Organisaatio somessa – tasapainoilua luottamuksella

02syys20

Pidin eilen Nokialla sikäläisen digihankkeen loppuseminaarissa puheenvuoron, jonka aiheena oli sosiaalisen median käyttö organisaatioissa. Tarkemmin esitykseni teemoja olivat:

  • Suosituimmat somepalvelut Suomessa ja niiden käyttötarkoitukset
  • Koronan vaikutus somen käyttöön
  • Sosiaalinen media uutislähteenä ja luottamus eri somepalveluihin
  • Tunteet sosiaalisessa mediassa ja niihin perustuvat algoritmit
  • Polarisaatio, kuplat
  • Botit, trollit, valeuutiset, maalittaminen, viha(mielinen)puhe
  • Miten luottamus organisaatioon syntyy somessa?
  • Crowdsourcing, ja yhden sellaisen tuloksia: luottamusta vähentävät ja lisäävät asiat somessa
  • Luottamus somevaikuttajiin (tai pikemminkin epäluottamus)
  • Mihin tahoihin somessa luotetaan?
  • Somen käyttö kunnissa
  • Ajankohtaisia vinkkejä someviestintään

Avaa esitys SlideSharessa

Muutama pääpointti:

  • Somepalvelut – erityisesti Facebook ja Instagram – tahkovat tuloksensa sillä, että ne pyrkivät tunnistamaan käyttäjien tunnetilan ja näyttämään siihen sopivia julkaisuja, jotta käyttäjä olisi palvelussa mahdollisimman pitkään.
  • Eniten reaktioita somessa saavat julkaisut, jotka herättävät voimakkaan tunteen – ja ilmeisesti ”tehokkain” tunne on suuttumus. Siksi kärjistävimmät viestit ovat somepalveluille tuottoisimpia, vaikka ne ulospäin sanovat muuta.
  • Somepalvelut eivät pyri maksimoimaan käyttäjien ystävyyssuhteita tai hyvinvointia, vaan mainostulonsa. Siten polarisaatio, kärjistykset jne. satavat niiden laariin.
  • Vihapuhe, häirintä, trollit ja muut sosiaalisen median luottamusta vähentävät ilmiöt ovat nykyisin todella yleisiä. Somepalveluita pidetään uutislähteinä yleisesti epäluotettavina, mutta silti some on pääasiallinen uutislähde monelle – varsinkin nuorille.
  • Useimmat eivät näe olevansa kuplassa, mutta lähes kaikki uskovat informaatiovaikuttamiseen ilmiönä. En minä, mutta muut? Todellisuudessa sosiaalisessa verkostossa jokainen on kuplassa. On kyse vain siitä, tunnistaako sen, ja minkä kokoinen kupla on.
  • Luottamuksen syntyminen somessa on kytköksissä positiivisten tunteiden herättämiseen.
  • Luottamus organisaatioihin syntyy (”tarttuu/siirtyy”) vuorovaikutuksessa organisaation edustajien ja heihin yhteydessä oleviin muiden yleisön jäsenten kanssa.
  • Somevaikuttajiin luotetaan yleisesti todella huonosti: melkein yhtä vähän kuin suoraan yrityksiltä saatuun tietoon. Julkisyhteisöihin ja hallinnon organisaatioihin luotetaan paljon enemmän.
  • Yritysten ja muiden organisaatioiden vaikuttajayhteistyö-/markkinointi ei siten voi perustua luottamuspohjaan. Somevaikuttajien merkitys organisaatioiden viestinnässä voisi olla lähinnä suuremman yleisön saavuttaminen viestille – eli ikään kuin somevaikuttajan käyttäminen houkuttelemaan yleisön organisaation luo.
  • Eniten tietolähteenä luotetaan kunkin alaan asiantuntijoihin. Siksi organisaation kannattaa pyrkiä saamaan omat asiantuntijansa aktiivisiksi somessa.



No Responses Yet to “Organisaatio somessa – tasapainoilua luottamuksella”

  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: