Pitääkö kännyköiden ja sosiaalisen median käyttö kouluissa kieltää lailla?

Alla oleva kirjoitus on luku Open somekirjasta vuodelta 2017 (PDF). Julkaisen tekstin muistutuksena siitä, etteivät kännyköiden ja somen aiheuttamat ongelmat kouluissa ole uusia. Toisaalta myös keinot niiden ratkaisemiseen ovat olleet tiedossa kaikki nämä vuodet.

Voidaan kysyä, monessako koulussa pelisääntöjä on pyritty tekemään yhdessä oppijoiden kanssa. Opetussuunnitelmaan näiden asioiden käsittely myöskin sisältyy.

Kännyköiden käyttöön oppitunneilla liittyvät ongelmat eivät ratkea uuden lain säätämisellä. Kännykkäongelma voidaan ratkaista vain kouluissa. Kukaan ei pysty tekemään sitä rehtorin ja opettajien puolesta. Valitettavasti.

Alla olevassa kirjoituksessa esitin siis vuonna 2017 yhden mahdollisen – ja mielestäni edelleen ajankohtaisen – keinon kännykkäongelman ratkaisemiseen kouluissa. Tekstin kirjoittamisen jälkeen kännyköiden aiheuttamat ongelmat ovat tosin pahentuneet, minkä takia minun oli tehtävä yksi lisäys alkuperäiseen tekstiin. Siitä huolimatta kannustan ottamaan oppijat ja vanhemmat mukaan pelisääntöjen pohtimiseen.

Yhteisten pelisääntöjen laatimisen tueksi kännyköiden häiritsevä käyttö voidaan kieltää koulun järjestyssäännöissä – kuten OPH:n järjestyssääntöjen laatimisen ohjeessa on linjattu jo vuonna 2016. Asiaan kannattaa puuttua heti, eikä odottaa jonkun muun ratkaisevan sitä koulun puolesta – mitä he eivät voi tehdä.

Kännyköiden täyskieltoa tärkeämpää on saada oppijat pohtimaan kännykän käytön pelisääntöjä.

Opettajat ja oppijat laatimaan koulun yhteisiä somen pelisääntöjä

Kun pelisääntöjä lähdetään tekemään, on ensimmäinen askel päättää, millä kokoonpanolla se tehdään ja kenelle pelisäännöt on tarkoitettu. Ovatko tekijöinä opettajat, oppijat, vanhemmat vai kaikki yhdessä? Koskevatko pelisäännöt vain oppijoita vai myös opettajia?

Sitäkin voidaan pohtia, onko kyse säännöistä, ohjeista, suosituksista, periaatteista tai kenties jostakin muusta. Jokaisella sanalla on oma merkityksensä, joka vaikuttaa siihen, millainen lopputulos syntyy. Myös oppijoiden ikätaso vaikuttaa. Nuorempien kanssa tarvitaan selviä sääntöjä, kun taas vanhempien ja aikuisikään ehtineiden oppijoiden kanssa puhutaan enemmänkin ohjeista ja suosituksista kuin tiukoista säännöistä. Suosittelen keskustelemaan näistä kysymyksistä ensin opettajien kesken ja ratkaisemaan pelisääntöjen tekotavan yhdessä.

Yksi lähtökohta pelisääntöjen laadinnassa on selvä: ylhäältä annettuihin sääntöihin ei yleensä olla halukkaita sitoutumaan. Sama pätee niin opettajiin kuin oppijoihin. Jos säännöt annetaan valmiina, niitä pidetään ulkopuolelta tulevana määräilynä, jota ei koeta omaksi, eivätkä ne todennäköisesti vastaa kovin hyvin käytännön tarpeisiin.

Kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mihin pelisääntöjä tarvitaan: toisaalta häiriöiden ja asiattomuuksien ennaltaehkäisyyn – rauhallisen ja turvallisen oppimisympäristön rakentamiseen – ja toisaalta tarkoituksenmukaisen opetuskäytön mahdollistamiseen. Ensiksi mainitussa asiantuntijoita ovat oppijat ja jälkimmäisessä opettajat.

Suosittelen lämpimästi antamaan oppijoille tehtäväksi pohtia, mitä sääntöjä koulussa tarvitaan kännyköiden ja sosiaalisen median käyttöön. Hyviä lähtökohtia ovat edellä esitetyt netiketti, reilun somen säännöt ja kuvaamiseen liittyvät ohjeet. Tarkoituksena on samalla se, että oppijat oppisivat arvioimaan oman ja muiden käytöksen syitä ja seurauksia. Sääntöjä laadittaessa kannattaa nostaa esiin myös sosiaalisen median käyttötarkoituksia opetuksessa, kuten ryhmätyöskentely, tiedonhaku, oman oppimisen dokumentointi, sometaitojen oppiminen ja niin edelleen. Oppijoilla on varmasti hyviä ideoita näistäkin.

Kun oppijoille annetaan vaikutusvaltaa yhteisten pelisääntöjen laadintaan, he kokevat, että heidän mielipiteitään arvostetaan. Sama pätee myös alaikäisten oppijoiden vanhempiin: jos heidät voidaan ottaa mukaan periaatteiden pohdintaan, sen parempi.

Vastaavasti opettajien tehtävänä on pohtia, millaiset sääntöjen tulee olla, jotta ne mahdollistavat sosiaalisen median käytön opetus- ja oppimistarkoituksissa. Opettajien näkökulmasta on tärkeää, että pelisäännöt jättävät tilaa omien pedagogisten ideoiden toteuttamiseen. Kun lähtökohdaksi otetaan somen opetuskäyttö ja se, että opettaja ensisijassa päättää milloin ja mihin tarkoituksiin somea ja oppijoiden omia mobiililaitteita käytetään, ei ole tarpeen tehdä erillistä kieltolistaa.

Ongelmatapauksissa voidaan totta kai kieltää kännyköiden käyttö väliaikaisesti. Kiellon voi perustella tapauskohtaisesti, jos kännykät ovat aiheuttaneet järjestyshäiriötä tai haittaa opetukselle. Välitunneilla voidaan puuttua kännyköiden epäasialliseen käyttöön ja kiusaamistapauksiin. Täyskielto oppitunneilla olisi kuitenkin opetussuunnitelmien tavoitteiden vastainen.

Lisäys 10.4.2024: Nykyisin käytännössä toimiva malli on kieltää kännyköiden käyttö oppitunneilla muutoin kuin silloin, kun niitä käytetään opetustarkoituksessa. Tämä voidaan tehdä ottamalla käyttöön ns. kännykkäparkki tai edellyttämällä, että puhelimet ovat äänettöminä repuissa tms. Kännykkäparkista muodostuu nopeasti oppijoiden hyväksymä normaali käytäntö – kunhan myös kaikki opettajat edellyttävät sitä.

Pelisääntöjen työstäminen voidaan aloittaa luokka- ja ryhmätasolta ja edetä sitten koko koulun tasolle. Tarkoitus ei ole tehdä täydellistä listaa kaikista mahdollisista somen käyttöön liittyvistä asioista vaan lyhyt kooste tärkeimmiksi koetuista asioista.

Työskentelyssä on tärkeää avoimuus ja laaja osallistaminen. Tavoitteena on, että kaikki ne, joita säännöt koskevat, pääsevät vaikuttamaan niiden sisältöön. Kyse on samaan aikaan pelisääntöjen juurruttamisesta: kun periaatteista sovitaan yhdessä, ei kenelläkään pitäisi olla niistä jälkikäteen nokan koputtamista. Koulussa on huomioitava lisäksi oppijoiden vaihtuvuus: prosessi on syytä käydä uudestaan läpi aina muutaman vuoden välein.

Kun pelisäännöt ovat valmiina, ne voidaan hyväksyttää oppilaitoksen johdolla ja julkistaa ne virallisenakin päätöksenä, mikä tuo yhteisesti tehdyille linjauksille vielä viimeisen painoarvon.

Sosiaalisen median pelisääntöjen laadinnan vaiheet voivat näyttää esimerkiksi tältä:

1. Opettajien yhteinen pohdinta ja työskentelyn valmistelu.
2. Luokka-/ryhmäkohtainen pelisääntöjen laadinta, esimerkiksi 10 tärkeintä
   sääntöä.
3. Tuotosten yhdistäminen koulun yhteisiksi pelisäännöiksi.
4. Johdon hyväksyntä lopputulokselle.
5. Pelisääntöjen julkistaminen.

Alaikäisten oppijoiden vanhemmat mukaan
pelisääntöjen laadintaan

Alaikäisten oppijoiden vanhemmat kannattaa kutsua mukaan pelisääntöjen tekoon. Näin on perusteltua tehdä etenkin silloin, kun opetuksessa käytetään oppijoiden omia laitteita. Vanhemmat ovat kiinnostuneita kuulemaan ja kertomaan omankin mielipiteensä, miksi ja miten ehkä satojenkin eurojen arvoisia laitteita oppitunneilla käytetään.

Sopivia tilaisuuksia vanhempien osallistamiseksi pelisääntöjen laadintaan ovat vanhempainillat. Kännykkä- ja someaiheinen vanhempainilta herättänee tavallista enemmän mielenkiintoa, sillä samoin kuin opettajat, myös vanhemmilla on tarve saada ajantasaista ja luotettavaa tietoa sosiaalisesta mediasta. Monella aikuisella on vain vähän tietoa lapsensa käyttämistä somepalveluista. Toisaalta vanhemmille tarjoutuu tervetullut tilaisuus päästä keskustelemaan muiden vanhempien kanssa sosiaalisen median käytöstä ja siihen liittyvistä yhteisistä linjauksista.

Vanhemmat ovat avainasemassa havaitsemaan sosiaalisen median palveluissa tapahtuva kiusaaminen. Näin ei tapahdu, jos vanhemmat eivät keskustele lastensa somen käytöstä ja valvo sitä. Opettajien kannattaa tietoisesti pyrkiä saamaan vanhemmat mukaan luomaan turvallista oppimisympäristöä myös oppilaiden keskenään käyttämien sosiaalisen median ryhmien ja kanavien osalta. Useimmissa tapauksissa somessa tapahtuva kiusaaminen liittyy koulukiusaamiseen, minkä vuoksi on tärkeää, että opettajien ja vanhempien yhteistyö toimii.

Koulun ja kodin välisessä yhteistyössä käytetään jo laajasti esimerkiksi Wilmaa, jota voidaan pitää osittain myös sosiaalisen median palveluna. Wilman käyttö ei ole ollut kitkatonta, joten senkin käytöstä kannattaa sopia yhteisiä toimintatapoja.

Wilmaa ja muita somepalveluita, kuten wikejä ja blogeja, voidaan käyttää apuna myös koulun sosiaalisen median pelisääntöjen teossa ja vanhempien osallistamisessa. Muutenkin sosiaalisen median palvelut avaavat uusia mahdollisuuksia kodin ja koulun yhteistyöhön.

Kuvat: Copilot / DALL-E 3

7 kysymystä TikTokiin liittyvistä huolista

Vastasin erään toimittajan haastattelupyyntöön TikTokista. Juttu on julkaistu tänään useissa Hilla Groupin sanomalehdissä kuten esim. Keskipohjanmaassa.

Julkaisen alla haastattelun kysymykset ja vastaukset. Aihe liittyy tällä viikolla vietettävään koulujen ja uutismedian uutisten viikkoon. Pyrin ottamaan nuoret huomioon vastauksissani.

Avaan näin, miten tällaiset uutisjutut syntyvät. Yleensä lukijat näkevät vain lopullisen jutun – eivät taustalla olevaa asian laajempaa käsittelyä. Toimittaja voi esimerkiksi pyrkiä poimimaan lukijoita kiinnostavat seikat sekä liittää ne osaksi muista lähteistä koostamaansa juttua.

1. Tiktok tunnetaan etenkin koukuttavuudestaan. Miksi se on niin koukuttava?

Netin ja somen koukuttavuus on tuttu ilmiö jo 2000-luvun alusta lähtien ja sitä aiemminkin. Aivotutkimuksesta tiedetään, että taustalla on aivojen taipumus luoda riippuvuus asioihin, jotka tuottavat helposti mielihyvää. 

TikTok on tehty koukuttamaan, jotta käyttäjät viipyisivät palvelussa mahdollisimman pitkään. Kyse ei niinkään ole erikoisen hyvästä suosittelualgoritmista, sillä TikTokin For You -algoritmi on hyvin samankaltainen kuin muissakin somepalveluissa – ehkä vain kapeammin harvoihin aiheisiin keskittyvä.

TikTokin koukuttavuus perustuu sen kykyyn tuottaa loputtomasti kiinnostavia ärsykkeitä ja palkintoja: pienellä peukalon liikkeellä saa aina uuden videon nähtäväksi. Tällaiseen mielihyvän kierteeseen syntyy pian tunneside, johon käyttäjä saattaa ehkä aluksi paeta tylsiä hetkiä, mutta lopulta kyse voi olla voimakkaasta riippuvuudesta.

2. Miksi se koukuttavuus ei ole vain kiva ja hyvä asia?

Koukuttavuudella on kahden tyyppisiä haittavaikutuksia. Ensinnäkin aivoilla on taipumus luoda rutiineja tiettyjen asioiden tekemiseen. Jos totumme samaan kiinnostavia sisältöjä etupäässä TikTokin (ja muiden somepalvelujen) kautta, se saattaa korvata tiedonhaun ja oppimisen kannalta hyödyllisempiä keinoja saada laadukasta tietoa. Netin ja somen käytön lisääntyminen on näkynyt jo pitkään lukemisen vähenemisenä ja sitä kautta suomalaisnuorten lukutaidon heikentymisenä, mikä tulee esille esimerkiksi PISA-tutkimuksissa.

TikTokin kohdalla nähdään, että se on muuttanut lasten ja nuorten suosimia uutislähteitä ja sitä kautta uutismaisemaa eli sitä, millaisia sisältöjä he saavat ajankohtaisista asioista. Eilen uutisoitiin Uutismedian liiton teettämän kyselyn tulos, jossa TikTok oli jo 49 %:ille 13-18-vuotiaista tärkein uutiskanava.  

Näin TikTok on korvaamassa perinteisempiä uutiskanavia. Tuloksena nuoret seuraavat vähemmän Journalistin ohjeisiin sitoutuneiden tiedotusvälineiden ja ammattitoimittajien tekemiä uutisia, sillä heitä TikTokissa on vain vähän.

Toiseksi koukuttavuus voi johtaa ylettömän suureen ruutuaikaan ja riippuvuuteen. Jos nuori on puhelimella esimerkiksi 6-10 tuntia päivässä, ei vuorokauteen enää juuri mahdu koulupäivän jälkeen hyvinvointia tukevia asioita kuten harrastuksia, liikuntaa, ulkoilua tai edes yhteistä aikaa kavereiden ja perheen kanssa. Tästä lisää esim. aiemmassa blogikirjoituksessani.

Itse asiassa nuoret (67 %) haluaisivat viettää enemmän aikaa kavereiden kanssa ilman sosiaalista mediaa – tämä käy ilmi Unelmien some -kyselystä v. 2021. Silti 82 % odotti, että nuoret käyttävät enemmän aikaa somessa viiden vuoden päästä. Edellä linkittämässäni blogijutussa on tilastoja, joista käy ilmi nuorten yhä kasvava ruutuaika. Mielestäni on tärkeää huomata, että someen käytetyn ajan kasvu ei ole nuorten oma toive, vaan se näyttää johtuvan nimenomaan sovellusten koukuttavuudesta – ja siinä TikTok on pahimmasta päästä. 

Pahimmillaan koukuttavuus voi johtaa ns. ongelmalliseen somen käyttöön ja vakavaan riippuvuuteen. Siitä on kyse silloin, kun somen käyttö haittaa muuta elämää. Tavallisimmin tähän liittyy vähentynyt yöuni, joka aiheuttaa väsymistä opinnoissa/töissä. Edellä blogijutussa on kouluterveyskyselyn ja parin muun tutkimuksen tuloksia tähän liittyen. Ongelmalliseen somen käyttöön on tutkimuksissa liitetty mm. päänsärky, niska- ja hartiavaivat, alavireisyys, hermostuneisuus, ärtyneisyys, useiden terveysongelmien kertyminen, fyysinen passiivisuus, yksinäisyys, alhainen arvio omasta terveydestä, aamuinen väsymys ja lyhyet yöunet.

Someriippuvuudesta lisää myös esim. Pelituen sivustolla.

3. Mitä riskejä Tiktokin käyttöön liittyy? Tietoturva, disinformaation leviäminen, se koukuttavuus, Kiina-näkökulma…

Monissa selvityksissä on todettu, että TikTokissa on runsaasti virheellistä tietoa eli mis- ja disinformaatiota. Esimerkiksi vuonna 2022 tehdyssä selvityksessä TikTokissa todettiin olevan vääriä ja harhaanjohtavia väitteitä, kun palvelussa haettiin sisältöjä, jotka liittyivät mm. Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalitulokseen, koronavirukseen, Ukrainaan ja ilmaston lämpenemiseen. 

Disinformaation aiheet vaihtuvat ajankohtaisten uutistapahtumien mukaan. Olipa kyseessä mikä tahansa maailman konflikti voi odottaa, että TikTokissa levitetään pian siihen liittyvää väärää tietoa sekä suoranaista propagandaa. Esimerkkejä on vaikkapa venäläisistä Wagner-joukoista sekä Israelin ja Hamasin välisestä konfliktista.

Viime vuonna tehdyssä selvityksessä puolestaan havaittiin, että TikTokissa leviää väärää tietoa jopa aivan arkipäiväisistä tuotemerkeistä. Analysoiduista 520 videosta 14 %:issa havaittiin vääriä tai harhaanjohtavia väitteitä. 

Suomen presidentinvaaleissa TikTokissa on nähty esimerkiksi harhaanjohtavasti leikattuja ja yhdisteltyjä videoklippejä vaalitenteistä sekä pilailu- tai ehkä pikemminkin pilkkaamistarkoituksessa tehtyjä deepfake-kokeiluja. Esimerkiksi Faktabaari opastaa lähdekriittisyyteen TikTokissa vaalien aikana.

Oma lukunsa on TikTokin tietoturvahuolet. Käytännössä sovellus on tehty niin, että se pyrkii saamaan käyttäjän laitteesta kaiken sen tiedon, mitä käyttäjä sallii ja mitä käyttöjärjestelmä ei teknisesti estä. Vaikka TikTok on pyrkinyt kiistämään tietojen päätymisen Kiinaan, sen omillakin sivuilla sanotaan, että tietoja voidaan ”etäkäyttää” Kiinasta. Lisää näistä tässä blogijutussani.

Kiinalaisomistusta pidetään riskinä pääasiassa siksi, että kyseessä on autoritäärinen maa, jossa perus- ja ihmisoikeuksia (joihin myös yksityiselämän suoja kuuluu) ei suojata lainsäädännössä samaan tapaan kuin Suomessa tai EU:ssa, sekä siksi, että Kiina saattaisi jossain tilanteessa käyttää tietoja hyväkseen omissa pyrkimyksissään. Nuorenkin kannattaa miettiä, mitä tietoja haluaa millekin taholle itsestään luovuttaa, jos tulevaisuudessa siintää haave työpaikasta esimerkiksi poliisissa, puolustusvoimissa, ministeriöissä tai politiikan parissa.

4. Miten nuori voi käyttää Tiktokia mahdollisimman turvallisesti – vai onko sen turvallinen käyttö edes mahdollista?

TikTokin käyttöön on kaksi suhteellisen turvallista tapaa:

A) Nettiselaimella

• Ilman kirjautumista
• Älä anna mitään suostumuksia, joita TikTok pyrkii kysymään
• Tyhjennä selaimen eväste- ja muu muisti käytön jälkeen
• Näin tehtynä TikTok ei juurikaan pysty profiloimaan sinua ja sen algoritmi toimii ns. puhtaasti ilman käyttäjädataan perustuvaa suosittelua.
• Huomaa, että selaintunnisteiden avulla TikTok pystyy yhdistämään ei-kirjautuneen käyttäjän TikTok-käyttäjätunnukseen, jos TikTokia on aiemmin käytetty samalla selaimella kirjautuneena. Tällöin ei-kirjautuneena ei ole suojassa TikTokin profiloinnilta.

tai

B) Erillisellä kännykällä

• Älä yhdistä kirjautumista muihin somepalveluihin, vaan kirjaudu suoraan sähköpostiosoitteella tai puhelinnumerolla (huomaa, että nekin tosin ovat tunnistetietoja, joilla TikTok hakee sinusta lisätietoa muista lähteistä).
• Älä anna TikTokille mitään tarpeettomia käyttölupia – älä varsinkaan yhteystietoja.
• Älä tallenna samaan puhelimeen muiden ihmisten yhteystietoja tai muita henkilötietoja.
• Älä tallenna samaan laitteeseen myöskään muita tärkeitä tai salaisia tietoja/tiedostoja.
• Älä käytä samaa puhelinta mihinkään muihin työasioihin.
• Älä asenna puhelimeen muita sovelluksia, joiden kautta laitteelle voisi tallentua edellä mainittuja tietoja, jotka voisivat siten edelleen välittyä TikTokille.
• Älä lisää laitteelle muita käyttäjätunnuksia.
• Älä kirjaudu laitteella verkkoihin, joissa on salassa pidettäviä tietoja saatavilla sillä tunnuksella, jolla verkkoon kirjaudutaan.
• Kun TikTokia käytetään kirjautuneena, sovellus kerää käyttäjästä dataa kuten edellä on kuvattu ja algoritmi alkaa suositella sisältöjä sen mukaisesti.

5. Kuinka todennäköisenä pidät, että Tiktok kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan jotenkin EU:ssa (ja USA:ssa) tuon Kiina-yhteyden ja tietoturvakysymysten vuoksi?

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä digipalveluita koskevat asetukset (mm. DSA) antavat mahdollisuuksia puuttua nettijättien kuten TikTokin toimintaan, jos sen nähdään olevan jonkin lain vastainen. Tietosuojan osalta mekanismit ovat samankaltaisia kuin miten aiemmin on puututtu esimerkiksi Metan toimintaan: yhtiölle voidaan antaa sakkoja, huomautuksia ja määräyksiä saattaa henkilötietojen käsittely sääntelyn mukaiseksi.

TikTok on jo jäänyt kiinni tietosuojarikkeistä. Se sai viime vuonna 345 miljoonan euron sakot lasten henkilötietojen käsittelyn rikkomuksista. 

Suomen tietosuojavaltuutetun ja Euroopan tietosuojaneuvoston puheenjohtajan Anu Taluksen mukaan TikTokin muuta henkilötietojen käsittelyä tutkitaan parhaillaan.

Vaikka TikTok nyt onkin EU:n tietosuojaviranomaisten tutkinnassa, ei ole todennäköistä, että koko palvelu kiellettäisiin. Kielto voisi tulla kyseeseen vasta muiden toimenpiteiden jälkeen, jos TikTok ei tekisi viranomaisten vaatimia parannuksia tietosuojaan. Tähän menisi parhaassakin tapauksessa useita vuosia.

6. Jos olisit itse 10-17-vuotias nuori, käyttäisitkö Tiktokia? Entä antaisitko tuon ikäisen lapsesi käyttää?

En suosittele TikTokin käyttöä minkään ikäisille johtuen sen koukuttavuudesta, disinformaatiosta, alaikäisille muutenkin sopimattomasta sisällöstä sekä tietosuojaongelmista, jotka eivät koske vain käyttäjää itseään, vaan myös kännykkään tallennettuja muiden ihmisten tietoja. Osoittaa kypsyyttä asettaa edelle oma hyvinvointi sekä oma ja muiden tietosuoja. 

Vanhempana en anna alle 13-vuotiaiden käyttää TikTokia. Sitä vanhemmat omat lapseni ovat tehneet itse päätöksen olla asentamatta TikTokia. Nuorten kuulee usein kommentoivan asiasta esimerkiksi niin, että ”TikTok on syöpä” ja että ”TikTok pilaa jonnet”, millä viitataan nuorempiin lapsiin.

7. Miten Tiktokissa voi tietää, mikä siellä kerrottu on totta ja mikä ei?

Olipa kyse mistä tahansa netti- tai somesisällöstä, kannattaa aina miettiä, voiko sisältöön luottaa – eli arvioida se kriittisesti. Nämä kolme faktantarkistajien kysymystä auttavat jo pitkälle:

1) KUKA sisällön on julkaissut? Jos julkaisija ei esiinny omalla nimellään, se voi viitata siihen, ettei hän halua joutua vastuuseen julkaisuistaan. Toisaalta jos tekijä tiedetään, voi yrittää selvittää, onko hän alan asiantuntija, ja onko hänellä jotain erityisiä tavoitteita toiminnassaan.

2)  MITÄ TODISTEITA väitteiden tueksi on esitetty? Omilta kouluajoilta ehkä tärkein oppi äidinkielen opettajalta oli toteamus, että ilman perusteita väite on tyhjä. Perusteettomiin eli ilman lähteitä tai muita todisteita oleviin väitteisiin ei kannata uskoa tai tuhlata aikaansa.

3) MITÄ MUUT lähteet sanovat asiasta? Kannattaa hakea tietoa luotettavista lähteistä kuten tutkimuslaitoksilta, tutkijoilta ja vaikkapa Wikipediasta, jossa artikkeleiden lähdeluettelot auttavat eteenpäin. Näin saa paremman ja monipuolisemman kuvan asiasta. Jos somessa kerrottu eroaa selvästi muiden lähteiden kertomasta, se ei todennäköisesti ole totta, vaan disinformaatiota.

Uutisten seurannassa on viisainta seurata sellaisia kanavia ja lähteitä, joiden voi odotusarvoisesti olevan luotettavia. Tällä tarkoitan JSN:n Journalistin ohjeisiin sitoutuneita tiedotusvälineitä. Tämä on itse asiassa helpoin keino välttää disinformaatiota ja saada pääasiassa luotettavia uutisia.

Journalistin ohjeet ovat toimittajien eettinen säännöstö, joka antaa myös lukijalle tietyn takuun uutisen laadusta. Niihin kuuluu myös lukijan oikeus pyytää oikaisua, jos tiedotusväline on julkaissut suoranaisen virheen. Edelleen jos tiedotusväline ei korjaa virhettä perustellusta oikaisusta huolimatta, lukija voi kannella Julkisen sanan neuvostoon. Olin itse edelliset kolme vuotta JSN:ssa yleisön edustajana käsittelemässä kanteluita. Kantelut tutkitaan huolellisesti, jonka jälkeen niistä tehdään päätös Journalistin ohjeiden perusteella. 

TikTokin tietoturva ja tietosuoja – tämä kaikki on pielessä

Suojelupoliisi varoitti tänään TikTokin käytöstä hyvin selväsanaisesti. Lainaus Ylen jutusta:

Suojelupoliisi pitää mahdollisena, että lyhytvideosovellus Tiktokin käyttäjien tietoja vuotaa Kiinan turvallisuusviranomaisille.

Supo huomauttaa Ylelle, että Kiinan lain mukaan jokainen kiinalainen yritys ja henkilö joutuu tarvittaessa avustamaan maan tiedusteluviranomaisia.

Näin ollen Kiinan tiedusteluviranomaisilla on halutessaan pääsy Tiktokin käyttäjien tietoihin riippumatta palvelun omistajayrityksen Bytedancen näkemyksistä tai toiveista.

Varoituksesta huolimatta Supo ei ota kantaa, mihin kaikkiin puhelimen tietoihin TikTok-sovelluksen kautta esimerkiksi Kiinan viranomaisilla voisi olla pääsy. Siksi moni varmaan nyt ihmettelee, miksi TikTokista näin kovasti varoitetaan ja mitkä tiedot ovat oikeasti vaarassa.

Koulutan jatkuvasti kuntien ja muiden organisaatioiden tietosuojavastaavia sekä teen tietosuoja-arviointeja eri sovelluksista ja verkkopalveluista. Lisäksi olen kouluttanut eri tahoja myös informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja siltä suojautumiseen. TikTokiin liittyvät tietoturva- ja tietosuojamurheet ovat tulleet eri yhteyksissä siksi hyvinkin tutuiksi.

Mitä tietoja TikTok kerää kännykästä?

Lähdetään liikkeelle siitä, mitä tietoja TikTok kertoo käsittelevänsä – missä ei suinkaan ole kaikki, mutta tästä saa käsityksen, kuinka paljon TikTok ikään kuin myöntää avoimesti. Tiedot löytyvät TikTokin tietosuojaselosteesta, joka on päivitetty viimeksi 19.11.2023.

Aloitetaan käyttäjän itsensä antamista tiedoista:

• Profiilin tiedot: syntymäaika, käyttäjätunnus, sähköpostiosoite ja/tai puhelinnumero, salasana. Tapauskohtaisesti muita tietoja kuten profiiliin lisätty elämäkerta ja profiilikuva.
• Käyttäjän sisältö: jaetut valokuvat, videot, äänitallenteet, livestriimit, kommentit, aihetunnisteet, palautteet, arvostelut sekä näiden metatiedot.
• Laitteen leikepöydän sisältö sovellusta käytettäessä (!).
• Sijaintitiedot, jos sijainti lisätään julkaistuun sisältöön.
• Suorat viestit: viestit muiden käyttäjien kanssa ja niiden metatiedot kuten lähetys-, vastaanotto- ja lukemisajankohdat. Chat-viestit kauppiaiden ja virtuaaliassistenttien kanssa.
• Yhteystiedot, jos yhteystiedoille annetaan käyttölupa: nimet, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet (!).
• Sosiaaliset verkostot, jos haet käyttäjiä muiden somepalvelujen kautta, TikTok tallentaan niistä löytyvät sinun ja verkostojesi jäsenten profiilitiedot (!).
• Ostotiedot:  tiedot ostoksesta tai maksutapahtumasta, kuten maksukorttitiedot, laskutus-, toimitus- ja yhteystiedot sekä ostetut tuotteet.
• Kyselyt, tutkimukset ja myynninedistämistoimet: annetut tiedot, jos osallistut kyselyyn, tutkimukseen, kampanjaan, kilpailuun, markkinointikampanjaan tai tapahtumaan, jonka TikTok järjestää tai jota se sponsoroi.
• Tiedot, jotka liittyvät yhteydenpitoon TikTokin ja käyttäjän välillä. Samoin TikTokin verkkolomakkeiden kautta välittyvät tiedot.

Lisäksi TikTok kertoo keräävänsä automaattisesti seuraavat tiedot:

• Tekniset tiedot: laitetta ja verkkoyhteyttä koskevat tiedot, kuten laitteen malli, käyttöjärjestelmä, näppäinpainalluksien tapa ja rytmi, IP-osoite ja järjestelmän kieli. Virheraportit ja suorituskykyä koskevat lokitiedot. Laite- ja käyttäjätunnuksen ”kaltaiset tiedot”, joilla tunnistetaan toiminta eri laitteilla (!).
• Sijaintitiedot: Arvioitu sijainti SIM-kortin ja IP-osoitteen perusteella. Lisäksi arkat GPS-sijaintitiedot, jos TikTokille annetaan sijainnin käyttöoikeus (!).
• Käyttötiedot: Miten Tiktokia käyttää, mitä sisältöjä katsoo, kuinka kauan ja usein käytät Tiktokia, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa, hakuhistoria Tiktokissa sekä asetukset.
• Sisällön ominaisuudet: Tiktok tunnistaa esineitä ja maisemia, kasvoja ja ruumiinosia kuvista ja videoista sekä niiden sijaintia ja puheen sisältöä tekstin muodossa (!).
• Johdetut tiedot: TikTok päättelee esimerkiksi ikäryhmän ja sukupuolen sekä kiinnostuksen kohteita muista kerätyistä tiedoista (!).
• Evästeet ja vastaavat seurantatekniikat: TikTok kertoo käyttävänsä näitä kieliasetuksen muistamiseen, ja sen varmistamiseen, ettei samoja videoita näytetä useita kertoja, turvallisuussyistä sekä markkinointitarkoituksiin (!).

Lisäksi TikTok kerää muista lähteistä seuraavia tietoja:

• Mainontaan, mittaamiseen ja muihin kumppaneihin liittyvät tiedot: Mainostajat, mittaus- ja muut kumppanit jakavat tietoa Tiktokille muista sovelluksista ja verkkosivustoilla, kuten mainonnan mobiilitunnuksia, hajautetut sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot ja evästeet, sekä tapahtumatietoja toiminnasta muissa verkkosivuilla ja sovelluksissa (!).
• TikTok Pixel -seurantaskriptin kautta suoraan kerätyt tiedot muilta verkkosivustoilta ja sovelluksista (!).
• Kauppiaiden, maksupalveluntarjoajien ym. välittämät tiedot: esim. maksuvahvistustietoja ja tuotteiden toimitustietoja.
• Kolmansien osapuolten alustojen välittämät tiedot: Jos käytät Tiktokiin rekisteröitymiseen Facebookia tai Googlea, jakavat nämä tietoja Tiktokille, kuten sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja julkisen profiilin. Synkronoidut yhteystiedot muilta alustoilta – myös silloin, kun joku toinen käyttäjä jakaa sinun tietojasi TikTokille (!). Jakopainikkeiden kautta TikTOkille välittyvät tiedot muilta alustoilta.
• Muut lähteet: TikTok ”saattaa” kerätä tietoja myös muilta organisaatioilta, yrityksiltä, henkilöiltä ja muilta tahoilta, esimerkiksi julkisista lähteistä. viranomaisilta, ammattijärjestöiltä ja hyväntekeväisyysjärjestöiltä (!).

Pelkästään tässä listassa, jonka TikTok avoimesti kertoo, on todella runsas kattaus tietoja käyttäjien profiloimiseen. Jokaista huutomerkillä (!) merkittyä kohtaa kannattaa miettiä tarkemmin, että haluaako todella kyseisten tietojen päätyvän TikTokille ja Kiinaan. Tästä listasta olisi jo yksinään paljon kysyttävää, mutta yritän pitää tämän lyhyenä, joten mennään eteenpäin.

Tietoturvayhtiön raportti: Mitä muita tietoja TikTok pyrkii saamaan puhelimesta?

Internet 2.0 -tietoturvayhtiö arvioi eri sovellusten tietoturvallisuutta tekemällään lähdekoodiskannerilla, joka yksinkertaisesti käy sovelluksen lähdekoodin läpi ja etsii sieltä tunnistettuja riskejä ja datankeräystoimintoja.

Vuosi sitten julkaistussa raportissa TikTok sai arvioiduista sovelluksista kaikkein korkeimmat riskipisteet. Se sisälsi 63 % tutkituista riskeistä. Lähes samoihin riskipisteisiin ylsi venäläinen VK-yhteisöpalvelu.

Saman yrityksen tarkempi TikTokin arviointiraportti vuodelta 2022 (PDF saatavissa archive.orgin kautta) listaa TikTokin pyytävän ja keräävän puhelimesta seuraavia tietoja:

• Laitteen tekniset tiedot: mm. WiFi-verkot, sarjanumero, SIM-kortin numero ja ICCID-tunniste, IMEI-numero, MAC-osoite, puhelinnumero, ääniviestin numero, GPS-status, operaattori (!)
• Laitteelle tallennetut käyttäjätunnukset (!)
• Pääsy laitteen leikepöydälle, joka voi sisältää esimerkiksi salasanoja, jos käyttäjä niitä kopioi (!)
• Laite- ja mainostunnisteet (!)
• Yhteystiedot: TikTok jatkaa luvan kysymistä, jos käyttäjä ei anna pääsyä heti (!)
• Sijainti: vähintään kerran tunnissa (!)
• Kalenterin sisällöt (!)
• Kuvat
• Laitteen muisti eli kaikki tiedostot (!)
• Asennetut sovellukset ja juuri käytössä olevat sovellukset (!)

Nämä kaikki tiedot ovat käyttäjän yksityisyyden ja tietoturvan kannalta kriittisiä. Osalla tiedoista (kaikki tunnistetiedot) käyttäjä voidaan yhdistää muihin tietolähteisiin, joista hänestä voidaan hakea lisää dataa profilointia varten. Osa tiedoista puolestaan voi olla suoraan esimerkiksi tietomurtoihin käytettäviä tai muuten tietojen saajatahoille käyttökelpoisia – esimerkiksi tiedusteluun.

Voidaan esimerkiksi kysyä, miksi TikTok haluaa pääsyn puhelimen kalenteriin ja koko leikepöydän sisältöön. Kumpikaan ei vaikuta tarpeelliselta lyhytvideoiden selailuun. Edelleen ihmettelen, miksi TikTok tarkkailee, mitä muita sovelluksia puhelimessa on asennettuna ja käytössä samaan aikaan.

Lisäys 11.1.: Havainto leikepöydän lukuoikeuksista liittyi raportissa TikTokin Android-versioon. Alla on kuvakaappaus, jossa pyydetyt oikeudet näkyvät tarkemmin. En osaa sanoa, pystyykö TikTok näillä oikeuksilla lukea leikepöytää myös tausta-ajossa – joku Androidin oikeuksia tunteva koodari voisi kommentoida tätä. Mutta ainakin tilanteessa, jossa TikTok-sovellusta käytetään, se pystyy leikepöydän sisältöä lukemaan. Tämä yhdistettynä tietoon käyttäjän muista sovelluksista tarjoaa helpon keinon urkkia niihin mahdollisesti liittyviä salasanoja. Kannattaa välttää salasanojen kopiointia ja liittämistä kännykässä.

Lisäys 19.1.: Leikepöydän sisällön ja asennettujen sovellusten tietojen pääsyoikeuksiin liittyvät riskit ovat ainakin osittain torpattu uudemmissa Android- ja iOS-versioissa. Tämän ansiosta TikTok ei saa ko. tietoja, jos laitteella on riittävän uusi Android-/iOS-versio. Tämä on hyvä muistutus, miksi kännykän ja muidenkin laitteiden käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistopäivitykset kannattaa aina pitää ajantasalla. Jos huomaat, että laitteessasi on vanhempi käyttöjärjestelmä kuin Android 11 tai iOS 16.1, kannattaa päivitys tehdä pian.

Haavoittuvuus	Korjauksen iOS-versio	Korjauksen Android-versio	Lähteet
Leikepöydän sisällön luku	16.1 (2022)	13 (2022)	iOS  Android
Tiedot muista asennetuista sovelluksista	ei sallittu*	11 (2021)	iOS Android

* IOS-käyttöjärjestelmässä ei ilmeisesti ole voinut vanhemmissakaan versioissa saada tietoja muista laitteelle asennetuista sovelluksista. TikTok voi kuitenkin saa tietoja käyttäjän käyttämistä muista sovelluksista ja nettipalveluista muista lähteistä, joista käyttäjän tietoja voidaan hankkia – kuten edellä on kerrottu.

Kiinnostavaa on havainto, että TikTok lähettää kerättyjä tietoja lukuisille ulkopuolisille tahoille ja muille verkkopalvelimille. Seuraavat ovat tunnettuja tahoja ja tavanomaisena pidettyjä, vaikka nämäkin ovat käyttäjän näkökulmasta ylimääräistä datankeruuta:

• AppsFlyer
• Bolts
• Facebook Share, Facebook Analytics ja Facebook Login
• Google Firebase Analytics ja Google CrashLytics
• Pangle
• VKontakte SDK

Osa datankeräyksestä liittyy muiden somepalvelujen käyttöön (Facebook), osa sovelluksen käytön mittaukseen ja diagnosointiin (Google) ja osa markkinointidatan keräämiseen (AppsFlyer, Pangle). Mutta ainakin itseäni kiinnostaisi tietää, mitä tietoja välitetään venäläiselle Vkontaktelle.

Hätkähdyttävin tieto Internet 2.0:n tarkemmassa raportissa on, että sovelluksen käytön aikana se lähettää tietoja lukuisille TikTokin käyttämille verkkopalvelimille ympäri maailmaa, vaikka käyttäjätietojen kerrotaan säilytettävän Singaporessa ja Yhdysvalloissa.

Raportissa mainittuja palvelinten sijainteja:

• Australia: Sydney, Adelaide ja Melbourne
• Yhdysvallat: New York City, Las Vegas, San Francisco, San Jose, Monrovia, Cambridge, KansasCity, Dallas, Mountain View
• Indonesia: Utama ja Jakarta
• Malesia: Kuala Lumpur
• Ranska: Pariisi
• Singapore: Singapore
• Kiina: Baishan (!)

Raportin mukaan ei käynyt selväksi, mitä tietoja lähetettiin suoraan kiinalaiselle palvelimelle. Kiinalaispalvelimen ylläpitäjäksi mainitaan pilvipalvelu- ja tietoturvayhtiö nimeltä Guizhou Baishan Cloud Technology Co.

Lisäys 11.1.: Havainto kiinalaispalvelimen käytöstä liityi raportissa TikTokin iOS-sovellukseen.

TikTok on luonnollisesti pyrkinyt kiistämään nämäkin havainnot. Internet 2.0:n vastaus on selkeä: tiedot perustuvat siihen, mitä TikTok-sovelluksen lähdekoodista ja sovelluksen käytöstä on suoraan havaittu.

TikTok tosin myöntää omilla verkkosivuillaankin, että tietoja voidaan ”rajoitetusti etäkäyttää” konserniin kuuluvien yksiköiden maista käsin, ja tässä yhteydessä mainitaan myös Kiina.

Tämän listan jatkoksi voidaan mainita muidenkin tahojen havaintoja kuten se, että TikTok vakoilee sovelluksen sisäisessä selaimessa kaikkea toimintaa näppäinpainalluksia myöten, ja että videoiden jakolinkkejä käytetään linkki- ja selaintunnisteiden avulla sen skannaamiseen, kuka jakaa videoita kellekin esim. pikaviestisovellusten kautta.

Sanalla sanoen TikTok on melkoisen täydellinen sovellus vakoiluun. Supon tämän päiväinen varoitus toivottavasti viimeistään tekee yhdessä edellä kerrotun kanssa asian täysin selväksi.

Mitä jos kuitenkin haluat käyttää TikTokia?

Olen ollut melko ehdottomasti TikTokin käyttöä vastaan edellä kuvattujen tietosuoja- ja tietoturvaongelmien vuoksi sekä sovelluksen lapsille ja nuorille sopimattoman sisällön vuoksi. Viime kirjoituksessa kuitenkin myönnyin suosittelemaan TikTokia mm. tiedotusvälineille, jotta sovellusta käyttävät nuoret saisivat disinformaation lisäksi myös luotettavia uutisia ruuduilleen.

Jos siis haluat käyttää TikTokia, tee se näin:

A) Nettiselaimella

• Ilman kirjautumista
• Älä anna mitään suostumuksia, joita TikTok pyrkii kysymään
• Tyhjennä selaimen eväste- ja muu muisti käytön jälkeen
• Näin tehtynä TikTok ei juurikaan pysty profiloimaan sinua ja sen algoritmi toimii ns. puhtaasti ilman käyttäjädataan perustuvaa suosittelua.
• Huomaa, että selaintunnisteiden avulla TikTok pystyy yhdistämään ei-kirjautuneen käyttäjän TikTok-käyttäjätunnukseen, jos TikTokia on aiemmin käytetty samalla selaimella kirjautuneena. Tällöin ei-kirjautuneena ei ole suojassa TikTokin profiloinnilta.

tai

B) Erillisellä kännykällä

• Älä yhdistä kirjautumista muihin somepalveluihin, vaan kirjaudu suoraan sähköpostiosoitteella tai puhelinnumerolla (huomaa, että nekin tosin ovat tunnistetietoja, joilla TikTok hakee sinusta lisätietoa muista lähteistä).
• Älä anna TikTokille mitään tarpeettomia käyttölupia – älä varsinkaan yhteystietoja.
• Älä tallenna samaan puhelimeen muiden ihmisten yhteystietoja tai muita henkilötietoja.
• Älä tallenna samaan laitteeseen myöskään muita tärkeitä tai salaisia tietoja/tiedostoja.
• Älä käytä samaa puhelinta mihinkään muihin työasioihin.
• Älä asenna puhelimeen muita sovelluksia, joiden kautta laitteelle voisi tallentua edellä mainittuja tietoja, jotka voisivat siten edelleen välittyä TikTokille.
• Älä lisää laitteelle muita käyttäjätunnuksia.
• Älä kirjaudu laitteella verkkoihin, joissa on salassa pidettäviä tietoja saatavilla sillä tunnuksella, jolla verkkoon kirjaudutaan.
• Kun TikTokia käytetään kirjautuneena, sovellus kerää käyttäjästä dataa kuten edellä on kuvattu ja algoritmi alkaa suositella sisältöjä sen mukaisesti.

Näillä kahdella tavalla TikTokin käyttö on kohtuullisen turvallista sisältöjen julkaisuun tai katsomiseen.

(Artikkelikuva: Bing / DALL-E 3 eli tekoälyn luoma)

TikTok, nuoret ja vaalit – uutismaisema disinformaation varassa?

Jos joskus on kissa nostettu pöydälle, niin näin teki Katri Makkonen kolumnissaan HS:ssa viime vuoden viimeisenä päivänä: Tiktok vie ja media vikisee. 

Makkosen keskeinen havainto tiivistyy siihen, että nuorten suosimassa TikTokissa perinteisen median toimijat loistavat poissaolollaan paria poikkeusta lukuunottamatta.

Syyt TikTokista poissa pysymiseen tiedetään jo. Parhaiten ne on viime päivinä tiivistänyt Katleena Kortesuo kirjoituksessaan, jossa hän nostaa varsinkin TikTokin kiinalaisomistuksen tikunnokkaan. Lisäys 9.1.: Tänään puolestaan Suojelupoliisi varoitti TikTokin käytöstä siksi, että sovelluksen kautta tietoja voi päätyä Kiinan tiedusteluviranomaisille.

Olen itsekin ollut ahkera varoittelemaan palvelun riskeistä sen tietosuojaongelmien (katso seuraava kirjoitus), koukuttavuuden ja disinformaation takia. En edelleenkään suosittele TikTokiin liittymistä (joitain poikkeuksia lukuunottamatta, joista jäljessä lisää), ja soisin mielelläni EU:n tietosuojaviranomaisten kieltävän sen EU-alueella. TikTok sai viime syksynä 345 miljoonan euron sakot lasten tietosuojaan liittyvistä rikkomuksista. Henkilötietojen päätyminen Kiinaan pitäisi olla palvelun täyskieltoon täysin riittävä syy, vaikka yhtiö itse siirrot kiistäisikin. Lisää TikTokin kiellosta esim. Ylen jutussa.

Samalla TikTokin käyttöön/käyttämättömyyteen liittyy viheliäinen ongelma: jos luotettavat tiedotusvälineet ja muut vastuulliset toimijat pysyvät poissa TikTokista, sen nuoret käyttäjät jäävät pitkälti epäluotettavien julkaisijoiden jakaman sisällön varaan.

TikTokin käyttäjien uutismaisema eriytyy muista

Vuosittainen Uutismedia verkossa -tutkimus tarjoaa kiinnostavia havaintoja siitä, miten uutisia seurataan eri somepalveluissa. Tuoreimman Suomen maaraportin mukaan sosiaalinen media oli pääasiallinen uutislähde jo 34 %:illa 18-24-vuotiaista. He myös menivät varsinaisille uutissivustoille useammin somen kautta kuin suoraan – eli käytännössä muiden somen käyttäjien jakamien linkkien välityksellä. Nämä kaksi seikkaa erottaa 18-24-vuotiaiden uutisseurannan heitä vanhemmista ikäryhmistä, joille some ei ole läheskään yhtä merkittävässä roolissa.

Siinä missä tiedotusvälineiden omat sometunnukset sekä toimittajien henkilökohtaiset profiilit ovat merkittäviä uutisten jakajia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa, TikTokissa tilanne on tyystin erilainen. TikTokissa uutisten seuraaminen keskittyy muista somepalveluista poiketen tavallisten ihmisten tekemiin sisältöihin. 

Niin kauaa kuin tiedotusvälineet eivät ota TikTokia aktiivisempaan käyttöön, ei asia voi muutoin ollakaan. Journalistin ohjeisiin sitoutuneiden uutisbrändien puutteen jättämä aukko täyttyy minkä tahansa tahon tuottamalla sisällöllä, joka vain päättää käyttää tilanteen hyväkseen.

YouTubessa uutisten seuranta ei myöskään ole yhtä sitoutunut perinteisiin uutismedioihin kuin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Siellä aukkoa ei ole täyttänyt tavallisten käyttäjien sisällöt, vaan ns. vaihtoehtoiset mediat ja toimittajat.

Instagramissa uutisten seurannassa puolestaan korostuu somevaikuttajien tuottamat sisällöt. 

TikTok, YouTube ja Instagram korostuvat nuorten sekä nuorten aikuisten sosiaalisen median käytössä. Kehityksen suunnan voi summata niin, että nuorten uutismaisemaa hallitsevat yhä enemmän muut kuin perinteiset uutismediat. Ne eivät ole sitoutuneet Journalistin ohjeiden periaatteisiin, mikä merkitsee sekä vähemmän luotettavia että osin täysin virheellisiä tai valheellisia uutisia eli disinformaatiota.

Nuorten uutismaisemaan tulee yhä voimakkaammin tavallisten käyttäjien – tai pitäisikö sanoa epämääräisten sometunnusten? – ja somevaikuttajien tarjoamat sisällöt. Vähemmässä määrin myös vaihtoehtomedian toimijoiden artikkelit ja videot, jotka voivat ulkoisesti muistuttaa perinteisiä uutisia. Jälkimmäisestä – eli suomalaisen vastamediakentän tilanteesta – ehkä toisella kertaa lisää. 

TikTok on tehokkain disinformaation levittäjä

EU on määritellyt kuusi portinvartijayritystä, joihin kohdistuu EU-sääntelyssä suurimmat velvollisuudet mm. sisältöjen moderoinnille. TikTokia ylläpitävä ByteDance on yksi niistä – yhdessä Alphabetin (Google ja YouTube), Metan (Facebook), Applen, Microsoftin ja Amazonin kanssa. 

Yhtenä vastauksena EU:n vaatimuksille TikTok on mukana myös disinformaatiota koskevissa käytännesäännöissä. Osoittaakseen noudattavansa niitä TikTok oli viime vuonna mukana tilaamassa tutkimusta, jossa selvitettiin mis- ja disinformaation löydettävyyttä ja näkyvyyttä TikTokissa sekä Facebookissa, Instagramissa, LinkedInissä, Twitterissä ja YouTubessa.

TrustLab-tutkimusyhtiön tekemän selvityksen PDF-raportti on luettavissa tästä. Aineisto kerättiin Puolassa, Slovakiassa ja Espanjassa 2023.

Selvityksen tulokset tiivistettynä:

• Twitterissä/X:ssä disinformaatiota sisältävien julkaisujen löydettävyys oli suurin. Siellä oli myös suhteellisesti eniten disinformaation levittäjiä. Facebook pärjäsi näissä suhteissa toiseksi huonoiten.
• TikTokissa ja YouTubessa mis- ja disinformaatio sai käyttäjät osallistumaan määrällisesti eniten.  

Tutkimuksessa osallistumista mitattiin osallistumisasteena (engagement ratio), jossa huomioitiin reaktiot (esim. tykkäykset), kommentit ja jaot. Absoluuttisessa osallistumisten määrässä TikTok oli suorastaan ylivoimainen muihin verrattuna – niin mis-/disinformaation kuin muidenkin sisältöjen kohdalla.

Huomaa, että yllä olevassa kuvassa reaktiomäärät ovat logaritmiasteikolla eli erot ovat sitä moninkertaisempia, mitä korkeampia pylväät ovat. Alla olevassa kuvassa näkyy tarkat lukemat.

Käytännössä korkea osallistumisaste tarkoittaa samalla suurempaa näkyvyyttä, sillä somepalvelujen algoritmit lisäävät niiden sisältöjen näkyvyyttä, joihin reagoidaan eniten.

Yllä olevista lukemista voidaan laskea, että TikTok oli osallistumisasteen perusteella mis- ja disinformaation levittämisessä noin…

• 1,3 x tehokkaampi kuin YouTube
• 13 x tehokkaampi kuin Facebook
• 20 x tehokkaampi kuin Twitter/X
• 65 x tehokkaampi kuin Instagram
• 250 x tehokkaampi kuin LinkedIn

TikTok on erittäin koukuttava 

Somepalvelujen kaikenlaisten julkaisujen keskimääräinen osallistumisaste kuvaa palvelun ”tehokkuutta” saada käyttäjiltä huomiota. Tällaista kykyä käyttäjien aktivoimiseen voidaan pitää myös koukuttavuuden mittarina. TikTokin algoritmista on kuultu usein sanottavan, että se on muita somepalveluja tehokkaampi – millä viitataan nähdäkseni juuri tähän.

Kun katsotaan edellä olevan kuvan keskimmäistä saraketta eli ei-disinformaatiosisältöjen osallistumisastetta, niin TikTokin voidaan todeta olevan noin…

• 30 x koukuttavampi kuin YouTube
• 200 x koukuttavampi kuin Facebook
• 620 x koukuttavampi kuin Instagram
• 850 x koukuttavampi kuin Twitter
• 3900 x koukuttavampi kuin LinkedIn

TikTokin koukuttavuus näkyy toki muissakin tilastoissa. Tavallisin tapa mitata somepalvelujen sitouttamis- tai ”pitokykyä” on katsoa, kuinka suuri osuus palvelun kaikista käyttäjistä käy palvelussa vähintään päivittäin. Kun katsotaan DNA:n koululaistutkimuksen 2023 tuloksia, niin 13-16-vuotiaiden kohdalla TikTok oli selvästi useammin päivittäisessä käytössä kuin YouTube tai Instagram.

TikTokin edelle käytön useudessa sentään kiilasivat vielä nuorten keskinäiseen yhteydenpitoon liittyvät Snapchat ja WhatsApp. Tosin niidenkin kautta jaetaan yleisesti TikTok-videoita ja muita netti-/somesisältöjä. 

DNA:n vuosittaisista koululaistutkimusten tuloksista tiedetään, että TikTokin käyttö on edelleen kasvussa nimenomaan 13-16-vuotiailla. Sen sijaan 5-12-vuotiailla TikTokin käyttö kääntyi viime vuonna laskuun – hyvä niin!

Tässäkin yhteydessä on paikallaan muistuttaa, että sisältöjensä takia TikTokia ei voi suositella alaikäisille. AppStoressa sovelluksen ikäsuositus on 12+, mutta esimerkiksi SaferKid-sivusto antaa TikTokille suositusiäksi 18+. 

Eduskuntavaalit 2023 TikTokissa

Perussuomalaiset olivat vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdoton onnistuja TikTok-kampanjoinnissa. Voi hyvällä syyllä sanoa, että TikTok auttoi ainakin kolmen PS:n nuoren ehdokkaan pääsyä eduskuntaan.

Tietenkään sovellus ei yksin nosta ketään mihinkään. Lisäksi ehdokkaan pitää olla taitava viestimään ja viestin pitää upota äänestäjämassaan. TikTokissa tuo äänestäjämassa on vasta äänestysikään ehtineet nuoret aikuiset. 

Konsulttifirma Milttonin teettämässä kyselyssä TikTokia käyttävistä 18-30-v. nuorista 42 prosenttia muisti nähneensä TikTokissa PS:n mainontaa tai muuta poliittista sisältöä, mikä on huomattavasti korkeampi luku kuin muilla puolueilla. TikTokia käyttävistä puolet kertoi, että TikTokilla oli vaikutusta äänestyspäätökseen. Vaikutus korostui PS:n äänestäjillä, joista 62 % kertoi TikTokin vaikuttaneen päätökseen.

Vaikka TikTokin ei voi sanoa ratkaisseen vaaleja, merkitystä sillä eittämättä oli. Kun PS panosti TikTokiin muita puolueita enemmän, se sai siitä selvää etua. 

Vastaava tilanne on nähty aiemminkin vaaleissa muiden somepalvelujen kohdalla. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kokoomus sai Twitterissä etua verrattuna muihin, ja Niinistö oli kohtalaisen ylivoimainen niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramisssakin vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Haavisto puolestaan rynnisti toiselle kierrokselle pitkälti someilmiön voimin.

Uudesta ilmiöstä ei siis ollut kyse. Eduskuntavaaleissa 2023 Perussuomalaiset oli vain tehnyt läksynsä ja osasi hyödyntää TikTokin tarjoaman uuden potentiaalin nuorten äänestäjien tavoittamiseen.

PS on muutenkin taitava sosiaalisen median käytössään. Sitran tuottaman selvityksen mukaan PS nousi eduskuntavaaleissa vaikuttavimmaksi puolueeksi myös Twitterissä.

Yllätyksenä voi pitää sitä, että somessa aiemmin vahvasti viestineet Kokoomus ja Vihreät eivät ottaneet TikTokia likimainkaan yhtä vahvasti käyttöön kuin PS. Listan jatkoksi voidaan lisätä edelleen SDP, Keskusta, Vasemmistoliitto ja muut puolueet, mutta ne ovat totutusti vähemmän taitavia somessa.

Miltä presidentinvaalien 2024 kampanjointi näyttää TikTokissa?

Jälleen ovat vaalit menossa ja tulossa – nimittäin Tasavallan presidentin vaalit, joiden ensimmäinen kierros käydään 28.1.2024.

Eduskuntavaalien jälkeen olisi voinut luulla muiden puolueiden heränneen siihen, että Perussuomalaiset onnistuivat aktivoimaan nuoria äänestäjiä tehokkaan TikTok-kampanjoinnin avulla. Taktisesti ei ole järkeä antaa yhdelle puolueelle etua jonkin potentiaalisen äänestäjäryhmän kohdalla.  

Miltä presidentinvaalit siis näyttävät nyt TikTokissa? 

Tein 4.1.2024 vertailua muutamalla keskeisellä vaaleihin liittyvällä hakusanalla ja hashtagilla: #presidentinvaalit, #vaalit2024 ja #presidentinvaalit2024. Haut on tehty desktopissa ns. puhtaalla nettiselaimella eli ilman kirjautumista ja aiempaa TikTokille kertynyttä käyttäjädataa. Tosin myös mobiilisovelluksella tulokset olivat hyvin saman suuntaisia. Kokosin tulokset Google Drive-taulukkoon, josta ne ovat tarkemmin nähtävissä. Tämä on hyvin pieni aineisto, mutta se kuvaa jo selvästi, keiden ehdokkaiden sisällöt tulevat hakutuloksissa kärkeen. 

Tulokset tiivistettynä:

• Vaalien hashtageilla hakiessa TikTokista löytyy selvästi eniten Halla-ahoa tukevaa sisältöä. Esimerkiksi #presidentinvaalit2024-hashtagilla 8/10 videosta keskittyi Halla-ahoon.
• Toiseksi eniten löytyy Stubbiin liittyviä videoita
• Muista ehdokkaista löytyy hakutulosten kärjestä vain yksittäisiä sattumia – useimmiten Iltalehden tekemät ehdokasesittelyt.

Tässä kohtaa on syytä huomauttaa, että TikTokia ei yleensä käytetä hakusanoja kirjoittamalla. Tavallinen teini swaippaa jatkuvasti feediä eteenpäin seuraavaan ja taas seuraavaan videoon – jopa kymmeniä kertoja minuutissa. (Vanhempien kannattaa joskus havainnoida tätä – sekin voi olla silmiä avaava kokemus!) Mutta hakutulokset kuitenkin kuvaavat sitä, mitkä sisällöt ovat algoritmin suosiossa myös silloin, kun niitä sijoitetaan käyttäjien feedeihin. 

Julkisuudessa TikTokin käyttöön presidentinvaaleissa keskittyvissä uutisissa on käsitelty nähdäkseni eniten sitä, keillä ehdokkailla on tai ei ole TikTok-tunnusta. Ei ole oikeastaan mitään väliä, onko ehdokkaalla omaa tunnusta TikTokissa (viitaten HS:n juttuun). Sen sijaan tärkeää on, kuinka paljon TikTokissa on ehdokasta tukevaa sisältöä – olipa ne julkaistu millä tahansa tunnuksella.

Vaikka Halla-aholla ei ole omaa tunnusta TikTokissa, hänen TikTok-presenssinsä eli näkyvyytensä on ehdokkaista ylivoimaisesti suurin.

Halla-ahoa tukevia videoita julkaisee esimerkiksi sellaiset tunnukset kuin @sigma_baller, @zussi19287 ja @armahtaja69. Mielestäni on selvää, että näistä @sigma_baller on Perussuomalaisten ohjauksessa toimiva kampanjatunnus. Se oli aktiivinen jo viime vuoden eduskuntavaaleissa, ja useimmin hakutuloksissa törmää juuri sen videoihin. 

Lisäys 14.1.2024 klo 19:35: PS:n Sebastian Tynkkysen mukaan: ”Sigma_baller ei ole millään tavalla perussuomalaisten ohjauksessa, eikä se ole kampanjatunnuksemme.”

Useat @sigma_ballerin videot sopivat kriittisen medialukutaidon opettelun esimerkeiksi. Tällä videolla on editoitu yhteen useita pätkiä, joilla Stubb kehuu Halla-ahoa – aivan kuin suosituksena muillekin. Toisella videolla puolestaan Haavisto kysyy Halla-aholta maahanmuutosta ja tämän vastauksen sekaan on editoitu väliin Haaviston ilmeitä, jotka on leikattu muista tilanteista. Kummassakin videossa on kyse taitavasta vaikuttamisesta, jolla pyritään nostamaan yhtä ehdokasta ylitse muiden. 

Siinä, että Halla-ahon kampanja on onnistunut tuomaan ehdokkaansa näkemykset laajasti ja tehokkaasti TikTokissa esiin, ei tietenkään ole mitään väärää. Sen sijaan voidaan kysyä, saavatko nuoret katsojat totuudenmukaisen kuvan esimerkiksi Stubbista ja Haavistosta edellä mainituista videoista. Ilmeilyjen leikkaaminen muista tilanteista menee jo hivenen disinformaationkin puolelle. 

On selvää, että tällä hetkellä vaaleista välittyy TikTokin kautta melkoisen yksipuolinen kuva. Tätä ei voi pitää demokratiassa toivottavana tilanteena.

Lopuksi

Palaan lopuksi Katri Makkosen huomioon, että journalistista mediaa ei juuri TikTokista tahdo löytää. Presidentinvaaleihin liittyen on kuitenkin pari positiivista yllätystä. Sekä Iltalehti että Yle Kioski eduskunnassa -tili tarjoavat vaaleihin liittyvää asiapitoista sisältöä.

Digitaalisen informaatiolukutaidon ohjeita ja faktantarkistusta tarjoaa puolestaan Faktabaari. Faktabaari myös seuraa vaalien aikana, miten eri somepalvelut suosittelevat algoritmeissaan vaaleihin liittyviä sisältöjä. Olen itse mukana hankkeen taustajoukoissa. Kannattaa katsoa myös Faktabaarin digitaalisen informaatiolukutaidon opas sekä sen uunituore tekoälyliite.

Vaikka en suosittele TikTokiin liittymistä kellekään nuorelle tai oikeastaan aikuisellekaan mm. tietosuojaongelmien ja disinformaation suuren määrän vuoksi, seuraava kysymys on kuitenkin pakko kohdata:

Jos luotettava media ei käytä TikTokia, hylkäämmekö TikTokia käyttävät nuoret disinformaation ja yksipuolisen vaalivaikuttamisen varaan?

Hieman, mutta valitettavasti ei paljonkaan karrikoiden: luotammeko siihen, että Iltalehti ja @sigma_baller välittävät TikTokissa kaiken sen informaation, joka vaaleista on tarpeen nuorille kertoa?

Tämän vuoksi suosittelen TikTokiin menoa seuraaville tahoille:

• Tiedotusvälineille  – millä tarkoitan Journalistin ohjeisiin sitoutunutta mediaa, joka ottaa siten vastuun julkaisemastaan sisällöstä.
• Jokaisen presidenttiehdokkaan kampanjatiimille – tasapuolisen kilpailun mahdollistamiseksi. 
• Nuorten media- ja informaatiolukutaitoa edistäville toimijoille – nuorten osaamisen lisäämiseksi.
• Opettajille – jotta nuorten mediamaisema tulisi teille tutuksi ja osaisitte huomioida sen opetuksessa.

Lisäys klo 17:07: Jos käytät TikTokia, älä asenna sen sovellusta mihinkään sellaiseen laitteeseen, jolla käsittelet esimerkiksi asiakkaiden henkilötietoja. Työhön liittyvien henkilötietojen luovuttamiselle TikTokille tarvitaan rekisteröityjen lupa – kuten muidenkin sovellusten kohdalla – minkä lisäksi TikTokilla on vielä omat murheensa tietosuojan kanssa.

Suomalaisnuorilla on massiivinen ruutuaikaongelma, mutta PISA-tulokset johtuvat siitä vain osittain

Tuoreimpien PISA-tulosten laskevat osaamispisteet nostivat jälleen kerran lasten ja nuorten kännyköiden käytön tikun nokkaan. Keskustelussa on heitelty syytöksiä suuntaan jos toiseenkin. Kouluihin on vaadittu kännykkäkieltoa. Toisaalta opettajat ovat kysyneet kotien ja vanhempien vastuuta.

Ennen kuin syyttely riistäytyy käsistä aikuisten pitäisi kuitenkin pystyä siihen, johon yhä harvempi nuori kykenee: on pysähdyttävä, maltattava tutkia asiaa kriittisesti tarkemmin ja tehtävä johtopäätökset vasta sitten.

Yritän tarjota avuksi pari tiedonmurusta.

Kännyköiden kanssa käytetty aika on kasvanut nopeasti

Olen pitänyt koulutuksia ruutuajan hallinnasta vanhemmille (jutun lopussa esimerkki) ja auttanut mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton ruutuaikaohjeiden teossa. Seuraan myös aktiivisesti, miten nuoret käyttävät netti- ja somepalveluita. Voi olla varma, että tänäkin iltana lukemattomissa kodeissa käydään vääntöä, mihin aikaan puhelin pitää laittaa pois ja saako laite olla yöllä lapsen ulottuvissa.

DNA:n koululaistutkimuksissa on seurattu pitkään kouluikäisten kännyköiden parissa käyttämää aikaa. Valitettavasti asiasta ei ole virallista tilastoa – kuten ei paljon muustakaan tähän teemaan liittyvästä, vaikka aihepiiri on yhteiskunnallisesti mitä tärkein.

DNA:n kysely tehdään lasten ja nuorten vanhemmille, joten oletettavasti totuus on saatuja tuloksia karumpi. Joka tapauksessa tulos on selvä: kännyköillä vietetty ruutuaika on lisääntynyt merkittävästi edellisen 6 vuoden aikana niin 5-12-vuotiailla kuin 13-16-vuotiallakin.

Tuloksista nähdään, että kännyköillä vietetty aika on kasvanut erityisesti kahtena edellisenä vuonna nopeasti. Yhä useampi 13-16-vuotias on puhelimella yli neljä tuntia päivässä, jota on pidetty useissa tutkimuksissa kriittisenä rajana.

Itse asiassa kehitys näyttää yllättäneen kyselyjen tekijätkin, sillä teinejä varten lisättiin tämän vuoden kyselyyn kaksi uutta vastausvaihtoehtoa: 4-6 tuntia ja yli 6 tuntia päivässä.

Sitä sopii pysähtyä hetkeksi miettimään, että vanhempien mukaan jo 11 % 13-16-vuotiaista on puhelimellaan yli 6 tuntia päivässä – siis yli neljänneksen vuorokaudesta.

Useimmat teinien vanhemmat pitävät DNA:n kyselyssä sopivana puhelimen käyttöaikana 1-4 tuntia päivässä. Hyvin harva vanhempi ajattelee, että yli 4 tuntia puhelimella päivässä olisi ”sopiva” aika. Tavoite ja realiteetit eivät kohtaa.

On lohdullista, että kyselyssä tulee esiin sekä vanhempien että nuorten oma tavoite rajoittaa ruutuaikaa. Ongelmaan on siis perheissä herätty – mitä tuskin kukaan vanhempi pitää yllätyksenä, sillä runsaalla ruutuajalla tuppaa olemaan monenlaisia seurauksia.

Huomaa, että 5-12-vuotiaiden vanhemmista 80 % rajoittaa lapsen ruutuaikaa, mutta 13-16-vuotiaiden vanhemmista vain 51 %. Pienten lasten kohdalla liiallisella ruutuajalla voi olla suurempi merkitys lapsen kehitykseen, joten tulosta voi pitää toivottavana. Toisaalta 13-16-vuotiailla ruutuaikaongelma on suurempi, mikä voi osaltaan johtua juuri siitä, että vanhemmat eivät rajoita heidän ruutuaikaansa yhtä paljon kuin pienempien lasten.

Yläkoululaisten ruutuaikaongelma näkyy THL:n kouluterveyskyselyssä

Meillä on uskomattoman vähän virallisia tilastoja ja tietoa lasten ja nuorten digitaalisten laitteiden ja sisältöjen käytöstä sekä niihin liittyvistä haasteista. Esimerkiksi Tilastokeskuksen kyselyt alkavat vasta 16-vuotiaista.

Onneksi sentään THL:n kouluterveyskyselyssä selvitetään lasten netinkäytön ongelmia. Seuraavat kuvaajat ovat 8. ja 9.-luokkalaisten vastauksista.

Tänä vuonna 40 % vastaajista kertoi huomanneensa olleensa usein netissä, vaikka ei ollut huvittanut. Tytöillä ongelma oli selvästi suurempi: lähes puolet vastasi kysymykseen myöntävästi.

Tänä vuonna 33 % vastaajista kertoi yrittäneensä vähentää netissä viettämäänsä aikaa, mutta ei ollut onnistunut siinä. Lukemaa voi verrata edellä DNA:n kyselyn tulokseen siitä, kuinka moni oli rajoittanut kännykällä viettämäänsä aikaa (36 % 13-16-vuotiaista) – sillä useimmiten nuoret ovat netissä juuri kännykällään. Kouluterveyskysely ei valitettavasti kerro, kuinka moni nuori oli onnistunut vähentämään netissä viettämäänsä aikaa.

Edelleen kouluterveyskyselyn mukaan 20 % 8. ja 9.-luokkalaisista oli tuntenut olonsa hermostuneeksi, kun ei ollut päässyt nettiin. Tytöistä 25 % ja pojista 14 %. Kyseessä on tyypillinen peli- ja netti-/someriippuvuuteen liittyvä oire.

Kun riippuvuus digisisällöistä on kehittynyt vakavaksi, se alkaa vaikuttaa syömiseen ja nukkumiseen. Tämän vuoden kouluterveyskyselyn mukaan näin oli 14 % yläkouluikäisistä vastaajista. Tytöillä 17 % ja pojilla 11 %.

Mitä tutkimukset sanovat ruutuajan ja somen liikakäytön vaikutuksista?

Maailmalla ruutuaikaongelmien tutkimus on ollut yleistä jo yli vuosikymmenen. Valitettavasti Suomessa ruutuaikaa on hyssytelty ja kriittistä tutkimusta on ollut vähän. Suomessa digilaitteiden hyötyjä on mielestäni liioiteltu ja riskejä vähätelty. Osittain sen takia tilanne on päässyt niin pahaksi kuin se nyt on.

Tyypillisesti keskustelu ruutuajasta kääntyy väitteeseen, ettei ruutuajan määrällä ole merkitystä, vaan sillä, mitä laitteilla tehdään. Tavallaan näin onkin ja on syytä erottaa aktiivinen ja passiivinen ruutuaika. Silti myös ruutuajan määrällä ja ajoituksella on merkitystä, koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

Jos ruutuaika vie vuorokaudesta leijonan osan, ei muihin tärkeisiin elämän sisältöihin jää aikaa. Nuorella tulisi mahtua päivän sisään esimerkiksi koulu, läksyt, liikuntaa/ulkoilua, harrastuksia, perheen ja kavereiden kanssa olemista sekä syömiset ja riittävä uni yöllä.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 11-, 13- ja 15-vuotiaiden ongelmallisen sosiaalisen median käyttöä ja sen yhteyttä nukkumaanmenoaikaan ja yöunen pituuteen. Lainaus tiedotteesta:

Ongelmalliset somen käyttäjät nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä tunnin vähemmän ja menivät tunnin myöhemmin nukkumaan verrattuna nuoriin, jotka käyttivät sosiaalista mediaa harvoin tai eivät käyttäneet sitä ollenkaan.

Lisäksi intensiivisesti sosiaalista mediaa käyttäneet koululaiset nukkuivat koulupäivää edeltävinä öinä 40 minuuttia vähemmän ja vapaapäivinä lähes puoli tuntia vähemmän kuin harvoin somea käyttävät nuoret.

Tutkimus ei rajoittunut vaan Suomeen, vaan mukana oli 18 maata. Suomessa nuoret menivät ei-koulupäivinä (kuten sunnuntai-iltaisin) kaikkein myöhimmin nukkumaan. Tältä osin ongelma oli siis Suomessa vakavin. Tästäkään sijoituksesta tuskin voi olla ylpeä. Ongelmalliset somen käyttäjät (”problematic SMU”) menivät kaikissa maissa nukkumaan viimeisinä.

On Selvää, että jos kännykän/somen ääressä valvotaan yöllä, sillä on vaikutuksensa sekä lapsen koulunkäyntiin että yleisemminkin elämään ja hyvinvointiin. Tätä kuvattiin tutkimuksessa kuvaavalla käsitteellä ”sosiaalinen jetlag”.

Saman tutkimustiimin jäsenet ovat julkaisseet muitakin kiinnostavia artikkeleita. Vuonna 2021 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisnuorten (11, 13 ja 15 v.) ongelmallista sosiaalisen median käyttöä sekä sen yhteyttä koulumenestykseen ja vanhempien somen käytön valvonnan tiukkuuteen.

Tutkimuksessa somen ongelmakäyttöön liitettiin mm. päänsärky, niska- ja hartiavaivat, alavireisyys, hermostuneisuus, ärtyneisyys, useiden terveysongelmien kertyminen, fyysinen passiivisuus, yksinäisyys, alhainen arvio omasta terveydestä, aamuinen väsymys ja lyhyet yöunet.

Tutkimuksen mukaan 40 % tytöistä oli kohonnut riski ongelmalliseen somen käyttöön ja 10,5 %:illa oli jo kehittynyt ongelmallinen somen käyttö (PSMU). Ongelma oli selvästi suurempi 13- ja 15-vuotialla kuin 11-vuotialla, niillä nuorilla, joiden vanhempien valvonta oli heikkoa ja/tai joiden koulumenestys oli heikko.

Positiivisena huomioina voidaan todeta, että riski ongelmalliseen somen käyttöön oli selvästi pienempi niillä nuorilla, joiden vanhemmat olivat tiukempia nuorten somen käytön valvonnassa.

Jos kännykät kerran aiheuttavat ongelmia, pitäisikö niiden käyttö kouluissa kieltää?

Keskustelu kännyköiden ja ylipäätään teknologian käytöstä opetuksessa typistyy jostain syystä usein juupas-eipäs-väittelyksi. Tässä ei ole mitään uutta: olen kirjoittanut samasta jo vuonna 2018 ja varmaan monta kertaa sitä aiemminkin (katso blogin arkisto).

En usko, että nuoret ehtivät millään koulussa kehittämään kännykkä-, some- tai muuta ruutuaikaongelmaa. Ruutuaikaongelma ”hankitaan” vapaa-ajalla, mutta sen vaikutukset, seuraamukset ja suoranaiset oireet näkyvät kouluissa. Tällä tarkoitan esimerkiksi riippuvuteen liittyvää vaikeutta pitää kännykkä poissa oppituntien aikana silloin, kun sitä ei ole tarkoitus käyttää, hermostumista siksi, että joutuu olemaan pois laitteelta, keskittymisvaikeuksia ja edellä kuvattua unen puutteesta johtuvaa väsymystä.

Siksi toiseksi kouluissa ei yksinkertaisesti edes käytetä digitaalisia laitteita ja sisältöjä vielä kovin paljoa. Tämä käy ilmi kansallisesta DigiVOO-tutkimushankkeen ensituloksista. Hyvin harva yläkoululainen oli tehnyt mitään kysyttyjä digitaalisia asioita edes viikottain.

Samaan aikaan on täysin selvää, että kännyköiden käyttö voidaan kieltää tunneilla, joilla niitä ei ole tarkoitus käyttää. Suuri osa opettajista näin tekeekin ja esimerkiksi kännykkäparkki on monessa koulussa käytössä. Kännyköiden häiritsevään käyttöön voidaan puuttua myös koulujen järjestyssäännöissä ja tarvittaessa myös välitunneilla. OPH on antanut tätä koskevat ohjeistukset jo järjestyssääntöjen laatimisen ohjeessa vuonna 2016. Koulujen näkökulmassa tässä ei ole siten mitään uutta.

Mutta entä PISA-tulosten huonontuminen, mitä sille voidaan tehdä?

Kännykät ja ruutuaikaongelma ovat taatusti osasyynä suomalaisnuorten laskeneisiin PISA-tuloksiin. Näin uskon, mutta samalla on varmaa, ettei se ole ainoa syy.

Kännyköiden vaikutus kouluun ja oppimistuloksiin on huomattavasti monisyisempi kuin kysymys siitä, pitääkö laitteet kerätä pois tuntien ajaksi. Nimittäin puhelimilla (tai netissä tai peleissä jne.) käytetty aika on pois monesta oppimisen näkökulmasta tärkeämmästä asiasta. Ehkä tärkein vaikutus on se, että mitä ilmeisemmin kännyköiden ja muiden digitaalisten laitteiden parissa vietetty aika on vähentänyt merkittävästi kirjojen lukemista.

Siinä missä kirjan lukeminen edellyttää rauhoittumista, keskittymistä ja pitkien lauseiden sekä kappaleiden ymmärtämistä, ei sosiaalisen median sisällöt tai pelit vaadi lähimainkaan samaa. Lukemisen väheneminen laskee peruslukutaitoa, joka on edellytys monen muun asian oppimiselle.

Myös tämän päivän nettiympäristöissä tarvittava digitaalinen informaatiolukutaito voi rakentua vain hyvän peruslukutaidon varaan. Myöskään kriittinen luku- ja arviointikyky eivät ole mahdollista ilman kykyä keskittyä tiedonhakuun ja eri lähteiden lukemiseen.

Parasta mitä vanhempi voi tehdä lapsen peruslukutaidon edistämiseksi on lukea pienelle lapselle, harrastaa lukemista myös itse sekä kannustaa teinin lukuharrastusta.

Toisaalta yletön ruutuaika on pois jo edellä mainitsemistani muista arkipäivän hyvinvointiin liittyvistä asioista kuten liikunnasta, ulkoilusta, harrastuksista ja perheen sekä kavereiden kanssa olosta. Kyse on ajankäytön tasapainosta, jossa pitää olla sijansa niin koulutyölle, vapaa-ajalle, sosiaalisille suhteille kuin levollekin.

Ruutuaikaongelmassa on kääntäen kyse hyvinvoinnin elementtien puuttumisesta arjesta. Silloin kun lapsen arkeen sisältyy muita hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja, ei aikaa yksinkertaisesti enää jää liikaa ruutujen ääressä oleiluun.

Tässä vielä pari viikkoa sitten aiheesta vanhemmille pitämäni koulutuksen esitys, jossa käyn tarkemmin läpi mm. nuorten somen käyttöä (TikTok..), ikärajoja ja pelejä:

Sosiaalinen media, pelit ja ruutuaika from Harto Pönkä

Case: jauhojengi-kohu Twitterissä kesällä 2022 (esitys)

Pidin eilen esityksen AVI:n järjestämässä webinaarissa viime kesäisestä pääministeri Sanna Mariniin liittyneestä #jauhojengi-kohusta. Webinaari striimattiin Kirjastokaistalle ja sen tallenne on katsottavissa. Tässä kirjoituksessa käyn läpi selvitykseni havaintoja.

Esitys SlideSharessa

Olen aiemmin käsitellyt jauhojengi-kohua Julkisen sanan neuvostossa yleisön edustajana. En tässä yhteydessä palaa median toimintaan enempää kuin tapahtumien selostaminen edellyttää, mutta suosittelen lukemaan JSN:n vapauttavat päätökset.

Miten jauhojengi-kohu alkoi?

Jauhojengi-kohun taustat voidaan jakaa kahteen osaan: tapahtumien maailmaan ja viestinnän maailmaan. Kohu syntyi 17.-18.8.2022. Seuraavassa kuvassa on esitetty alkuvaiheen tapahtumia.

Kuvaan merkityt vaiheet aikajärjestyksessä:

1. Kohun taustalla oli kotibileistä kuvatut videot, joissa esiintyi myös pääministeri Sanna Marin. Videoiden kuvaamisen tarkkaa ajankohtaa ei ole ollut julkisuudessa.
2. Kyseiset videot – tai oikeammin niistä tehty kooste – jaettiin Instagramissa Rayharautio-nimisellä tunnuksella sen tarinat-osiossa. Tunnuksella oli kohun alkaessa 92 seuraajaa, mitä voi jo pitää varsin isona yleisönä, eikä kovin ”yksityisenä”. Rayharautio-tunnuksen ylläpitäjäksi on kerrottu mm. HS:n jutussa valokuvaaja Janita Autio.
3. Kolmas vaihe on kiinnostava, koska siitä on saatavissa vähiten tietoa. Joku – tai jotkut – tallensivat Instagramissa jaetun videon ja jakoivat sitä eteenpäin. Epäilemättä tarkoituksena oli saattaa videot julkisuuteen.
4. Ensimmäinen julkisesti netistä löytyvät merkki bilevideoista oli Ylilauta-keskustelufoorumilla keskiviikkoiltana 17.8.2022. Kuvaan olen merkinnyt kellonajanksi 20:54, mutta itse asiassa ensimmäinen videoihin liittyvä viesti oli Ylilaudalla jo klo 19:45 (en linkitä Ylilaudalle, mutta tässä ketjun tunniste: 130696072).
5. Iltalehti julkaisi videoista editoimansa koosteen 17.8. klo 21:03. Samalla kellonajalla Iltalehti jakoi linkin artikkeliinsa Twitterissä. Tällöin video tuli ensimmäisen kerran kaiken kansan nähtäville.
6. Aleksi Valavuori julkaisi alle puoli tuntia Iltalehden jutun jälkeen klo 21:31 Twitter-tilillään ilmeisesti lyhentämättömän videon Rayharautio-tunnuksen Instagram-tarinasta. Valavuoren twiitti oli englanniksi, mikä edisti kohun leviämistä kansainvälisesti.
7. Kun video sai julkisuutta, se herätti pian epäilyjä pääministerin mahdollisesta huumeidenkäytöstä. Tähän vaikutti varsinkin videolla kuultu sana ”jauhojengi”. Seuraavana aamuna to 18.8. klo 7:23 kansanedustaja Mikko Kärnä ehdotti twiitissään pääministerille käyntiä huumeseulassa.
8. Viimeistään huume-epäilyn jälkeen bilevideosta oli tullut merkittävä media- ja somekohu.
9. Pääministeri Marin kommentoi kohua 18.8. klo 10 pitämässään tiedotustilaisuudessa, joka on yhä katsottavissa esimerkiksi Yle Areenasta. Merkille pantavaa on, että kun Marinilta kysyttiin ”jauhojengi”-sanasta, hän ei kiistänyt sen kuulumista videolla, mutta vastasi, että hän itse ei ole käyttänyt huumeita. Näin pääministeri tuli yhdistäneeksi sanan ”jauhojengi” ja huumeiden käytön. On myös hyvä huomata, että vasta tämän jälkeen media käytti uutisissa ”jauhojengi”-sanaa. Lisäys 21.2.2023: Korjaus edelliseen, että HS käytti ”jauhojengi”-sanaa jo 18.8. klo 9:46 julkaisemassaan jutussa, jonka silloinen versio löytyy yhä Archive.org-palvelusta.
10. Jauhojengi-kohun ensimmäisten päivien huipennuksena voidaan pitää sitä, että Marin kävi perjantaina 19.8.2022 huumetestissä (lähde: IS).

Mistä ”jauhojengi”-sana oli peräisin?

Kohun alkuvaiheessa on pari kiinnostavaa yksityiskohtaa. Ensimmäinen niistä liittyy siihen, milloin ja kuka ensimmäisen kerran käytti jauhojengi-sanaa. Tälläkin kertaa ensimmäinen julkinen merkintä sanan käytöstä löytyy Ylilaudalta (ketju: 130696321) 17.8.2022 klo 21:29. Se ei kuitenkaan todista muuta kuin siitä, että Ylilaudalla keskusteltiin aiheesta – siinä missä Twitterissäkin.

Twitterissä ensimmäinen ”jauhojengi”-maininta oli vain 10 minuuttia myöhemmin klo 21:40, kun tunnus @pem8374 käytti sitä vastauksessaan Iltalehden toimittaja Jarno Liskille. On mahdotonta sanoa, halusiko hän antaa toimittajalle tietoa, vaikuttaa toimittajan videolta tekemään tulkintaan, vai oliko kyse silkasta sattumasta, että twiitin vastaanottaja oli toimittaja. Liski itse oli aktiivinen Twitter-keskusteluissa, joten ei ole ihme, että hänen twiitteihinsä tuli monenlaisia vastauksia.

Twitterissä hashtagien muodostuminen on keskeistä kohujen synnyssä, sillä hashtageista kohut saavat nimensä ja muistetaan. Hashtag ikään kuin määrittelee keskustelunaiheen. Ensimmäisen kerran #jauhojengi-hashtagia käytti nimimerkkitunnus @_M_I_N_T_T_U 17.8. klo 23:22.

Kiinnostavaa on, että sekä @pem8374 että @_M_I_N_T_T_U -tunnus on kumpikin luotu helmi-maaliskuun vaihteen tienoilla vuonna 2022 Ukrainan-Venäjän-sodan alussa, jolloin Twitteriin luotiin suuria määriä trolli- ja bottitunnuksia. Bottitunnuksia @pem8374 ja @_M_I_N_T_T_U eivät Tweeps.net:in bottianalyysin mukaan kuitenkaan ole, vaan korkeintaan trolleiksi tulkittavia. Muutoinkaan jauhojengi-kohun twiittaajissa ei ollut tavallista enempää bottitunnuksia.

Vaikka kaksi hieman epäilyttävää tunnusta buffasikin ”jauhojengiä” heti kohun ensimmäisenä iltana, se ei selitä sitä, miksi sana nousi Twitterissä voimakkaasti esiin. Kyseisten tunnusten seuraajamäärä ja twiittien näkyvyys ei edes riittäisi selittämään sitä.

Tärkein syy jauhojengi-sanan nousulle puheenaiheeksi oli yksinkertaisesti se, että moni kuuli sanan suoraan bilevideolta. Media ei kuitenkaan käyttänyt ”jauhojengiä” uutisartikkeleissa ennen kuin siitä oli kysytty seuraavana aamuna pääministeriltä itseltään. (Lisäys 21.2.2023: Lukuunottamatta HS:ia, joka käytti yhdessä jutussaan ”jauhojengiä” jo 18.8. klo 9:46.) Lukijan on hyvä tietää, että tiedotusvälineet ovat edelleen pysyneet kannassaan, että videolla todella sanottiin ”jauhojengi” eikä jotain muuta.

Jauhojengi-kohun twiittiaineistot 17.-31.8.2022

Tein esitystä varten selvityksen jauhojengi-kohuun liittyvistä twiittimääristä 17.-31.8.2022. Käytin kolmea eri aineistoa:

1. Aineisto, jonka itse keräsin Twitteristä hakusanoilla ”jauhojengi”, ”#jauhojengi” ja ”jallujengi”, 17.-31.8.2022
2. Mika Laitin tuoreeltaan keräämä aineisto 17.-19.8.2022, jonka hän on julkaissut Power BI:ssä
3. Meltwaterin someseurantatyökalun ”jauhojengi”-hakusanalla Twitteristä keräämä aineisto, 17.-31.8.2022

Tärkein on itse keräämäni aineisto. Kahta muuta käytin apuna esityksen valmistelussa ja aiheen käsittelyn syventämisessä.

Tässä kuvassa näkyy twiittimäärän kehittyminen kohun alusta alkaen. Kuvassa on mukana myös 16.8.2022 sen osoittamiseksi, ettei jauhojengistä ollut puhetta Twitterissä ennen Iltalehden ensimmäisen jutun julkaisua.

Kohu jatkui ja uutta vettä myllyynsä vielä seuraavalla viikolla, kun 23.8.2022 julkisuuteen tuli Kesärannassa aiemmin kesällä otettu kuva, jossa kaksi vierailulla ollutta julkkista pussaa pääministerin pressiseinän edessä. Kuvaajassa toisaalta näkyy sekin, että vaikka kohu oli mittakaavassaan todella voimakas, se kuitenkin laantui Twitterissä kohtalaisen nopeasti.

Seuraavassa kuvaajassa näkyy, miten keräämäni aineiston twiitit jakaantuivat yksittäisten Twitter-käyttäjien kesken. Vasemmassa reunassa on käyttäjä, jolla oli eniten twiittejä aineistossa (yhteensä 102), sen jälkeen seuraavaksi eniten twiitannut käyttäjä jne. Aineistossa oli yhteensä 4236 eri käyttäjää. On kuitenkin syytä huomata, että aineistossa ei ole KAIKKI jauhojengi-kohuun liittyvät twiitit, vaan ainoastaan otos, joka perustuu käyttämiini hakusanoihin. Lisäksi osa kohuun osallistuneista tunnuksista on jo ehditty joko poistaa tai jäädyttää, ja moni käyttäjä on varmasti jälkikäteen poistanut silloisia twiittejään.

Sosiaalisen median palveluissa käyttäjien aktiivisuus on jakaantunut usein niin sanotun Pareton periaatteen tai 80/20-säännön mukaisesti. Sen mukaan 80 % seurauksista johtuu 20 % syistä. Eli somessa tyypillisesti 20 % käyttäjistä tuottaa 80 % sisällöistä. Jauhojengi-kohussa tämä EI kuitenkaan toteutunut, vaan twiitit jakaantuivat keräämässäni aineistossa tasaisemmin. Tämäkin osoittaa, että kohu ei vain aktiivisimpien twiittaajien aikaansaama ja ylläpitämä.

• 1 % eli 42 käyttäjää loi 15 % kaikista twiiteistä
• 10 % eli 441 käyttäjää loi 50 % kaikista twiiteistä
• 20 % käyttäjistä eli 847 käyttäjää loi 63 % kaikista twiiteistä
• 60 % käyttäjistä oli twiitannut aiheesta vain kerran

On kiinnostavaa tarkastella, mitkä tunnukset olivat ahkerimpia twiittaajia. Seuraavaan taulukkoon kokosin 10 aktiivisinta twiittaajaa, mutta piilotin kahden omalla nimellään esiintyvän henkilön tunnukset heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Kyse ei ole politiikasta tai muuten julkisuudesta tunnetuista henkilöistä.

5/10 oli tunnuksia, joita luonnehdin heidän tekemiensä twiittien vuoksi anonyymeiksi trolleiksi.

3/10 oli tunnuksia, joita luonnehdin nimimerkkitunnuksiksi. Hekin ovat anonyymejä, mutta heidät erottaa ensiksi mainituista twiittien sisältö. (En pidä ”Harvassailaa” todellisena sukunimenä.)

2/10 oli omalla nimellään esiintyneitä.

En pidä yllättävänä, että aktiivisimmissa tunnuksissa oli näin paljon niitä, jotka eivät esiintyneet omalla nimellään. Anonyymiuden takaa on helpompi kommentoida kriittisesti ja jakaa asiatontakin materiaalia kuin omalla nimellä. Samanlainen jakosuhde tuskin pätee koko aineistossa, mutta sitä en selvittänyt erikseen.

Kaksi anonyymiä trollitunnusta eli @Bilekriitikko ja @RingoArrrr oli luontipäiviensä perusteella luotu varta vasten jauhojengi-kohuun osallistumista varten. Tämän vuoksi tein koko 4236 käyttäjän aineistolle luontipäiväanalyysin eli laitoin ne kuvaajaan luontipäivänsä sekä sen päivän mukaan, jolloin he ensikerran aineiston mukaan twiittasivat kohun aiheesta. Vasemmassa reunassa on siis ensimmäisinä kohusta twiitanneet tunnukset.

Näin saadaan ns. verhokuva, josta voidaan tarkastella, jakaantuuko tunnusten luontipäivät normaaliin tasaiseen tapaan vai painottuvatko ne jollekin tietylle ajankohdalle.

Kuvaajassa voi erottaa luontipäivien lievää painottumista alkuvuodelle 2022, mutta ei siinä määrin, että pitäisin sitä poikkeuksellisena. Pikemminkin kohuun osallistuneiden tunnusten luontipäivät jakaantuvat hämmästyttävän tasaisesti.

Verhokuva on aiemmissa tekemissäni analyyseissä osoittautunut hyväksi työkaluksi. Kuvaajassa voisi esimerkiksi näkyä yhtenäisenä viivana tilanne, jossa olisi tehtailtu nopeasti uusia tunnuksia johonkin tarkoitukseen. Tässä tapauksessa selvää merkkiä sellaisesta ei ole, eikä tiedetyt botti- ja trollitunnusten luontipäivät nouse erityisesti esille.

Mukana on runsaasti yli 10 vuotta vanhoja Twitter-tunnuksia, mikä osaltaan osoittaa, että kohuun osallistui tavallisia vakiintuneita Twitterin käyttäjiä.

Millaista sisältöä jauhojengi-kohun twiitit olivat?

Kuten on hyvin tiedossa, jauhojengi-kohussa oli kyse ennen kaikkea pääministeri Sanna Mariniin kohdistuneesta epäilystä mahdollisesta huumeiden käytöstä. Mutta ei pelkästään siitä. Kohun aikana moni myös puolusti pääministeriä. Joka tapauksessa twiitit olivat voittopuoleisesti sävyltään pikemmin negatiivisia kuin positiivisia. Meltwaterin someseurantatyökalun automaattisesti tekemä tunneanalyysi onnistui tavoittamaan tämän.

Mika Laitin Power BI -aineistossa (17.-19.8.2022) oleva hashtag-sanapilvi havainnollistaa, minkä tyyppisiä asioita ihmiset toivat twiiteissään esiin.

Monet twiittaajat tehtailivat joko itse tai jakoivat muiden tekemiä meemikuvia. Joukossa oli jonkin verran täysin asiatonta materiaalia. Luonnollisesti en ottanut esitykseeni pahimpia meemejä, vaan valitsin sellaisia esimerkkejä, jotka voisivat mennä vielä poliittisesta satiirista. Suurin osa meemikuvien tekijöistä tyytyi käyttämään jauhojengi-videon kuva- ja tekstimateriaalia, mutta jotkut loivat omia kuvamuokkauksia.

Kuten mainitsin, pääministerille löytyi kohun aikana myös puolustajia. Seuraavassa esimerkkejä niistä.

Puolustajilla oli muutama selvä teema:

• Kohua väitettiin mm. Ylilaudalta masinoiduksi
• Moni kuuli ”jauhojengin” sijasta videolla sanan ”jallujengi” tai ”jallu jenny”
• Median toimintaa kritisoitiin monin tavoin

Videon ääninauhan epäselvyys antoi tilaa erilaisille tulkinnoille siitä, mitä videolla sanottiin. Varsinkin ”jallujengi”-sanaa yritettiin saada keskusteluissa läpi ”jauhojengi”-sanan tilalle. Kiinnostavana yksityiskohtana myös ”jallujengi”-sana esiintyi paljon aikaisemmin Ylilaudalla (ketju: 130697672) ennen kuin se levisi Twitterissä 18.8.2022.

Median toiminnassa kritisoitiin muun muassa sitä, että monia uutisartikkeleita muokattiin ilman muokkausmerkintöjä etenkin 18.8.2022 päivän aikana. Tästä olen kritisoinut tiedotusvälineitä itsekin: pitäisin parempana, että KAIKKI muutokset merkittäisiin verkkoartikkeleihin, vaikka Journalistin ohjeet eivät sitä suoranaisesti nykyisin edellytä, ellei kyse ole merkittävästä muutoksesta. Muutokset liittyivät varsinkin jauhojengi-sanan käyttöön, ja niitä käsiteltiin sittemmin JSN:n tekemissä päätöksissä.

Oliko jauhojengi-kohussa kyse ”infosodasta”?

Demokraatti-lehden päätoimittaja Petri Korhonen esitti jo kohun aikana spekulaation, oliko jauhojengi-kohussa kyse jonkun tahon harjoittamasta ”infosodasta”. Päätin esitykseni vastaukseeni Petrille.

• Bilevideo oli aito, ei manipuloitu – ellei lasketa kuvaajan tekemää videoiden yhdistelyä.
• ”Jauhojengi”-sanaa tarjottiin toimittajille, mutta sitä ei käytetty uutisissa ennen Marinin haastattelua.
• Infosota-tyyppinen tilanne syntyi, kun ”jauhojengin” tilalle esitettiin voimakkaasti ”jallujengi”-sanaa.
• Kyseessä oli aito media- ja somekohu, ei botti- ja trollitunnusten masinoima, vaikka trollejakin esiintyi.

Sosiaalisen median valeprofiilit – miten tunnistaa ja suojautua? (esitys)

Viimeviikkoinen informaatiovaikuttamisen webinaari SnellmanEDU:lle sai eilen jatkoa. Tällä kertaa aiheena oli valeprofiilien tunnistaminen sosiaalisessa mediassa. Esityksen aiheisiin sisältyy mm. anonyymit, trollit, botit ja varsinaiset valeprofiilit eri keksityt tai toisen nimissä esiintyvät käyttäjätunnukset somepalveluissa.

Yhtenä koulutuksen aiheena oli myös valeprofiilien usein käyttämät tekoälyn avulla luodut feikkiprofiilikuvat. Ne ovat tuttuja etenkin Twitterin trollitunnuksista, joista moni on törmännyt kevään aikana esimerkiksi alla näkyviin tunnuksiin.

Kuvassa olevat tunnukset ovat niin silmiinpistäviä, että herää kysymys, onko ne tarkoituksella tehty näin tökerösti? Niiden tekijällä voi olla taktiikkana tehdä tökeröjä trollitunnuksia, jotta huomiomme kiinnittyisi niihin, emmekä huomaisi hienovaraisemmin toimivia trolli- ja bottitunnuksia.

Koko esitys on tässä:

Avaa esitys SlideSharessa

Esimerkki mahdollisesta valeprofiilista: Elina Hinder / @elinahinder

Tarkastelin yhtenä esimerkkitapauksena Twitter-tunnusta nimeltä Elina Hinder / @elinahinder, jota on epäilty useasti valeprofiiliksi, kuvaa myöten. Tämä on myös peruste käsitellä hänen tunnustaan julkisesti – kenen tahansa sattumanvaraisen henkilön tunnusta en tällä tavalla käyttäisi esimerkkinä. Alla hänen profiilikuvansa lähitarkastelussa.

@elinahinderin profiilikuva on tekoälyn luomaksi onnistunut: esimerkiksi automaattinen Fake Profile Detector ei sitä tunnista. Kuitenkin siinä on useita tyypillisiä viitteitä AI-teknologian käytöstä, kun kuvaa tarkastelee suurennettuna.

Yksi keino on generoida itse vastaavan tyyppisiä (mm. pää suunnilleen samassa asennossa) profiilikuvia This Person Does Not Exists -sivustolla ja verrata niitä tarkastelussa olevaan kuvaan. Näin teinkin:

Kun näitä kuvia vertaa @elinahinderin kuvaan, ovat ne kuin samasta maailmasta. Kaikissa on samoja tekoälyn tuottamia piirteitä:

• Silmät ovat yhtä kaukana kuvan keskilinjasta
• Tausta yksivärinen tai epäselvä
• Vasen korva (kuvassa oikealla) näyttää olevan hieman eri perspektiivistä kuin kasvot

Epäilen, että @elinahinderin kuva on tehty samalla This Person Does Not Exists -sivustolla kuin yllä olevat.

Luonnollisesti pelkkä profiilikuvan tarkastelu ei riitä, kun tunnusta epäillään valeprofiiliksi. Ensimmäisenä tässäkin tapauksessa tarkastin, ettei @elinahinderin profiilikuvaa löytynyt käytettynä muualla netissä sekä mitä hänen nimellään löytyy eri hakukoneista ja muista somepalveluista.

Elina Hinderin tapauksessa kiinnostava yksityiskohta oli, että sekä MV-lehti että Uvmedia-sivusto ovat lainanneet sen twiittejä joissakin artikkeleissaan. Kumpaakin sivustoa voi luonnehtia niin sanotuksi vastamediaksi tai valemediaksi. Tämä voi olla viite siitä, mihin tahoihin @elinahinder-tunnuksen haltijalla on yhteyksiä.

Alla lista, mitä asioita profiilitiedoista kannattaa katsoa tarkemmin läpi.

Merkille pantavaa @elinahinderin tapauksessa on myös se, ettei hän ole tietääkseni kertaakaan kommentoinut epäilyjä siitä, että hänen tunnuksensa olisi valeprofiili. Voisin kuvitella jokaisen tavallisen käyttäjän pyrkivän tyrmäämään moiset epäilyt tai vähintäänkin kommentoivan niitä.

Lähetin itse ennen tämän koulutuksen pitoa @elinahinderille Twitterin yksityisviestinä suoran kysymyksen: Miksi käytät tekoälyllä luotua kuvaa ja salanimeä? Tähän mennessä hän ei ole lukenut saati vastannut kysymykseen. Itse asiassa @elinahinder näyttää lopettaneen Twitterin käytön kokonaan 16.4. jälkeen.

Alla muutkin @elinahinderistä selvittämäni asiat ja johtopäätös.

Pidän melko varmana, että @elinahinder on valeprofiili eli nimi on keksitty ja kuva on todennäköisesti tekoälyn avulla luotu. Sen tekijä jää kuitenkin avoimeksi.

Disclaimer: On periaatteessa mahdollista, että tunnuksen takana on yksittäinen ihminen, joka on omista syistään halunnut toimia keksityllä henkilöllisyydellä. Jos näin on, niin todettakoon, etten väitä @elinahinderin tehneen mitään varsinaisesti kiellettyä, ja kunnioitan jokaisen ihmisen mahdollisuutta toimia somessa myös anonyyminä nimimerkin tai salanimen takaa.

Disclaimer 2: Jos mietit, miten profiilikuvan tekijänoikeudet vaikuttavat siihen, miten sitä saa esimerkiksi tällaisessa yhteydessä käyttää, niin totean käyttäväni @elinahinderin kuvaa kokonaisuudessaan sitaattina osana oman mielipiteeni perustelua, joka liittyy nimenomaisesti ko. kuvaan ja Twitter-tunnukseen. Toiseksi tietokonealgoritmin sattumanvaraisesti luomalla kuvalla (jollainen se käsitykseni mukaan on) ei ole tekijänoikeuksia, koska siihen ei liity tekijänsä luovaa panosta.

Alla vielä muistilista siitä, milloin hälytyskellojen on syytä soida ja tehdä varmistuksia siltä varalta, että sosiaalisessa mediassa vastaan tullut käyttäjätunnus onkin jotain muuta kuin mitä se näyttää tai väittää olevansa.

Informaatiovaikuttamisen tunnistaminen somessa (esitys)

Pidin eilen SnellmanEDUn järjestämän webinaarin informaatiovaikuttamisesta sosiaalisessa mediassa.

Esityksen aiheita:

• Konteksti: sosiaalinen media vuonna 2022 ilmiöineen kuten kuplat, totuuden jälkeinen aika, tunnereagointi, algoritmien vaikutus, vihapuhe, polarisaatio
• Informaatiovaikuttaminen Suomessa keväällä 2022, strategiset narratiivit, Twitterissä havaittuja trolleja ja botteja verkostoanalyysinä
• Informaatiovaikuttamisen tekniikoita, trollaus ja maalittaminen
• Twitter-käyttäjien laatupisteiden vaikutus (shadowban/ghostban),
• Botit, bottien tunnusmerkkejä, työkaluja bottien analysoimiseen
• Valeuutiset, disinformaatio, kuvamanipulaatiot, deep fake -videot, työkaluja näiden tutkimiseen
• Salaliittoteoriat, Suomen TOP 20 salaliittoteoriat
• Faktantarkastusta suomeksi + esimerkkejä
• Vinkit lähdekritiikkiin ja ohjeet väärän tiedon oikaisuun eli debunkkaukseen

Alla koulutuksen esitys avoimesti jakoon.

Avaa esitys SlideSharessa

Tässä kuvassa on tiivistettynä monta sosiaalisen median haastetta tällä hetkellä:

Muutoin suosittelen katsomaan koko esityksen läpi. Lopusta nostaisin kuitenkin esiin vielä ohjeen, miten disinformaatiota/vääriä tietoja kannattaa pyrkiä oikaisemaan eli debunkkaamaan:

Jos informaatiovaikuttaminen kiinnostaa, niin vinkki: ensi maanantaina eli 2.5.2022 on tulossa webinaari valeprofiilien tunnistamisesta, edit: josta lisää seuraavassa blogikirjoituksessa.

Elon Muskin suunnitelmat Twitterille eivät vakuuta

Maailman rikkain mies Elon Musk meni ja päätti ostaa ehkäpä maailman tärkeimmän somealustan Twitterin. Ostouutinen aiheutti välittömästi laajan tyrmistyksen. Myönnän omassakin mielessäni käyneen ajatuksen, että ”kaikki meni” ja ”mihinkäs sitten”.

Ei voi pitää hyvänä uutisena, että Twitterin kaltaista yhteiskunnallisesti keskeistä keskustelualustaa hallitsisi yksi ihminen – varsinkaan rikkain. Omistajan roolissaan häntä voisi pitää myös palvelun ylimpänä moderaattorina.

Musk on ehtinyt jo vakuutella olevansa sananvapauden asialla ja aikovansa kehittää Twitterisä ”todellisen sananvapauden alustan”. Niin sopii toivoa, mutta mitään takeita siitä ei ole.

En esimerkiksi usko, että Musk tulisi poistamaan Twitterin yhteisösäännöt, joiden perusteella tähän asti on ratkaistu palvelun sananvapauden rajat – sääntöjen silti joustaen suuntaan jos toiseenkin. Twitterin sääntöjen soveltaminen on ollut aiheellisesti kritiikin kohteena.

Toisaalta Twitter ei ole tyhjiössä, vaikka verkossa onkin. Kansalliset ja kansainväliset lait pätevät sosiaalisessa mediassa.

Eli ne, jotka kuvittelevat Muskin ajan tarkoittavan lupaa julkaista mitä tahansa, tulevat väistämättä pettymään. Muskin puheet sananvapauden lisäämisestä ovat enemmän tai vähemmän imagohöttöä.

Jäljelle jää myös kysymys, kuka moderoi Muskia itseään? Ongelma on sama kuin kaikissa yksinvaltiuteen perustuvissa systeemeissä.

Mutta katsotaanpa, mitä muuta Musk kertoo suunnitelmistaan HS:n jutun perusteella.

Musk: ””Haluan tehdä Twitteristä paremman kuin koskaan parantamalla sitä uusilla ominaisuuksilla, tekemällä sen algoritmeista avoimen lähdekoodin mukaisia luottamuksen lisäämiseksi.”

Uusia ominaisuuksia jään odottamaan. Olisiko kyse esimerkiksi maksullisista VIP-tunnuksista sekä uusista promo- ja mainosominaisuuksista? Pitäähän Muskin saada investoinnille tuottoa.

Twitterin algoritmien toiminta tunnetaan ehkä parhaiten kaikista valtavirran sosiaalisen median palveluista. Silti Muskin ajatus algoritmien julkaisemisesta avoimena lähdekoodina on hyvin kannatettava.

Samaan aikaan EU on säätämässä laajaa säädöspakettia, joka koskee Twitteriä siinä missä muitakin digijättejä. Todennäköisesti sen tuloksena Twitterin tulisi joka tapauksessa kertoa algoritmeistaan nykyistä avoimemmin. Muskin julistus avoimuuden lisäämisestä näyttäytyy siksi irtopisteiden keräilyltä.

Musk: ”…kukistamalla roskapostirobotit…”

Roskapostirobotteja Twitterissä riittää. Olen tutkinut Twitter-botteja pitkään ja kehittänyt Tweeps.net-bottianalyysipalvelun, jolla botteja löytää runsaasti minkä tahansa runsaasti seuratun Twitter-käyttäjän seuraajista ja päivän polttavista keskusteluketjuista.

Twitter on tehnyt paljon parantaakseen palvelunsa ”aitoutta” eli kitkeäkseen bottitunnukset ja muun epäaidon toiminnan (”muulla” viitataan ihmisten tekemään spämmäykseen, koordinoituun trollaukseen yms.). Twitterillä on jo toimiva moniportainen puuttumismekanismi: ensin epäilyttävä tunnus bännätään tekoälyn toimesta hakutuloksista, sitten se jäädytetään ja lopulta poistetaan kokonaan.

Silti Twitteristä poistettujen tunnusten määrä on hyvin vähäinen verrattuna Facebookin vastaaviin lukemiin. Pystyn myös löytämään hyvin vanhojakin spämmitunnuksia. Twitterin valvonta-algoritmit näyttävät siten jättävän huomaamatta ei-niin-aktiiviset spämmi- ja muut botit.

Tässä näen Muskilla olevan ehkä eniten annettavaa Twitterille. Mikäli hän päättää panostaa palvelun moderoinnin kehittämiseen tekoälyvetoisesti, sillä olisi varmasti positiivinen vaikutus sen sisältöön.

Toisaalta automaattinen moderointi kytkeytyy kiinteästi sananvapauskysymykseen ja algoritmien avoimuuteen. Yhtälö ei ole helppo, ja siksi kyse on pitkälti siitä, kenellä on parhaat resurssit satsata kehitystyöhön.

Lopputuloksena saattaa olla, että Muskilla on maailman kehittynein moderointia tekevä tekoäly. Se, kuka hallitsee tekoälyä, voi halutessaan käyttää sitä manipulointiin. Tekoälyn toimintalogiikasta voidaan kertoa yhtä, mutta se voi silti toimia toisin – kuten usein onkin. Haluammeko todella sen olevan maailman rikkaimman ihmisen hallinnassa?

Suomessa olemme toistaiseksi olleet eräänlaisessa paitsiossa tekoälypohjaiselta moderoinnilta pienen kielialueemme vuoksi. Pahimmissa skenaarioissa se voi kääntyä eduksi.

Samalla on muistettava, että Facebook ja Twitter ovat kaksi parhaiten moderoinnista jo nyt huolehtivaa somepalvelua. Botteja, spämmiä ja informaatiovaikuttamista torjutaan huomattavasti huonommin Instagramissa, TikTokissa ja YouTubessa. Lisätietoa esim. Social Media Manipulation report 2020 -julkaisusta (uutta katsausta odottaessa).

Musk: ”…ja todentamalla kaikki käyttäjät.”

Tätä ajatusta on esitetty monesti. Tavallisesti sen esittäjiä on syytetty siitä, että he eivät ymmärrä Internetin peruslogiikkaa. Vastaus pakolliseen tunnistautumiseen netissä on aina ollut sama: verkko tulkitsee informaation kulun estävän häiriön esteenä ja kiertää sen.

Mikäli Musk todella pyrkisi pakottamaan kaikki Twitter-käyttäjät tunnistautumaan eli kertomaan nimensä ja osoittamaan sen oikeaksi, nähtäisiin palvelussa ennen näkemätön joukkopako.

Jo nyt käyttäjät kyselevät, mikä on seuraava palvelu, johon mennään, jos Musk pilaa Twitterin.

Olisiko aika kypsä julkisen palvelun somealustalle, joka toimisi eurooppalaisten yksityisyys- ja muiden käyttäjien oikeuksia kunnioittavien standardien mukaisesti?

Facebookin salaiset tilastot kertovat disinformaation leviämisestä, mutta myös hyvää suomalaisten informaatiolukutaidosta

Kirjoitin viime viikolla Mikrobitiin kolumnin, jossa kerroin, kuinka uudelleenjakaminen on mennyt rikki. Uudelleenjakamisen tarkoituksena on jakaa hyvää sisältöä eteenpäin omalle verkostolle, mutta Facebookin sisäisen selvityksen mukaan uudelleenjaetut julkaisut sisältävät useammin virheellistä tietoa kuin julkaisut keskimäärin.

Tiedot käyvät ilmi Facebookin ex-työntekijän Frances Haugenin Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle vuotamista asiakirjoista, ns. Facebook files

Facebookin tutkijoiden vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan:

• Uudelleenjaetut linkit sisälsivät jopa 4-5 kertaa todennäköisemmin virheellistä tietoa kuin saman tyyppiset julkaisut keskimäärin.
• 38 % kaikista vääriä tietoja sisältävien linkkijulkaisujen näyttökerroista (engl. viewpoint view, VPV) tapahtui kahden tai useammaan uudelleenjakoketjun jälkeen.
• Vastaavasti virheellistä tietoa sisältävien kuvien näyttökerroista jopa 65 % tapahtui kahden tai useamman uudelleenjakoketjun jälkeen.

Aiheesta ovat kirjoittaneet aiemmin mm. Yle ja toimittaja Alex Kantrowitz.

Alla oleva kuva on Facebookista vuodetuista dokumenteista.

Selvyyden vuoksi kuvaajan tulkinta:

• Ensimmäiset pylväät kuvaavat kaikkia näyttökertoja, eli 100 % näytöistä tapahtuu, kun julkaisuja on uudelleenjaettu vähintään 0 kertaa.
• 60 % misinfo-linkkijulkaisun näytöistä tapahtuu, kun sitä on uudelleenjaettu vähintään 1 kerran
• 38 % misinfo-linkkijulkaisun näytöistä tapahtuu, kun sitä on uudelleenjaettu vähintään 2 kertaa uudestaan (=4 kertaa isompi osuus kuin kaikissa linkkijulkaisuissa, jotka näkyvät punaisena palkkeina)

Facebookin oman tutkimuksen mukaan näyttää siis selvältä, että monta kertaa uudelleenjaetut linkki- ja kuvajulkaisut sisältävät huomattavasti todennäköisemmin virheellistä tietoa kuin julkaisut keskimäärin.

Tästä seuraa, että tiedonsaannin oikeellisuuden kannalta on merkitystä, kuinka suuri osa Facebook-uutisvirran julkaisuista on muiden käyttäjien uudelleenjakoja. Mitä suurempi osa näkemistämme julkaisuista on uudelleenjakoja, sitä todennäköisemmin saamme luettavaksemme virheellistä mis- ja disinformaatiota.

Seuraavassa on Faktabaarin jaottelu harhaanjohtavalle informaatiolle:

Facebookin avoimuuskeskuksessa on julkaistu, mistä keskimääräisen yhdysvaltalaiskäyttäjän uutisvirta koostuu. Sen mukaan 14,6 % uutissyötteen julkaisuista sisältää linkin. Useimmin linkkijulkaisut ovat Facebook-sivuilta peräsin (7,7 %), toiseksi useimmin ns. ”yhdistämättömiä sisältöjä” eli algoritmin suosittelemia (3 %) ja kolmanneksi useimmin käyttäjän seuraamilta muilta ihmisiltä (2,5 %).

Sen sijaan Facebook ei kerro, kuinka suuri osa uutissyötteen julkaisuista on uudelleenjaettuja sisältöjä.

Facebookin avoimuusraportissa kerrotaan myös useimmin katsotut linkit, julkaisut ja Facebook-sivut. Listat eivät ole varsinaisesti luotettavan tiedon riemuvoitto, mutta oudointa on, että useimmin katsottu (121,8 miljoonaa näyttökertaa) Facebook-sivu on sittemmin poistettu palvelusta sääntörikkomuksen takia, eikä Facebook edes kerro, minkä nimisestä sivusta oli kyse. Sen sijaan sivun URL-osoite kerrotaan (facebook.com/102845731859490). Herää kysymys, huomasiko Facebook kyseisen sivun rikkovan sen sääntöjä vasta avoimuusraportin laatimisen myötä?

Suomi sijoittui Facebookin salaisessa vertailussa ykköseksi

Facebookista vuodetuista tiedoista löytyy myös vertailu 27 Euroopan maasta, kuinka suuri osuus Facebook-käyttäjien uutisvirran julkaisuista oli muiden käyttäjien tekemiä uudelleenjakoja. Suomi on tilaston viimeisenä, mikä on disinformaation leviämisen näkökulmasta paras sijoitus.

Alkuperäistä asiakirjaa minulla ei ole lupa julkaista, mutta seuraavassa on vertailussa olevien maiden keskinäinen sijoitus ryhmittäin.

30-45 %

• Latvia
• Espanja
• Romania
• Italia
• Unkari
• Bulgaria
• Portugali

20-29 %

• Ranska
• Slovakia
• Luxemburg
• Tsekki
• Irlanti
• Belgia
• Itävalta
• Puola
• Malta
• Viro
• Liettua
• Kypros
• Slovenia
• Saksa
• Kreikka

15-19 %

• Ruotsi
• Alankomaat
• Tanska
• Kroatia
• Suomi n. 15 %

Suomalaisten Facebook-käyttäjien näkemistä julkaisuista uudelleenjakoja oli siis noin 15 %, mikä oli mukana olevista maista alhaisin lukema. Tulos kertoo joko suomalaisten passiivisuudesta tai hyvästä informaatiolukutaidosta: kyvystä tunnistaa ja olla jakamatta eteenpäin epäluotettavaa tietoa. Passiivisuus tuskin on syy, sillä Facebook on suomalaisten käytetyin yhteisöpalvelu.

Kun Facebookista vuotanutta tilastoa verrataan vuosittaiseen Media Literacy Index -tutkimuksen tuloksiin, voidaan huomata, että niissä maissa, joissa medialukutaito on alhainen, Facebook-käyttäjien uutisvirta sisälsi suhteellisesti enemmän uudelleenjaettuja julkaisuja. Suomi puolestaan oli viime vuonna Media Literacy Indexissä jo neljättä kertaa ykkösenä.

CNN nosti suomalaisten medialukutaidon ja sen merkityksen disinformaation ja valeuutisten torjunnassa uutiseksi jo vuonna 2019.

Sosiaalinen media uutislähteenä näyttää laskevan luottamusta uutisiin

Sosiaalisella medialla on yleistymisestään lähtien ollut kiinteä yhteys siihen, millaisia uutisia luemme ja kuinka luotettavina ylipäätään uutisia pidämme. Näitä kysymyksiä mittaa vuosittain Reuters-instituutin Digital News report -tutkimus. Viime vuoden raporttin on luettavissa tästä (PDF, Media-alan tutkimussäätiö).

Kokosin edellä mainittujen maiden tuloksia seuraavaan kuvaajaan. Belgian jätin kuvaajasta pois, koska sen osalta puuttui yksi lukema (tarkemmin: uutisten jakaminen somessa), jolloin se olisi tehnyt kuvaajasta vaikeammin luettavan.

Datalähde: Reuters-instituutti Digital News Report 2021 (kuvaaja: allekirjoittanut)

Maat on kuvaajassa järjestetty sen mukaan, kuinka korkea luottamus niissä on yleisesti uutisia kohtaan. Suomi on jälleen kerran ykkösenä, kuten näkyy. Myös muutama muu maa, joissa uudelleenjaettujen julkaisujen osuus Facebook-virrassa oli alhainen, ovat kuvaajan kärkipäässä: Tanska, Alankomaat ja Ruotsi.

Kiinnostavaa on verrata kuvaajassa luottamusta uutisiin yleensä (sininen) ja sosiaalisen median osuutta uutisläheenä (virheä). Näyttää siltä, että sosiaalisen median osuuden uutislähteenä kasvaessa, luottamus yleensä uutisia kohtaan laskee – ainakin useimmissa tapauksissa tai tiettyyn rajaan asti.

Kiinnostavaa on, että sosiaalisen median osuuden uutislähteenä kasvaessa, luottamus sosiaaliseen mediaan ei näytä lisääntyvän eikä laskevan, vaan pysyvän suunnilleen samana.

Sen sijaan uutisten jakaminen somessa, viesteillä tai sähköpostitse lisääntyy sitä mukaan, kun somella on suurempi rooli uutislähteenä.

Olen seurannut tätä ilmiötä kauan. Tässä vastaava kuvaaja vuodelta 2017, jossa on mukana useampia maita:

(kuvaaja: allekirjoittanut)

Yhteenvetona näyttää siltä, sosiaalisen median käyttö uutislähteenä, uutisten jakaminen sosiaalisessa mediassa ja luottamuksen vähentyminen muita uutislähteitä kohtaan näyttävät kietoutuvan toisiinsa pirullisella tavalla.

Tätä voi konkretisoida seuraavasti:

• Jos sosiaalinen media on pääuutislähteenä, todennäköisesti myös jaat somessa uutisia eteenpäin
• Jos jaat itsekin paljon uutisia somessa, todennäköisesti pidät somessa jaettuja uutisia muutenkin luotettavina lähteinä.
• Jos sosiaalinen media on sinulle tärkeä uutislähde, luottamuksesi uutisiin yleensä on todennäköisesti matalampi kuin niillä, joille some ei ole yhtä tärkeä uutislähde.
• Facebookin selvityksen mukaan tähän kaikkeen näyttää liittyvän se, että sekä luet että jaat sosiaalisessa mediassa todennäköisemmin virheellistä tietoa.

Sosiaalinen media ei tämän perusteella näytä tarjoavan enää ulospääsyä Platonin luolasta – vaikka niin on väitetty – vaan pikemminkin olevan sisäänkäynti syvemmälle luolaan.