Kaivelin viikon varrella nippelitietoa ja tilastoja sosiaalisesta mediasta. Tuoreita lukemia löytyi yllättävän monipuolisesti. Koostin niistä ja muutamista aiemmista löydöksistä tällaisen esityksen:
“Iso kuva” näyttäisi nyt tältä:
- Sosiaalista mediaa käytetään ennen muuta yhteydenpitoon ja yhdessä tekemiseen.
- Nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, mutta myös 25-40-vuotiaat ovat aktiivisia. Riippuu paljon palvelustakin.
- Sosiaalisen median käyttö kasvaa hurjilla prosenteilla – milloin kasvu laantuu?
- Sosiaaliset verkostopalvelut ovat merkittävin osa tämän hetken sosiaalista mediaa. Niissä myös syntyy eniten käyttäjien tuottamaa sisältöä.
- Edelleen keskimäärin 20% käyttäjistä tuottaa sisältöä, mutta palveluiden välillä on suuria eroja.
- Facebook ohitti kävijämäärässä mitattuna vuoden alussa Wikipedian ja kasvu jatkuu jyrkkänä.
- Wikit ovat ohittaneet ainakin käyttäjien kiinnostavuudessa blogit.
- Twitter kasvaa nyt nopeasti, mutta ei luultavasti koskaan nouse Facebookin tasolle.
- Sosiaalisen median mobiilikäyttö moninkertaistui viime vuonna ja Suomessakin se tuplaantui.
Filed under: Blogit ja bloggaaminen, Facebook, Internet, Twitter, Verkkopalvelut, Web 2.0, Wikipedia, esitykset ja luennot, kävijäseuranta, media, mikroblogit, sosiaalinen media, verkostoituminen, wikit | 4 Comments
Twitter on outo lintu. Sitä on vaikea saada kiinni, saatika ymmärtää. Twitterin oudoin piirre on julkishenkilökohtaisuus. Se ei ole kumpaakaan ja samalla molempia. Selitän tarkemmin.
Kaikki huutavat samaan metsään ja kuuntelevat, mitä eräät muut huutavat. Toisinaan kuuluu uusi ääni ja joku huutaa seuraavansa sinua. Huudat takaisin, että niin minäkin sinua. Kakofonia sen kuin pahenee, mutta sinä vain yrität huutaa entistä kovemmin. Jokaiselle.
Twitter on julkinen. Omat viestisi saat kyllä piiloon tuntemattomilta, mutta sitä et, ketä seuraat ja kuka seuraa sinua. Se on fiksua, koska seuraaminen on Twitterin ydin. Joko seuraat muita ja verkostoidut tai jäät ulkopuoliseksi.
Gemilon blogissa kirjoitettiin seuraamisen koukusta:
“Fiksuimmat ovat hoksanneet saman kuin Twitterin tosikäyttäjät: Seuraaminen kannattaa. Seuraajien listassa näkyminen on ilmainen linkki omaan Twitteriin sen lisäksi, että seuratuista sisällöistä voi olla iloa.”
Eli seuraamalla muita saat itse näkyvyyttä. Lisäksi saat uusia seuraajia, sillä kuten esim. Jaikussa ja Qaikussa, Twitterissäkin monelle on muodostunut normiksi se, että “seurataan takaisin”. Jokainen seuraaaminen suuntaan tai toiseen on myös risteys sosiaalisessa verkostossa, jonka kautta toiset käyttäjät voivat löytää sinut. Tai sinä heidät. Muutaman alkukontaktin kautta voit löytää kymmeniä ja satoja kiinnostavia ihmisiä.
Twitter on henkilökohtainen. Kun ryhdyt toisen käyttäjän seuraajaksi, lähetät hänelle ikään kuin persoonallisen viestin: olet hänestä kiinnostunut ja haluat verkostoitua. Oletusasetuksilla käyttäjälle lähtee myös sähköposti-ilmoitus seuraamisesta, mikä lisää henkilökohtaisuutta. Lisäksi Twitterissä voi lähettää yksityisviestejä omille kontakteilleen, mikä mahdollistaa kahdenkeskiset keskustelut muutoin julkisessa ympäristössä.
Twitter tarjoaa myös uuden kanavan mainostamiselle. Useimmat mainostavat vain itseään, mutta mukana on jo suomalaisiakin tahoja laidasta laitaan. Mainostaminen tapahtuu seuraamalla muita ja kirjoittamalla viestejä mainostettavasta aiheesta. Seuraamisella saavutat toiset käyttäjät henkilökohtaisella tasolla ja he voivat saman tien alkaa seuraamaan sinua. Tai jos juttusi eivät kiinnosta, he voivat torjua sinut. Jos joku ei halua “seurausspämmiä”, hän voi suojata profiilinsa, jolloin seuraaminen vaatii hänen hyväksyntänsä. Se on kuin virtuaalinen “ei mainoksia eikä kaupustelijoita” -kyltti. Yksinkertaiset ja toimivat pelisäännöt.
Lopuksi tilannetietoa Twitterin käytöstä Suomessa: Ilta-Sanomien kyselyn mukaan Twitter on tuttu 12%:lle vastaajista. Yllättävän vähän, kun ottaa huomioon, kuinka paljon Twitteristä on kerrottu jo valtavirrankin medioissa.
Filed under: Twitter, Verkkopalvelut, sosiaalinen media, verkostoituminen | 2 Comments
Googlen hakukone on maailman käytetyin www-palvelu. Alunperin Google erottui yksinkertaisuudellaan, mutta vähitellen siihen on tullut tukku lisätoimintoja. Ja googlemaiseen tapaan toimintoja ei mitenkään mainosteta, vaan ne pitää vaan tietää. Alla pari tärkeintä.
Sivustokohtainen haku
Ehkä tutuin lisätoiminto on sivustokohtainen haku. Se toimii siten, että hakusanan perään kirjoitetaan site: ja www-sivuston osoite, johon haku rajataan. Esimerkki: twitter site:www.hs.fi
Kuka linkittää minulle?
Bloggaajia ja yrityksiä kiinnostaa usein, kuka linkittää heidän sivustolleen. Tieto on sikäli tärkeä, että linkittäjien määrä vaikuttaa sivuston PageRank-arvoon Googlen hakutuloksissa. Listan linkittäjistä saa esille sanalla link: ja perään www-sivuston osoite. Esimerkki: link:harto.wordpress.com
PageRank-arvo
Googlen hakutulosten järjestys määräytyy hakusanojen lisäksi sen perusteella, miten Google on arvostanut www-sivut. Arvoasteikon nimi on PageRank ja sen vaihteluväli on 0-10. PageRank-arvoon vaikuttaa sivulle johtavien linkkien määrä muilla sivustoilla. Google ei suoraan kerro PageRank-arvoja, mutta ne voi tarkistaa tällä työkalulla. Lisätietoa PageRankista löytyy Wikipediasta.
Googlen välimuisti
Googlen hakukone ei itse asiassa tee hakuja koko World Wide Webiin, vaan haut kohdistuvat Googlen välimuistissa oleviin versioihin sivustoista. Tämän takia www-sivustojen päivitykset eivät samantien näy hakutuloksissa, vaan vasta muutaman päivän viiveellä. Joskus on hyödyllistä tarkistaa, miltä päivältä Googlessa näkyvä versio sivustosta on. Googlen välimuisti pelastaa päiväsi myös silloin, jos poistat vahingossa jotakin tärkeää sivustoltasi tai tarvitsemasi sivusto on väliaikaisesti pois näkyvistä. Välimuistiversio löytyy haulla cache: ja perään www-sivuston osoite. Esimerkki: cache:harto.wordpress.com
Samankaltaiset sivustot
Google ehdottaa hakutulosten yhteydessä “samankaltaisia sivustoja”. Nopeammin haluamansa samankaltaiset sivustot saa esille käskyllä related: ja perään www-sivuston osoite. Esimerkki: related:harto.wordpress.com
Karttahaku
Kartat löytyvät kirjoittamalla map ja perään haluttu osoite. Esimerkki: map mariankatu 2 helsinki
Säätiedot
Säätiedot saa kirjoittamalla weather ja kaupungin nimen. Esimerkki: weather oulu
Tietosanakirjat
Kirjoittamalla define ja haluttu käsite, Google näyttää hakuosumissa ensimmäisenä linkin “Internet-määritelmät”, jonka takaa löytyy useiden nettitietosanakirjojen määritelmät kysytylle käsitteelle. Esimerkki: define social media
Laskin
Google on usein myös lähin käsillä oleva laskin. Laskutoimitus kirjoitetaan hakukenttään ja vastaus odottaa seuraavalla sivulla. Esimerkki: ((2^5)*10)/8+2
Valuuttamuutokset
Google tietää totta kai valuuttakurssitkin. Esimerkki: 100 EUR in USD
Ja lisää, ja lisää…
Lisää Googlen piilotoimintoja löytyy täältä.
(Edit 13.5.: lisätty PageRank ja välimuisti)
Filed under: Google, Verkkopalvelut, hakupalvelut | 1 Comment
Keisarin uudet vaatteet
Keisarin uudet vaatteet valmistuivat tänään. Ne on kudottu taikakankaasta, jonka voivat nähdä vain viisaat ja hyvin älykkäät ihmiset. Kun kansa vielä pohtii, ovatko he kenties tyhmiä, ilmaisia kopioita jaetaan jo turuilla ja toreilla.
Filed under: fiaskot, yliopisto | 3 Comments
Meisyys = me pystymme
Meisyys on varmasti vanha suomenkielen sana, mutta itse kiinnitin siihen enemmän huomiota vasta tänään, kun törmäsin siihen Anne Rongaksen blogissa:
Kaikkialla leijui hillitön meisyys: me ollaan me, tuu mukaan!
Meisyys on noussut kohisten viime syksystä alkaen, kun Barack Obama otti vaalikampanjansa sloganiksi “Yes We Can”. Alkuperäistä meisyyden keksijää tuskin voidaan jäljittää, mutta ainakin David Miliband puhui siitä jo vuonna 2007.
Meisyys on siis yhteisöllisyyden ilmenemismuoto, jossa on tärkeää yhteisen päämäärän tavoittelu ja ajattelun muuttuminen “minä haluan” -muodosta “me pystymme” -lajiin. Meisyyden lisääntyminen liittyy kiinteästi sosiaaliseen mediaan, jonka ydintä olemme ME ja meidän välinen vuorovaikutus. Netin ryhmät, yhteisöt ja verkostot muodostuvat nimenomaan yhteisten päämäärien ympärille. Meisyys voidaan tunnistaa myös yhteisöllisestä oppimisesta, jossa on niin ikään keskeistä ryhmän yhteinen tavoite ja älyllisten ponnistelujen jakaminen.
Pelkkä yhteinen tavoite ei kuitenkaan riitä. Kun “me pystymme” konkretisoituu muotoon “me teemme” (toisillemme), kyse on vertaistuotannosta. Sekin liittyy sosiaaliseen mediaan, mutta kyse on samalla laajemmasta ideasta siitä, miten tavalliset ihmiset voivat auttaa toisiaan ja tehdä asioita yhdessä.
ITK-konferenssissa Demos Helsingin Aleksi Neuvonen esitti ajatuksen vertaisyhteiskunnasta, jossa hyvinvoinnin kehittäminen ja kollektiivisten uhkien ratkaiseminen perustuisi kansalaisten vertaistuotantoon. Kyse olisi siis toimintavastuun siirtämisestä valtiolta kansalaisille. Tällainen lähtökohta vaikuttaisi myös siihen, mitä ja miten kouluissa tulisi opettaa. Yhteisöllinen oppiminen on vähintään osa vastausta.
Alla Aleksin esityksen slidet.
Filed under: koulutus, meisyys, opetus, sosiaalinen media, vertaistuotanto, yhteiskunta, yhteisöllinen oppiminen | 1 Comment
Sosiaalinen media on maailmanlaajuisesti netin nopeinten kasvava osa-alue. Verkostoitumispalvelut ja blogit ovat ohittaneet suosiossa jopa sähköpostin (lähde), joka aikanaan muutti merkittävästi ihmisten tapoja viestiä. Sosiaalinen media on vienyt nettivuorovaikutuksen jälleen uudelle tasolle ja muutos on yhä käynnissä.
Sosiaalisen median huumaa ITK:ssa ja Sometussa
Suomi tulee väitetysti pari vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, mutta kehitys näkyy jo täälläkin. Viime viikon ITK’09-konferenssi oli siitä hyvä esimerkki. Esitysten aiheina oli mm. vertaistuotantoa, podcastingia, second lifea ja tietenkin yhtä ja toista sosiaalisen median palvelua. Foorumeista ehdoton ykkönen oli Sometun kokonaisuus, joka veti enemmän yleisöä kuin huoneeseen mahtui. Innostus näkyy myös Sometun jäsenmäärässä: kun jäseniä oli vuosi sitten n. 300, niin nyt niitä on jo 1200 – eli neljä kertaa enemmän!
Lue lisää sometulaisten ITK-osallistumisesta
Twitter tuli Suomeen
Kun vuoden 2008 some-ilmiö Suomessa oli Facebook, niin tänä vuonna se taitaa olla Twitter. Twitter on omalla tavallaan sosiaalista mediaa puhtaimmillaan. Sen ydintoimintoja on kaksi: verkottuminen ja viestiminen.
Muutkin mikroblogit, kuten Qaiku, saavat osansa kasvusta. En tosin usko, että mikroblogit koskaan saavuttavat samanlaista suosiota kuin Facebook – joka muuten sekin uudistui taannoin enemmän mikroblogimaiseksi.
Some kasvattaa osuuttaan markkinoinnista
Yksi syy sosiaalisen median kasvuun on talouden taantuma. Mainostajat etsivät entistä tehokkaampia markkinointikanavia uusista ja suosituista verkkopalveluista – jotka nyt sattuvat olemaan sosiaalisen median palveluita. Tämä käy ilmi mm. tammikuun mainosbarometristä. Sosiaalisessa mediassa eniten mainoksia vetävät Twitter, blogit, LinkedIn ja Facebook (lähteessä lisää aiheesta).
Filed under: Blogit ja bloggaaminen, Facebook, Internet, Twitter, Verkkopalvelut, mikroblogit, nettimainonta, qaiku, sosiaalinen media | Leave a Comment
DevelOPE-esitys ITK:ssa
Esittelen tänään ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa DevelOPE-hanketta. Esitys on Sometu-foorumilla (nro 5, sali 13) klo 14:20. Samassa osuudessa on myös Tarmo Toikkanen, Timo Rainio ja Tomi Trentjeff. Alla esityksen slidet.
Filed under: esitykset ja luennot, koulutus, sosiaalinen media, yhteisöllinen oppiminen, yliopisto | Leave a Comment
Directa-kohun alkamisesta on kulunut vuosi. Tosin sen siemenet kylvettiin jo vuonna 2007. Tänään MTV3 käsitteli jälleen Directaa 45 minuuttia -ohjelmassa ja nettiuutisissaan.
Uutisoinnin taustalla on yrittäjien eduskunnassa 27.3.2009 luovuttama adressi sekä varsinkin Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan tänään julkaisema lausunto Directasta, jonka se on antanut poliisille marraskuussa 2008. Dokumentti sisältää myös tietoja, joita Directa on antanut omassa vastineessaan poliisille.
Suoria lainauksia:
“Liiketapalautakunta katsoo, että yhtiö on markkinoinnissaan jättänyt ilmaisematta palvelustaan yritysten kannalta tärkeitä palvelun hinnan määräytymistä koskevia seikkoja, minkä vuoksi yrityksille on voinut muodostua väärä käsitys markkinoitavan palvelun hinnasta. Tällainen markkinointi on harhaanjohtavaa ja siten hyvän liiketavan vastaista.”
“Poliisin lausuntopyynnön mukaan yhtiön edustaja on puhelinmyynnin yhteydessä kertonut, että yritys maksaa yhtiölle vain siitä, kun hakupalvelussa yritystä etsivä saa kontaktin kyseiseen yritykseen seuraavasti: — Yhtiö on kertonut asiasta toisin kuin poliisin lausuntopyynnössä kerrotaan.”
“Yhtiö on vastineessaan kertonut, että hakutuloslistoilla priorisoidaan yhtiön asiakasyrityksiä, jolloin kaikki hakutuloksissa esitetyt asiakasyritykset löytyvät useimmiten ensimmäiseltä hakutulossivulta. — Liiketapalautakunnan tekemien esimerkkihakujen perusteella, mainittu seikka ei kuitenkaan pidä paikkaansa.”
“Poliisin mukaan on tullut ilmi tilanteita, ettei yritys ole tilannut palvelua lainkaan, mutta yhtiö on siitä huolimatta katsonut sopimuksen syntyneen ja lähettänyt yritykselle tilausvahvistuksen, laskun sekä sopimusehdot. — Yhtiö ei vastineessaan ole ottanut kantaa tähän kysymykseen.”
“Poliisin mukaan jos yritys ei ole maksanut sopimukseen perustumatonta laskua, yhtiö on lähettänyt yritykselle maksukehotuksia. Jos yhtiö ei tämänkään jälkeen ole maksanut laskua, yhtiö on siirtänyt saatavan perintätoimiston perittäväksi. Yhtiö ei vastineessaan ole ottanut kantaa tähän kysymykseen.”
“Yhtiö on vastustanut julkistamisluvan myöntämistä perusteettomana ja todennut, että ‘liiketapalautakunta kantaa täysimääräisen vastuun siitä vahingosta, joka lausunnon julkaisemisen sallimisesta Directa Oy:lle mahdollisesti aiheutuu.’”
Meille yrittäjille kaikessa tässä ei ollut mitään uutta – ikävä kyllä. Täytyy vain ihmetellä, miten kauaa Directa voi jatkaa toimintaansa.
Faktaboksi: Directa numeroina
- Kaikki sai alkunsa, kun Directa teki hakupalvelun 020300200.com
- Yli 200 yrittäjää on tehnyt Directan toiminnasta tutkintapyynnön poliisille.
- Directa markkinoi “palveluaan” puhelinmyynnissä siten, että yritykset maksavat vain 29 senttiä/hakuosuma. Laskutuskausi on yksi vuosi.
- Yritykset ovat saaneet jopa 20 000 “hakuosumaa” vuodessa – ilman, että yritys on saanut niiden kautta ainoatakaan yhteydenottoa (lähde: laskun saanut yrittäjä).
- Directa on nostanut “palvelunsa” kuukausittaisen maksimihinnan 30 eurosta 50 euroon, eli vuodessa 360 eurosta 600 euroon (lähde: laskun saanut yrittäjä).
- Directalla on kotisivujensa mukaan 50 000 yritysasiakasta Suomessa (lähde: directa.fi). Vuoden 2007 lopussa ilmoitettu lukema oli vielä 67 000 (lähde: archive.org).
- 50 000 * 50 e * 12 kk = 30 000 000 e
- Vuonna 2006 Directa sai Tekesiltä tukea 107 730 euroa ja vuonna 2007 jälleen 32 270 euroa (lähde: tekes.fi).
- Helsingin käräjäoikeus kielsi 24.2.2009 Suomen Yrittäjiä 500 000 euron sakon uhalla antamasta Directasta totuudenvastaista tietoa. Väliaikainen päätös purkautui 3.4.2009 ja oikeus hylkäsi Directa Oy:n turvaamistoimihakemuksen Suomen Yrittäjiä vastaan. (lähde: Suomen Yrittäjien Directa-erikoissivut)
Filed under: directa, fiaskot, poliisi, yrityshakemistot | Leave a Comment
Kas tällaisia sosiaalisen median tuoreita paloja kokosin tämän päiväisen DevelOPE-seminaarin alkuvirikkeeksi.
Lisää seminaarista DevelOPE-blogissa
Edit 25.3.2009:
Lisää tuoreita faktoja bongasin Nielsenin sosiaalisten verkostojen tutkimusraportista. Hesari tarjoaa uutisessaan suomenkielisen referaatin. Tärkein tutkimuksen tulos on, että yhteisöpalveluja ja blogeja käytti viime vuonna 66,8 prosenttia kaikista verkon käyttäjistä, mikä on enemmän kuin henkilökohtaisen sähköpostin käyttö.
Filed under: Web 2.0, esitykset ja luennot, sosiaalinen media, tutkimus | 4 Comments
Liityin kaksi viikkoa sitten Qaiku.com-mikroblogiin kuten monet muutkin entiset Jaiku-käyttäjät. Parissa viikossa palvelu onkin onnistunut keräämään sisäänsä aktiivisen käyttäjäverkoston.
Samaan aikaan olen kiinnostunut sosiaalisesta verkostoanalyysistä sen verran, että harkitsen sen käyttöä myös väitöskirjatutkimuksessani. Tein tänään pienen ohjelman, joka luo verkostomatriiseja Qaiku-palvelun jäsenistä sen mukaan, keitä muita jäseniä kukin on merkinnyt kontakteikseen. Tein testausmielessä matriisin 205 Qaiku-jäsenen verkostosta. Tulos näyttää visualisoituna tältä:
Kuvio on tehty SocNetV-ohjelmalla. Kuvio esittää jäsenten keskeisyyttä verkostossa. Mitä lähempänä kuvion keskipistettä henkilön neliö on, sitä keskeisempi hän on verkostossa – eli sitä lyhyempi “matka” hänellä on tavoittaa kaikki muut verkoston jäsenet. Ohjelma on siis laskenut jokaisen jäsenen etäisyyden jokaiseen muuhun jäseneen ja kuvio esittää näin saatuja keskiarvoja.
En tiedä, paljonko palvelussa on tällä hetkellä jäseniä, mutta 205 on käsittääkseni melko suuri osa aktiivisista jäsenistä. Kuvion perusteella Qaiku.com-palvelun sosiaalinen verkosto rakentuu tiettyjen keskeisten henkilöiden ympärille. Pari keskeisintä jäsentä erottuu selvästi muista. SocNetV-ohjelma tarjoaa myös muutamia matemaattisia tunnuslukuja. Esimerkiksi läheisyysluku, eli verkoston jäsenten keskimääräinen etäisyys toisistaan, on 2,23.
Seuraavaksi voitaisiin esim. analysoida tarkemmin kaikkein keskeisimpien henkilöiden verkostoitumista tai tutkia, miten jäsenet jakaantuvat erilaisiin ryhmiin. Pienemmillä otoksilla verkostoanalyysiä on myös helpompi hyödyntää tutkimuksessa.
Harkitsin jäsenten nimien julkaisua, mutta koska kaikki eivät välttämättä halua nimeään esille, niin jätin ne pois. Toisaalta nimet eivät olisi tuoneet mitään merkittävää lisäinformaatiota, sillä aktiiviset jäsenet voivat arvata keskeisimpien henkilöiden nimet muutenkin.
Lisää nippelitietoa: Verkostossa on yhteensä 4010 yhdensuuntaista linkkiä, eli keskimäärin 19,6 linkkiä per käyttäjä. Verkoston tiheysluku on 0,10. Tiheysluku on aina väliltä 0-1. Tiheysluku 1 tarkoittaisi, että kaikki käyttäjät olisivat yhteydessä toisiinsa. Eli siihen on vielä matkaa. Itse olen muuten nro 21, kaakossa, enkä kovin keskeinen henkilö. 
Filed under: mikroblogit, qaiku, sosiaalinen media, tutkimus, verkostoanalyysi | 12 Comments
-
Lehmätkin lentäis -blogi käsittelee mm. oppimista ja sosiaalista mediaa. Kirjoittaja on koulutusteknologian asiantuntija ja digimedia-alan yrittäjä Harto Pönkä.
Luennot ja koulutukset
Lisää Blogilistan suosikkeihisi
Lisää Technoratin suosikkeihisi -
Viimeisimmät kommentit
yontte on Esittely Tmi Komeromäki on Directan 020300200 yrityshakem… Ville Venäläinen on Sosiaalisen median katsaus… porkkanamafia on Sosiaalisen median katsaus… Harto on Sosiaalisen median katsaus… -
-
Flickrin kuvat
More Photos
