21. vuosisadan taidot – mitä ja miksi? (esitys)

01Feb16

Pidin tänään luennon Oulun yliopiston Täydentävien opintojen keskuksen (TOPIK) järjestämässä Opettaja luotsina -koulutuksessa. Aiheena oli 21. vuosisadan taidot eli 1) tavat ajatella, 2) tavat tehdä työtä, 3) työvälineiden hallinta ja 4) tavat osallistua yhteiskunnassa. Kas tässä esitys:

Avaa esitys SlideSharessa

Tapaus #teemugate

Ajankohtaisena esimerkkinä digitaitojen – kuten viestintätaidot, monilukutaito ja kriittinen ajattelu – käytin viime viikon #teemugate:a. Tapausta on kiinnostavaa tarkastella esim. Selänteen viestien sekä media ja suuren yleisön reaktioiden näkökulmista. Ja mitä ne kertovat digitaidoista tai niiden puutteista. Toisaalta tapaus käy esimerkiksi siitäkin, miten voimakkaasti mielipiteitä jakavissa aiheissa alkuvaiheessa keskustelua leimaa nopeat tunnereaktiot ja itse asiaan päästään sitten myöhemmin – jos päästään. Matkan varrella saattaa jonkun mielipide muuttuakin.

teemugate



12 Responses to “21. vuosisadan taidot – mitä ja miksi? (esitys)”

  1. 1 Sampsa

    Tuo teemugate osoittaa omalla tehokkaalla tavallaan kuinka turhanpäiväinen koko some on. Tyhjää kohkaamista ja vessanseinää.

    • 2 Harto

      Jos se onnistui muuttamaan keskustelukulttuuria turvapaikanhakijoista aiempaa monipuolisemmaksi, niin eihän se turha ollut.

      Some noin yleisesti on useimmille sitä, että voi olla yhteydessä tuttavapiirinsä kanssa, löytää samoista aiheista kiinnostuneita, saada uutta tietoa ja oppia jne. Töissä some on yhteistyöalustojen käyttöä, mikä nopeuttaa organisaation sisäistä tiedonkulkua ja parantaa projektiviestintää, mahdollistaa tietämyspankkien koostamisen, työntekijöiden välisen osaamisen jakamisen jne. Kuntien käytössä some mahdollistaa mm. kuntalaisten osallistamisen päätöksentekoon tai ainakin niiden valmisteluun sekä aiempaa suoremman ja kaksisuuntaisemman tiedotuksen. Monissa verkkokaupoissa saat aiempaa helpommin tukea asiointiisi live-chattien avulla ja esimerkiksi Finnair tekee asiakaspalvelua useiden some-palvelujen kautta. Tässä muutama esimerkki mainitakseni.

      Ei vain ”tyhjää kohkaamista ja vessanseinää”.

      • 3 Sampsa

        Miksi mikään organisaatio nopeuttaisi SISÄISTÄ tiedonkulkua somessa? Eikö sisäistä tiedonkulkua hoideta yhtiön sisällä, eikä missään somessa? Kuntalaisten osallistuminen päätöksentekoon somessa on illuusio. Jos joku asiallisesti jotakin kommentoi, 95 prosenttia huutaa jo pakolaisista ja Kreikasta suu vaahdossa ja loput valittavat pakkoruotsista. Jos haluaa pitää mielen virkeänä ja saastan loitolla, ei kannata someen eikä juuri nettiinkään mennä.

      • 4 Harto

        Siten, että some ei ole vain julkisia some-palveluita, vaan myös lukemattomia organisaatioiden sisäiseen käyttöön kehitettyjä some-palveluita. Esimerkkinä vaikkapa Yammer, Sharepoint, Slack, Basecamp, Google Apps for Business, allekirjoittaneen yrityksen kehittämä Purot.net ja niin edelleen.

        Kuulostaa siltä, että sinulla on vielä hyvin kapea käsitys siitä, mitä sosiaalinen media on. Suosittelen lainaamaan kirjastosta vaikkapa Sosiaalisen median käsikirjan, niin käsitys somesta varmasti avartuu huomattavasti.

        Mitä tulee esittämiisi prosenttilukuihin, niin oma kokemukseni on pikemminkin niin, että se 5 % on äänekäs vähemmistö ja 95 % tyytyy seuraamaan passiivisena. Tätä vääristymää sanon megafoniefektiksi: some saa pienenkin aktiivisen joukon viestin kuulostamaan todellista kokoaan isommalta.

        Enemmistö on tyytyväinen asioiden nykytilaan ja siksi hiljaa.

  2. 5 Sampsa

    Oma käsitykseni perustuu omaan kokemukseen. Oman kuntani asioita käsittelevää FB-sivua seurasin hetken aikaa. En enää viitsi pilata päivääni niitä keskusteluja seuraamalla. En ole enää Facebookissa. Töissä kommunikoidaan puhelimella ja sähköpostilla ja hyvä niin.

    • 6 Harto

      No, ei kannata yleistää omaa kokemusta.

      Tuossa tapauksessa olisi voinut antaa palautetta kunnan Fb-sivun ylläpitäjälle, että voisivat siistä keskusteluja ja ohjata käymään asiallista keskustelua. Keskustelupalstojen tyyli määräytyy pitkälti sen mukaan, mitä ylläpito sallii ja miten sitä ohjailee.

      Facebookista löytyy muuten myös paljon eri aloihin liittyviä ryhmiä. NIissä käydään yleensä laadukkaampaa keskustelua kuin kaikille avoimilla Fb-sivuilla. Esimerkiksi koulujen tieto- ja viestintätekniikan käytöstä käydään useissa ryhmissä hyvin rakentavaa ja asiallista keskustelua. Joitakin Facebookin ryhmiä voi luonnehtia jopa ns. asiantuntijaryhmiksi, joissa keskustelu on todella korkeatasoista. Monille ryhmät ovatkin tärkein syy käyttää Facebookia.

      Asiallistakin keskustelua siis löytyy ja paljon. Tosin sitä voi joutua aluksi hieman etsimään.

      • 7 Piksu

        Eräässä isohkossa mediayhtiössä lopetettiin intra ja siirryttiin Googlen tekniikkaan. Lopputulos on masentava. Aikaisemmin intrassa oli esillä ajankohtainen tieto ja asioista keskusteltiin erityisellä palstalla vilkkaasti. Nyt Googlesomesta ei löydy mitään hyödyllistä tietoa järkevästi. Kukaan ei keskustele mistään ongelmista. Ainoa havaittava seuraus on, että ylemmän keskitason johtajat postaavat kuvia erilaisista palavereista ja muut pomot lähettävät peukkuja ja myötähäpeää herättäviä tsemppiviestejä. Pomot on kaikesta päätellen joku isopalkkainen konsultti kouluttanut tämä tsemppisometukseen. Naurattaisi, jos ei olisi surullista.

      • 8 Harto

        Eipä tosiaan kuulosta kovin järkevältä. Pikemminkin kuulostaa siltä, että päättäjiltä / konsulteilta on tuossa tapauksessa puuttunut se, mitä kuvaan yllä slidessä nro 37: oleellista on tunnistaa, millaiseen käyttöön ja tarpeeseen mikäkin some-palvelu/väline sopii ja millaista vuorovaikutusta se synnyttää.

        Lisää aiheesta täällä:
        https://harto.wordpress.com/2010/03/07/valitse-oikea-palvelu-oikeaan-tarkoitukseen/

        Ja tässä lisää nimenomaan verkkoyhteisön tarpeista, joista keskeisin on toimiva keskustelupalsta, jonka hyvin tuot kommentissasi esiin:
        https://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

  3. 9 valeope

    Somen ja varsinkin Twitterin ongelma kuplaisuus. Olen tutkaillut usean tuntemani ihmisen tviittausta ja usein on niin, että en lainkaan ymmärrä mistä puhutaan, vaikka tuntisin ihmiset. Fiksuiksi itsensä tuntevat ihmiset kuittailevat toisilleen sisäpiirin nokkeluuksia joista ulkopuoliset eivät tajua mitään. Koko some on tavallaan kupla ja twitterin keskustelut kuplien kupla. Ei sillä ole minkään normaalin sosiaalisen kanssakäymisen kanssa mitään tekemistä. Esimerkkinä vaikkapa se, kuinka moni nokkelikko pilkkaa erästä Hesarin kirjoittajaa kun tämä on kirjoittanut niin jälkijunassa Netflixistä. ”Koskahan SS löytää nyhtöpossun?”. Kuittailut ovat sitä luokkaa, että jos teini olisi kirjoittanut luokkakaveristaan, syytettäisiin koulukiusaajaksi. Nämä taas ovat aikuisia ja fiksuiksi tunnettuja ihmisiä. Some ei todellakaan tuo ihmisten parhaita puolia esille. Ja kokonaan toinen on asia se, että puolet koko twitteristä Suomessa on poliitikkojen ja toimittajien keskinäistä tiedottamista.

    • 10 Harto

      Jokainen ihminen elää jonkinlaisessa kuplassa niin somessa kuin sen ulkopuolellakin. Kyse on vain siitä, minkä kokoisessa, tiedostaako sen ja pyrkiikö edes näkemään kuplansa ulkopuolelle tai laajentamaan sitä ottamalla seurantaansa myös eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Tästähän oli sliden verran tuossa yllä olevassa esityksessäkin, ja siinä oli myös linkki kirjoitukseen, jossa käsittelen aihetta laajemmin: https://harto.wordpress.com/2015/08/18/heratys-milloin-viimeksi-katsoit-ulos-some-kuplastasi/

      Mutta taas kerran: ei pidä yleistää. Monesti kun ihmiset puhuvat somesta he tekevät siinä sen virheen, että yleistävät subjektiivisen kokemuksensa. Ja kun sanot, ettei some tuo ihmisen parhaita puolia esille, niin et ilmeisesti kuitenkaan tarkoita sillä itseäsi, vai mitä?😉

      Itse muuten käyn Twitterissä jatkuvasti kiinnostavia ja asiallisia keskusteluja. Some-kokemuksen positiivisuus tai negatiivisuus on pitkälti omasta verkostosta tai ”kuplasta” kiinni.

  4. 11 valeope

    En pidä itseäni erilaisena kuin muutkaan. Mutta somessa en yleensä keskustele mitään, joten huonotkaan puolet eivät tule esille🙂
    Somesta oli itse asiassa HS Kuukausiliitteessä kaksi hyvää juttua. Takasivun sarjakuva parodioi osuvasti konsulttien somepaskanjauhantaa. Ja toinen juttu kertoi tuosta somen lynkkausautomaatista. Suosittelen .


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: