Presidentinvaalit 2018 somessa: tasapaksua, potentiaali jäi käyttämättä

01Hel18

Sosiaalisessa mediassa presidentinvaalien tulosta on pidetty joko odotettuna tai yllätyksenä – kommentoijan kuplasta riippuen.

Tässä artikkelissa katson tarkemmin, miltä presidentinvaalit näyttivät somedatan perusteella. Ensiksi arvioin ehdokkaiden somen käyttöä kampanjoissaan ja lopuksi summaan kokonaisuutta.

Artikkeli perustuu joulu-tammikuussa tehtyyn seurantaan ja somedatasta eri ajankohtina koostettuihin tilastoihin. Tärkeimmät datalähteet, työkalut ja tilastopalvelut: Twitter, Facebook, Instagram, Fanpage Karma, Meltwater, Futusome SomeTutkija, #Pinnalla.

Käyn alla läpi jokaisen ehdokkaan sijoitukset keskinäisessä vertailussa ja huomioita heidän kampanjansa sosiaalisen median käytöstä.

ehdokkaat-vertailu-pisteet

Ehdokkaat ovat paremmuusjärjestyksessä seuraavan pisteytyksen mukaisesti: 1. sija: 10 pistettä, 2. sija: 8 pistettä, 3. sija: 6 pistettä, 4. sija: 5 pistettä, 5. sija: 4 pistettä, 6. sija: 3 pistettä, 7. sija: 2 pistettä, 8. sija: 1 piste. Facebookista saa tuplapisteet, millä huomioin sen merkityksen Suomen käytetyimpänä somepalveluna. Lisäksi YouTubesta saa 2 lisäpistettä omasta kanavasta ja 1 pisteen puolueen kanavasta.

Sauli Niinistö (42 pistettä)

  • Facebook: 1.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 77705, kasvua 8,3 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 4196 päivässä kampanjan lopussa (vain 5,4 % sivun tykkääjistä), kasvua 53,8 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 5 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia. Lisäksi linkkejä ja videoita. Käytti Facebook-tapahtumia kampanjassa.
    • Eniten seuraajia kaikista ehdokkaista, mutta olisi voinut käyttää Facebookia tehokkaamminkin. Tykkääjien osallistuminen prosentuaalisesti vain keskitasoa. Ison suosion vuoksi silti paras esitys ehdokkaista.
  • Twitter: 1.
    • 3580 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 53 per päivä
    • Keskimäärin 13 twiittiä päivässä
    • Noin puolet olivat omia tweettejä, loput muiden käyttäjien viestien retweettejä sekä vastauksia muille.
    • Tweetit saivat tykkäyksiä keskimäärin 20 ja retweettejä 3,5.
    • Twitterin käyttö oli kokonaisuutena aktiivista ja keskustelevaa. Myös kahden viimeisenviikon loppukiri oli kova. Kaikista ehdokkaista vahvin esitys.
  • Instagram: 1.
    • 3945 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 77 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa viikossa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin hyvin, minkä vuoksi nousi vertailussa Haaviston paljon seuratumman tilin edelle. Seuraajamäärässä toisena.
    • Parannettavaa oli tilin aktiivisuudessa, nyt se oli epätasaista. Kokonaisuutena silti paras esitys.
  • YouTube: on kanava

 

Laura Huhtasaari (26 pistettä)

  • Facebook: 3.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 13698, kasvua 25,2 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 1918 päivässä kampanjan lopussa (14 % sivun tykkääjistä), kasvua 225 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä, mutta myös kuvia ja videoita sekä harvemmin tekstipäivityksiä. Ei käyttänyt Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Selviä heikkouksia olivat harva julkaisutahti sekä se, ettei hyödyntänyt Facebook-tapahtumia. Sivun tykkääjät sitoutuivat julkaisuihin kohtuullisen hyvin. Potentiaalia jäi selvästi käyttämättä.
  • Twitter: 2.
    • 7409 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 57 per päivä
    • Keskimäärin 6-7 twiittiä päivässä
    • Noin puolet olivat omia tweettejä, loput muiden käyttäjien viestien retweettejä sekä vastauksia muille.
    • Tweetit saivat keskimäärin 98 tykkäystä ja 11 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli kokonaisuutena aktiivista ja keskustelevaa. Joukon toiseksi parasta Twitterin käyttöä. Paransi vielä loppua kohden.
  • Instagram: 4.
    • 2130 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 38 per päivä
    • Julkaisi vain harvakseltaan, mutta julkaisut keräsivät hyvin seuraajien reaktioita ja kaikista ehdokkaista eniten kommentteja. Kolmanneksi eniten seuraajia.
    • Heikkoutena oli harva julkaisutahti – Instagramin käyttö jäi alkutekijöihin. Paljon potentiaalia jäi käyttämättä. Tiliä ei oltu jostain syystä linkitetty ehdokkaan kampanjasivuille, vaikka Instagram olisi voinut mediamuotona selvästi olla kampanjan vahvuus. Halusiko Huhtasaari pitää Instagram-tilinsä ”yksityisenä”? Outo ratkaisu presentinvaaliehdokkaalta.
  • YouTube: ei omaa kanavaa, PS:n kanavalla on videoita

 

Pekka Haavisto (24 pistettä)

  • Facebook: 5.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 26146, kasvua 11,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 863 päivässä kampanjan lopussa (vain 3,3 % sivun tykkääjistä), kasvua 163 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten videoita, kuvia ja linkkejä. Käytti Facebook-tapahtumia kampanjassa.
    • Facebook-sivun toiminnan osallistuvuudessa oli paljon kehitettävää, sillä sivun tykkääjät reagoivat julkaisuihin heikoimmin kaikista ehdokkaista. Sivu oli selvästi päätynyt ns. Facebook-algoritmin ansaan (=useimmat sivun tykkääjät eivät näe sivun julkaisuja), joten kampanjassa olisi kannattanut käyttää sivun tykkääjiin kohdistettua markkinointia sekä julkaista huomattavasti useammin. Loppunousu jäi tekemättä.
    • Sivun tykkääjämäärä oli pääosin vuoden 2012 vaalien seurausta. Edellisen puolen vuoden aikana uusia tykkääjiä tuli n. 6000. Sivun mittava tykkääjämäärä olisi antanut eväitä huomattavasti suurempaan vaikuttavuuteen, joten Haaviston Facebook-sivulla nähtiin selvästi pahin potentiaalin hukkaaminen näiden vaalien somekampanjoinnissa.
  • Twitter: 3.
    • 117847 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 53 per päivä (Haaviston tili on yksi niistä, joita Twitter suosittelee automaattisesti seurattavaksi uusille suomalaisille käyttäjille, minkä vuoksi tämä luku ei ole vertailukelpoinen muihin)
    • Keskimäärin 6 twiittiä päivässä
    • Kirjoitti pääosin omia tweettejä sen sijaan, että retweettaisi muiden. Vastasi harvoin muille käyttäjille.
    • Tweetit saivat keskimäärin 63 tykkäystä ja retweetejä 12 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli yllättävän maltillista ja suuren seuraajamäärän potentiaali jäi paljolti käyttämättä. Loppua kohden pientä nostetta.
  • Instagram: 2.
    • 9405 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 99 per päivä
    • Julkaisi 10-15 kertaa viikossa. Ei onnistunut sitouttamaan seuraajia, vaan seuraajat reagoivat julkaisuihin maltillisesti. Ehdokkaista eniten seuraajia.
    • Ison seuraajamäärän potentiaali jää suureksi osin saavuttamatta. Julkaisutahti oli hyvä, mutta tilin kehitys ei ollut nousu-uralla.
  • YouTube: on kanava

 

Tuula Haatainen (23 pistettä)

  • Facebook: 4.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 7320, kasvua 15,4 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 952 päivässä kampanjan lopussa (13 % sivun tykkääjistä), kasvua 36 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 3-4 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia, linkkejä ja videoita, harvemmin tekstipäivityksiä. Facebook-tapahtumat olivat käytössä.
    • Facebook-sivun julkaisutahti ja tykkääjien reagointi julkaisuihin oli kahta viimeistä kampanjaviikkoa lukuunottamatta koko joukon parasta. Kahdella viimeisellä viikolla olisi tarvittu loppukiri, jotta olisi pysynyt samassa tahdissa Niinistön ja Väyrysen sivujen kanssa.
  • Twitter: 4.
    • 2995 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 13 per päivä
    • Keskimäärin 6 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli vähän ja vastaukset muille olivat harvinaisia.
    • Tweetit saavat keskimäärin 34 tykkäystä ja 8 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Loppua kohden ei niin aktiivista.
  • Instagram: 3.
    • 1106 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 5 per päivä
    • Julkaisi 10-20 kertaa viikossa, mikä oli ehdokkaista eniten. Tykkääjät reagoivat julkaisuihin kiitettävästi. Seuraajia oli kuitenkin ehdokkaista toiseksi vähiten.
    • Instagramin käyttö oli hyvällä tasolla, mutta seuraajamäärässä oli toivomisen varaa. Olisi kannattanut liittää Instagram selvemmin muuhun kampanjaviestintään, jotta potentiaaliset seuraajat olisivat löytäneet sen paremmin.
  • YouTube: on kanava

 

Paavo Väyrynen (21 pistettä)

  • Facebook: 2.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 11249, kasvua 8,8 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 1575 päivässä kampanjan lopussa (14 % sivun tykkääjistä), kasvua 112 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 5 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä ja kuvia sekä melko usein myös tekstipäivityksiä, harvemmin videoita. Ei käyttänyt aktiivisesti Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Facebook-sivun vahvuus oli koko joukon tihein julkaisutahti yhdessä Haataisen – ja viimeisenä kahtena viikkona Niinistön – sivun kanssa. Kokonaisuutena onnistui parhaiten osallistamaan sivun tykkääjiä. Facebook-tapahtumia olisi kannattanut hyödyntää enemmän. Toiseksi paras esitys kaikista ehdokkaista.
  • Twitter: 8.
    • 8384 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 19 per päivä
    • Keskimäärin 2-3 tweettiä päivässä
    • Kirjoitti pelkästään omia tweettejä. Ei vastaillut tai retweettannut muiden viestejä.
    • Tweetit saivat keskimäärin 12 tykkäystä ja 3 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli vielä alkutekijöissään. Selvästi heikoin esitys. Loppua kohden parani hieman.
  • Instagram: 7.
    • 1569 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 10 per päivä
    • Instagram-profiilia ei oltu päivitetty sitten lokakuun jälkeen lukuunottamatta yhtä tammikuun julkaisua, mikä oli kummallinen ratkaisu. Oliko ehdokas varma, että hänen äänestäjiään ei tavoitettaisi Instagramissa?
  • YouTube: on kanava

 

Nils Torvalds (11 pistettä)

  • Facebook: 6.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 7371, kasvua 19,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 686 päivässä kampanjan lopussa (9,3 % sivun tykkääjistä), kasvua 218 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1-2 päivässä, tammikuussa 3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia ja linkkejä, harvemmin videoita. Facebook-tapahtumia ei hyödynnetty aktiivisesti vaalitilaisuuksissa.
    • Sivun tykkääjämäärä oli kohtalainen, mutta potentiaalista näkyvyyttä ei saatu kunnolla realisoitua. Suositeltavaa olisi ollut kohdistaa markkinointia sivun tykkääjiin, panostaa julkaisujen laatuun sekä ottaa Facebook-tapahtumat paremmin käyttöön. Oli joulu-tammikuussa koko joukon heikoin, mutta onnistui parantamaan pari sijaa kahtena viimeisenä viikkona.
  • Twitter: 7.
    • 1984 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 16 per päivä
    • Keskimäärin 3 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli vähän ja vastaukset muille harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 24 tykkäystä ja 4 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Joukon toiseksi heikoin esitys.
  • Instagram: 6.
    • 869 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 5 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa kuukaudessa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin heikosti, jolloin joukon pienimmistä seuraajamäärästä saatiin realisoitua vain vähän. Julkaisut eivät herättäneet juurikaan kommentointia.
    • Positiivinen seikka oli se, että tili on ylipäätään luotu. Olisi kannattanut julkaista huomattavasti useammin ja kiinnittää huomiota julkaisujen laatuun, jotta Instagramista olisi ollut kampanjoinnissa myös hyötyä.
  • YouTube: ei kanavaa

 

Merja Kyllönen (11 pistettä)

  • Facebook: 8.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 4932, kasvua 14,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 469 päivässä kampanjan lopussa (9,5 % sivun tykkääjistä), kasvua 85 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1-2 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä ja kuvia, harvemmin videoita ja tekstipäivityksiä. Facebook-tapahtumia ei hyödynnetty vaalitilaisuuksissa.
    • Facebook-sivulla julkaistiin kohtalaisen usein, mutta tykkääjien osallistamisessa oli parannettavaa. Tykkääjiä on kaikista ehdokkaista toiseksi vähiten. Facebook-tapahtumat kannattaisi myös ottaa käyttöön.
  • Twitter: 5.
    • 2761 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 26 per päivä
    • Keskimäärin 6-7 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli kohtalaisesti, mutta vastaukset muille harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 24 tykkäystä ja 6 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Viestien määrässä mitattuna oli pääosan kampanja-ajasta aktiivisin, mutta lopussa tahti laantui ja Niinistö kiilasi tässäkin edelle.
  • Instagram: 5.
    • 1445 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 12 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa kuukaudessa. Välillä on ollut hiljaisempia jaksoja, mutta aktivoitui enemmän tammikuussa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin hyvin.
    • Olisi kannattanut pitää julkaisutahti tasaisena ja kiinnittää huomiota julkaisujen laatuun – mukaanlukien kuvateksteihin. Oli selvästi mahdollisuuksia parempaan.
  • YouTube: ei omaa kanavaa kampanjalla, Vasemmistoliiton kanavalla on videoita

 

Matti Vanhanen (9 pistettä)

  • Facebook: 7.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 4449, kasvua 12,9 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 667 päivässä kampanjan lopussa (15 % sivun tykkääjistä), kasvua 142 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia sekä videoita, harvemin linkkejä ja tekstipäivityksiä. Ei hyödyntänyt Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Sivun tykkääjämäärä oli koko joukon pienin. Sivun tykkääjät reagoivat kuitenkin julkaisuihin hyvin – kahtena viimeisenä viikkona jopa kaikkien ehdokkaiden sivuista parhaiten. Julkaisutahdissa oli huomattavasti parantamisen varaa, minkä vuoksi potentiaali kampanjassa jäi pääosin käyttämättä. Myös Facebook-tapahtumia olisi kannattanut käyttää.
  • Twitter: 6.
    • 8076 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 20 per päivä
    • Keskimäärin 4 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omat tweetit ja etenkin vastaukset muille olivat harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 81 tykkäystä ja 18 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa ja henkilökohtaisen yhteyden synnyttämisessä jäi käyttämättä.
  • Instagram: 8.
    • Ehdokkaalla ei ollut Instagram-profiilia. Tällä hetkellä Suomessa nopeimmin kasvavaa isoa somepalvelua olisi kannattanut ilman muuta hyödyntää kampanjassa.
  • YouTube: ei omaa kanavaa, Keskustan kanavalla on videoita

Yhteenvetoa somekampanjoista

  • Kokonaisuutena vaalikampanjointi jäi somessa vaisuksi. Nämä eivät olleet somevaalit kuten vuoden 2012 presidentinvaalit. Somessa ei näkynyt juurikaan vaalihurmosta tai kannatuksen osoittamista ihmisten omissa profiileissa.
  • Suuri osa ehdokkaista ei käyttänyt edes kaikkia keskeisiä somepalveluita – saatika, että niitä olisi käytetty luovilla tavoilla.
  • Ainoastaan Niinistö panosti kohtuullisella tasolla somekampanjointiin, eli käytti keskeisiä somepalveluita, julkaisia riittävän usein ja liitti sosiaalisen median osaksi muuta kampanjointia.
  • Monet ehdokkaat epäonnistuivat yhdessä sosiaalisen median käytön perusasiassa: julkaisutahdissa. Esimerkiksi jos Facebook-sivulle tehdään julkaisuja 1-2 päivässä, se häviää helposti näkyvyydessä puolet vähemmän tykkääjiä keränneelle sivulle, joka julkaisee 3-4 kertaa päivässä.
  • Toisaalta määrää tärkeämpää on julkaista laadukkaita ja monipuolisia julkaisuja eli sellaisia, jotka keräävät reaktioita. Esimerkiksi Haaviston Facebook-sivun julkaisut keräsivät vasta neljänneksi eniten reaktioita, vaikka sivulla oli kaikista ehdokkaista toiseksi eniten seuraajia. Jopa Väyrysen Facebook-sivu keräsi enemmän osallistujia, vaikka sillä oli alle puolet Haaviston Facebook-sivun tykkääjämäärästä.
  • Pelkät tykkääjä- ja seuraajamäärät eivät kerro oikeastaan mitään, sillä joidenkin ehdokkaiden seuraajamäärät ovat monien vuosien aikana kertyneitä. Varsinkin Haaviston kohdalla näkyy viime vaaleissa saadut isot lukemat. Hän epäonnistui melko täysin aktivoimaan vanhoja seuraajia ja tykkääjiä (esim. Facebook-sivun tykkääjistä 3,3 % reagoi julkaisuihin).
  • Facebook-algoritmin muutokset vaikuttivat siihen, ettei Facebook ollut tällä kertaa yhtä helposti hyödynnettävä kampanjointikanava kuin kuusi vuotta sitten. Tällä kertaa Facebook oli enemmän organisointikanava. Osalla ehdokkaista tämä jäi huomaamatta: niin, että Facebookin maksullista näkyvyyttä ei osattu riittävästi hyödyntää, ja/tai toisaalta niin, ettei osattu käyttää vaalitilaisuuksien organisoimisessa Facebook-tapahtumia.
  • Instagramin merkitystä ei ymmärretty kampanjatiimeissä. Erityisesti Vanhasella, Väyrysellä ja Torvaldsilla oli sokea piste Instagramissa. Se olisi kannattanut nostaa toiseksi tärkeimmäksi somekanavaksi heti Facebookin jälkeen – tai jopa sen edelle, sillä Instagramia käyttää nykyään jo yli miljoona suomalaista, ja sen avulla olisi ollut mahdollista luoda henkilökohtaiselta tuntuva suhde potentiaalisiin äänestäjiin. Tästä hyvä esimerkki on Laura Huhtasaari, jonka Instagram-julkaisuihin reagoitiin hyvin, mutta hänen Instagram-profiiliaan ei kytketty kampanjointiin ja julkaisutahti oli harva.
  • Moni ehdokkaista ei panostanut keskusteluun, eikä edes suoriin kysymyksiin läheskään aina vastattu. Tällainen antaa helposti huonon kuvan ehdokkaasta somessa. Esimerkiksi Twitterissä vastaamiseen panostivat vain Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds.
  • Luovaa kampanjointia nähtiin vain vähän. Näitä olivat mm. Niinistön ja Huhtasaaren kampanjoiden lanseeraamat ”jakokuvat” sekä monen ehdokkaan omat hashtagit (#Niinistö2019, #siksipekka, #LauraI, #Tuula2018 jne.). Ei siis mitään kovin kekseliästä.
  • Somella olisi voinut olla merkitystä vaalien kulkuun, jos haastajat olisivat panostaneet siihen. Nyt näin ei todella käynyt, vaan sosiaalisen median potentiaali jäi hyödyntämättä. Pääsyy tälle on se, että kampanjatiimeillä ei selvästikään ollut riittävästi ymmärrystä eri somepalveluista saati osaamista käyttää niitä strategisesti.

 

Vaalien näkyminen sosiaalisessa mediassa

Ehdokkaiden kampanjointi on vain pieni osa sitä, miten presidentinvaalit näkyivät sosiaalisessa mediassa.

Kokonaiskuvan vaalien näkymisestä somepalveluissa ja verkkokeskusteluissa saa seuraavasta kuvaajasta, jossa näkyy hakusanojen ”presidentin* OR vaali*” maininnat 1.10.2017-27.1.2018 (lähde: Futusome SomeTutkija):

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki

Yhteensä mainintoja oli 233 391 kpl. Suurin osa maininnoista oli Twitterissä, toiseksi eniten eri keskustelupalstoilla ja kolmanneksi eniten julkisilla Facebook-sivuilla ja -ryhmissä:

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki-some-luvut

Vertailun vuoksi todettakoon, että yhtä pitkällä ajanjaksolla vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana vaaleihin liittyviä mainintoja oli 547 304 kpl. Seuraavassa vertailukuva:

vertailu-eduskuntavaalit-2015-maininnat

Määrän ja kuvaajien vertailun perusteella presidentinvaaleihin liittynyttä keskustelua somessa ei voi pitää erityisen vilkkaana tai pitkäkestoisena – pikemminkin se oli laimeaa. Keskustelu presidentinvaaleista kiihtyi somessa vasta viimeisenä kuukautena, kun vuoden 2015 eduskuntavaaleissa intensiivinen keskustelu kesti selvästi kauempaa.

Tarkastelin Futusomessa myös aktiivisimpia presidentinvaaleihin liittyviä kirjoittajia/nimimerkkejä. Seuraavassa on TOP 10 kirjoittajaa yllä mainitusta Futusomen datasta:

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki-top10-nimimerkit

Huomioita kirjoittajista:

  • Eduskuntavaali: Twitter-tunnus, mahdollisesti botti, jäädytetty marraskuussa
  • kangaske: Twitter-tunnus, uutisbotti eli julkaisee uutisia eri aiheista, 272 seuraajaa
  • VASTAKARVA: nimimerkki Suomi24-keskustelupalstalla
  • nollasummapeliä: nimimerkki Kauppalehden keskustelupalstalla
  • Nimetön: useita nimettömiä kommentoijia eri keskustelu-/kommenttipalstoilla
  • Alaric: nimimerkki Hommaforumilla
  • Anonymous: useita nimettömiä kommentoijia mm. Blogger-blogeissa
  • writer: nimimerkki Hommaforumilla
  • TKSyrjanen: Twitter-tunnus, 37 seuraajaa
  • tulikomento Ylipäällikkö: nimimerkki Maanpuolustus.net-keskustelufoorumilla

Tässä taas nähdään, että aktiivisimmat kirjoittajat eivät aina ole merkittävimpiä. Julkaisen listan vain tämän asian toteamisen vuoksi.

Mitä väitettyihin Twitter-botteihin tulee, niin 10 suosituimmassa kirjoittajissa oli kaksi jollain tavalla tähän kategoriaan laskettavaa, joista toinen (Eduskuntavaali) on entuudestaan yleisesti tunnettu sekä nyttemmin jo jäädytetty, ja toinen (kangaske) harmiton yleishyödyllinen uutisbotti.

Katsoin myös erikseen TOP 10 kirjoittajat Twitteristä. Tässä on huomioitu pelkästään kirjoittajat, jotka ovat osallistuneet keskusteluihin hashtageilla #presidentinvaalit2018, #presidenttivaalit2018, #presidentinvaali2018, #presidentintinvaalit2018, #vaalit tai #vaalit2018.

hashtagit-top-10-kirjoittajaa

Listassa ei ole botteja, vaan enemmän tai vähemmän tavallisia Twitterin käyttäjiä sekä Niinistön ja Uuden Suomen tunnukset.

Mistä aiheista somessa vaalien aikana keskusteltiin? Siitä kertoo seuraava Twitterissä käytetyistä hashtageista tekemäni sanapilvi (kuvasta on poistettu #presidentinvaalit2018 ja sen variaatiot), klikkaa isommaksi:

hashtagit-wordcloud-rajattu

Ehdokkaiden maininnat sosiaalisessa mediassa

Kävin läpi, kuinka paljon eri ehdokkaista keskusteltiin sosiaalisessa mediassa. Tätä seurasin mm. Meltwaterin työkalulla hakemalla maininnat ehdokkaista muodossa ”Etunimi Sukunimi”. Seuraavassa kuvaajassa on mukana julkiset Facebook-sivut ja -ryhmät, Twitter, Instagram, YouTube ja Blogger-blogit välillä 1.1.-27.1.2018:

ehdokkaat-some-suomeksi-010118-270118

Seuraavassa on ehdokkaiden mainintojen suhteellinen osuus ja ajoittuminen viikottain välillä 1.11.2017-27.1.2018:

ehdokkaat-some-suomeksi-viikottain-1117-0118

Tässä on sama kuvaaja ilman Twitterin suhteellisen suurta määrällistä vaikutusta, klikkaa isommaksi:

ehdokkaat-some-suomeksi-viikottain-1117-0118-ei-twitter

Tässä vielä pelkästään tammikuu päivä päivältä:

vaalit-share-of-voice-010118-270118-suomeksi-kaikki-suht

Yhteenvetona voi sanoa, että Niinistön näkyvyys somessa oli pääosan ajasta ylivoimaista, mutta väheni vaalien lähestyessä. Selvästi eniten haastajista mainittiin somekeskusteluissa Huhtasaari ja toiseksi eniten Väyrynen. Haavisto mainittiin neljänneksi useimmin.

Tein ehdokaskohtaisen haun maininnoista muodossa ”Etunimi Sukunimi” myös Futusomen SomeTutkijalla. Alla on FutuSomen löytämien mainintojen määrät sekä jakaantuminen eri alustoille. Klikkaa kuva isommaksi:

ehdokkaat-maininnat-palkit-lukumaarat-kooste-011117-270118

Presidentinvaalit Suomi-Twitterissä

Presidentinvaaleista keskusteltiin Twitterissä useilla hashtageilla. Suosituin hashtag oli #presidentinvaalit2018, joka keräsi suomalaisilta twiittaajilta yhteensä 28829 twiittiä 1.10.2017-31.1.2018 (lähde: #Pinnalla):

pinnnalla-hashtagit-011017-310118

Mediassa on esitetty (HS 30.1.2018), että presidentinvaalit keräsivät vain noin 5000 uniikkia twiittaajaa kahden viikon aikana. Tämä ei aivan pidä paikkansa: suomenkielisiä twiittaajia tilastoivan #Pinnalla-palvelun datan mukaan uuniikkeja twiittaajia oli 17.1.-30.1.2018 yhteensä 19 885 ja twiittejä tänä aikana 68778.

twitter-vaalit-pyry-samuli-lahti-310118

Kuvan lähde: Pyry-Samuli Lahti / #Pinnalla.

Vaaliviikkona #presidentinvaalit2018-hashtag trendasi kaksi kertaa: torstaina viimeisessä Ylen järjestämässä vaalitentissä sekä sunnuntaina vaalipäivänä.

pinnalla-pyppe-yhteensa-viikko4

Vaaliviikkona ei tehty Suomi-Twitterin ennätyksiä, sillä uniikkeja käyttäjiä kertyi 75 988, mikä on keskivertoa enemmän, mutta ei mikään huippulukema. Esimerkiksi Suomen 100-vuotisitsenäisyysviikkona uniikkeja käyttäjiä oli 86 695.

 

 

 

 

 

Mainokset


2 Responses to “Presidentinvaalit 2018 somessa: tasapaksua, potentiaali jäi käyttämättä”

  1. 1 Senni

    Vautsi, minkä paketin olet koostanut vaaleista! 🙂 Mielenkiinnosta kysyn, kauanko sinulla meni tämän tekemiseen?

    • 2 Harto

      Kiitos. Pari-kolme iltaa meni. Dataa keräsin pitkin vaalien etenemistä. Ilkassa ja Pohjalaisessa oli tästä osia kaksi viikkoa ennen vaalipäivää.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: