaivautuneet katsomaan profiiliasi. Pitkä lista kaveriehdotuksista (=useita kymmeniä henkilöitä) on kyllä omiaan synnyttämään kaikenlaisia salaliittoteorioita.

Hurjin kuulemani väite on, että Facebook salakuuntelisi puheluja ja lukisi tekstareita, ja tekisi kaveriehdotuksia niiden perusteella. Ei varmasti.

Sen sijaan Facebook pystyy kyllä monen käyttäjän kohdalla seuraamaan, keitä heillä on kännykän puhelinluettelossa. Se onnistuu WhatsAppin kautta, joka käyttää puhelimen osoitekirjaa. 

Muistin virkistykseksi: Facebook osti WhatsAppin vuonna 2014 ja vuoden 2016 elokuussa WhatsApp uudisti käyttöehtojaan siten, että se mahdollisti käyttäjätietojen hyödyntämisen Facebookissa (mikäli käyttäjä ei sitä erikseen estänyt). Lainaus tuolloisesta WhatsAppin blogipostauksesta:

But by coordinating more with Facebook, we’ll be able to do things like track basic metrics about how often people use our services and better fight spam on WhatsApp. And by connecting your phone number with Facebook’s systems, Facebook can offer better friend suggestions and show you more relevant ads if you have an account with them.

Kun summataan sekä Facebookin että WhatsAppin käyttäjä- ja kontaktitiedot, niin Facebookille kertyy runsas tietokanta kaveriehdotusten tekemiseen. Mukaan tulee myös käyttäjän mahdollisesti Facebookille jakamat muut kontaktitiedot. Facebook voi saada kännykän puhelinluettelon myös Facebook Messengerin kautta. Nämä tiedot pääsee tarkistamaan täältä.

Kyse on huomattavasti monimutkaisemmasta ja edistyneemmästä systeemistä kuin sen vakoilemisesta, kuka käy katsomassa kenenkin profiilia. Facebookin ei tarvitse vakoilla profiilien stalkkaamista, koska sillä on paljon tehokkaampia keinoja käytössään.

Pelkistettynä kaveriehdotukset syntyvät näin:

facebook-kaveriehdotukset2

 

Facebookin ja WhatsAppin käyttäjä- ja kontaktitietojen yhdistämisestä syntyy yhdessä niin paljon dataa, että se selittänee minkä tahansa kaveriehdotuksen syntymisen. Facebookin kaveriehdotuksen algoritmi voi tarkkailla esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Jos kumpikin käyttäjä löytyy toisen puhelinluettelosta ja kumpikin käyttää WhatsAppia, he löytänevät pian toisensa kaveriehdotuksista
  • Yhteydenpito WhatsAppissa on jo selvä merkki toisen tuntemisesta
  • Vastaukset toisen henkilön viesteihin esimerkiksi yhteisen Facebook-tutun seinällä on myös merkki tuntemisesta

Vaikka sinä ja toinen henkilö ette olisi olleet suoraan yhteydessä toisiinne, voi Facebook päätellä teidän tuntevan toisenne seuraavien tietojen avulla:

  • Yhteiset kontaktit kännykän puhelinluettelossa, WhatsAppissa ja Facebookissa
  • Jäsenyydet samoissa Facebook-ryhmissä ja osallistumiset samoihin keskusteluihin
  • Yhteneväisyydet paikkakunta-, työ- ja koulutustiedoissa
  • Tykkääminen samoista aiheista Facebookissa – etenkin, jos kyseinen ”sosiaalinen kupla” on verrattain pieni (esim. yhdistettynä jäsenyyteen samoissa FB-ryhmissä)

Nämä ovat asioita, joita Facebook pystyy käyttämään hyödyksi kaveriehdotusten tekemiseen. Yhdistäviä tekijöitä eri henkilöiden välillä löytyy verrattain helposti – ja sitä enemmän, mitä aktiivisemmista WhatsAppin ja Facebookin käyttäjistä on kyse.

Ei tarvita suoraa yhteyttä kahden henkilön välillä, jos viitteitä tuntemisesta on riittävästi esimerkiksi yhteisten tuttavien perusteella.

Tässä esittämäni ovat enemmän tai vähemmän omaa päätelmääni. Sitä, miten Facebookin kaveriehdotuksen algoritmi todella toimii, ei ole kerrottu julkisesti. Yksittäisten kaveriehdotusten syytä ei voida varmuudella selvittää senkään vertaa. Ja juuri tämä on omiaan synnyttämään villejä huhuja.

2000-luvun ydintaidot, oppimisen tulevaisuus ja opetuksen suunnittelu

Pidin keskiviikkona Itä-Suomen yliopistolle koulutuksen, joka koostui kolmesta teemasta:

Koulutus liittyi ”Pedagogiset ja teknologiset ratkaisut oppimisprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa” (5 op) -opintojaksoon. Käytännön järjestelynä oli videoneuvotteluyhteys (Oulu-Kuopio-Joensuu) ja työskentelyalustana sekä yhteisenä tilana Purot.net-wiki. Ei aivan mutkatonta, mutta hyvin se meni. 🙂

Alla koulutuspäivän esitykset.

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

Tässä vielä keskimmäistä esitystä varten tekemäni TPACK-mallin (joka havainnollistaa, mitä asioita opettajan tulee tietää ja ottaa huomioon opetuksen suunnittelussa) kaavion suomennettu versio, saa käyttää vapaasti:

TPACK-malli suomeksi (teknologis-pedagoginen sisältötieto)

Verkon ja oppimisen trendit 2013 (esitys)

Pidin maanantaina etäluennon Verohallinnon kouluttajille netin ja verkko-oppimisen tämän hetken trendeistä. Näkökulma laajentui koulutusta valmistellessa ylipäätään tieto- ja viestintäteknologian kehitykseen. Uusia teknologioita ja opetuksen kehityssuuntia riittää niin paljon, että minun oli pakko valita trendien joukosta vain muutamia, joihin keskityin. Opetuksen puolelta käsittelin mm. sosiaalista mediaa, tabletteja, MOOCeja ja pelillisyyttä.

Kas tässä esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

Jos jotain tärkeää mielestäsi puuttui – kuten varmasti puuttuikin – laitahan kommenttia alle! 🙂

Vinkki: Mikäli aihe kiinnostaa syvemmin, niin on hyvin mielenkiintoista vertailla tutkimusyhtiö Gartnerin viime (kts. kuva täällä) ja tämän vuoden näkemystä kehittymässä olevista teknologioista/ilmiöistä. Eroja on yllättävän paljon. Hypekäyrän huipulla olevat asiat ovat yleensä tuttuja, koska ne näkyvät mediassa paljon juuri hypen takia, mutta on todella vaikea ennakoida, mistä uusista teknologioista tulee koskaan oikeasti merkittäviä. Yleensä niin tapahtuu vasta monta vuotta isojen otsikoiden jälkeen.