Pidin tänään Helsingin yliopiston Somepro-koulutuksessa luennon sosiaalisen median tämän hetken tilanteesta Suomessa. Kyseessä on samalla tuorein some-katsaus, joiden aiemmat osat löydät täältä.
Tässä pari kuvaa esityksestä muidenkin käytettäväksi:
Yllä olevan kuvan tiedot on kerätty Tilastokeskuksen kyselyistä vuosilta 2011-2015.
Yllä olevan ja kahden perässä tulevan kuvan tiedot olen kerännyt Facebookista vuodesta 2011 lähtien.
Seuraavien kolmen kuvan tiedot on yhdistetty maan mainioista Some ja nuoret -kyselyistä vuosilta 2013, 2015 ja 2016:
Arvostaisin, jos tekijä ja lähde (tämä blogikirjoitus tai yllä oleva SlideShare-esitys) mainittaisiin kuvia käytettäessä.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 
Kiitos hyvästä katsauksesta. Kysyisin noista Facebook käyttäjistä Suomessa. Slide 5 sanoo, että 75 %, slide 20 sanoo 64 % suomalaisista käyttää Facebookkia. Kumpi noista on oikea luku?
Slide 5: lähteenä on DNA:n kysely, 15-74-vuotiaat, tulokset painotettu Suomen väestöä edustavaksi. Kyselyssä käytöksi laskettiin mikä tahansa käyttö, vaikka kuinka harvakseltaan. Eli sen mukaan 75 % 15-74-vuotiaista suomalaisista käyttää Facebookia edes joskus.
Slide 20: pylväsdiagrammissa on lähteenä Facebookin mainoskoneen ilmoittamat luvut. Kokonaiskäyttöä kuvaava %-lukema on kuitenkin laskettu niin, että niillä ikäluokilla, joilla Facebookin käyttöaste on FB:n lukujen mukaan esim. yli 100 % tai muuten ylisuuri verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -kyselyn tuloksiin, on käyttöasteena käytetty Tilastokeskuksen yhteisöpalvelujen käyttöastetta ko. ikäluokassa. Facebookin lukemat kuvaavat käyttäjämäärää per kuukausi. Tilastokeskuksen lukemat puolestaan käyttöä edellisenä 3 kk:tena. Eli 64 % on ”tarkistettu” käyttöaste per kuukausi, joka perustuu sekä FB:n lukemiin että toisaalta Tilastokeskuksen kyselyyn, jonka avulla FB:n luvuista on poistettu ns. tupla- ja triplakäyttäjätunnukset.
Lisäksi on hyvä huomata, että kummassakin slidessä on eri ikähaarukka. DNA:n lukema olisi jonkin verran suurempikin, jos siinä olisi huomioitu suomalaiset vain 64-vuotiaisiin asti, sillä käyttöaste on pienempi sitä vanhemmilla.
Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi. Jos ei, niin yritän vielä kerran: lukemat kuvaavat eri asioita ja ne on saatu eri metodeilla, joten niiden vertaaminen toisiinsa on hankalaa. Sinänsä en näe ristiriitaa lukujen välillä.