Kirjoitin viime viikolla Mikrobitiin kolumnin, jossa kerroin, kuinka uudelleenjakaminen on mennyt rikki. Uudelleenjakamisen tarkoituksena on jakaa hyvää sisältöä eteenpäin omalle verkostolle, mutta Facebookin sisäisen selvityksen mukaan uudelleenjaetut julkaisut sisältävät useammin virheellistä tietoa kuin julkaisut keskimäärin.
Tiedot käyvät ilmi Facebookin ex-työntekijän Frances Haugenin Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle vuotamista asiakirjoista, ns. Facebook files
Facebookin tutkijoiden vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan:
- Uudelleenjaetut linkit sisälsivät jopa 4-5 kertaa todennäköisemmin virheellistä tietoa kuin saman tyyppiset julkaisut keskimäärin.
- 38 % kaikista vääriä tietoja sisältävien linkkijulkaisujen näyttökerroista (engl. viewpoint view, VPV) tapahtui kahden tai useammaan uudelleenjakoketjun jälkeen.
- Vastaavasti virheellistä tietoa sisältävien kuvien näyttökerroista jopa 65 % tapahtui kahden tai useamman uudelleenjakoketjun jälkeen.
Aiheesta ovat kirjoittaneet aiemmin mm. Yle ja toimittaja Alex Kantrowitz.
Alla oleva kuva on Facebookista vuodetuista dokumenteista.
Selvyyden vuoksi kuvaajan tulkinta:
- Ensimmäiset pylväät kuvaavat kaikkia näyttökertoja, eli 100 % näytöistä tapahtuu, kun julkaisuja on uudelleenjaettu vähintään 0 kertaa.
- 60 % misinfo-linkkijulkaisun näytöistä tapahtuu, kun sitä on uudelleenjaettu vähintään 1 kerran
- 38 % misinfo-linkkijulkaisun näytöistä tapahtuu, kun sitä on uudelleenjaettu vähintään 2 kertaa uudestaan (=4 kertaa isompi osuus kuin kaikissa linkkijulkaisuissa, jotka näkyvät punaisena palkkeina)
Facebookin oman tutkimuksen mukaan näyttää siis selvältä, että monta kertaa uudelleenjaetut linkki- ja kuvajulkaisut sisältävät huomattavasti todennäköisemmin virheellistä tietoa kuin julkaisut keskimäärin.
Tästä seuraa, että tiedonsaannin oikeellisuuden kannalta on merkitystä, kuinka suuri osa Facebook-uutisvirran julkaisuista on muiden käyttäjien uudelleenjakoja. Mitä suurempi osa näkemistämme julkaisuista on uudelleenjakoja, sitä todennäköisemmin saamme luettavaksemme virheellistä mis- ja disinformaatiota.
Seuraavassa on Faktabaarin jaottelu harhaanjohtavalle informaatiolle:
Facebookin avoimuuskeskuksessa on julkaistu, mistä keskimääräisen yhdysvaltalaiskäyttäjän uutisvirta koostuu. Sen mukaan 14,6 % uutissyötteen julkaisuista sisältää linkin. Useimmin linkkijulkaisut ovat Facebook-sivuilta peräsin (7,7 %), toiseksi useimmin ns. ”yhdistämättömiä sisältöjä” eli algoritmin suosittelemia (3 %) ja kolmanneksi useimmin käyttäjän seuraamilta muilta ihmisiltä (2,5 %).
Sen sijaan Facebook ei kerro, kuinka suuri osa uutissyötteen julkaisuista on uudelleenjaettuja sisältöjä.
Facebookin avoimuusraportissa kerrotaan myös useimmin katsotut linkit, julkaisut ja Facebook-sivut. Listat eivät ole varsinaisesti luotettavan tiedon riemuvoitto, mutta oudointa on, että useimmin katsottu (121,8 miljoonaa näyttökertaa) Facebook-sivu on sittemmin poistettu palvelusta sääntörikkomuksen takia, eikä Facebook edes kerro, minkä nimisestä sivusta oli kyse. Sen sijaan sivun URL-osoite kerrotaan (facebook.com/102845731859490). Herää kysymys, huomasiko Facebook kyseisen sivun rikkovan sen sääntöjä vasta avoimuusraportin laatimisen myötä?
Suomi sijoittui Facebookin salaisessa vertailussa ykköseksi
Facebookista vuodetuista tiedoista löytyy myös vertailu 27 Euroopan maasta, kuinka suuri osuus Facebook-käyttäjien uutisvirran julkaisuista oli muiden käyttäjien tekemiä uudelleenjakoja. Suomi on tilaston viimeisenä, mikä on disinformaation leviämisen näkökulmasta paras sijoitus.
Alkuperäistä asiakirjaa minulla ei ole lupa julkaista, mutta seuraavassa on vertailussa olevien maiden keskinäinen sijoitus ryhmittäin.
30-45 %
- Latvia
- Espanja
- Romania
- Italia
- Unkari
- Bulgaria
- Portugali
20-29 %
- Ranska
- Slovakia
- Luxemburg
- Tsekki
- Irlanti
- Belgia
- Itävalta
- Puola
- Malta
- Viro
- Liettua
- Kypros
- Slovenia
- Saksa
- Kreikka
15-19 %
- Ruotsi
- Alankomaat
- Tanska
- Kroatia
- Suomi n. 15 %
Suomalaisten Facebook-käyttäjien näkemistä julkaisuista uudelleenjakoja oli siis noin 15 %, mikä oli mukana olevista maista alhaisin lukema. Tulos kertoo joko suomalaisten passiivisuudesta tai hyvästä informaatiolukutaidosta: kyvystä tunnistaa ja olla jakamatta eteenpäin epäluotettavaa tietoa. Passiivisuus tuskin on syy, sillä Facebook on suomalaisten käytetyin yhteisöpalvelu.
Kun Facebookista vuotanutta tilastoa verrataan vuosittaiseen Media Literacy Index -tutkimuksen tuloksiin, voidaan huomata, että niissä maissa, joissa medialukutaito on alhainen, Facebook-käyttäjien uutisvirta sisälsi suhteellisesti enemmän uudelleenjaettuja julkaisuja. Suomi puolestaan oli viime vuonna Media Literacy Indexissä jo neljättä kertaa ykkösenä.
CNN nosti suomalaisten medialukutaidon ja sen merkityksen disinformaation ja valeuutisten torjunnassa uutiseksi jo vuonna 2019.
Sosiaalinen media uutislähteenä näyttää laskevan luottamusta uutisiin
Sosiaalisella medialla on yleistymisestään lähtien ollut kiinteä yhteys siihen, millaisia uutisia luemme ja kuinka luotettavina ylipäätään uutisia pidämme. Näitä kysymyksiä mittaa vuosittain Reuters-instituutin Digital News report -tutkimus. Viime vuoden raporttin on luettavissa tästä (PDF, Media-alan tutkimussäätiö).
Kokosin edellä mainittujen maiden tuloksia seuraavaan kuvaajaan. Belgian jätin kuvaajasta pois, koska sen osalta puuttui yksi lukema (tarkemmin: uutisten jakaminen somessa), jolloin se olisi tehnyt kuvaajasta vaikeammin luettavan.
Maat on kuvaajassa järjestetty sen mukaan, kuinka korkea luottamus niissä on yleisesti uutisia kohtaan. Suomi on jälleen kerran ykkösenä, kuten näkyy. Myös muutama muu maa, joissa uudelleenjaettujen julkaisujen osuus Facebook-virrassa oli alhainen, ovat kuvaajan kärkipäässä: Tanska, Alankomaat ja Ruotsi.
Kiinnostavaa on verrata kuvaajassa luottamusta uutisiin yleensä (sininen) ja sosiaalisen median osuutta uutisläheenä (virheä). Näyttää siltä, että sosiaalisen median osuuden uutislähteenä kasvaessa, luottamus yleensä uutisia kohtaan laskee – ainakin useimmissa tapauksissa tai tiettyyn rajaan asti.
Kiinnostavaa on, että sosiaalisen median osuuden uutislähteenä kasvaessa, luottamus sosiaaliseen mediaan ei näytä lisääntyvän eikä laskevan, vaan pysyvän suunnilleen samana.
Sen sijaan uutisten jakaminen somessa, viesteillä tai sähköpostitse lisääntyy sitä mukaan, kun somella on suurempi rooli uutislähteenä.
Olen seurannut tätä ilmiötä kauan. Tässä vastaava kuvaaja vuodelta 2017, jossa on mukana useampia maita:
Yhteenvetona näyttää siltä, sosiaalisen median käyttö uutislähteenä, uutisten jakaminen sosiaalisessa mediassa ja luottamuksen vähentyminen muita uutislähteitä kohtaan näyttävät kietoutuvan toisiinsa pirullisella tavalla.
Tätä voi konkretisoida seuraavasti:
- Jos sosiaalinen media on pääuutislähteenä, todennäköisesti myös jaat somessa uutisia eteenpäin
- Jos jaat itsekin paljon uutisia somessa, todennäköisesti pidät somessa jaettuja uutisia muutenkin luotettavina lähteinä.
- Jos sosiaalinen media on sinulle tärkeä uutislähde, luottamuksesi uutisiin yleensä on todennäköisesti matalampi kuin niillä, joille some ei ole yhtä tärkeä uutislähde.
- Facebookin selvityksen mukaan tähän kaikkeen näyttää liittyvän se, että sekä luet että jaat sosiaalisessa mediassa todennäköisemmin virheellistä tietoa.
Sosiaalinen media ei tämän perusteella näytä tarjoavan enää ulospääsyä Platonin luolasta – vaikka niin on väitetty – vaan pikemminkin olevan sisäänkäynti syvemmälle luolaan.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 