Väitteet presidenttiehdokas Haaviston Twitter-tilille tulleista boteista on uutisoitu laajasti suomalaismediassa joulu-tammikuussa. Samalla ne muuttivat lyhyessä ajassa Suomessa käytävää keskustelua informaatiovaikuttamisesta sekä sen luonnetta.
Tässä kirjoituksessa tarkastelen tapahtumasarjaa nimenomaan median ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta. Tarkoitukseni on tehdä ymmärrettäväksi, mitä oikeastaan tapahtui ja mikä sen seuraus tähän mennessä on.
Alla oleva kuva on Meltwater-mediaseurantatyökalusta ja se kuvaa Twitter-botteihin liittyviä mainintoja suomalaismediassa 1.12.2017-19.1.2018. Meltwater seuraa hyvin kattavasti Suomessa julkaistuja uutisia.
Ennen joulukuuta Twitter-botit olivat harvoin esillä suomalaismediassa. Koko vuoden 2017 aikana aiheeseen liittyvät maininnat mediassa ovat olleet harvinaisia – joulukuuta lukuunottamatta. Aiemmin bottijutut olivat käsitelleet lähes yksinomaan ulkomaita tai olleet luonteeltaan yleisluonteisia.
Joulukuussa julkaistiin nämä jutut (huom. tavoittavuus-luvut ovat Meltwaterin ilmoittamia laskennallisia lukuja):
| Pvm | Otsikko/linkki | Media | Tavoittavuus |
| 7.12.2017 | Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla | Ulkopolitiikka | 985 |
| 10.12.2017 | Nato-vaalit vetäisivät Venäjän nettitrollien huomion Suomeen, uskoo tutkija – ”Nyt ei ole merkkejä suuremmasta kampanjasta” | Yle.fi | 1 543 990 |
| 12.12.2017 | Assangesta Venäjän bottiarmeijaan – Katalonian vaaleissa vaikutusyritysten suma | MTV.fi | 800 322 |
| 19.12.2017 | Jättitutkimus paljasti: Näistä asioista tunnistaa venäläisen Twitter-trollibotin – Tekniikanmaailma.fi | Tekniikanmaailma.fi | 236 315 |
| 21.12.2017 | Epämääräisten Twitter-seuraajien ryöppy ihmetyttää Haaviston kampanjaväkeä – Osa ehkä lapsia | Yle.fi | 1 543 990 |
| 30.12.2017 | Asiantuntija Haaviston epämääräisistä 1 700 seuraajasta: ”Tulee napin painalluksella” | Iltalehti.fi | 1 109 390 |
| 30.12.2017 | Pekka Haaviston Twitter-tili hyökkäyksen kohteena, Supo:lle ilmoitettu – 1 700 epämääräistä seuraajaa poistettu | Iltalehti.fi | 1 109 390 |
| 6 344 382 |
7.12.2017 Ulkopolitiikka-lehden juttu oli yleisluontoinen. Hyvä artikkeli.
10.12.2017 Ylen juttu käsitteli mahdollisuutta, että Venäjän nettitrollit voisivat pyrkiä vaikuttamaan Suomeen, jos Natosta järjestettäisiin kansanäänestys. Jutun pontimena oli Pekka Haaviston kommentit Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalipaneelissa 27.11.2017. Puolustusvoimien tutkija Veli-Pekka Kivimäki kommentoi tuolloin, ettei tällaisesta ole merkkejä.
12.12.2017 MTV:n juttu käsitteli Twitter-bottien vaikutusyrityksiä Katalonian kansanäänestykseen.
19.12.2017 Tekniikan Maailman juttu on mukavan kansantajuista rautalankaa siitä, miten Twitter-botit toimivat: twiittaavat ja retwiittaavat.
Tämän jälkeen Twitter-botteihin liittyvät uutiset suomalaismediassa ovat liittyneet lähes kokonaan väitettyihin Haaviston Twitter-tilille tulleisiin botteihin sekä sen ympärillä velloneeseen keskusteluun.
21.12.2017 Yle uutisoi ensimmäisen kerran Haaviston Twitter-seuraajista. Seuraajaryntäykselle kuitenkin löytyi luonnollinen selitys: Growtopia-tapaus. Ilmeisesti tämän vuoksi aihe ei vielä silloin lähtenyt leviämään mediassa.
30.12.2017 Iltalehti uutisoi peräti kahden jutun voimin, että Twitter oli poistanut Haaviston seuraajia. Kampanjapäällikkö Riikka Kämppi toisti teorian Twitter-boteista. Yleisellä tasolla asiaa kommentoi myös IT-asiantuntija Petteri Järvinen.
Tammikuussa bottiuutisointi räjähti. Itse olen puhunut bottihysteriasta. Ylen analyysi tyytyi sanomaan, että bottiarmeijakeskustelu lähti laukalle. Joka tapauksessa juttuja tuli solkenaan:
Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tammikuussa julkaistut Twitter-botteihin liittyvät jutut ovat siis käsitelleet tavalla tai toisella Pekka Haaviston Twitter-tiliä.
Uutisointia on hallinnut virheelliseksi osoittautuneet väitteet, joiden mukaan Haaviston Twitter-tiliin olisi kohdistunut ”Venäjä-myönteisten tahojen” masinoima seuraajien tulva. Tätä edesauttoi varsinkin F-Securen tutkijan Andy Patelin analyysi, joka osoittautui perusteluiltaan kehäpäätelmäksi ja joukoksi virheolettamia.
Virheellisiä väitteitä ainakin osin toistavien juttujen tavoittavuus on ollut tammikuussa tähän mennessä laskennallisesti yli 15 miljoonaa lukijaa.
Väite on kuultu eri muodoissa useita kertoja myös Pekka Haaviston itsensä kertomana mm. kahdessa Ylen vaalitentissä ja MTV:n tentissä, jolloin ne ovat välittyneet suorina myös tv-katsojille. Haaviston puheissa väitetyt botit liittyvät siihen, miksi hänen mielestään Natosta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Tämän vuoksi mediassa julkaistut bottiaiheiset jutut ovat olleet hänen sanomalleen tueksi.
Moni media kylläkin esitti Twitter-bottiväittteiden rinnalla niitä kritisoivia lausuntoja. Kriittisesti aiheesta uutisoinneista erityisesti Tietoviikon juttu pyrki objektiivisuuteen. Varsinainen faktantarkistus on kuitenkin saanut odottaa itseään.
Vasta kuluneella viikolla on julkaistu uutisia, joissa Haaviston Twitter-tiliin liittyvät bottiväitteet on selväsanaisesti kumottu. Tärkein näistä on Ylen uutisanalyysi 16.1.2018. Toiseksi tärkein HS Nyt:in kevyehkö faktantarkistus Ylen vaalitentistä.
Myös Haavisto on myöntänyt, että bottiväite oli olettamus ja että hän teki asiassa virheen Ylen tentissä. Samalla hän on kuitenkin jatkanut uusien väitteiden esittämistä, mikä on ylläpitänyt aiheen esilläoloa. Väitteistä ja niiden virheistä kirjoitan tarkemmin bottiarmeijaväitteiden yhteenvedossa.
Valitettavasti – kuten usein käy – väitteiden paljastumista virheellisiksi ja todistamattomiksi ei ole uutisoitu läheskään yhtä laajasti kuin alunperin väittämiä bottiarmeijasta.
Tässä vaiheessa bottiarmeijauutisoinnin tuloksena voi pitää seuraavia:
- Aiemmin Twitter-boteista käyty keskustelu liittyi mediassa lähinnä ulkomailla tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen.
- Joulukuun lopusta lähtien monelle on voinut syntyä mediasta käsitys, että Twitter-botit ovat ottaneet kohteekseen mm. suomalaiset poliitikot ja erityisesti ehdokas Haaviston.
- Useat lukijat lienevät myös siinä uskossa, että Venäjälle myötämielinen bottiarmeija on todistettu fakta, koska siitä on kerrottu monta kertaa.
- Vähintäänkin monelle lukijalle on syntynyt käsitys, että Twitterissä muhii tuntematon Suomeen keskittyvä bottiarmeija, joka odottaa aktivoitumistaan.
- Kokonaisuutena keskustelu bottiarmeijasta on tullut ajankohtaiseksi ja Suomea koskevaksi.
Palataan botteihin ja siihen, mitä ne todellisuudessa ovat. Tästä antaa kansantajuisen kuvauksen esimerkiksi ylläkin linkitetty Tekniikan Maailman juttu, joka siteeraa yhdysvaltalaistutkijoiden tutkimusta:
Tutkijat löysivät myös bottitilejä yhdistäviä tunnusmerkkejä, jotka erottavat ne ihmistwiittaajista. Näihin eroavaisuuksiin kuului esimerkiksi se, että botit uudelleentwiittasivat useammin kuin ihmiset.
Tutkijat havaitsivat myös, että yleisin bottityyppi on sellainen, joka twiittaa uutisotsikoita, joista puuttuu linkki alkuperäiseen uutislähteeseen. Tällä tavoin tiettyjä uutisia ja uutismedioita nostetaan hakukoneiden asteikoilla ylemmille sijoille.
Botit voivat olla tehokkaita informaatiovaikuttamisessa nimenomaan väärien väitteiden tai valeuutisten levittämisessä. Tässä tapauksessa mitään tällaista ei ole osoitettu tapahtuneen.
Väärien väittämien levittäminen voi kuitenkin tapahtua tehokkaasti myös ilman bottien myötävaikutusta kuten on nähty.
Bottiarmeijahysteria paljasti karulla tavalla suomalaismedian heikon kohdan: kun virheellisiä väitteitä esittää joku riittävän luotettavana pidetty taho, ei niitä vaivauduta arvioimaan kriittisesti tai tarkistamaan, vaan pahimmillaan virheväittämät uutisoidaan faktoina sellaisenaan.
Olipa ”Venäjä-myönteinen bottiarmeija” tarkoituksellinen tarina tai alkujaan väärinkäsitys, se on samalla tyypillinen valeuutinen: levittäjäänsä hyödyttävä todistamaton väite, joka on omiaan herättämään voimakkaan tunnereaktion, jonka vuoksi se on herkullinen uutisaihe ja omiaan leviämään laajasti somessa.
Valeuutisten tekijät ovat voittaneet silloin, kun valtamedia uutisoi väärät väittämät totuuksina.
Vaikuttavuuden takaa se, että oikean tiedon tullessa esiin, ei monikaan tiedotusväline ole halukas uutisoimaan siitä, koska samalla sen pitäisi myöntää kertoneensa aiemmin virheellisiä tietoja. Lopputuloksena väärä tieto jää yleisön mielikuvissa voimaan.
Näin alkujaan ”nimettömien informaatiovaikuttamisen asiantuntijoiden” analyysiin perustunut Haaviston kampanjatiimin kertoma ja myöhemmin virheelliseksi todistettu väite muutti alle kuukaudessa informaatiovaikuttamisesta Suomessa käytävän keskustelun luonteen.
Tämäkin on kiinnostavaa: loppujen lopuksi nuo nimettömät informaatiovaikuttamisen asiantuntijat saivat aikaan heidän alaansa liittyvän julkisen keskustelun kurssimuutoksen. On esitetty arvio, että syynä nimettömyyteen voi olla kyseisten henkilöiden asema. Mutta kuinka asiantuntijoina voi pitää henkilöitä, joiden epäilemät botit paljastuivat Growtopia-mobiilipeliä pelaaviksi lapsiksi?
Lisäys 26.1.2018: Imagen jutussa 25.1.2018 paljastettiin, että yksi Haaviston tiimin käyttämä asiantuntija oli Janne ”Rysky” Riiheläinen. Hän ei kuitenkaan tehnyt verkostoanalyysiä, vaan sen teki joku muu.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 
Yksi vastaus artikkeliiin “Väitteet Twitter-boteista paljastivat suomalaismedian heikon kohdan ja muuttivat keskustelua informaatiovaikuttamisesta”