Verkostohaastattelu mobiilikäyttöjärjestelmistä: 1. iOS, 2. Android, 3. MeeGo, 4. Windows Phone

Tein Twitterissä ja Facebookissa pikaisen verkostohaastattelun mobiilikäyttöjärjestelmistä:

Osallistu verkostohaastatteluun: mitkä mielestäsi parhaat kännyköiden käyttöjärjestelmät tällä hetkellä, TOP3? Bloggaan tästä.

Sain vastauksia yhteensä 20. ISO KIITOS vastaajille! 🙂 Kaikki eivät nimenneet kolmea parasta ja yksi vastaaja jakoi ykkössijan kahdelle. Itse en vastannut lainkaan. Tässä tulokset:

	1. sijoja	2. sijoja	3. sijoja	Yhteensä
iOS	7	3	4	14
Android	5	6	4	15
MeeGo / Maemo Harmattan (N9)	5	0	1	6
Windows Phone	2	6	5	13
Maemo 5/Fremantle (N900)	1	2	0	3
Jailbreakattu iOS	1	0	0	1
MeeGo Reconstructed (Mer)	0	0	2	2
Symbian	0	0	1	1

Noudattaen perinteistä ”mitalitaulukkolaskentaa” julistan kyselyn voittajaksi Applen iOS:n, joka sai eniten ykkössijoja.

Hyvänä kakkosena tulee Googlen Android, joka myös mainittiin kaikista useammin. Hiukan yllättäen kolmoseksi nousi MeeGo / Maemo Harmattan. Neljäs oli Microsoftin Windows Phone ja se sai kolmanneksi eniten mainintoja.

MeeGon hyvää sijoitusta voi pitää yllättävänä, koska kyse on käyttöjärjestelmästä, jota on käytetty vain kahdessa kännykässä: Nokia N9:ssä ja ohjelmistokehittäjille suunnatussa N950:ssa. Myös Nokia N900:ssä käytetty Maemo 5/Fremantle pärjäsi kohtuullisesti.

Muita kyselyssä menestyneitä käyttöjärjestelmiä käyttäviä kännyköitä on huomattavasti enemmän markkinoilla kuin Maemon eri versioita ja johdannaisia. Joku voisi huomauttaa aiheellisesti, että eniten tällaisessa kyselyssä kerää mainintoja ne käyttöjärjestelmät, joita on käytössä eniten, koska ne tunnetaan siksi yleisimmin. Jos ykkössijojen määrä suhteutetaan mainintojen yhteismäärään, niin tuloslista näyttää tältä (mukana vähintään 3 mainintaa saaneet):

1. MeeGo / Maemo Harmattan (N9), 83,33 %
2. iOS, 50,00 %
3. Android, 33,33 %
   Maemo 5/Fremantle (N900), 33,33 %
4. Windows Phone, 15,38 %

MeeGoa / Maemo Harmattania voisi pitää ”kisan” moraalisena voittajana.

Riippuen arviointitavasta voittajia olivat siis iOS (eniten ykkössijoja), Android (eniten mainintoja) ja MeeGo / Maemo Harmattan (suhteessa eniten ykkössijoja). Windows Phone pääsi TOP3:een vain mainintojen määrässä mitattuna.

Keiden mielipiteet tässä näkyvät?

On selvää, että tällaiseen kyselyyn vastaaminen vaatii hieman ”normikäyttäjää” enemmän kokemusta mobiililaitteiden eri käyttöjärjestelmistä. Tämä tuli esiin parissakin kommentissa:

@mandrl: @hponka Luulen, että harva osaa kunnolla arvioida… Ehkä @Kanttila. 🙂

Miia Äkkinen: Tämä oli gallupin tulos, kun vastaajina asiantuntijat. Kehtaanko edes tunnustaa, että itselleni käyttöjärjestelmällä ei ole mitään väliä, kun en tunne niitten toimintalogiikkaa yhtään.

Sen mitä vastaajista osaan sanoa, niin arviolta noin puolet heistä oli ns. tehokäyttäjiä tai alan asiantuntijoita. Tämä selittänee osaltaan Maemojen nousemista esiin tuloksissa.

Miten vastauksia perusteltiin?

Vastausten perustelut liittyivät useimmin käyttöliittymien ominaisuuksiin. Facebookissa tämä nousikin keskustelun pääteemaksi:

Matti Pisilä: Harto, käsitepoliisin kaino pyyntö, mitäs jos tekisit heti blogiartikkelisi aluksi palveluksen sivistykselle ja määrittelet mitä käyttöjärjestelmä tarkoittaa. Tämä pyyntö siksi, että tässäkin kommentoinnissa näyttää nousevan esille enimmäkseen käyttöliittymiin liittyvät argumentit. Varsinaisista käyttöjärjestelmätason ominaisuuksista olisi myös kiva lukea kommentteja, antakaahan tulla!

Harto Pönkä: Totta kyllä, että keskustelussa on kiinnitetty huomiota käyttöliittymiin enemmän kuin käyttöjärjestelmätason ominaisuuksiin. Minua se ei ole häirinnyt, koska käytettävyys on tavalliselle käyttäjälle tärkeintä.

Teemu Pääkkönen: Jep, itsekin kommentoin täysin tietoisesti käyttöliittymään ja käyttäjäkokemukseen liittyviä asioita, vaikka käyttöjärjestelmästä pyydettiin kommentteja.

Perttu Havulehto: Normikäyttäjälle käyttöliittymä ja käyttäjäkokemus ovat yhtä kuin käyttöjärjestelmä. Se on ihan sama mitä niiden takana tapahtuu kunhan homma toimii.

Karri Anttila: Käyttäliittymä on jokaisella käyttiksellä omansa, siksi helposti puhutaan synonyyminä vaikka ymmärretäänkin ero.

Alla käyn kommentteja läpi käyttöjärjestelmittäin, mutta ensimmäiseksi lienee paikallan lainata tähän Facebookissa tykätyin kommentti:

Sami Köykkä: Itselläni kokemusta eniten iosista. Tykkään siitä samasta syystä kuin kuusnepasta, amigasta ja windowsista aikoinaan: kaikki parhaat ja hauskimmat jutut tulevat ekaksi sille. Lisäksi kun itsellä on full apple experience, eli kaikki vehkeet applea, smoothisti sujuvista asioista tulee nykyaikainen miellyttävä fiilis. Toki siinäkin on ongelmansa, kuten kaikissa muissakin systeemeissä, mutta päällimmäisenä tuntemuksena ei ole jatkuva pieni tai iso v*tutus kuten symbianissa loppuaikoina tai windowsissa viime vuosina (se on tosin hiljalleen menossa parempaan suuntaan). Lisäksi on hauska profiloitua apple-fanipojaksi, siinä on oma hipsterihtävä sisäpiiritunnelmansa, joka tosin on hiljalleen pienenemässä. Android-porukka vaikuttaa ulkoapäin katsottuna hieman alemmuudentuntoiselta kolhoa tavanomaisuutta arvostavalta posselta ja WP-porukka epätoivoisilta konsulteilta. Sitten pistesijoilla olijoista Meego on kuin Babylon5: paljon hypetystä tulevaisuudessa olevista isoista asioista, ihan kivan näköinen mutta fanilauma suorastaan ärsyttävä. Eli tunnepohjalla mennään voimakkaasti ja pahoittelut jos subjektiivinen kärjistäminen loukkasi jotakuta 😉

Kommentteja iOS:stä

Perttu Havulehto:  iOS menee androidin ohi juuri suljetun ympäristön varmistaman käyttäjäkokemuksen myötä. Tämä tulee tosin varmaan muuttumaan kun Jobs ei ole enää vahtimassa kokonaisuutta kustannuksista välittämättä.

Jari Laru: iOS ei oikeasti ansaitsi edes sijaa 7 omassa arvostelussani – UI on ihan kauhea (minulla on iPad ja iPod Touch). Appsit nostavat sen arvosteluasteikolle.

Teemu Pääkkönen: 2) iOS. Suurin vahvuus appsit. Käyttöliittymä auttamattoman vanha ja tylsä. Vahvuus myös ekosysteemi: Applen laitteet vaan yksinkertaisesti toimii.

Karri Anttila: iOS on helppo, yksinkertainen, mutta jo liiankin kanssa. Se ei ole parissa vuodessa käyttökokemukseltaan kehittynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että se on jäänyt paikalleen samalla kun muut ovat kehittyneet. Widgettien tai active-tiles kaltaisten ratkaisuiden puute, huonosti hyödynnetty ilmoituspalkki ylhäällä, aina pitää avata sovellus jos haluat tietää mitä siellä tapahtuu… Aina pitää palata kotinäkymään jos haluat vaihtaa toiseen sovelluksen joka ei ole auki ”moniajossa”.

Kommentteja Androidista

Kari Haakana: No Androidin ykkösaseman puolesta puhuu muokattavuus ja ei-ihan-niin-paha lock-in kuin Applella sekä saatavilla olevien ohjelmien määrä. Muuten ollaan aika tasoissa, jos asiaa katsoo aivan tavallisen kuluttajan silmin.

Esko Vääräsmäki: ‎1) Android
Perusteluja:
+ Helppo koodata omia juttuja
+ Hymiö peli (The Lost Smileys, saa mainita blogissa:)
+ Launcherit (ex, awt, regina, etc.)

Teemu Pääkkönen: 3) Android. Vaarassa sirpaloituminen. Versioiden kirjo suuri. Teknisesti hienoja laitteita monelta valmistajalta. Etuna myös muokattavuus muihin verrattuna.

Teemu Korpi: Android on mielestäni sekava räpellys ja appsit sekalaisia virityksiä. Olen tosin käyttänyt vain halpismalleja ja käyttisversiota 2.2 ja 2.3. iOS tuntuu omimmalta.

Karri Anttila: Android on omalla tasollaan. Se on muokattava, antaa valmistajille mahdollisuuden luoda oman käyttöliittymän ja siten omanlaisensa käyttökokemuksen. Antero on myös täysin valmis suoraan paketista, eli ei ole pakko säätää jos ei halua. Fragmentoituminen, no sanotaanoko näin että jos KEHITTÄJÄ on tehnyt sovelluksensa oikein, toimii se kaikilla laitteilla jotka tukevat standardeja. Käytännössä siis kaikilla valtamerkeillä sovellukset toimivat jos ne on tehty kunnolla.

Kommentteja MeeGosta / Maemo Harmattanista

Teemu Pääkkönen: Meegoa olen pari kertaa kokeillut ja fiilikset käyttöliittymän osalta samat kuin iOS:sta, siis vanhanaikainen.

Jari Laru: Meego-Harmattan eli N9 on kaikkea muuta kuin vanhanaikainen. Sen käyttöliittymähän on palkittu moninkertaisesti asiantuntijoiden toimesta ja on paradigmaltaan erittäin moderni. Juuri N9:n SwipeUI totuttaa liian hyvälle ja sitten sitä turhautuu kun ”joutuu” käyttämään esim. iPadia josta puuttuu se sama joustavuus sovellusten välillä liikkumisessa ja sovellusten sulkemisessa. Ja tietenkin se moniajo.

Kommentteja Windows Phonesta

Perttu Havulehto:  Win on kiva käpistellä, teknisesti mukava ja hyvän näköinen, jotkut jutut on MS:lle ja Nokialle tyypiliseen tapaan tehty turhan vaikeasti.

Teemu Pääkkönen: ‎1) WP. Käyttäjäkokemus on hieno, esim. päivittyvät livetilet ja integrointi some-palveluihin ovat ominaisuuksia, joista ei halua enää luopua. Marketplacesta löytyy tarvittavat ohjelmat, mutta matkaa Appleen on paljon. Suurin este menestyksen tiellä taitaa olla muutosvastarinta: käyttäjät on tottuneet tietynlaiseen käyttöliittymään. Lumia myös muotoilultaan hieno laite.

Tuo WP7:n pitkä sovelluslista on itse asiassa nerokas, kun sitä oppii käyttämään: eli pääsee hyppäämään sovelluksen alkukirjaimella listassa oikeaan kohtaan.

Jari Laru: Nerokas? LOL. WP7:ssa on widgetit. Ne on niitä susirumia laatikoita siinä etusivulla. Niiden ongelma on vain se, että laatikoihin ei mahdu juuri mitään (eikä niitä ilmeisesti pysty kovinkaan vapaasti suurentelemaan).

Karri Anttila: WP on nouseva, sen käyttöliittymä on raikkaan erilainen, mutta toimiva. Sillä on vielä paljon potentiaalia joka ei ole realisoitunut. KEhittäjät ovat vasta löytämässä sitä ja näyttäisi siltä että WP:lle sovelluksia alkaa tekemään moni sellainen jolla on tausta vahvasti Windowsin työpöydällä. Tämä on samaan aikaan uhka ja mahdollisuus, mutta jos kehittäjät näkevät vaivaa tutustuakseen mobiilin erilaisuuteen, voi heiltä tulla uusia ajatuksia siihen miten asiat pitäisi tehdä.

Kuka voittaa ekosysteemisodan?

Varsinaisten käyttöjärjestelmien ominaisuuksien (lue: käyttöliittymien) lisäksi useampi kommentoi ns. ekosysteemien välistä taistelua markkinaosuuksista (hieman toistoakin):

Perttu Havulehto: iOS menee androidin ohi juuri suljetun ympäristön varmistaman käyttäjäkokemuksen myötä.

Teemu Pääkkönen: Vahvuus myös ekosysteemi: Applen laitteet vaan yksinkertaisesti toimii.

Juha Ritala: Toiseksen pelkkä käyttöjärjestelmien vertailu on minusta hieman lyhytnäköistä, koska paras ei edes aina voita. Kauemmaksi tulevaisuuteen katsottaessa ekosysteemi ratkaisee. Omaa suosikkihevostani en paljasta, koska en tiedä sitä itsekään 🙂

Jari Laru: EN usko että suljettu ekosysteemi voittaa tätä sotaa. Applen suljettu ja MS:n me-too-melkein-yhtä suljettu systeemi rajaavat paljon mahdollisuuksia ulkopuolelle. Esim. AppleTV:tä ei voi käyttää TV:nä (MyhtTV client) ennen sen jailbreikkausta. Miksi laitteen nimi on kuitenkin AppleTV??

Itse uskon Androidin ottavan harteilleen voittajan seppeleen – täydellinen se ei ole, mutta siinä on jotain analogiaa videoformaattikisaan välillä VHS-Betamax. Betahan oli se parempi systeemi (iOS, WP7 jne..)

Karri Anttila: OS tulee kasvattamaan markkinaosuuksia fanboi osaston ja massojen ansiosta. Nyt Apple on päässyt siihen vaiheeseen, että tuulipukukansakin ostaa iLaitteita. Ei siinä mitään pahaa, päinvastoin. Nyt vain Applen pitää ruveta siihen vaikeaan, eli uudistamaan käyttöjärjestelmäänsä (ja KÄYTTÖLIITTYMÄÄ), jotta massat jaksavat pysyä kiinnostunaina. Kuulostaako tutulsta ongelmalta? Sellaiselta Espoon suunnassa koetulta? Reagointi pitää tehdä pian ja sen pitää olla oikean suuntainen tai koejausliikkeen pitää olla myös nopea. Applen etu on se, että iOS laitteita on vähän ja päivittäminen on helpohkoa.

Tällaista tällä kertaa. Verkostoni ovat puhuneet. 🙂

Google Chrome OS -käyttöjärjestelmän ennakointia

Ennustaminen tai ennakointi, kuten nykyisin on tapana sanoa, on vaikeaa. Vuosi sitten osuin kuitenkin oikeaan, kun kirjoitin näin:

Chrome pyrkii käyttöjärjestelmäksi, jolla ajetaan ihan kaikkia ohjelmia.

Tulevaisuudessa meillä voi olla tietokoneita, joissa on vain Googlen käyttöjärjestelmä-web-selain.

Tämä tulevaisuus toteutuu ensi vuonna, sillä Google ilmoitti heinäkuussa kehittävänsä Linux-pohjaista avoimen lähdekoodin Chrome OS -käyttöjärjestelmää, joka julkaistaan vuonna 2010. Ensin Google ”ajatteli uudestaan” web-selaimen ja nyt käyttöjärjestelmän. Chrome OS:n luvataan olevan nopea, yksinkertainen ja turvallinen – sekä ilmainen. Onpa yhteistyökumppaneiksi saatu jo tukku tietokonetoimittajia. Kuvaruutukaappauksiakin liikkuu netissä, mutta niiden aitoudesta ei ole takeita. Chrome OS:n kehitystä voi seurata kehitystiimin blogissa.

Saa nähdä toteutuuko myös toinen veikkaukseni/toiveeni, että Chromesta kehitetään vähitellen ns. sosiaalinen web-selain (Flock-like), johon integroidaan sosiaalisen median verkkopalvelujen toimintoja, kuten kaverilistat, pikaviestin, blogiin kirjoittaminen jne. Siltä Chrome-selaimen kehitys ei ikävä kyllä näytä. Vaikka versionumero on kivunnut kolmoseen asti, selaimen ominaisuudet eivät ole juuri kasvaneet, vaan kehitys on tapahtunut konepellin alla.

Nykyinen Chrome-selain edustaa siis linjaa, jossa selaimen tehtävänä on toimia pelkästään web-sovellusten käyttöliittymänä. Näyttääkin siltä, että Googlella osataan kyllä kehittää 1) hyviä web-sovelluksia ja -palveluja ja 2) hyviä työpöytäsovelluksia (esim. Picasa, Google Earth, SketchUp), mutta webin ja työpöydän integroinnissa toisiinsa on reilusti toivomisen varaa (no, onhan Google Desktop). Tämä tuskin muuttuu Chrome OS:n myötä, sillä sen tärkein ominaisuus sanotaan olevan nopea pääsy web-sovelluksiin, mikä viittaa siihen, että Chrome OS ei sisällä paljon muuta kuin Chrome-selaimen. Kun kaikki on netissä, ei ole tarpeen integroida webiä ja työpöytää.

Otan pari esimerkkiä. Chrome OS:ään tuskin tulee RSS-lukuohjelmaa, koska sitä varten on Google Reader. Sähköpostit ovat Gmailissa, tapahtumat Google Calendarissa, toimisto-ohjelmana ja web-tiedostojen hallintana hyrrää Google Docs, puhelut soitetaan Google Talkilla. Ja tuskinpa siihen tulee toivomaani kaverilistaa ja pikaviestintä, koska sellaiset löytyvät parista edellisestä. Personoitu aloitusnäkymä saadaan iGooglella. Niin, ja unohdinko mainita tulevan Google Waven?

Chrome OS vs. Android?

Chrome OS:n lisäksi Google kehittää Android-käyttöjärjestelmää. Chrome OS on tarkoitettu miniläppäreille ja Android älypuhelimille – eli laitteille, joissa ei ole paljon muuta eroa kuin näytön koko. Molemmissa tärkeintä on pääsy web-palveluihin. Mikä muu yritys kehittäisi samaan aikaan kahta uutta käyttöjärjestelmää, joiden fokus on lähes sama, mutta joiden kehitystyö on toisistaan irrallista? Google kuittaa asian luovuudella:

While there are areas where Google Chrome OS and Android overlap, we believe choice will drive innovation for the benefit of everyone, including Google.

Pakko uskoa, kun näin sanotaan ja tehdään. Sama luovuuden filosofia lienee Googlen kaiken toiminnan takana. Googlen visiona tuntuu olevan tehdä kaikkea eikä keskittyä mihinkään. Ainakaan kaikki munat eivät ole samassa korissa. Jos toinen floppaa, jää vielä toinen.

Google haluaa oman käyttöjärjestelmän, ja kovasti. 🙂

Miten Chrome OS tulee menestymään (ja milloin)?

Chrome OS:ää on jo tituleerattu pommiksi, joka tappaa Windowsin. Itse en sellaiseen jaksa uskoa, sillä vaikka ilmaisia vaihtoehtoja (Linuxeja) on ollut jo pitkään saatavana, Windows on edelleen suosituin käyttöjärjestelmä lähes 90%:n osuudellaan. Mykistävä luku. Chrome OS lähtee liikkeelle nollasta, joten on ”hieman” ennakoitua puhua Windowsin tappajasta tai siitä, että Chrome muka romahduttaisi tietokoneiden hinnat. Jos jostakin on Windowsin uhkaajaksi, niin Mac OS X:stä, ja siitäkin vain jos Apple hyväksyisi sen asentamisen PC:eihin.

Toinen mittatikku Chrome OS:n tulevaisuudelle on Chrome-selaimen suosio. Sen suhteen näyttää hyvälle, sillä vuodessa Chrome on kaapannut 6%:n siivun selainten välisessä kilpailussa. Mozilla/Firefox oli samoissa luvuissa vuonna 2004, minkä jälkeen meni kolme vuotta, että siitä tuli suosituin selain. Nähtäväksi jää, onko hyvä web-selain käyttäjille riittävä syy vaihtaa koko käyttöjärjestelmä. Toisaalta, jos käytät ennestäänkin Googlen web-palveluita, niin miksi et käyttäisi niitä myös Googlen käyttöjärjestelmällä?

Käyttäjille Windowsista luopuminen tarkoittaisi samalla kaikista Windows-ohjelmista luopumista. Silloin vastakkain ovat esimerkiksi Microsoft Officen ja Google Docsin ohjelmat. Ainakaan minä en ole vielä valmis vaihtamaan Officea täysin Docsiin. MUTTA emme tiedä, miten kehittyneitä Googlen ja muiden ohjelmistovalmistajien web-sovellukset ovat vaikkapa kahden vuoden kuluttua. Teknisesti kaikki edellytykset nopeaan kehitykseen ovat olemassa. Kysymys siis kuuluu, kauanko kestää, että web-sovellukset saavat työpöytäsovellusten etumatkan kiinni.

Luulen, että työpöytäsovellusten isomman mittaluokan hylkäämisessä tulee menemään ainakin vielä vuosikymmen. Google on Chrome OS:llä hyvissä ajoin liikkeellä ja saanee parin prosentin osuuden käyttöjärjestelmämarkkinoista muutamassa vuodessa. Kilpailijat eivät taatusti jää katsomaan kehitystä sivussa, minkä vuoksi Chrome OS:n antama pieni etumatka voi olla Googlelle merkittävä. Vielä suurempi etumatka Googlella on web-sovellusten puolella, joten Google on enemmän kuin hyvissä asemissa.

Vihoviimeinen Windows Vista

Tiivistelmä: Windows Vista on fiasko.

Pitkä versio:

Alkukesästä vanhalle kannettavalle kaatui lasillinen vettä ja piti ostaa uusi. Sellainen löytyi kaupasta ja mukana tuli Windows Vista. Otin tietoisen riskin ja toivoin, että Vistan pahimmat viat olisi jo ehditty korjata. Parin kuukauden käytön jälkeen alkaa kuitenkin mitta olemaan täysi.

Koneessa on 2 Gt keskusmuistia. Lähes puolet siitä menee käyttöjärjestelmän pyörittämiseen. Hirveää tuhlausta! Käyttöjärjestelmääkö varten tietokone hankitaan?

Mitä tahansa teenkin – vaikkapa asennan jonkin ohjelman – Vista kysyy, olenko varma että haluan tehdä sen. Hei, jos käynnistän ohjelman asennuksen, silloin todellakin haluan asentaa sen!

Kun en tee koneella mitään, se tuntuu silti koko ajan tekevän jotain. Vistan tekosista ei ota selvää.

Kun sammutan tietokoneen, lopetusefektejä lataillaan pitkä tovi. Lopuksi ne suoritetaan näyttävästi ja kone sammuu. Sama päinvastoin käynnistettäessä. Miksei konetta voi vain sammuttaa/käynnistää nopeasti ja that’s it?

Kun käynnistän resurssienhallinnan, hakemistojen ja tiedostojen ikonien latailu vie jonkin aikaa, ennen kuin ohjelman käytön voi oikeasti aloittaa. Windows XP:ssä homma toimi sutjakkaasti. Pitikö tämäkin sössiä?

Erehdyin asentamaan Windows Media Player 11:n. Sen jälkeen videot eivät ole toimineet. Jollain keskustelupalstalla oli tieto, etteivät WMP 11 ja Vista viihdy samassa koneessa. Löysin myös useita korjausohjeita. Mikään ei ole auttanut.

Yritin asentaa lähiverkossa olevan tulostimen ajurin. Kohta Vista ilmoitti: ”Ei tarpeeksi muistia ajurin asentamiseen. Sammuta ohjelmia ja yritä uudelleen.” Resurssienhallinnan lisäksi ei ollut muita ohjelmia päällä, joten mitään ei ollut tehtävissä. Vistalle ei riitä edes 1 Gt vapaata keskusmuistia yhden pikku ajurin asentamiseen!

Olen miettinyt, mitä sellaista Windows Vista tarjoaa, minkä takia jaksaisin kärsiä sitä pidempään. Alt+Tab -näppäimillä esiin tuleva ohjelmien pyöritysefekti ja sidebar-vempaimet eivät riitä.

Alkaa tuntumaan erittäin houkuttelevalta käyttää yksi työpäivä vanhan Windows XP:n sekä tarvittavien päivitysten, ajureiden ja ohjelmien asentamiseen. Vistaan verrattuna XP on ilmiömäisen hyvä käyttöjärjestelmä. Kolmannes Vistan hankkineista on jo tehnyt saman johtopäätöksen.

XP:tä asennellessa voisi vaikka miettiä, minkä sanojen lyhenne Vista on…