Digitaalisen opetuksen ja oppimisen trendit (esitys)

Pidin tänään Suomen eOppimiskeskuksen jäsenwebinaarissa esityksen digitaalisen opetuksen ja oppimisen trendeistä.

Esitys koostuu kolmesta osasta:

1. Missä Suomella on kirittävää?
   Tätä lähestyn mm. PISA-tutkimusten, OECD:n TALIS-tutkimuksen ja EU:n Kids Online -kyselyn pohjalta. Lisäksi käyn läpi kokemuksia koronakevään 2020 etäopetusjakson opeista KARVI:n selvitysten perusteella.
2. Opetussovellusten trendimuutokset koronan aikana
   Taustalla on Jane Hartin vuosittaiset Tops Tools for Learning -kyselyt, joista tein koosteen aina vuodesta 2007 lähtien (saatavilla Drivessä). Esityksessä tarkemmin TOP 10 sovellukset vuosina 2017-2021 sekä poimintoja muista kiinnostavista muutoksista sovellusten käytössä.
3. Digitaalisen opetuksen trendit maailmalla
   Kolmantena osana kävin läpi eri tahojen tänä vuonna julkaisemia opetuksen trendikatsauksia ja -listauksia. Yhteensä tutustuin n. 20 trendikatsaukseen, joista kokosin yhteenvetona useimmin toistuvat ja mielestäni tärkeimmät trendit. Yksittäisistä raporteista mainittakoon erityisesti 2021 EDUCAUSE horizon report, joka kokoaa tärkeimpiä muutoksia aiheuttavia makrotrendejä sekä niiden vaikutuksena näkyviä ilmiöitä erityisesti korkeakouluopetuksessa.

Alla on koko esitys ja sen jälkeen muutamia nostoja.

Avaa esitys Speaker Deckissä

Nostoja: 1. Missä Suomella on kirittävää?

EU Kids Online -tutkimuksessa v. 2020 (PDF) selvitettiin mm. lasten ja nuorten kännyköiden ja netin käyttöä. Sen mukaan 12-16-vuotiaat suomalaislapset kuuluvat Euroopan eniten nettiä kännykällä käyttäviin, mutta vain 15-23 % kertoi käyttävänsä nettiä koulutehtäviin. Tässä on selvästi parantamisen varaa, jotta kännykällä osattaisiin tehdä muutakin viihdekäyttöä. Kyselyt oli tehty ennen koronan aikaista etäopetusjaksoa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI on selvittänyt, miten opetus sujui, kun koulut siirtyivät pikavauhtia etäopetukseen maaliskuussa 2020. Tulosten mukaan sekä peruskouluissa (kuvassa) että lukioissa etäopetukseen liittyi isoja ongelmia. Peruskouluissa valtaosa rehtoreista ja opetus-/ohjaushenkilökunnasta näki ongelmia opetuksen edistymisessä sekä oppijoiden etäopiskeluun liittyvien valmiuksien tukemisessa.

KARVI selvitti niin ikään, mitä hyviä käytäntöjä kevään 2020 ”etäopetus-eksperimentti” kouluille synnytti. Tässä kuvassa näkyy, mihin teemoihin kerrotut hyvät käytännöt liittyivät. Kiinnostavaa on, että peruskouluissa suurin osa maininnoista liittyi digiosaamisen kehittymiseen – mikä kertoo ”digiloikan” todella tapahtuneen opettajien taidoissa. Sen sijaan peruskouluissa pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen ei tämän perusteella vielä oltu monin paikoin päästy. Lukioissa suurempi osa maininnoista liittyi pedagogiikkaan. Jatkossa voi suositella suurempaa painoarvoa pedagogisten käytäntöjen kehittämiselle etenkin peruskoulun opettajille. Molemmissa vastaajajoukoissa iso osa maininnoista liittyi konkreettiseen etäkokousten hyödyntämiseen eri tavoin myös jatkossa.

2. Opetussovellusten trendimuutokset koronan aikana

Tässä kuvassa on Jane Hartin Top Tools for learning -kyselyissä TOP 10:n joukkoon sijoittuneet sovellukset ja ohjelmat vuosina 2017-2021. Listassa on mukana niin itseopiskeluun, työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun kuin ns. tavalliseen opetukseen ja oppimiseen liittyvät sovellukset.

Korona on tuonut suosituimpien sovellusten joukkoon etäkokoussovellukset Zoomin ja Microsoft Teamsin. Takavuosien suosikit WordPress ja Skype ovat olleet laskussa, vähemmässä määrin myös Word.

Tähän kuvaan kokosin selviä muutoksia, mitkä sovellukset ovat olleet laskussa ja mitkä nousussa tietyissä kategorioissa.

Oppimisalustoiksi sopivissa sovelluksissa laskussa ovat olleet yleiskäyttöiset pilvipalvelut kuten Dropbox ja Google Workspace (ent. G Suite) sekä blogipalvelut ja mm. Microsoft Sharepoint. Niiden sijaan suosiotaan ovat nostaneet nimenomaan opetuksen tukemisen tehdyt kehittyneet oppimisalustat kuten Google Classroom, Flipgrid, Quizizz ja Canvas.

Yhteisö- ja ryhmäalustojen kategoriassa somepalvelut kuten Facebook, Twitter ja Yammer ovat laskeneet ja tilalle on tullut pikaviestipalvelut WhatsApp, Telegram, Viber ja Discord.

Etäyhteyssovelluksissa vanhat sovellukset Skype ja Adobe Connect ovat saaneet väistyä uudempien Zoomin, Microsoft Teamsin, Google Meetin ja Wherebyn edeltä.

3. Digitaalisen opetuksen trendit maailmalla

Maailman talousfoorumi WEF on listannut toistuvasti, mitä taitoja ns. tulevaisuuden työelämässä tarvitaan eniten. Listauksen sisältö ei ole eri vuosina juurikaan muuttunut, vaan ainoastaan taitojen järjestys. Tämä listaus on viime vuodelta.

Tässä on n. 20 lähteestä koostamani listaus digitaalisen oppimisen ja opetuksen trendeistä tällä hetkellä. Olen valinnut kuvaan useimmin mainitut ja mielestäni merkittävimmät tällä hetkellä digitaalista opetusta muuttavat ilmiöt. Trendit eivät ole tässä missään erityisessä tärkeysjärjestyksessä.

• Mobiili oppiminen + saavutettavuus
• Sosiaalinen ja yhteisöllinen oppiminen
• Personoitu / adaptiivinen oppiminen
• Kehittyneet oppimissisällöt ja LMS:t
• Mikro-oppiminen
• Videot oppimisessa
• Pelillisyys + VR ja AR
• Oppimisanalytiikka ja tekoäly
• STEAM-opetus ja maker-kulttuuri

Lopetin esityksen tähän kuvaan, joka kokoaa yhteen pedagogisesti laadukkaan yhteisöllisen oppimisen elementtejä (ml. edellä kuvattuja trendejä). Yhteisöllinen oppiminen yhdistettynä sitä tukevaan teknologian ja kehittyneiden oppimissisältöjen käyttöön johtavat parhaimmillaan syvälliseen ymmärtävään oppimiseen. Tämän tyyppinen opetus ja oppiminen voivat tapahtua niin läsnä, etänä kuin verkossakin.

(Kirjoituksessa olevia kuvia saa käyttää lähde/linkki mainiten.)