Sosiaalisen median tilannekatsaus ja Dunbarin sosiaaliset piirit

27Jan16

Pidin tänään (etä-)luennon sosiaalisen median nykyhetkestä ja tulevaisuuden näkymistä Helsingin yliopiston järjestämän SOMEPRO-täydennyskoulutuksen osallistujille. Esityksessä tarkastelen lähemmin mm. Facebookia, Snapchatia ja Instagramia sekä Suomen sosiaalisen median kentän tilannetta yleisesti.

Esitys nivoutuu Robin Dunbarin esittämään malliin, että ihmissuhteet rakentuvat hierarkkisiin sosiaalisiin piireihin: 1½, 5, 15, 50, 150 henkilöä jne. Tämä malli näyttäisi saavan tukea useista tutkimuksista – joista tuoreimpia kävin melkoisen joukon läpi luentoa valmistellessani – ja se sopii kuin nakutettu kuvaamaan, miten eri sosiaalisiin piireihin valitaan eri tyyppisiä sosiaalisen median palveluja.

Avaa esitys SlideSharessa

Päteekö Dunbarin luku somen kaveripiireihin?

Dunbarin mukaan ihmiset pystyvät hallitsemaan kognitiivisesti kerrallaan korkeintaan n. 150 ihmissuhdetta. Tätä kutsutaan Dunbarin luvuksi.

Esimerkiksi Facebookin käyttäjillä oli Dunbarin omien tutkimusten mukaan keskimäärin juuri noin 150 kaveria. Tuoreimpaa niistä uutisoitiin vast’ikään Suomessakin. Lukemassa on kuitenkin yksilöllistä, sukupuolen sekä iän mukaista vaihtelua. Lisäksi lukema riippuu luonnollisesti siitäkin, miten kauaa käyttäjä on ollut Facebookissa. Amerikkalainen Pew-tutkimuskeskus on päätynyt teinien osalta lähes samaan lukuun: 145, mutta toisaalta n. 15 %:illa lukema oli yli 300. Pewin mukaan vastaavasti amerikkalaisilla aikuisilla mediaaniluku on ollut 155 – ja heistä noin 50:tä pidettiin ”aitoina” kavereina. Nämäkin tuntuisivat tukevan Dunbarin teorian mukaista lähipiiriä (=50) ja laajempaa tuttavapiiriä (=150).

Toisaalta Pew on julkaissut muunkinlaisia tuloksia. Niissä lukema on vaihdellut esimerkiksi teineillä 425:n keskiarvon (tai mediaanina 300) sekä aikuisilla 338:n keskiarvon (tai mediaanina 200) väleillä. Hieman sisäistä ristiriitaa siis – johtuneeko erilaisista tutkimusmenetelmistä eri kerroilla.

Joka tapauksessa lukemana 150 ei tule vastaan ainoastaan Facebookissa. Pewin mukaan amerikkalaisteineillä oli Instagramissa keskimäärin juuri 150 seuraajaa. Facebook ja Instagram keskittyvät useimmilla käyttäjillä edelleen kaveripiirin väliseen yhteydenpitoon, mikä selittänee niiden suhteellisen läheiset lukemat.

Verkostoitumisessa ei päde Dunbarin malli

Reippaasti yli 150:n menevät kaveri- ja seuraajamäärät selittyvät sillä, että monilla käyttäjillä on tietoinen pyrkimys kasvattaa verkostonsa mahdollisimman isoksi. Toisaalta (some-)julkkikset ovat magneetteja, jotka keräävät äärettömän isot ihmisjoukot seuraamaan itseään. Mitään Dunbarin tarkoittamaa ”luonnollista” kattoa ei tällöin tule vastaan – paitsi käyttäjien kokonaismäärä – koska kyse on täysin eri tilanteesta kuin molemminpuolisissa ihmissuhteissa. Tällaisissa otoksissa mediaaniluku kuvaa herkästi kasvavaa keskiarvoa paremmin ”tavallisen” ihmisen tyypillistä suhteiden määrää.

Jos katsotaan some-palveluita, jotka keskittyvät selkeämmin verkostoitumiseen kuin kaveripiirin väliseen viestintään, niin Twitterissä keskimääräinen seuraajamäärä on 208. Suunnilleen 30 %:illa seuraajia on alle 100. Pewin mukaan amerikkalaisteineillä oli Twitterissä keskimäärin vain 95 seuraajaa. Lukemia pienentää epäilemättä se, että Twitterin yli 1,3 miljardista rekisteröityneestä käyttäjätunnuksesta aktiivisia käyttäjiä on todellisuudessa vain n. 320 miljoonaa. Tämä kertoo karusti Twitterin korkeasta aloituskynnyksestä.

LinkedIn on bisneshenkisen verkostoitumisen keskus. Sen käyttäjillä on erään laskelman mukaan keskimäärin noin 390 kontaktia. Kuvaavaa kuitenkin on, että LinkedInissä on teknisesti rajoitettu kontaktimäärä 30 000:een, eikä sekään riitä kaikille.

Toinen ääripää: lähin kaveripiiri

Mikä sitten on pienin olemassa oleva sosiaalinen piiri? Dunbarin alkuperäisessä mallissa se on noin viiden henkilön ydinpiiri, joka koostuu puolisosta, perheestä ja tärkeimmistä kavereista. Seuraavaksi laajempi on lähipiiri, johon kuuluu esimerkiksi samaan kaveriporukkaan kuuluvat tai samalla luokalla olevat.

Jo aiemmin on tiedetty, että Snapchatia käytetään nuorten keskuudessa nimenomaan parhaiden kavereiden väliseen viestintään. En ollut kovin yllättynyt, että erään tutkimuksen mukaan n. 40 % tutkimukseen osallistuneista viesti Snapchatissä vain 1-6:n henkilön kanssa. Keskimäärin Snapchatin kautta viestittiin n. 14:n henkilön kanssa. Vain ani harvalla lukema oli yli 20.

Jos/kun WhatsAppista saadaan jossain tutkimuksessa aktiivisten kontaktien keskiarvo- tai mediaanilukuja, niin en ihmettelisi, jos ne olisivat hyvin saman kaltaisia kuin Snapchatissa. Toisaalta WhatsAppissa monilla käyttäjillä on ”vähemmän tuttujenkin” ryhmiä, joka voisi nostaa lukemat lähemmäksi 50:tä.

Myöhemmin Dunbarin on lisännyt vielä ”ydinpiiriäkin” pienemmän piirin, jonka koko on hieman erikoisesti 1,5 henkilöä. Tätä hän on selittänyt sillä, että ihmisillä on tyypillisesti yksi tärkein ihmissuhde: puoliso tai paras kaveri. Jotkut – Dunbarin mukaan ehkä nimenomaan naiset – pystyvät ylläpitämään samaan aikaan kahta ”tärkeintä” ihmissuhdetta, mikä selittäisi lukeman 1,5 (1:n sijasta). Tätä tukisi sekin, että useissa tutkimuksissa on havaittu naisten olevan ylipäätään hieman sosiaalisempia ja omaavan tyypillisesti laajemman sosiaalisen verkoston kuin miehet.

Lopuksi on huomautettava, että Dunbarin pohjavire koko mallille on teoreettinen viehtymys matemaattiseen kaavaan: 1,5 x ~3 ≈ 15 × ~3 ≈ 50 × ~3 ≈ 150 jne. On hieman kyseenalaista, missä määrin hän pyrkii toteuttamaan tätä tutkimuksissaan. Kuitenkin se tuntuu saavan ihmeen hyvin tukea muidenkin tutkimuksista ja tilastoista. Ja joka tapauksessa se on toimiva malli kuvaamaan, millaisiin sosiaalisiin piireihin ihmisten välinen vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa rakentuu.

Lisäys 28.1.2016:

Sattumoisin olin aiemmin päätynyt kuvaamaan eri some-palvelujen käyttöä tasoilla 1) yksityinen, 2) puolijulkinen, 3) julkinen – mikä ajatuksena osui melko hyvin yksiin Dunbarin mallin kanssa (tämä aiempi kuva löytyy esityksestä slidestä nro 27). Kun lisään kuvaan vielä Dunbarin mainitseman n. 5 henkilön ydinpiirin, niin se näyttää tältä:

some-piirit-dunbar

Mielestäni aika havainnollinen kuva, vai mitä mieltä olette?

No, ehkä Instagramin pitäisi olla kuvassa hieman sisempänä ja muidenkin sijoittelusta voidaan keskustella, mutta antaa sen nyt olla noin. Kyse kun on kuitenkin vain käytännöllis-teoreettisesta mallista, ei eksaktista totuudesta.



No Responses Yet to “Sosiaalisen median tilannekatsaus ja Dunbarin sosiaaliset piirit”

  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: