En löytänyt suomalaisten blogien määrästä mistään tarkkaa tietoa, joten koostin itse sellaisen Blogilista.fi:n etusivulla näkyvästä blogien määrästä. Keräsin tiedot Archive.org-palvelun tallenteista vuosilta 2005-2014.

Otin lukemat jokaisen vuoden kesäkuun ja joulukuun viimeiseksi löytyvältä päivältä. Vuoden 2013 joulukuun lukema puuttui, joten se on marraskuulta.

Notkahdus vuoden 2010 joulukuun lopussa johtuu ilmeisesti Blogilista.fi:n tuolloin tapahtuneesta ”siivoamisesta” (passiivisten, lopettaneiden yms. blogien poistosta?), sillä vielä kyseisen kuun alussa lukema oli yli 40 000.

Suomalaisia blogeja on luonnollisesti lukumääräisesti huomattavasti tässä näkyvää enemmän, mutta tästä saa ainakin viitteitä siitä, millaisesta määrästä puhutaan ja milloin blogeja on perustettu eniten. Tässä tietysti ennakko-oletuksena on, että Blogilistalle liittyneet blogit ovat yleensä olleet melko vastaperustettuja.

Blogilista.fi-palveluun lisättyjen blogien määrä 2005-2014

 

Alla  vielä sama taulukkona, mukana suhteelliset ja lukumääräiset lisäykset per rivi.

Blogeja Suhteellinen lisäys Lukumääräinen lisäys
2005-12 3667
2006-06 5600 53 % 1933
2006-12 7532 35 % 1932
2007-06 10216 36 % 2684
2007-12 12752 25 % 2536
2008-06 15687 23 % 2935
2008-12 19502 24 % 3815
2009-06 24397 25 % 4895
2009-12 29537 21 % 5140
2010-06 35281 19 % 5744
2010-12 32786 -7 % -2495
2011-06 36551 11 % 3765
2011-12 39909 9 % 3358
2012-06 44547 12 % 4638
2012-12 48477 9 % 3930
2013-06 51997 7 % 3520
2013-12 54208 4 % 2211
2014-06 54910 1 % 702

Yhteenvetoa:

  • Suhteellisesti eniten blogeja perustettiin vuonna 2006, jolloin niiden määrä Blogilistalla yli tuplaantui
  • Lukumääräisesti eniten uusia blogeja perustettiin vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla (5744)
  • Uusien blogien määrässä tapahtui selvä tasaantuminen vasta 2013 alkaen
  • Suomalaisia blogeja on Blogilista.fi:n perusteella nyt enemmän kuin koskaan
  • Juuri nyt näyttää siltä, että blogien suosio on hiipumassa selvästi edellisvuoteen verrattuna

Malesialainen matkustajakone ammuttiin eilen alas Ukrainassa ja lähes 300 matkustajaa sai surmansa. Välittömästi tiedon tultua julki alkoi kaikkien Euroopassa lentävien lentoyhtiöiden kannalta kriisitilanne: olivatko niiden omat koneet vaarassa tai olivatko olleet, oliko noudatettu varovaisuutta ja alueen lentorajoituksia, ja miten säilytettäisiin matkustajien luottamus?

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on dokumentoida tapahtuman kulku, siihen liittyvä Twitter-keskustelu sekä tarkastella, miten Finnair olisi voinut toimia tilanteessa vielä paremmin.

Kriisitilanteessa tiedottamisessa on tärkeintä antaa 1) oikeaa tietoa ja 2) reagoida nopeasti. Jos tieto on väärää tai sitä annetaan yleisön mielestä liian hitaasti, yrityksen luottamus ja imago voivat saada pysyvää vahinkoa.

Finnair päätti reagoida nopeasti. Lainaus klo 19:43 Iltalehden uutisesta:

Finnairin viestintäpäällikkö Aku Varamäen mukaan vastaavaa ei olisi voinut käydä Finnairin lennoilla. Finnair ei ole lentänyt viime talven jälkeen Ukrainan ilmatilassa.

- Emme ole keväästä lähtien lentäneet Ukrainan ilmatilan kautta. Siellähän on ollut rajoituksiakin, mutta olemme yhtiön päätöksellä lentäneet muita reittejä, Varamäki sanoo.

Kaikki ei kuitenkaan ollut niin kuin sanottiin, sillä jo ensimmäisessä uutisen alla näkyvässä kommentissa sanottiin, että Finnair oli kuin olikin lentänyt Ukrainassa – vieläpä samana päivänä (viesti klo 20:21):

Kyllä tänään finnair lensi rhodoksen koneensa ukrainan yli kiovasta lounaaseen, http://www.flightradar24.com

Samanlaisia viestejä saattoi itse kukin löytää pian niin Twitteristä kuin Facebookistakin. Useat myös mainitsivat lentäjien kuuluttaneen koneiden olleen Ukrainan ilmatilassa.

Tässä kohtaa (klo 21:12) laitoin itse Twitterissä viestin Finnairin viestintäpäällikölle Aku Varamäelle:

ehkä sun kannattaa korjata pian lausuntoa, ettei Finnair muka lentäisi enää Ukrainan kautta, kun kerta on lentänyt.

Viestiä seurannut keskustelu löytyy kyseisen tweetin alta - aina tarinan loppuun asti.

Finnairin tiedotustiimi oli alusta alkaen Twitterissä aktiivinen. Ensimmäinen viesti lennon MH17 turmasta oli tämän tweetin retweettaaminen klo 19:49:

Malaysia Airlines has lost contact of MH17 from Amsterdam. The last known position was over Ukrainian airspace -

Kun tilanteesta oli saatu lisää tietoa ja mm. uhriluku oli selvillä, Finnair ilmaisi osanottonsa Malesian Airlinesille, tweetti klo 20:53:

on surullinen ja traaginen tapaus. Otamme osaa yhteiseen suruun. Olemme oneworld-kumppanimme tukena ja autamme kaikin tavoin.

Hetkeä aiemmin eräs asiakas tiedusteli Twitterissä Finnairilta, olisiko hänen turvallista mennä omalle lennolleen. Tähän Finnair vastasi ensin suomeksi – suoraan kysyjälle – ja laittoi sen jälkeen saman tiedon englanniksi kaikille Twitter-seuraajille:

@Manduliini 20:50 lentääkö Finnair Ukrainainan yli? Huomenna lento turkkiin. Ymmärtääkseni reitti kulkee läntisen ukrainan ylitse.

@Finnair 20:54 Hei, Finnair ei lennä Ukrainan yli. Voit tulla turvallisin mielin lennolle.

@Finnair 20:56: For those of you wondering, Finnair does not fly over Ukraine. Your safety is our top priority.

Jälkimmäinen viesti lienee tarkoitettu rauhoittamaan huolestuneita matkustajia, mutta se sai laajaa negatiivista huomiota – Finnairin nähtiin sen perusteella käyttävän tilannetta hyväkseen markkinointimielessä ja keräävän ns. helppoja pisteitä toisen lentoyhtiön onnettomuuden kustannuksella. Finnair sai oikoa tätä käsitystä monta kertaa illan ja yön aikana.

Samaan aikaan niin Twitterissä, Facebookissa kuin uutisten kommenttipalstoillakin jatkui keskustelu siitä, oliko Finnair lentänyt viime aikoina Ukrainan yli vai ei. Nopeasti kävi selväksi, että Finnairin julkisuuteen antama tieto oli väärä. Finnairin lentojen reittejä oli tarkastettu mm. Flightradarista ja FlightAwaresta, joissa näkyi selvästi lentojen menneen Länsi-Ukrainan yli. Finnair kuitenkin pysyi kannassaan ja antoi Twitterissä mm. seuraavia vastauksia:

@Finnair 21:19: Tietojemme mukaan reitti kulkee aivan Ukrainan, Slovakian ja Puolan rajaa pitkin, 1500 km päässä tapahtumapaikasta.

@Akuvaramaki 22:08 Näin nyt ton flightradarin kartan, aika jännältähän se näyttää. Tutkin asiaa.

Finnair 22:35 Flightradar is inaccurate and it does not take into account that the world is round. :) The route goes on the West border.

Finnair 22:38 Our actual route goes on the West border but flightradar does not take into account that the world is round.

Finnair 22:39   Palvelu ei näytä maapallon pinnan kaltevuutta ja siksi vääristää. Kone lentää ihan Ukrainan länsirajaa.

Illan aikana mm. Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Ilta-Sanomat uutisoivat Aku Varamäkeä siteeraten, että Finnair edelleen pysyi kannassaan, ettei Ukrainan ilmatilassa olisi lennetty sitten alkukevään. Ristiriita yrityksen tiedotuksen sekä lentoseurantapalvelujen ja ihmisten sosiaalisessa mediassa kertomien tapausten välillä oli selvä. Kyseessä oli viestinnällisesti haastava tilanne, paineet väärän tiedon korjaamiseen olivat kovat, mutta miksi Finnair edelleen pysyi tarinassaan?

Oli selvää, että Finnairin Aku Varamäki oli jo alunperin saanut väärää tietoa yrityksen sisältä, jota hän sitten toisti kuuliaisena viestintuojana toimittajille ja Twitter-keskusteluissa. Tiedotuspäälliköhän ei ole se, joka päättää tiedotuksessa käytetyistä faktoista, vaan varsinaiset tiedot hän saa yrityksen muulta henkilöstöltä, jotka ovat ns. asiantuntijavastuussa. Lopulta klo 22:29 tweetissä hän myönsi, että yhtiön koneita oli saattanut lentää Ukrainan yllä:

@Akuvaramaki 22:29 Ukrainahan varmasti näkyy sieltä ja siellä on varmaan hetken aikaa mentykin Ukrainan yllä, siis muutamia minuutteja.

Heti tämän jälkeen Twitterissä siirryttiin tekemään yhteenvetoa tapahtuneesta tiedotusmokasta:

@KorpelaPetri 22:55  Hyvä oppi jokaiselle yritykselle, ei kannata kiirehtiä julkaisemaan mitään tälläistä ennen kuin asia 100% varma.

@Hponka 22:57 Just näin. Eli näin: kriisitilanteessa, tarkista aina myös firman sisäisten tietojen oikeellisuus.

@Akuvaramaki 23:03  No tuo nyt on ihan perusasia ja totta kai näin on toimittukin.

@Villeseuri 23:20: FlightRadarin mukaan lensi tänään ’n kautta. väittää, että sivusto heittää – satoja kilometrejä. ?

@EliasAarnio 23:31 On totta että on vain :in viestinviejä. Silti se, että puhuu höpöjä ei ole oikein.

@Hponka 23:33 Sanotaan niin, että & reagointi on 10:n arvoinen, mutta tietojen tarkkuudessa parannettavaa

@Akuvaramaki 23:33    Armoa please. Parhaani olen tässä tehnyt ja avoimesti pyrkinyt tarjoamaan faktoja.

@Hponka 23:34 Niin minäkin sun toiminnan näen. Jos sait väärää tietoa firman sisältä, niin minkäs mahdat.

@Akuvaramaki 23:37    Tuo on ihan totta, parannettavaa olis. Joskus vaan tiedot tarkentuu meillekin vasta vähitellen.

@EliasAarnio 23:40 Kriisitiedotusta tehneenä sanon: yleensä kaikista organisaatioista tulee jännäkakka-bs:ia kun tapahtuu vaikeita.

@Samooja 23:45 Vikaan meni kun väitit et sisäisetkin tiedot oli tarkistettu kun muu ilmeistä…    

@Villeseuri 23:56: . Ja toki, no hard feelings – mutta viestintäammattilainenkin voi kyseenalaistaa saamiaan tietoja

@Hponka 23:57 ..etenkin jos kymmenet ihmiset somessa kertovat muuta kuin mitä firman sisältä kuuluu.

@EliasAarnio 23:58 Selvennän: tiedottajan kannalta väärä tieto ja höpöpuheet ovat samaa kuin valehtelu.

@KorpelaPetri 0:00 Imagotappio lisäksi melkoinen. Pidetään kiinni asiasta, eikä heti korjata.

@Kimmolinna 0:03 Totuus on tärkeintä, mutta erehdyksiä sattuu meille kaikille.

Koska Aku Varamäki oli korjannut virheellistä tietoa jo puolitoista tuntia aiemmin, oli melkoinen yllätys, että klo 23:50 julkaistussa Ilta-Sanomien uutisessa (sittemmin uutista on muutettu) hän edelleen väitti, ettei Finnair olisi lentänyt Ukrainassa. Oma päätelmäni on, että joku muu – ns. isompikenkäinen – oli päättänyt, että pysyttäisiin yhä alkuperäisessä tiedotuslinjassa. Tämä oli kuitenkin tuossa kohtaa todella karkea virhe, koska netti oli jo tulvillaan tietoa, jonka perusteella Finnairin tiedotus alkoi suuren yleisön silmissä näyttää sumeilemattomalta valehtelulta. Reagoin Ilta-Sanomien uutiseen Twitterissä näin:

@Hponka 0:05 15 min sitten:    – päättikö joku, että ”pidetään kiinni”?  

@Hponka 0:08: .  Kävikö nyt klassinen ”emme voi enää pyörtää puheitamme” vai mistä nyt tuulee?   

Aku Varamäki oli jo vähän aiemmin sanonut lähteneensä nukkumaan, joten oletin tapahtumien saavan jatkoa vasta tänä aamuna. Jotain kuitenkin tapahtui yrityksen sisällä tämän jälkeen, sillä lopulta klo 0:35 Finnair antoi julki tiedotteen, jossa he oikaisivat virheellisen tiedon ja pahoittelivat epätarkkaa tiedotusta.

Finnair korjasi Twitterissä virheellisen tiedon lopulta noin 5 tunnin kuluttua siitä, kun virhe oli tapahtunut.

@Finnair 0:41: Pahoittelemme virheellistä tietoa: Länsi-Ukrainan yli on lennetty. Noudatamme Eurocontrolin suosituksia.

@Akuvaramaki 0:43: Olitte ihan oikeassa. Finnair on lentänyt Länsi-Ukrainan yli. Minulla oli väärää tietoa, olen pahoillani. Update:

Virheellinen tieto oikaistiin siis suunnilleen 5 tunnin kuluttua siitä, kun se annettiin julkisuuteen.

Tiedotteessa on pari mielenkiintoista kohtaa:

- Finnair pahoittelee niitä haittoja ja viivästyksiä, joita sen päätös Ukrainan ilmatilan välttämisestä asiakkaille mahdollisesti aiheuttaa ja toivoo matkustajien ymmärtävän yhtiön päätöksen perusteet, sanoo Finnairin operatiivinen johtaja Ville Iho.

- Pahoittelemme myös alkuillan epätarkkaa viestintää, joka koski yhtiömme lentämistä Ukrainan ilmatilassa. Epätarkat kommentit johtuivat sisäisen tiedonvälityksemme valitettavasta epätarkkuudesta, mistä olemme äärettömän pahoillamme.

On paljon puhuvaa, että tässä tiedotteessa äänessä on operatiivinen johtaja Ville Iho, vaikka tätä ennen tiedotuksesta oli vastannut vain viestintäpäällikkö Aku Varamäki. Voiko tästä päätellä niin, että juuri Ville Iholta oli peräisin Aku Varamäen aiemmin välittämä väärä tieto, ettei Ukrainan ilmatilassa olisi enää lainkaan lennetty? Operatiivisen johtajanhan se täytyy tietää, missä yhtiön lentokoneet ovat lentäneet. Laitettiinko siis lopulta virheestä vastuullinen henkilö myös korjaamaan se? Jos näin on, niin yhtiössä toimittiin täysin oikein, koska viestintäpäällikkö oli yleisön silmissä kärsinyt jo kohtuuttomasti siitä, että hänen täytyi toistella ilmeisen väärää tietoa julkisuudessa.

Jos Finnairin toimintaa arvioidaan tässä kriisiviestintätilanteessa, niin siitä löytyy sekä plussia että miinuksia:

  • + Reagoitiin nopeasti, viestintäpäällikkö oli toimittajien saavutettavissa
  • + Twitterissä pyrittiin vastamaan kaikille kysyjille ja nopeasti
  • + Viestintäpäällikkö kertoi avoimesti ulospäin sen tiedon, minkä hän yhtiön sisältä sai
  • + Kun virhe lopulta tunnustettiin yhtiön sisällä, se oikaistiin suoraselkäisesti, myönnettiin moka ja pahoiteltiin
  • -  Ensiksi julkisuuteen kerrottu tieto oli virheellistä
  • - Virheellinen tieto johtui sisäisen tiedotuksen ”valitettavasta epätarkkuudesta”
  • - Ehkä tiedotuspäällikön olisi pitänyt hanakammin kyseenalaistaa yhtiön sisältä saamaansa tietoa, kun kymmenet ihmiset sosiaalisessa mediassa kertoivat päinvastaista
  • - Välillä Twitter-viestintä oli liian hätiköityä, josta seurasi mm. se tulkinta, että Finnair olisi pyrkinyt markkinoinnillisesti hyötymään toisen yhtiön onnettomuudesta
  • - Asiaa voidaan katsoa myös johtamisen virheenä: miksi tiedotuslinjaa ei muutettu (ja virheellistä tietoa korjattu!) jo paljon aiemmin?

Finnairin reagointi keskellä lomakautta ja lopulta myös keskellä yötä ansaitsee ison kiitoksen. Parannettavaa jäi kuitenkin tiedon oikeellisuuteen ja virheen korjaamisen nopeuteen.

Miten olisi voitu toimia paremmin kriisitilanteessa?

  • Älä luota yrityksen sisältä saamaasi tietoon, vaan tarkista se ennen tiedon julkaisua.
  • Kuuntele sosiaalista mediaa herkällä korvalla. Viestintäpäällikköä somesta saatavat tiedot voivat auttaa olennaisesti kriisin ollessa päällä. Mitä isompi henkilökohtainen verkosto somessa on, sen parempi. 
  • Luota somesta saamaasi tietoon, jos se on hyvin perusteltua (esim. osallisten omat kertomukset ja lentoseurantapalvelujen tiedot). Sosiaalisen verkoston kautta saadut tiedot voivat yllättäen olla parempia ja luotettavampia kuin yrityksen sisältä hektisessä tilanteessa saadut. Yrityksen sisäisessä tiedonkulussa ja päätöksenteossa haittana voivat olla myös herkät vastuu- ja valtakysymykset. 
  • Jos tulee viitteitä siihen suuntaan, että tiedotuksessa on tapahtunut virhe, hanki viimeistään silloin ensikäden tietoa – älä luota välikäsiin! Tässä tapauksessa esim. puhelinyhteys Rhodoksen lennon perämieheen olisi luultavasti selvittänyt tilanteen heti.
  • Älä anna julkisuuteen mutu-pohjaisia vastauksia. Jos vastaaminen edellyttää tarkempaa asiantuntemusta, paras vastaus on ”otan selvää” tai ”selvitämme tilannetta”.
  • Ja viimeisenä: korjaa virhe julkisuudessa mahdollisimman nopeasti, myönnä tapahtuneet mokat ja pahoittele tai pyydä anteeksi tilanteen mukaan.

Tässä tapauksessa Finnairilla olisi hyvän sosiaalisen median seurannan ja reagointikyvyn ansiosta ollut hyvät edelletykset korjata tapahtunut tiedotusvirhe jo useita tunteja aiemmin. Oikea tieto ei kuitenkaan ns. mennyt läpi yhtiön sisällä ja luotettiin virheellisiin tietolähteisiin. Pelkästään ”huonolla sisäisellä tiedotuksella” tätä ei voi selittää. Yhtiön kannattaa käydä tarkasti läpi, miksi virhe alunperin syntyi, miksi sitä ei kyetty korjaamaan nopeammin ja miten toimintatapoja tulee korjata vastaisuuden varalle.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli tehokas testi Finnairin kriisiviestintävalmiudelle ja tuloksen perusteella korjattavaa on. Muidenkin kannattaa ottaa tästä opiksi.

Edit klo 12:15: Lisätietoa HS:n uutisessa, Aku Varamäki vahvistaa, että sai väärää tietoa yhtiön omilta asiantuntijoilta.


Kokosin omaan käyttööni yhteenvetoja, miten sosiaalisen median käyttö ja verkossa opiskelu ovat kehittyneet Suomessa siitä lähtien, kun niitä on ylipäätään tilastoitu. Näistä voi olla iloa muillekin, joten julkaisen ne tänne.

Kaavioissa näkyvät lukemat tarkoittavat %-osuuksia kaikista suomalaisista kyseisenä vuonna käsittäen 16-74-vuotiaat. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen tekemistä tieto- ja viestintätekniikan käytön vuosittaisista kyselyistä. Kaavioiden puutteet johtuvat siitä, että kaikkia asioita ei ole kysytty joka vuosi ja vuoden 2008 tiedot puuttuvat kokonaan. Kysymysten muotoilu on myös vaihdellut hieman, mutta olen pyrkinyt yhdistämään samaan asiaan liittyvät tulokset. Valitettavasti tilastot ovat todella suppeita/puutteellisia – laajempaa vuosittaista kyselyä tarvittaisiin.

 

Omien sisältöjen jako ja keskusteluihin osallistuminen 2005-2013

Pikaviestipalvelut 2005-2011

Blogien kirjoittaminen ja lukeminen 2006-2013

Yhteisöpalvelujen käyttö 2010-2013

Verkko-opiskelu ja itsensä sivistäminen 2005-2013

 

P.S. Tilastokeskuksen seuraava julkistus näistä aiheista on tulossa 6. marraskuuta.


Tein päivityksen arviooni Facebookin todellisesta käyttäjämäärästä. Edellisellä kerralla kävi ilmi, että 13-21-vuotiaiden käyttäjien osuus oli kääntynyt selvään laskuun vuoden 2013 aikana. Oletuksena oli, että tämä kehitys olisi jatkunut ja levinnyt myös vanhempiin ikäluokkiin. Tämä odotus osoittautui vääräksi: nopea käyttäjämäärän väheneminen on loppunut ja suomalaisten Facebookin käyttö on kokonaisuutena yhä kasvanut.

Koska muutokset viime kertaan ovat verrattain pieniä, julkaisen tällä kertaa vain tärkeimmät tulokset. Sen, jota kiinnostaa analyysin tekotapa ja yksityiskohdat enemmän, kannattaa lukea aiempi artikkeli.

Tulokset

  • Facebookissa on nyt 13-64-vuotiaita suomalaisia kuukausittaisia käyttäjiä n. 2 150 000.
    • Kyseisestä ikähaarukasta lukema tarkoittaa 59 %:ia suomalaisista.
    • Kasvua puolen vuoden takaiseen on n. 3 %.
    • Tämä arviooni pohjautuva lukema, josta olen pyrkinyt poistamaan ”ylimääräiset” käyttäjätunnukset, poikkeaa Facebookin ilmoittamasta luvusta n. 187 000:lla (=8 %). Tämän verran Facebookilla on siis ns. haamukäyttäjiä.
    • Käyttäjien keski-ikä on nyt n. 33,7 vuotta (vanhenemista neljännesvuosi verrattuna puolen vuoden takaiseen). 50 %:in käyttöasteen raja menee nyt 47-vuotiaissa, tässä ei muutosta aiempaan.
    • Käyttäjistä naisia on 52 % ja miehiä 46 %. Loput 2 % jäivät Facebookin ilmoittamien lukujen karkeiden pyöristysten takia pimentoon.
  • Facebookissa on nyt yhteensä (mukaanluettuna yli 64-vuotiaat) n. 2 260 000 suomalaista kk-tasolla aktiivista käyttäjää.
    • Lukema tarkoittaa 41 %:ia kaikista suomalaisista.
    • Kasvua puolen vuoden takaiseen verrattuna on n. 68 000 käyttäjää ja prosentuaalisesti 3 %.
  • Eniten käyttäjämäärä on lisääntynyt tänä vuonna 14 vuotta täyttävillä: +67 % puolessa vuodessa. 
    • Kun vuoden 2013 lopussa heitä (v. 2000 syntyneitä) oli n. 30 000, niin nyt Facebook ilmoittaa heitä olevan n. 50 000 eli n. 85 % ikäluokasta. (Huom. Facebook ilmoittaa nämä luvut ilmeisesti 2000:n tarkkuudella, joten muutos voi olla sen verran pienempikin.)
    • Kyse on samasta ikäluokasta, joka viime vuonna (silloin 13-vuotiaat) liittyi Facebookiin huomattavasti laiskemmin kuin heitä edeltävät ikäluokat. Nyt näyttää siis siltä, että Facebookiin kyllä liitytään, kun ikää on tarpeeksi, mutta liittymisen ja varsinkaan aktiivisen käytön aloittamisen kanssa ei pidetä samalla tavalla kiirettä kuin aiemmin. Joka tapauksessa tulos tarkoittaa, että Facebook on onnistunut saamaan ”takaisin” tämän ikäluokan – ainakin valtaosin.
  • Tänä vuonna 13-vuotta täyttävistä (tai sen iäkseen ilmoittaneista, eli lukemassa on varmasti mukana myös tätä nuorempia – toim. huom.) Facebookia käyttää nyt n. 24 000, mikä tarkoittaa 41 %:ia ikäluokasta.
    • Tämä on verrattain pieni lukema verrattuna esimerkiksi 27.2.2013 vastaavaan lukemaan, jolloin se oli n. 33 000. Näyttää siis siltä, että Facebookin kiinnostavuus 13-vuotiaiden kohdalla on edelleen laskuvireessä.
    • Nähtäväksi jää, toistuuko tämän ikäluokan kanssa sama kuin heitä vuoden vanhempien kohdalla, eli liittyvätkö he Facebookin pienellä viiveellä ”vasta” 14 vuoden ikään mennessä.

 

Kuvaaja ja taulukot

Suomalaiset Facebookissa 2011-2014 (arvio 3.7.2014)

Kuva aukeaa isommaksi klikkaamalla.

 

Eniten Facebookin käyttöä kasvattaneet ikäluokat verrattuna vuoden alun tilanteeseen (prosenttimuutokset laskettu suoraan Facebookin ilmoittamista käyttäjämääristä):

Syntymävuosi Ikä v. 2014 alussa Muutos edellisen
6 kk:n aikana
2000 13 67 %
1999 14 11 %
1956 57 10 %
1958 55 9 %
1953 60 7 %
1951 62 7 %
1998 15 6 %
1965 48 6 %
1991 22 6 %
1972 41 5 %
1971 42 5 %
1970 43 5 %

 

Eniten Facebookin käyttöä vähentäneet ikäluokat verrattuna vuoden alun tilanteeseen:

Syntymävuosi Ikä v. 2014 alussa Muutos edellisen
6 kk:n aikana
1957 56 -9 %
1959 54 -8 %
1952 61 -6 %
1955 58 -6 %
1966 47 -6 %
1990 23 -5 %
1969 44 -5 %
1995 18 -5 %
1974 39 -5 %
1976 37 -4 %
1979 34 -4 %

Näistä luvuista näkee hyvin, että mitään selvää lasku- tai nousutrendiä, joka koskisi pelkästään nuorempia tai vanhempia ikäluokkia, ei ole, vaan muutoksia tapahtuu jatkuvasti kaiken ikäisten kohdalla. Lukuja tulkittaessa on hyvä myös pitää mielessä, että yli 50-vuotiaiden ikäluokissa näissä muutoksissa on kyse melko pienistä lukumääristä, koska niiden käyttäjämäärät ovat paljon pienempiä kuin alle 45-vuotiailla. Myös tarkasteluväli on tässä pieni, vain 6 kk.

 

Yhteenveto:

Facebook kasvattaa edelleen käyttäjämääräänsä Suomessa. Mitään suurta muutostrendiä ei ole menossa suuntaan jos toiseenkaan. Viime vuonna alkunsa saanut muutos 13 vuotta täyttävien some-käyttäytymisessä näyttää jatkuvan siten, että heillä ei ole enää samanlaista halukkuutta liittyä Facebookiin heti iän riittäessä kuin mitä heitä aiemmilla ikäluokilla oli.

Se, ettei suurta kävijäpakoa ole menossa, lienee hyvä uutinen varsinkin Facebook-markkinointia tekeville yrityksille – sekä tietysti Facebookille itselleen. Facebook on edelleen vankasti suosituin ja kaikissa ikäluokissa laajasti käytetty sosiaalisen median palvelu Suomessa.


Tykkäätkö?Kysyin jokin aika sitten Twitterissä ja Facebookissa, mihin nettiyrityksiin ihmiset luottavat eniten, eli kenen haltuun ovat valmiita antamaan virtuaalisen omaisuutensa. Annoin vaihtoehdoiksi Googlen, Microsoftin, Facebookin, Twitterin, Yahoon, Dropboxin ja F-Securen.

Vastauksia sain 18. Pisteytin vastaukset siten, että eniten luotettu sai 1 pst ja vähiten luotettu 7 pst. Jos mainintaa ei ollut, niin vaihtoehdolle tuli 4 pst. Tällä tavalla sain laskettua jonkinlaiset summittaiset keskiarvot kunkin yrityksen sijoituksesta. Eli jos jokainen vastaaja olisi nimennyt saman yrityksen kaikkein luotetuimmaksi, niin kyseisen yrityksen keskiarvo olisi 1 piste.

Keskiarvo Ykkössijoituksia Jumbosijoituksia
F-Secure 2 14 1
Microsoft 3,83 1 2
Google 3,89 1 3
Dropbox 4 0 2
Twitter 4,22 0 3
Yahoo 4,56 1 3
Facebook 5,28 0 5

 

Ylivoimaisesti paras luottamus vastaajien keskuudessa oli F-Securella. Syyksi mainittiin ennen muuta kotimaisuus – mikä oli odotettavaa – mutta myös yrityksen pienempi koko verrattuna muihin vaihtoehtoihin. F-Securen otin kyselyyn mukaan pääasiassa siksi, että se on viime vuoden lopulla avannut Younited-pilvitallennuspalvelun, jolla se haastaa Googlen, Microsoftin ja Dropboxin vastaavia palveluita. Luottamuksen näkökulmasta sillä näyttää olevan hyvät mahdollisuudet kilpailussa – ainakin suomalaisten käyttäjien keskuudessa.

Sen sijaan pienoisena yllätyksenä voi pitää sitä, että Facebookiin luotettiin selvästi vähiten, vaikka se on suosituin sosiaalisen median palvelu Suomessa. Myöskään Twitter, joka oli toinen kyselyn tekoympäristöistä, ei saanut mairittelevaa tulosta.

Tuloksen perusteella näyttää siltä, että (epä-)luottamuksella ei ole juurikaan merkitystä siihen, käytetäänkö yrityksen palveluita netissä vai ei. Tai oikeammin: on sillä merkitystä – paljonkin, sillä luottamuksen menettämiseen on moni palvelu kaatunut – mutta Facebook on onnistunut välttämään sen.

Olisin odottanut, että suosio ja luottamus menisivät käsikädessä vastauksissa. Ymmärrän tietenkin hyvin syyt, miksi Facebookiin EI luoteta: vuosien aikana sen yksityisyysasetuksiin tulleet muutokset sekä eri (EU-maiden) viranomaisten hampaisiin joutuminen ovat syöneet käyttäjien luottamusta. Varmaan myös yrityksen yhdysvaltalaisuus ja väitetyt NSA-kytkennät ovat karsineet luottamusta – mikä toki koskee kaikkia muitakin USA:laisia yrityksiä.

Kun Facebookiin ei kerran luoteta, niin miksi sitä silti käytetään? Periaatteessa jokainen Facebookin käyttäjä tietää vastauksen: palvelu vastaa kaikesta huolimatta niin hyvin käyttäjiensä sosiaalisiin tarpeisiin, että sitä edelleen käytetään. Facebook teki viimeksi maaliskuussa uuden käyttäjämääräennätyksen USA:ssa.

Facebook on viime aikoina ollut uutisissa tutkimuksen takia, jossa selvitettiin, miten status-viesteissä ilmaistut tunteet tarttuivat käyttäjiltä toisille. Eettisesti tuomittavaa tutkimuksessa oli, että Facebook aktiivisesti manipuloi, millaisia negatiivisia tai positiivisia viestejä tietyt käyttäjät saivat. Lainaus TechCrunchin uutisesta:

Nearly 700,000 Facebook users were shown either more positive, or more negative content. The study found that users who were given more positive news feeds posted more positive things, and users who were given more negative news feeds posted more negative things.

Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella lienee selvää, että Facebookin kannattaa välittää käyttäjille mieluummin positiivisia kuin negatiivisia viestejä. Tämän he ovat varmasti tienneet pitkään ja ehkä juuri siksi tämä tutkimus tehtiin: käyttäjien paremman ymmärryksen kautta voidaan bisnestä kehittää yhä enemmän käyttäjiä miellyttäväksi (lue: koukuttavammaksi). Onhan ylöspäin näyttävä peukku ollut jo vuosia yrityksen symboli. Tavoitteessa ei sinänsä ole mitään moitittavaa – samaanhan pyrkivät kaikki nettipalvelut ja useimmat muutkin yritykset – mutta käytetyt keinot olivat vähintäänkin häikäilemättömiä.

Sarkastisesti voisi todeta, ettei ole sattumaa, että Facebookin käyttäjiä syytetään ”valheellisesta positiivisuudesta” tai että tunnemme yleisesti ilmiön, jossa saman kaveripiirin jäsenet jakavat samoja positiivisia uskomuksia. Kyse on sekä ihmisen halusta kokea positiivisia tunteita kuin Facebookin algoritmien kyvystä maksimoida niitä mahdollisesti synnyttävien viestien määrän Facebook-etusivullasi.

Facebookia tuskin huolettaa se, että eettisesti arveluttava tutkimus syö entisestään sen luottamusta. He ovat keksineet vastalääkkeen epäluottamukselle: positiiviset tunteet.

 

P.S. Kannattaa lukea myös Jussi Pullisen kirjoitus Facebookin tutkimuksesta.


Pidin tänään koulutuksen OK-opintokeskukselle sosiaalisen median käytöstä verkostojen ja ryhmien työn tukemisessa. Koulutus lähetettiin videoneuvotteluna OK-opintokeskuksen muille paikkakunnille.

Avaa esitys SlideSharessa


Olin eilen Kajaanissa kouluttamassa pilvipalveluiden ja mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa lukion opettajille. Koulutuksen järjesti ISOverstas.

Hieno päivä, päästiin mukavasti kokeilemaan uusia asioita ja oppimaan niiden opetuskäyttöä. Kuten aina, tärkeintä on järjestää opettajille aikaa, että he pääsevät itse tekemään, tutkimaan ja pohtimaan teknologiaa pedagogiseltakin kannalta. Kiitos osallistujille! :)

Esitykset:

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa


Olen parin vuoden ajan analysoinut Twitteriä pintaa syvemmältä. Pintatasoon kuuluu esimerkiksi käyttäjämäärät, TOP-listat ja ohimenevät ilmiöt kuten hashtagit, keskustelunaiheet ja meemit. Niistä on helppo kertoa, mutta minua kiinnostaa enemmän pysyvät mekanismit ja lainalaisuudet, jotka selviävät vain syvempää penkomalla.

Yksi kiinnostavimmista kysymyksistä on seuraajamäärät. Niitä seuraavat niin käyttäjät itse kuin mediakin. Seuraajamäärät ovat suosion mittari, mutta seuraajien laadusta ne eivät kerro mitään. Kannattaako Twitterissä siis tavoitella määrää vai laatua, ja missä kohtaa laatu heikkenee määrän kasvaessa? Tätä lähdin selvittämään kaksi vuotta sitten. Nyt voin sanoa saaneeni riittävän varmoja vastauksia.

Heti alkuun lienee syytä huomauttaa, että kun puhun ”laaduttomista” tai ”huonoista” Twitter-seuraajista, kyse on laadusta pelkästään Twitter-lukujen perusteella. Ihmisenä jokainen tweettaaja on tietenkin saman arvoinen, eikä tämän perusteella pidä tehdä muita johtopäätöksiä. ;-)

Miten mitata seuraajien laatua?

Jotta saatoin arvottaa niin yksittäisten käyttäjien kuin heidän seuraajiensa laatua, oli siihen ensiksi löydettävä pätevät mittarit. Päädyin käyttämään pääasiassa seuraavia tunnuslukuja:

  • Seuraajamäärä - tottakai - on yksittäisen käyttäjän kohdalla tärkein mittatikku.
  • Seuraajien seuraajamäärän keskiarvo (olkoon tämän lyhenne FFA) eli kuinka suosittuja seuraajat ovat muiden Twitter-käyttäjien keskuudessa. Tämä oli analyysini keskeisin tunnusluku arvotettaessa seuraajien laatua.
  • TFF-suhde (Twitter Follower-Friend Ratio) eli kuinka paljon käyttäjällä on seuraajia suhteessa siihen kuinka paljon hänellä on seurattavia. Lukema kertoo käyttäjän Twitterin käyttötavasta. Oman TFF-luvun voi laskea esimerkiksi täällä. Koska TFF-luvun suuruusluokkaan vaikuttaa eniten seuraajien määrä, sitä ei ole järkevää vertailla muiden kuin suunnilleen saman verran seuraajia omaavien käyttäjien välillä.
  • Seuraajien TFF-keskiarvo. Nämäkin laskin, mutta käyttöarvo tässä analyysissä osoittautui vähäiseksi.

Alkuvaiheessa v. 2012 käytin myös Klout- ja PeerIndex-pisteitä, mutta kyseisten palvelujen ohjelmistorajapintojen rajoitukset osoittautuivat ongelmalliseksi, jotta dataa olisi saanut kerättyä riittävästi luotettavan analyysin tekoon. Lisäksi sekä Klout että PeerIndex muuttuvat jatkuvasti, joten niiden pisteytysten merkitys on epämääräinen.

Myös Twitterin oma ohjelmistorajapinta on rajoituksineen haasteellinen, kun on esimerkiksi laskettava seuraajien seuraajamäärän keskiarvo silloin, kun käyttäjällä on useita tuhansia seuraajia.

Loppujen lopuksi luovuin yrityksestä kerätä Twitterin API:n kautta riittävän ison datamäärän ja käytin datana Hampus Brynolfin vuosi sitten suomalaisista Twitter-käyttäjistä mm. kielentunnistuksen perusteella keräämää ja avoimesti jakamaa tietokantaa. Näin sain valmiin datan riittävän tarkkarajaisesta / tiiviistä Twitter-käyttäjien verkostosta, jotta pystyin laskemaan tarvitsemani tunnusluvut.

Kun tutkitaan Twitterin käyttäjien keskuudessa vaikuttavia mekanismeja ja lainalaisuuksia, huomio on kiinnitettävä niihin käyttäjiin, jotka ovat käyttäneet palvelua riittävän pitkään ja aktiivisesti, jotta heidän toimintaansa on järkevää mitenkään analysoida. Analyysissä käytetyn datan on vastattava sitä kysymystä, mitä tutkitaan. Jos näin ei ole, datassa on liikaa sattumanvaraista ”kohinaa”, joka vääristää tuloksia ja peittää taakseen tutkittavat ilmiöt, kun datasta tehdään laskutoimituksia.

Kohinan poistamiseksi tein käyttämääni dataan seuraavan rajauksen:

  • Seuraajia, seurattavia ja twiittejä yli 50
  • Seuraajista tässä datassa edustettuna yli 10% (keskimäärin 61%)
  • (Lisäksi normaalia datan siivoamista selvästi muista poikkeavien arvojen vuoksi, jotka voisivat olla tulosta otannan suppeudesta.)

Näin rajattuna  Hampus Brynolfin keräämästä n. 63 600 Twitter-käyttäjän tietokannasta lopulliseen tarkasteluun valikoitui 5348 käyttäjää. On painotettava, että käyttämäni data ei ole tilastollinen satunnaisotanta, vaan tarkkaan rajattu joukko suomalaisia Twitter-käyttäjiä.

Tulokset

Analyysini tärkeimmät tulokset:

  • Mitä enemmän Twitter-käyttäjällä on seuraajia, sitä pienempi on näiden seuraajamäärän keskiarvo, eli sitä ”huonompia” seuraajat ovat ”laadultaan”. 
  • Ilmiö vaikuttaa voimakkaimmin niillä, joilla on seuraajia yli 500 (Pearsonin korrelaatiokerroin r=-0,36). Laadultaan parhaat seuraajat ovat käyttäjillä, joilla on seuraajia 100-150, mutta ilmiö vaikuttaa silti lähinnä negatiiviseen suuntaan, kun seuraajamäärä kasvaa.
  • Tarkasteltavan joukon seuraajien seuraajamäärän keskiarvo on 583. Niillä käyttäjillä, joilla seuraajia on yli 5000, on hyvä tulos päästä seuraajien seuraajamäärän keskiarvossa edes yli 250:n.
  • TFF-lukemien ja seuraajien seuraajamäärien keskiarvojen (FFA) väliset korrelaatiot kertovat, että mitä enemmän käyttäjällä on seuraajia suhteessa seurattavien määrään, sitä pienempi on hänen seuraajiensa keskimääräinen seuraajamäärä. Käytännössä suhteellisesti suosituimmilla käyttäjillä (verrattuna muihin saman verran seuraajia omaaviin käyttäjiin) seuraajien laatu alkaa heikkenemään jo silloin, kun puhutaan vain n. 100 seuraajasta.
  • Kun tutkin, mitkä seikat ovat yhteydessä suureen seuraajamäärään, vain käyttäjän omien seurattavien määrä (r=0,26) ja julkaistujen twiittien määrä (r=0,25) korreloivat sen kanssa. Seuraajia siis saa ennen muuta olemalla aktiivinen Twitterissä, mutta seuraajien laadun ratkaisee muut käyttäjään ja viestien sisältöihin liittyvät seikat.

Seuraajien määrän ja laadun (=FFA-lukema) välinen yhteys käy havainnollisesti esiin tästä hajontakuviosta; mentäessä oikealle päin seuraajien määrä kasvaa ja vastaavasti laatu heikkenee:

Twitter-seuraajien määrä vs. laatu

On huomionarvoista, että vertailussa mukana olleilla vähän seuratuilla (ts. vielä aloittelevilla) käyttäjillä on keskiarvoisesti parempia seuraajia kuin suosituimmilla käyttäjillä. Tämä mielestäni kumoaa sen mahdollisen selityksen, että tulokset johtuisivat vain siitä, että suurimmalla osalla Twitter-käyttäjistä on verrattain vähän seuraajia. Samasta pitää huolen myös tekemäni tiukka datan rajaus.

Tulokset voidaan kärjistää seuraavasti:

Suosittujen Twitter-käyttäjien seuraajilla ns. ”joukossa tyhmyys tiivistyy”.

Koska ilmiö on havaittavissa jo aloittelevien Twitter-käyttäjien kohdalla, niin sitä voidaan pitää yhtenä Twitterin peruslainalaisuutena. Luultavasti sama ”luonnonlaki” on havaittavissa monissa muissakin some-palveluissa.

Jos seuraajien laatua pidetään mittarina, niin useimmat suosituimmat Twitter-käyttäjät sijoittuvat laatulistojen viimeisiksi. (Tämä on kuitenkin osittain harhaanjohtavaa, koska suureen seuraajamäärään mahtuu myös paljon laadukkaita seuraajia.)

On helpompaa saada paljon huonoja seuraajia kuin paljon hyviä seuraajia.

Jos haluat löytää Twitteristä käyttäjiä, joilla on vaikutusvaltaa nimenomaan laadukkaisiin Twitter-käyttäjiin, älä katso käyttäjien seuraajamääriä vaan heidän seuraajiensa seuraajamäärien keskiarvoja.

Kollektiivinen älykkyys ei tämän perusteella varsinaisesti loista Twitterissä – ainakaan suosituimpien käyttäjien seuraajien keskuudessa.

On kiinnostavaa peilata, miten laadukkaita/laaduttomia seuraajia on suosituimmilla Twitter-käyttäjillä, ja mitä seuraajat kertovat ”johtajastaan”. Samaan aikaan pitää muistaa, että eri Twitter-käyttäjillä on erilaisia tavoitteita ja kohderyhmiä – mielestäni tämä näkyy hyvin tuloksissa.  Alla olevat listaukset tein vertailussa mukana olleista n. 100 suosituimmasta (=eniten seuraajia) käyttäjästä.

Tässä lista käyttäjistä, joilla on huomattavan laadukkaita seuraajia verrattuna muihin yhtä seurattuihin käyttäjiin:

Ja tässä vastaavasti listaa suosituimmista käyttäjistä, joiden seuraajat ovat huomattavan laaduttomia:

HUOM: Listaukset perustuvat noin vuosi sitten olleeseen tilanteeseen ja järjestys on silloisten seuraajamäärien mukaan. Lukujen laskemiseen käytetyt lähdetiedot ovat epätäydellisiä, joten näihin tulee suhtautua varauksella.

P.S. Muistutan vielä, että laadukkuus/laaduttomuus ei sisällä tässä mitään inhimillistä arvolatausta, vaan kyse on verkostoanalyysin näkökulmasta ja Twitterissä seuraajien määrää on totuttu pitämään laadun mittarina.


Niin tuli ja meni ITK-konferenssi - opetusalan kotimainen vuoden päätapahtuma ja TVT:n opetuskäytöstä kiinnostuneiden opettajien, kouluttajien, tutkijoiden, hallintoväen, yrittäjien ja muiden propellipäiden kokoontumisajo. Ensiksi palaan perjantaiseen foorumiesitykseen, jonka pidin yhdessä Parkanon Keskustan koulun opettajan Arja Pihlajan kanssa.

Tässä esityksen diat:

Avaa esitys SlideSharessa

Ja tässä Arjan Prezi-esitys, joka on näistä kahdesta se kiinnostavampi:

Avaa esitys Prezissä

Alla olevassa kirjoituksessa käyn esitystämme tarkemmin läpi. Samalla tämä on eräänlaista reflektiota (kuten blogikirjoitukseni usein).

Tavoitteena tukea yhteisöllistä työskentelyä ja -oppimista

Esityksen alussa kerroin Purot.net-wikin taustalla olevista tavoitteista ja alkuperäisestä ideasta uudistaa wikien käyttöliittymää ja -tapaa aiempaa sosiaalisemmaksi. Kertauksena: Purot.net:in takana on oivallus yhdistää samaan käyttöliittymään sisällöntuotanto ja keskustelu vierekkäin ja siten tukea mahdollisimman tehokkaasti yhteisöllistä työskentelyä ja oppimista. Tietääkseni Purot.net on ensimmäinen some-palvelu, joka esitti tämän käyttöliittymäratkaisun.

Keskustelu on tärkeää yhteisöllisessä työskentelyssä, koska keskustelussa sovitaan aluksi ryhmän keskinäisestä tavoitteesta, työskentelytavoista ja mahdollisista rooleista/vastuualueista. Tämä vaihe on nähty tärkeäksi useissa pedagogisissa malleissa kuten tutkivassa oppimisessa ja ongelmalähtöisessä oppimisessa. Pedagogisista malleista lisää aiemmassa kirjoituksessa.

Kun ryhmätyöskentely pääsee kunnolla vauhtiin, keskustelu on yhä tärkeää, koska keskustelussa ryhmän jäsenet jakavat tietoa, esittävät kysymyksiä, selittävät/argumentoivat omia näkemyksiään ja siten rakentavat työskentelyn aiheesta yhteistä näkemystä. Olennaisena osana on samaan aikaan kehitellä yhteistä tuotosta, joka tapahtuu wikin sisältöä muokkaamalla ja täydentämällä. Yhteisöllisen työskentelyn/oppimisen prosessi tapahtuu näin sekä keskustelun että yhteisen sisällöntuotannon avulla. Keskustelun pohjalta rakennetaan sisältöä ja sisällön pohjalta keskustelu jatkuu seuraaviin vaiheisiin. Kokonaisuutena kyse on yhteisöllisen tiedonrakentelun prosessista, joka etenee ikään kuin sykleinä vaihe vaiheelta eteenpäin. Oleellista on, että kaikki ryhmän jäsenet ottavat yhtälailla osaa työskentelyyn ja jakavat vastuun sen etenemisestä.

Yllä olevan kuvauksen voisi tiivistää siten, että Purot.net on sosiokonstruktivistinen yhteistyö- ja oppimisalusta. Näin teoreettista tavoitetta ei ole koskaan asetettu, vaan kyse on palvelun kehitysprosessin tuloksesta. Purot.net syntyi käytännön opetuskokemusten ja -tarpeiden sekä kollegoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta – hyvin samalla tavalla kuin miten Purot.net:in tarkoitus on tukea yhteisöllistä oppimista.

Kokemuksia ja tutkimusta Purot.net:in käytöstä

Esityksen toisessa vaiheessa kerroin lyhyesti joitakin käyttökokemuksia ja tuloksia Purot.net:in käytöstä.

Vuosia sitten hypoteesina oli, että keskustelun nostaminen käyttöliittymässä selvästi esiin, johtaisi keskustelujen lisääntymiseen wikisivuilla. Väitän, että tämä pätee kaikkiin nettipalveluihin ja ohjelmiin: ohjelmaa käytetään pääsääntöisesti siten kuin mihin sen käyttöliittymä käyttäjää ohjaa. Käytännössä tämä näkyy siinä, että ohjelman helpoimmin havaittavia ja käytettäviä toimintoja käytetään enemmän kuin niitä, jotka jäävät käyttäjältä huomaamatta. Mielestäni tämä on hyvin maalaisjärkistä – mutta silti törmään jatkuvasti siihen, että joko a) on valittu vääränlainen ohjelma tiettyyn tarkoitukseen tai b) käytetään jotain ohjelmaa ikään kuin väkisin tarkoitukseen, jota se ei selvästi tue.

Purot.net:istä on tarkoituksella haettu ja hankittu erilaisia käyttäjäkokemuksia, jotta palvelua voitaisiin jatkuvasti kehittää ja tarjota käyttäjille heidän toivomia ominaisuuksia. Olemme tehneet yhteistyötä mm. Oulun yliopiston LET-tutkimusyksikön kanssa, jonka tuloksena Purot.net:istä on tehty koulutusteknologian opintojen projektityö sekä pro gradu -tutkielma wikin käytöstä äidinkielen opetuksessa. Tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia. Tarkemmin voit lukea seuraavista linkeistä:

Lisäksi allekirjoittanut on tutkinut Purot.net-wikin käyttöä Innolukio-ideakilpailussa luovan ongelmanratkaisuprosessin tukemisessa. Tästä voit lukea lisää viime vuotisesta ITK-esityksestä ja -kirjoituksesta. Innolukio-kilpailuista kertyneistä monipuolisista aineistoista teen omaa väitöskirjatutkimustani. Siihen tulen palaamaan vielä monta kertaa sitä mukaan, kun tutkimusaikaa löytyy.

Parhaillaan Purot.net:iin liittyen on lisäksi menossa käytettävyyteen keskittyvä pro gradu -tutkimus Oulun yliopistossa. Siinä wikin käyttöä tutkitaan silmänliiketestin sekä perinteisemmän käytettävyystestin avulla.

Joku voi ehkä ihmetellä miksi käytämme aikaa näihin opiskelijoiden opinnäytteisiin ja tutkimuksiin, tai miksi itse en keskity pelkästään tuotteen markkinointiin. Vastaus on helppo: uskon, että tutkimuksen ja käyttäjäkokemusten avulla voimme ymmärtää wikissä tapahtuvaan yhteistyöhön ja oppimiseen liittyviä ilmiöitä ja mekanismeja entistä paremmin, ja että sen pohjalta voimme jatkuvasti kehittää palvelua yhä paremmaksi. Näin tapahtuu jatkuvasti.

Toisaalta kyse on ohjelmistokehittäjän helmasynnin välttämisestä: olisi kovin helppoa keskittyä pelkästään omaan näkökulmaan ja unohtaa muiden mielipiteet, ajatukset ja ideat. Jokainen yksittäinen käyttäjäkokemus auttaa meitä katsomaan Purot.net:iä uudestaan ”laatikon ulkopuolelta”.

Kolmanneksi kyse on tietenkin ”rakkaudesta lajiin”. Haluan osaltani olla tukemassa TVT:n opetuskäytöstä kiinnostuneita opiskelijoita ja tarjoamassa mielekkäitä tutkimusaiheita, joista saadaan oikeasti käyttökelpoista tietoa.

Purot.net:in käyttökokemuksia Parkanosta

Esityksen toinen puoli koostui Arja Pihlajan kokemuksista Purot.net:in koulupaketin käytöstä peruskoulun 3. luokassa. Olin kysynyt Arjan mukaan ITK-esitykseen, koska tiesin hänet idearikkaaksi opettajaksi  ja innokkaaksi wikin käyttäjäksi. Toivoin saavani yhteisen ITK-esityksen ohessa jälleen uusia näkökulmia wikin käyttöön ja kehitystyöhön. Ainakin minun toiveeni esityksen ja yhteistyön suhteen ylittyivät runsaasti. :)

Suosittelen katsomaan Arjan Prezi-esityksen tarkoin yläpuolelta. En käy sitä tässä kokonaan läpi, mutta nostan esiin joitakin kokemuksia ja havaintoja, jotka eniten kiinnittivät huomiotani. Epäilemättä näistä havainnoista voi olla myös laajemmin hyötyä TVT:n ja sosiaalisen median opetuskäytössä.

Sallii persoonallisen otteen ja varioinnin, taipuu eri vaatimustasoille

Mitä pienempien oppilaiden kanssa tehdään työtä, sen tärkeämpää on, että oppilaat voivat tuoda luovasti oman persoonansa esille. Se motivoi ja saa tuntemaan ympäristön ”omaksi”. Sama pätee toki opettajaankin.

Yksi Purot.net:in tausta-ajatuksista on, että kukin opettaja voi käyttää wikiä haluamallaan tavalla ryhmänsä kanssa. Monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat hyvin monenlaisen luovan käytön. Wikin käyttö onnistuu myös monen ikäisten kanssa – viimeistään silloin, kun lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan (tietokoneen käytön he oppivat jo paljon aiemmin).

Tietohallintovapaa!

Monessa oppilaitoksessa tuntuu olevan sellainen tilanne, että tietohallinto rajoittaa opetuksessa käytettäviä some-palveluita eikä tarjoa tukea niiden käytölle. Tämä sinänsä on kummallista, koska tietohallinto on opetuksen tukitoimi, jonka pitäisi reagoida opettajien muuttuviin tarpeisiin. Toisaalta tietohallinto on helposti byrokraattinen ja jäykkä niiden palvelujen käytön suhteen, joita se hallinnoi. Tällöin opettajille voi olla helpotus käyttää oppimisalustaa, joka ei ole ns. tietohallinnon takana, vaan on opettajien itsensä hallinnoitavissa ja toisaalta niin helppokäyttöinen, että käyttötuen tarve on vähäinen – ja kun sitä tarvitaan, niin se on nopeasti saatavissa palveluntarjoajalta.

Turvallinen, kotimainen

NSA-paljastusten jälkeisessä maailmassa on arvo sinänsä, että tiedot säilyvät kotimaassa. Yhteistyön voi myös odottaa olevan mutkatonta ja joustavaa kotimaisen palveluntarjoajan kanssa – josta tämä tarina osaltaan on esimerkki.

Wiki kodin ja koulun välisessä yhteistyössä

Minulle uutta oli tapa, miten Arja on käyttänyt wikiä vanhempien kanssa viestimiseen. Tätä voi pitää varsinaisena pioneeritoimintana. Luokan wiki on vanhemmille avoin, joten he voivat seurata sen kautta, mitä koulussa tapahtuu. Lisäksi wikissä on vain vanhemmille näkyviä osia.

Alla on otteita Arjan tekemästä kyselystä, jossa hän selvitti, miten oppilaiden vanhemmat ovat kokeneet wikin käytön. Vastaajia oli yhteensä 19 (luokassa on 20 oppilasta).

Tuonut lisäarvoa opiskeluun 17/19 (89 %)

Helppokäyttöinen 17/19 (89 %)

Käytössä päivittäin tai lähes päivittäin 18/19 (95 %)

Oppilas on pystynyt kirjautumaan omatoimisesti 19/19 (100 %)

Näiden tulosten perusteella wiki ei ole pelkästään luokan yhteinen tila verkossa, jossa käydään oleskelemassa ja katsomassa tuoreita päivityksiä, vaan sen on nähty tukevan opiskelua. Vanhempien mielestä wiki on myös helppokäyttöinen – mistä kertoo sekin, että oppilailla ei ole ollut avuntarvetta wikiin kirjautumisessa.

Wiki on sosiaalisen median yksi sovellus

Kyllä, ei paineita muuhun käyttöön 17/19 (89 %)

Oppilaiden vanhempien mielestä wikin lisäksi ei ole tarpeen käyttää muita some-palveluita kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Yllättävänä voi pitää, että luokan käytössä ei ole myöskään Wilmaa, vaan Purot.net täyttää siltäkin osin yhteistyön tarpeet. Luokan wikiin on tehty oma sivunsa, johon on pääsy vain opettajalla ja vanhemmilla. Näin wikin kautta onnistuu myös pelkästään aikuisten väliset keskustelut. Purot.net:in vuorokausittaiset sähköposti-ilmoitukset uusista keskusteluviesteistä ja muokatuista sisällöistä pitävät huolen, että wikiin tulleet asiat eivät jää huomaamatta. Lisäksi Arja käyttää wikin ryhmäsähköposteja tiedotteiden lähettämiseen vanhemmille.

Sisällöt

Tiedotteet vanhemmille 19/19 (100 %)
Opetuspelit 16/19 (84 %)
Etusivu viesti-ikkunoineen 15/19 (79 %)
Läksykalenteri 15/19 (79 %)
Videot, kuvat, tehtävät, joista näkee, mitä on tehty 15/19 (79 %)
Opetusvideot 14/19 (74 %)
Lukujärjestys 13/19 (68 %)
Oppilaiden omat sivut 13/19 (68 %)

Tähän kokosin vanhempien vastauksista heidän eniten seuraamat luokkawikin sisällöt. Luonnollisesti vanhemmille tärkeintä on opettajan tiedotteet heille, mutta lisäksi luokkawikin kautta seurataan lasten koulunkäyntiä monella tavalla -mukaanlukien varsinaista opetusta videoiden muodossa.

Wikistä on ollut hyötyä

Kun on pitänyt tarkistaa läksyt 19/199 (100 %)
Sairauden tai poissaolon aikana 14/19 (74 %)
Kun pitänyt tarkistaa, mitä on liikunnassa 12/19 (63 %)
Koko perheelle tieto- ja viestintätekniikan käytön edistämisessä 12/19 (63 %)
Kun oppilas on tarvinnut lisätietoa, apua 10/19 (53 %)
Kokeisiin kerrattaessa, esim. opetusvideot 10/19 (53 %)
Kun oppilas on kiinnostunut lisätiedoista 10/19 (53 %)

Lienee odotettua, että useimmin wikistä on hyötyä läksyjen tarkistamisessa. Kun wikiä käytetään aktiivisesti opiskelussa ja opetuksen tukiympäristönä, siitä on hyötyä myös oppilaan ollessa sairaana/poissa, koska wikin kautta voi tällöin seurata, mitä koulussa on tänään tehty. Läksyjen tapaan liikuntatuntien ohjelma on kätevää tarkistaa wikistä.

Yllättävin ja samalla ehkä mieluisin tulos on, että yli 60 % vanhemmista on kokenut wikin edistävän koko perheen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Tässä kohtaa wiki ylittää sen varsinaisen käyttötarpeen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä: sillä on ollut laajempaa/syvempää vaikutusta oppilaiden perheisiin. Mielestäni tässä ollaan tekemisessä sellaisen ilmiön kanssa, jota ei useinkaan koti-koulu-akselilla saavuteta, ja jota siksi sietäisi tutkia tarkemmin.

Samalla täytyy muistaa, että opettajalla on suuri merkitys siinä, miten ja mihin wikiä käytetään ja millaisia hyötyjä siitä saadaan. Joka tapauksessa olen erittäin tyytyväinen, että Purot.net on osaltaan mahdollistanut nämä tulokset.

Tässä vielä vanhempien vapaita kommentteja:

Hieno keksintö tehdä opetusvideoita, joita voi rauhassa katsella kotona. Hoksasin ne kunnolla vasta hiljattain. Samoin oli kiva katsella videota oppitunnilta, niitä lisää. :)

Viestintä koulun ja kodin välillä on mutkatonta, kun tieto viestistä Wikissä tulee sähköpostiin ja asia on myös s-postilla luettavissa.

Lapsille oivallinen tapa tutustua sosiaalisen median käyttöön.

Tekee näkyväksi koulun toimintaa ja lasten tuotoksia, siinä mielessä hyvä.

Reaaliaikainen, mainio keksintö!

Tästä nostan esiin kommentin sosiaalisen median käyttöön tutustumisesta. Tapahtuipa se minkä tahansa some-palvelun avulla, niin pidän tärkeänä, että oppilaat voivat jo alaluokilla harjoitella sosiaalisen median perustaitoja kuten omien sisältöjen työstämistä, julkaisemista ja keskustelua turvallisessa ympäristössä, joka samaan aikaan mielletään avoimeksi (tässä tapauksessa luokan oppilaiden, vanhempien ja koulun muiden opettajien kesken). Olennaista on, että kyse on ”aidosta” sosiaalisen median palvelusta, sillä samoja asioita ei opita 1990-luvun verkko-opetuksen ideologiaan perustuvissa perinteisissä verkko-oppimisympäristöissä.

Iloa ja yllätyksiä wikeistä

Arjan kokosi esityksensä loppuun kaksi listaa yhteenvetona wikien käytöstä opetuksessa. Otin kuvakaappaukset tähän, koska en halunnut jättää näistä mitään pois:

Kuvakaappaus Arja Pihlajan esityksestä http://prezi.com/8isw6x3iojnn/pihlajanvesat/

Kuvakaappaus Arja Pihlajan esityksestä http://prezi.com/8isw6x3iojnn/pihlajanvesat/

 

Vielä kerran kiitokset Arjalle yhteistyöstä ja samoin kiitos kaikille teille, jotka olitte seuraamassa esitystämme ITK:ssa! :)

 

P.S. Jos sinulla on palautetta tai ideoita Purot.net:istä, voit lähettää ne täältä.

P.P.S. Jos mielessäsi on jokin tutkimus- tai muu yhteistyöehdotus wikien käyttöön liittyen, niin ota rohkeasti yhteyttä!


Kirjoitin vieraskynä-kirjoituksen Koulu Kaikkialla -hankkeen blogiin. Valitsin kirjoitukseni aiheeksi oppimisen monimuotoistumisen ja teknologian opetuskäyttöön liittyvät haasteet. Samalla se on ajankohtainen kannanotto menossa olevaan keskusteluun.

Kirjoitukseni alku:

Vanha klisee kuuluu, että huomispäivän ongelmia ei ratkaista eilisen menetelmillä. Se kuvaa hyvin tämän hetken opetuksen kehittämisen haasteita. Ihmeteltävän usein mediassa törmää mielipiteisiin, joiden mukaan opetusta ei pitäisi pyrkiä uudistamaan, vaan tulisi pitäytyä vuosisataisessa opetuksen perinteessä. Tällaisiä näkemyksiä kuuluu jopa opettajankouluttajilta, joiden sentään pitäisi olla etukenossa varustamassa kentälle lähteviä opettajia viimeisimmillä alan tutkimustiedoilla ja innovaatioilla.

On puhtaasti teoreettinen kysymys, voitaisiinko opetus yhä järjestää vain oppikirjojen, kynien ja vihkojen varassa – karrikoidusti. Yhdessäkään koulussa ei voida edes harkita sellaista, koska teknologia tunkee luokkahuoneeseen ovista, ikkunoista ja oppilaiden mukana. Joissakin kouluissa tämä tosin yritetään estää keräämällä kännykät tunnin alussa pois.

Vastapainona on onneksi kouluja, joissa luokkahuoneesta pyritään teknologian avulla ulos. Helpoiten se käy kännykän tai tabletin sekä netin avulla.

Lue loppuun tästä

 

P.S. Samaan aikaan pedagogiikka palaa ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa. Allekirjoittanut on äänessä yhdessä Parkanon Keskustan koulun Arja Pihlajan kanssa perjantaina klo 11-11:30 salissa nro 21, aiheena Wiki oppimisalustana ja luokan yhteisenä tilana verkossa. Minun osa esityksestä löytyy tästä ja Arjan tästä. Nähdään Aulangolla! :)




Blog Stats

  • 390,442 hits
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 5 095 muun seuraajan joukkoon