Pidin keskiviikkona koulutuksen EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR) Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston järjestämänä. Osallistujia oli Oulun lisäksi etänä Ylivieskasta, Kuusamosta ja Raahesta.

Näkökulmana aiheen käsittelyssä oli erityisesti koulutuksen järjestäjien ja opettajien tilanteet henkilötietojen käsittelyssä. Koulutuksessa käsiteltiin myös somepalvelujen käyttöä opetuksessa tietosuojan näkökulmasta. Lisäksi koulutuksen loppuosassa käsittelimme tietoturvaa yksittäisen käyttäjän kannalta.

Avaa esitys SlideSharessa

Alla muutama slide esityksestä:

Rekisteri- ja tietosuojaseloste

Henkilötietojen käsittely toisen lukuun

Sopimus henkilötietojen käsittelystä

Kenellä on vastuu tietosuojasta?

Kuvia saa käyttää lähde mainiten (CC-BY).

Mainokset

Senkin uhalla, että kukkahattutätikertoimet ovat vaarallisen korkealla, otan puheeksi YouTube-videoiden tekijöiden eli tubettajien kaupallisen yhteistyön. Tai vaikuttajamarkkinoinnin kuten sitä markkinoijan näkökulmasta kutsutaan.

Aluksi on hyvä tehdä pari – kolme lähtökohtaa selväksi:

  1. Osana työtäni koulutan sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa – myös YouTube-mainontaa. Ymmärrän yritysten näkökulman ja tavoitteen saavuttaa kohderyhmänsä, olivatpa nämä minkä ikäisiä tahansa.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvointi mukaanlukien oikeus saada vain ikätasoonsa sopivia mainoksia on silti edellistä lähempänä sydäntäni. Olen varma, että niin se on useimmilla markkinoijillakin. Tämä seikka on myös lakeihin kirjattu.
  3. Joskus kaksi edellä olevaa valitettavasti törmäävät. Silloin asiaan pitää puuttua.

Sitten asiaan.

Kävin eilen pitämässä esityksen turvallisesta somen käytöstä – tällä kertaa videolle, jota asiakas sitten käyttää koulutuksissaan. Tämä on sivuseikka, mutta osana taustatyötä selasin jälleen kerran tukun Suomen suosituimpien tubettajien videoita läpi.

Katsoipa lähes minkä tahansa kanavan videoita, oli niiden kaupallisuus jotain sellaista, mihin ei odottaisi lapsille ja nuorille suunnatuissa sisällöissä törmäävän.

Vaikuttajamarkkinointiyritys Troot Networkin selvityksen (2017) mukaan:

  • 92 % kaikista 15-25-vuotiaista katsoo joskus tubettajien sisältöä
  • 15-35-vuotiaat kokevat tube-videoiden katselun tärkeämpänä kuin muiden medioiden käytön.
  • 84 % vastaajista piti tubettajien kaupallista yhteistyötä yritysten kanssa hyväksyttävänä
  • 84 % 18-35-vuotiaista voisi kuvitella ostavansa tuotteen tai palvelun YouTube-videon perusteella

Vielä pari lukua joulukuun somekatsauksesta:

  • Päivittäin YouTubea katsoo 15-24-vuotiasta 53 %.
  • 13-16-vuotiaista YouTubea katsoo päivittäin n. 88 % ja 6-12-vuotiaista n. 77 %. YouTube on näissä ikäryhmissä suosituin somepalvelu.

Mennäänpä sitten videoiden kaupallisuuteen. Seuraavassa kuvassa on poimintoja (klikkaa isompi kuva):

youtube-mainokset-kaupallinen-sisalto

Vastaavia löytyy helposti paljon lisää. Näitä ei tarvinnut etsiä. Ei voi sanoa, että kaikissa videoissa olisi kaupallista sisältöä, vaan nämä painottuvat nimenomaan suosituimpiin kanaviin – eihän muunlaisten kanssa yritykset pyrikään yhteistyöhön.

YouTubessa nähtävät mainokset ja kaupalliset sisällöt voi jakaa karkeasti kolmeen osaan yllä olevan kuvan mukaisesti:

1. YouTuben myymät ”oikeat” mainokset

  • Näitä ovat mm. videoiden alussa olevat ohitettavat ja ohittamattomat mainosvideot, videon päällä olevat ns. peittokuvamainokset ja videosivujen oikeassa palstassa nk. näyttömainokset. Kattava lista on täällä.
  • Lisäksi on tietysti puhtaasti mainos- ja esittelytarkoituksessa tehdyt videot. Siis sellaiset, joissa selvästi tuodaan esiin, mitä mainostetaan.

Näihin olemme tottuneet ja nämä tunnistamme helposti mainoksiksi.

Eivät nämäkään ongelmattomia ole. Usein lapset näkevät YouTubessa mainoksia, jotka on tarkoitettu selvästi heitä vanhemmille. Miksi mainossisällöissä ei voisi yksinkertaisesti olla ikäraja kuten videoissa ja peleissä? Teknisesti sellaisen toteuttaminen ei olisi tänä päivänä vaikeaa.

2. Kaupallinen sisältö videoissa, joiden markkinointiluonne jää epäselväksi

eeddspeaks-ville-ruotsista-joutavaa

  • Nämä ovat videoita, joissa ei selvästi tuoda esiin, onko kyse yhteistyöstä jonkun yrityksen kanssa ja onko siten kyseessä mainostarkoituksessa tehty sisältö vai ei.
  • Kaupallisuus voi näkyä monella tapaa: esitellään, testataan tai arvioidaan tuotteita ja palveluita. Taikka esitellään ostoksia. Sijoitetaan tuotteita videoon tavalla jos toisella. Tai käytetään osana tubettajan omaa videota selvästi jonkun yrityksen tuottamaa mainosvideota tai muuta markkinointimateriaalia.
  • Näistä on yleensä todella vaikea sanoa, onko kyse oikeasti kaupallisesta yhteistyöstä yrityksen kanssa vai ei. Viitteitä siitä voi saada monella tapaa:
    • Kuinka uskottavaa on, että esimerkiksi ”Ville Ruotsista lähetti tällaisia postissa” – siis ilman markkinointitarkoitusta?
    • Jos yksi tubettaja kertoo sirkkasuklaan esittelyn olevan sponsoroitua, niin kuinka todennäköistä on, että ne kymmenen muuta sirkkasuklaata maistelevaa tubettajaa ovat ostaneet sitä itse kaupasta?
    • Jos tubettaja jatkuvasti esittelee uusia ostoksia samoista kaupoista tai kokkailee tietyn kauppaketjun tuotteilla niitä esitellen, herää kysymys, kenen rahoilla shoppailua tehdään?
    • Jos tubettaja jatkuvasti saa kaikki uusimmat pelit videoihinsa, voi arvata kyseessä olevan pysyvä yhteistyö pelijulkaisijoiden kanssa.

Tämän ryhmän videot ovat ongelmallisimpia, sillä katsojalle videoilla näkyvät tuotteet ja palvelut esitellään ikään kuin tubettajan omina kiinnostuksen kohteina ja niistä kerrotut asiat mielletään tubettajan omiksi mielipiteiksi.

Jopa aikuiselle tämän tyyppisen tuotesijoittelun ja ns. maksettujen mielipiteiden havaitseminen on vaikeaa. Keskenkasvuiset ovat vaikutuksille alttiimpia.

Markkinoijan osalta on yksiselitteisesti virhe, jos hänen markkinointiaan on YouTube-videoissa ilman selvää mainintaa siitä, kenen lukuun markkinointia tehdään.

Tämä on vasta ensimmäinen huomioon otettava seikka, vaikka joskus jopa tämä unohtuu.

Seuraavassa on lainaus tuoreesta Mainonnan eettisen neuvoston lausunnosta koskien naaG-kanavan (150 t. tilaajaa) videota, josta markkinointi ei ollut selvästi tunnistettavissa:

Artiklan 9 mukaan markkinoinnin tulee olla esitystavasta ja markkinointivälineestä riippumatta selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Jos mainos esitetään mainosvälineessä, joka sisältää uutisia tai muuta toimituksellista aineistoa, mainos tulee esittää siten, että se voidaan tunnistaa mainokseksi. Markkinoinnista tulee selkeästi käydä ilmi, kenen lukuun markkinointi toteutetaan.

Lapset ja nuoret on otettava kohderyhmänä erityisesti huomioon. Tubettajien videoissa tämä toisin sanoen pätee käytännössä aina:

Perussääntöjen 18 artiklan mukaan lapsille tai nuorille kohdistetussa tai heitä esittävässä markkinoinnissa on noudatettava erityistä huolellisuutta. Markkinoinnissa ei saa käyttää hyväksi lasten kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta. Tuotteen ominaisuuksia ja käyttöä esiteltäessä markkinoinnissa ei pidä liioitella tuotteen todellista kokoa, arvoa, ominaisuuksia, kestävyyttä tai toimivuutta. Lasten pitää pystyä tunnistamaan heille kohdistettu markkinointi markkinoinniksi.

Vaikka markkinointi tapahtuu osana tubettajan tekemää videota, se ei poista markkinoijan vastuuta:

Markkinoija on vastuussa kaikesta markkinoinnistaan. —

Perussääntöjä sovelletaan myös sellaiseen markkinointiaineistoon, joka ei ole markkinoijan itsensä laatimaa, kuten suositukset, lausunnot sekä kuva- ja ääniesitykset. Perussääntöjen vastaista menettelyä ei siten voi perustella sillä, että markkinoinnin sisältö tai muoto on kokonaan tai osittain muiden laatima.

Miten markkinointitarkoitus sitten pitää YouTubessa tuoda esiin? Tähän on lausunnossa konkreettinen vastaus:

Mainonnan eettinen neuvosto korostaa, että kuluttajalle tulee kertoa selkeästi paitsi videon kaupallisesta luonteesta myös siitä, kenen lukuun markkinointi tapahtuu. Suositeltavaa on, että videolla, sen alussa, on sekä suullinen että kirjallinen maininta siitä, että video on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä tietyn nimeltä mainitun yrityksen kanssa.

 

3. Kaupallisena yhteistyönä tehdyt videot

pinkku-pinsku-jaffa-kisa

  • Nämä ovat videoita, joissa mainitaan joko suullisesti, tekstihuomautuksena tai videon alla olevissa teksteissä, että kyse on kaupallisesta yhteistyöstä jonkin yrityksen kanssa tai sponsoroidusta videosta
  • Kaupallinen yhteistyö voi merkitä vaikka mitä: koko video saattaa keskittyä yrityksen tuotteen esittelyyn (kuten yllä Pinkku Pinskun ja Soikkuun Jaffa-kisa) tai tuote saattaa näkyä vain muutaman sekunnin ajan videolla (esim. yllä MrTuomon valmiiksi hajonnut tuoli).

Näissä videoissa hyvä puoli on, että yhteistyöstä on mainittu sentään jotenkin. Usein maininta on kuitenkin epätarkka. Esimerkiksi mainostavan yrityksen nimeä ei välttämättä edes mainita, vaikka kerrotaankin, että jotakin on saatu lahjana tai yhteistyönä jostakin.

Otetaan tähänkin esimerkki.

Pelivideot ovat YouTubessa hyvin suosittuja. Laeppavika-kanavalla (nykyisin 253 t. tilaajaa) julkaistiin vuonna 2015 video, jossa tubettaja pelasi Destiny-nimistä Playstation-peliä. Joku otti ja kanteli videon mainosmaisuudesta ja kielenkäytöstä Mainonnan eettiselle neuvostolle.

Langettavahan siitä tuli:

Edellä mainituilla perusteilla asiaa kokonaisuutena arvioituaan mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että video on mainos. Mainos ei kuitenkaan ole selkeästi tunnistettavissa mainokseksi, vaan siinä on ollut merkintä sponsoroinnista. Sponsoroidussa ohjelmassa ei saa rohkaista ostamaan sponsorin tuotetta viittaamalla siihen erityisesti ja mainosluonteisesti.

Joten unohdetaan se puhe sponsoroinnista, jos videolla pelkästään esitellään sponsorin tuotetta tai palvelua. Sponsorointi on jotain ihan muuta. Mainos on mainos.

Entäpä alatyylinen kielenkäyttö kuten kiroilu ja pelin väkivallan värikäs kuvailu lapsikatsojien suosimalla tube-kanavalla?

ICC:n säännöt korostavat lapsille ja nuorille kohdistetun markkinoinnin asianmukaisuutta. Lapset ja nuoret ovat kokemattomuutensa ja herkkäuskoisuutensa vuoksi alttiimpia vaikutteille kuin aikuiset. Lapsille ja nuorille kohdistetussa markkinoinnissa tulee kunnioittaa myönteistä asennetta, käyttäytymistä ja elämäntapaa. —

Edellä mainituilla perusteilla mainonnan eettinen neuvosto katsoo, että mainos on ICC:n markkinoinnin perussääntöjen 1, 2, 9 ja 16 artiklojen vastainen. Siksi mainos on hyvän tavan vastainen.

Voi tietenkin kysyä, sopiiko K16-luokitellusta pelistä tehty video laisinkaan YouTubeen muuten kuin ikärajoitettuna?

Yhteenvetoa

  • Pahimmillaan videon alussa on mainoksia, videon päällä näytetään mainoksia ja usein myös itse video on mainos, vaikka sitä ei tuotaisi mitenkään esiin.
  • Usein mainokset ja videoissa mainostettavat asiat eivät sovi katsojien ikätasolle.
  • Tubettajille kaupallisen yhteistyön pelisäännöt ovat edelleen selvästi epäselvät.
  • Vastuu markkinoinnin pelisääntöjen noudattamisesta YouTubessa kuuluu niin mainoksia/yhteistyötä välittäville yrityksille että lopulta yrityksille, joiden tuotteista ja palveluista on kyse.

Sosiaalisessa mediassa presidentinvaalien tulosta on pidetty joko odotettuna tai yllätyksenä – kommentoijan kuplasta riippuen.

Tässä artikkelissa katson tarkemmin, miltä presidentinvaalit näyttivät somedatan perusteella. Ensiksi arvioin ehdokkaiden somen käyttöä kampanjoissaan ja lopuksi summaan kokonaisuutta.

Artikkeli perustuu joulu-tammikuussa tehtyyn seurantaan ja somedatasta eri ajankohtina koostettuihin tilastoihin. Tärkeimmät datalähteet, työkalut ja tilastopalvelut: Twitter, Facebook, Instagram, Fanpage Karma, Meltwater, Futusome SomeTutkija, #Pinnalla.

Käyn alla läpi jokaisen ehdokkaan sijoitukset keskinäisessä vertailussa ja huomioita heidän kampanjansa sosiaalisen median käytöstä.

ehdokkaat-vertailu-pisteet

Ehdokkaat ovat paremmuusjärjestyksessä seuraavan pisteytyksen mukaisesti: 1. sija: 10 pistettä, 2. sija: 8 pistettä, 3. sija: 6 pistettä, 4. sija: 5 pistettä, 5. sija: 4 pistettä, 6. sija: 3 pistettä, 7. sija: 2 pistettä, 8. sija: 1 piste. Facebookista saa tuplapisteet, millä huomioin sen merkityksen Suomen käytetyimpänä somepalveluna. Lisäksi YouTubesta saa 2 lisäpistettä omasta kanavasta ja 1 pisteen puolueen kanavasta.

Sauli Niinistö (42 pistettä)

  • Facebook: 1.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 77705, kasvua 8,3 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 4196 päivässä kampanjan lopussa (vain 5,4 % sivun tykkääjistä), kasvua 53,8 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 5 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia. Lisäksi linkkejä ja videoita. Käytti Facebook-tapahtumia kampanjassa.
    • Eniten seuraajia kaikista ehdokkaista, mutta olisi voinut käyttää Facebookia tehokkaamminkin. Tykkääjien osallistuminen prosentuaalisesti vain keskitasoa. Ison suosion vuoksi silti paras esitys ehdokkaista.
  • Twitter: 1.
    • 3580 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 53 per päivä
    • Keskimäärin 13 twiittiä päivässä
    • Noin puolet olivat omia tweettejä, loput muiden käyttäjien viestien retweettejä sekä vastauksia muille.
    • Tweetit saivat tykkäyksiä keskimäärin 20 ja retweettejä 3,5.
    • Twitterin käyttö oli kokonaisuutena aktiivista ja keskustelevaa. Myös kahden viimeisenviikon loppukiri oli kova. Kaikista ehdokkaista vahvin esitys.
  • Instagram: 1.
    • 3945 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 77 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa viikossa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin hyvin, minkä vuoksi nousi vertailussa Haaviston paljon seuratumman tilin edelle. Seuraajamäärässä toisena.
    • Parannettavaa oli tilin aktiivisuudessa, nyt se oli epätasaista. Kokonaisuutena silti paras esitys.
  • YouTube: on kanava

 

Laura Huhtasaari (26 pistettä)

  • Facebook: 3.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 13698, kasvua 25,2 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 1918 päivässä kampanjan lopussa (14 % sivun tykkääjistä), kasvua 225 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä, mutta myös kuvia ja videoita sekä harvemmin tekstipäivityksiä. Ei käyttänyt Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Selviä heikkouksia olivat harva julkaisutahti sekä se, ettei hyödyntänyt Facebook-tapahtumia. Sivun tykkääjät sitoutuivat julkaisuihin kohtuullisen hyvin. Potentiaalia jäi selvästi käyttämättä.
  • Twitter: 2.
    • 7409 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 57 per päivä
    • Keskimäärin 6-7 twiittiä päivässä
    • Noin puolet olivat omia tweettejä, loput muiden käyttäjien viestien retweettejä sekä vastauksia muille.
    • Tweetit saivat keskimäärin 98 tykkäystä ja 11 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli kokonaisuutena aktiivista ja keskustelevaa. Joukon toiseksi parasta Twitterin käyttöä. Paransi vielä loppua kohden.
  • Instagram: 4.
    • 2130 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 38 per päivä
    • Julkaisi vain harvakseltaan, mutta julkaisut keräsivät hyvin seuraajien reaktioita ja kaikista ehdokkaista eniten kommentteja. Kolmanneksi eniten seuraajia.
    • Heikkoutena oli harva julkaisutahti – Instagramin käyttö jäi alkutekijöihin. Paljon potentiaalia jäi käyttämättä. Tiliä ei oltu jostain syystä linkitetty ehdokkaan kampanjasivuille, vaikka Instagram olisi voinut mediamuotona selvästi olla kampanjan vahvuus. Halusiko Huhtasaari pitää Instagram-tilinsä ”yksityisenä”? Outo ratkaisu presentinvaaliehdokkaalta.
  • YouTube: ei omaa kanavaa, PS:n kanavalla on videoita

 

Pekka Haavisto (24 pistettä)

  • Facebook: 5.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 26146, kasvua 11,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 863 päivässä kampanjan lopussa (vain 3,3 % sivun tykkääjistä), kasvua 163 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten videoita, kuvia ja linkkejä. Käytti Facebook-tapahtumia kampanjassa.
    • Facebook-sivun toiminnan osallistuvuudessa oli paljon kehitettävää, sillä sivun tykkääjät reagoivat julkaisuihin heikoimmin kaikista ehdokkaista. Sivu oli selvästi päätynyt ns. Facebook-algoritmin ansaan (=useimmat sivun tykkääjät eivät näe sivun julkaisuja), joten kampanjassa olisi kannattanut käyttää sivun tykkääjiin kohdistettua markkinointia sekä julkaista huomattavasti useammin. Loppunousu jäi tekemättä.
    • Sivun tykkääjämäärä oli pääosin vuoden 2012 vaalien seurausta. Edellisen puolen vuoden aikana uusia tykkääjiä tuli n. 6000. Sivun mittava tykkääjämäärä olisi antanut eväitä huomattavasti suurempaan vaikuttavuuteen, joten Haaviston Facebook-sivulla nähtiin selvästi pahin potentiaalin hukkaaminen näiden vaalien somekampanjoinnissa.
  • Twitter: 3.
    • 117847 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 53 per päivä (Haaviston tili on yksi niistä, joita Twitter suosittelee automaattisesti seurattavaksi uusille suomalaisille käyttäjille, minkä vuoksi tämä luku ei ole vertailukelpoinen muihin)
    • Keskimäärin 6 twiittiä päivässä
    • Kirjoitti pääosin omia tweettejä sen sijaan, että retweettaisi muiden. Vastasi harvoin muille käyttäjille.
    • Tweetit saivat keskimäärin 63 tykkäystä ja retweetejä 12 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli yllättävän maltillista ja suuren seuraajamäärän potentiaali jäi paljolti käyttämättä. Loppua kohden pientä nostetta.
  • Instagram: 2.
    • 9405 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 99 per päivä
    • Julkaisi 10-15 kertaa viikossa. Ei onnistunut sitouttamaan seuraajia, vaan seuraajat reagoivat julkaisuihin maltillisesti. Ehdokkaista eniten seuraajia.
    • Ison seuraajamäärän potentiaali jää suureksi osin saavuttamatta. Julkaisutahti oli hyvä, mutta tilin kehitys ei ollut nousu-uralla.
  • YouTube: on kanava

 

Tuula Haatainen (23 pistettä)

  • Facebook: 4.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 7320, kasvua 15,4 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 952 päivässä kampanjan lopussa (13 % sivun tykkääjistä), kasvua 36 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 3-4 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia, linkkejä ja videoita, harvemmin tekstipäivityksiä. Facebook-tapahtumat olivat käytössä.
    • Facebook-sivun julkaisutahti ja tykkääjien reagointi julkaisuihin oli kahta viimeistä kampanjaviikkoa lukuunottamatta koko joukon parasta. Kahdella viimeisellä viikolla olisi tarvittu loppukiri, jotta olisi pysynyt samassa tahdissa Niinistön ja Väyrysen sivujen kanssa.
  • Twitter: 4.
    • 2995 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 13 per päivä
    • Keskimäärin 6 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli vähän ja vastaukset muille olivat harvinaisia.
    • Tweetit saavat keskimäärin 34 tykkäystä ja 8 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Loppua kohden ei niin aktiivista.
  • Instagram: 3.
    • 1106 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 5 per päivä
    • Julkaisi 10-20 kertaa viikossa, mikä oli ehdokkaista eniten. Tykkääjät reagoivat julkaisuihin kiitettävästi. Seuraajia oli kuitenkin ehdokkaista toiseksi vähiten.
    • Instagramin käyttö oli hyvällä tasolla, mutta seuraajamäärässä oli toivomisen varaa. Olisi kannattanut liittää Instagram selvemmin muuhun kampanjaviestintään, jotta potentiaaliset seuraajat olisivat löytäneet sen paremmin.
  • YouTube: on kanava

 

Paavo Väyrynen (21 pistettä)

  • Facebook: 2.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 11249, kasvua 8,8 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 1575 päivässä kampanjan lopussa (14 % sivun tykkääjistä), kasvua 112 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 2 päivässä, tammikuussa 5 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä ja kuvia sekä melko usein myös tekstipäivityksiä, harvemmin videoita. Ei käyttänyt aktiivisesti Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Facebook-sivun vahvuus oli koko joukon tihein julkaisutahti yhdessä Haataisen – ja viimeisenä kahtena viikkona Niinistön – sivun kanssa. Kokonaisuutena onnistui parhaiten osallistamaan sivun tykkääjiä. Facebook-tapahtumia olisi kannattanut hyödyntää enemmän. Toiseksi paras esitys kaikista ehdokkaista.
  • Twitter: 8.
    • 8384 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 19 per päivä
    • Keskimäärin 2-3 tweettiä päivässä
    • Kirjoitti pelkästään omia tweettejä. Ei vastaillut tai retweettannut muiden viestejä.
    • Tweetit saivat keskimäärin 12 tykkäystä ja 3 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli vielä alkutekijöissään. Selvästi heikoin esitys. Loppua kohden parani hieman.
  • Instagram: 7.
    • 1569 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 10 per päivä
    • Instagram-profiilia ei oltu päivitetty sitten lokakuun jälkeen lukuunottamatta yhtä tammikuun julkaisua, mikä oli kummallinen ratkaisu. Oliko ehdokas varma, että hänen äänestäjiään ei tavoitettaisi Instagramissa?
  • YouTube: on kanava

 

Nils Torvalds (11 pistettä)

  • Facebook: 6.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 7371, kasvua 19,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 686 päivässä kampanjan lopussa (9,3 % sivun tykkääjistä), kasvua 218 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1-2 päivässä, tammikuussa 3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia ja linkkejä, harvemmin videoita. Facebook-tapahtumia ei hyödynnetty aktiivisesti vaalitilaisuuksissa.
    • Sivun tykkääjämäärä oli kohtalainen, mutta potentiaalista näkyvyyttä ei saatu kunnolla realisoitua. Suositeltavaa olisi ollut kohdistaa markkinointia sivun tykkääjiin, panostaa julkaisujen laatuun sekä ottaa Facebook-tapahtumat paremmin käyttöön. Oli joulu-tammikuussa koko joukon heikoin, mutta onnistui parantamaan pari sijaa kahtena viimeisenä viikkona.
  • Twitter: 7.
    • 1984 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 16 per päivä
    • Keskimäärin 3 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli vähän ja vastaukset muille harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 24 tykkäystä ja 4 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Joukon toiseksi heikoin esitys.
  • Instagram: 6.
    • 869 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 5 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa kuukaudessa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin heikosti, jolloin joukon pienimmistä seuraajamäärästä saatiin realisoitua vain vähän. Julkaisut eivät herättäneet juurikaan kommentointia.
    • Positiivinen seikka oli se, että tili on ylipäätään luotu. Olisi kannattanut julkaista huomattavasti useammin ja kiinnittää huomiota julkaisujen laatuun, jotta Instagramista olisi ollut kampanjoinnissa myös hyötyä.
  • YouTube: ei kanavaa

 

Merja Kyllönen (11 pistettä)

  • Facebook: 8.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 4932, kasvua 14,6 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 469 päivässä kampanjan lopussa (9,5 % sivun tykkääjistä), kasvua 85 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1-2 päivässä, tammikuussa 2-3 päivässä
    • Julkaisi useimmiten linkkejä ja kuvia, harvemmin videoita ja tekstipäivityksiä. Facebook-tapahtumia ei hyödynnetty vaalitilaisuuksissa.
    • Facebook-sivulla julkaistiin kohtalaisen usein, mutta tykkääjien osallistamisessa oli parannettavaa. Tykkääjiä on kaikista ehdokkaista toiseksi vähiten. Facebook-tapahtumat kannattaisi myös ottaa käyttöön.
  • Twitter: 5.
    • 2761 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 26 per päivä
    • Keskimäärin 6-7 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omia tweettejä oli kohtalaisesti, mutta vastaukset muille harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 24 tykkäystä ja 6 retweettiä
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa jäi käyttämättä. Viestien määrässä mitattuna oli pääosan kampanja-ajasta aktiivisin, mutta lopussa tahti laantui ja Niinistö kiilasi tässäkin edelle.
  • Instagram: 5.
    • 1445 seuraajaa (13.1.2017), nousua keskimäärin 12 per päivä
    • Julkaisi 5-15 kertaa kuukaudessa. Välillä on ollut hiljaisempia jaksoja, mutta aktivoitui enemmän tammikuussa. Seuraajat reagoivat julkaisuihin hyvin.
    • Olisi kannattanut pitää julkaisutahti tasaisena ja kiinnittää huomiota julkaisujen laatuun – mukaanlukien kuvateksteihin. Oli selvästi mahdollisuuksia parempaan.
  • YouTube: ei omaa kanavaa kampanjalla, Vasemmistoliiton kanavalla on videoita

 

Matti Vanhanen (9 pistettä)

  • Facebook: 7.
    • Tykkääjiä kampanjan lopussa 4449, kasvua 12,9 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuihin reagoivia tykkääjiä keskimäärin 667 päivässä kampanjan lopussa (15 % sivun tykkääjistä), kasvua 142 % kahtena viimeisenä viikkona
    • Julkaisuja keskimäärin 1 päivässä, tammikuussa 2 päivässä
    • Julkaisi useimmiten kuvia sekä videoita, harvemin linkkejä ja tekstipäivityksiä. Ei hyödyntänyt Facebook-tapahtumia vaalitilaisuuksiin.
    • Sivun tykkääjämäärä oli koko joukon pienin. Sivun tykkääjät reagoivat kuitenkin julkaisuihin hyvin – kahtena viimeisenä viikkona jopa kaikkien ehdokkaiden sivuista parhaiten. Julkaisutahdissa oli huomattavasti parantamisen varaa, minkä vuoksi potentiaali kampanjassa jäi pääosin käyttämättä. Myös Facebook-tapahtumia olisi kannattanut käyttää.
  • Twitter: 6.
    • 8076 seuraajaa (12.1.2017), nousua keskimäärin 20 per päivä
    • Keskimäärin 4 tweettiä päivässä
    • Suurin osa tweeteistä oli muiden käyttäjien viestien retweettauksia. Omat tweetit ja etenkin vastaukset muille olivat harvinaisia.
    • Tweetit saivat keskimäärin 81 tykkäystä ja 18 retweettiä.
    • Twitterin käyttö oli mediaseurannan tyyppistä muiden viestien esiiinnostamista. Twitterin potentiaali keskustelussa ja henkilökohtaisen yhteyden synnyttämisessä jäi käyttämättä.
  • Instagram: 8.
    • Ehdokkaalla ei ollut Instagram-profiilia. Tällä hetkellä Suomessa nopeimmin kasvavaa isoa somepalvelua olisi kannattanut ilman muuta hyödyntää kampanjassa.
  • YouTube: ei omaa kanavaa, Keskustan kanavalla on videoita

Yhteenvetoa somekampanjoista

  • Kokonaisuutena vaalikampanjointi jäi somessa vaisuksi. Nämä eivät olleet somevaalit kuten vuoden 2012 presidentinvaalit. Somessa ei näkynyt juurikaan vaalihurmosta tai kannatuksen osoittamista ihmisten omissa profiileissa.
  • Suuri osa ehdokkaista ei käyttänyt edes kaikkia keskeisiä somepalveluita – saatika, että niitä olisi käytetty luovilla tavoilla.
  • Ainoastaan Niinistö panosti kohtuullisella tasolla somekampanjointiin, eli käytti keskeisiä somepalveluita, julkaisia riittävän usein ja liitti sosiaalisen median osaksi muuta kampanjointia.
  • Monet ehdokkaat epäonnistuivat yhdessä sosiaalisen median käytön perusasiassa: julkaisutahdissa. Esimerkiksi jos Facebook-sivulle tehdään julkaisuja 1-2 päivässä, se häviää helposti näkyvyydessä puolet vähemmän tykkääjiä keränneelle sivulle, joka julkaisee 3-4 kertaa päivässä.
  • Toisaalta määrää tärkeämpää on julkaista laadukkaita ja monipuolisia julkaisuja eli sellaisia, jotka keräävät reaktioita. Esimerkiksi Haaviston Facebook-sivun julkaisut keräsivät vasta neljänneksi eniten reaktioita, vaikka sivulla oli kaikista ehdokkaista toiseksi eniten seuraajia. Jopa Väyrysen Facebook-sivu keräsi enemmän osallistujia, vaikka sillä oli alle puolet Haaviston Facebook-sivun tykkääjämäärästä.
  • Pelkät tykkääjä- ja seuraajamäärät eivät kerro oikeastaan mitään, sillä joidenkin ehdokkaiden seuraajamäärät ovat monien vuosien aikana kertyneitä. Varsinkin Haaviston kohdalla näkyy viime vaaleissa saadut isot lukemat. Hän epäonnistui melko täysin aktivoimaan vanhoja seuraajia ja tykkääjiä (esim. Facebook-sivun tykkääjistä 3,3 % reagoi julkaisuihin).
  • Facebook-algoritmin muutokset vaikuttivat siihen, ettei Facebook ollut tällä kertaa yhtä helposti hyödynnettävä kampanjointikanava kuin kuusi vuotta sitten. Tällä kertaa Facebook oli enemmän organisointikanava. Osalla ehdokkaista tämä jäi huomaamatta: niin, että Facebookin maksullista näkyvyyttä ei osattu riittävästi hyödyntää, ja/tai toisaalta niin, ettei osattu käyttää vaalitilaisuuksien organisoimisessa Facebook-tapahtumia.
  • Instagramin merkitystä ei ymmärretty kampanjatiimeissä. Erityisesti Vanhasella, Väyrysellä ja Torvaldsilla oli sokea piste Instagramissa. Se olisi kannattanut nostaa toiseksi tärkeimmäksi somekanavaksi heti Facebookin jälkeen – tai jopa sen edelle, sillä Instagramia käyttää nykyään jo yli miljoona suomalaista, ja sen avulla olisi ollut mahdollista luoda henkilökohtaiselta tuntuva suhde potentiaalisiin äänestäjiin. Tästä hyvä esimerkki on Laura Huhtasaari, jonka Instagram-julkaisuihin reagoitiin hyvin, mutta hänen Instagram-profiiliaan ei kytketty kampanjointiin ja julkaisutahti oli harva.
  • Moni ehdokkaista ei panostanut keskusteluun, eikä edes suoriin kysymyksiin läheskään aina vastattu. Tällainen antaa helposti huonon kuvan ehdokkaasta somessa. Esimerkiksi Twitterissä vastaamiseen panostivat vain Niinistö, Huhtasaari ja Torvalds.
  • Luovaa kampanjointia nähtiin vain vähän. Näitä olivat mm. Niinistön ja Huhtasaaren kampanjoiden lanseeraamat ”jakokuvat” sekä monen ehdokkaan omat hashtagit (#Niinistö2019, #siksipekka, #LauraI, #Tuula2018 jne.). Ei siis mitään kovin kekseliästä.
  • Somella olisi voinut olla merkitystä vaalien kulkuun, jos haastajat olisivat panostaneet siihen. Nyt näin ei todella käynyt, vaan sosiaalisen median potentiaali jäi hyödyntämättä. Pääsyy tälle on se, että kampanjatiimeillä ei selvästikään ollut riittävästi ymmärrystä eri somepalveluista saati osaamista käyttää niitä strategisesti.

 

Vaalien näkyminen sosiaalisessa mediassa

Ehdokkaiden kampanjointi on vain pieni osa sitä, miten presidentinvaalit näkyivät sosiaalisessa mediassa.

Kokonaiskuvan vaalien näkymisestä somepalveluissa ja verkkokeskusteluissa saa seuraavasta kuvaajasta, jossa näkyy hakusanojen ”presidentin* OR vaali*” maininnat 1.10.2017-27.1.2018 (lähde: Futusome SomeTutkija):

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki

Yhteensä mainintoja oli 233 391 kpl. Suurin osa maininnoista oli Twitterissä, toiseksi eniten eri keskustelupalstoilla ja kolmanneksi eniten julkisilla Facebook-sivuilla ja -ryhmissä:

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki-some-luvut

Vertailun vuoksi todettakoon, että yhtä pitkällä ajanjaksolla vuoden 2015 eduskuntavaalien aikana vaaleihin liittyviä mainintoja oli 547 304 kpl. Seuraavassa vertailukuva:

vertailu-eduskuntavaalit-2015-maininnat

Määrän ja kuvaajien vertailun perusteella presidentinvaaleihin liittynyttä keskustelua somessa ei voi pitää erityisen vilkkaana tai pitkäkestoisena – pikemminkin se oli laimeaa. Keskustelu presidentinvaaleista kiihtyi somessa vasta viimeisenä kuukautena, kun vuoden 2015 eduskuntavaaleissa intensiivinen keskustelu kesti selvästi kauempaa.

Tarkastelin Futusomessa myös aktiivisimpia presidentinvaaleihin liittyviä kirjoittajia/nimimerkkejä. Seuraavassa on TOP 10 kirjoittajaa yllä mainitusta Futusomen datasta:

president-OR-vaali-011017-270118-kaikki-top10-nimimerkit

Huomioita kirjoittajista:

  • Eduskuntavaali: Twitter-tunnus, mahdollisesti botti, jäädytetty marraskuussa
  • kangaske: Twitter-tunnus, uutisbotti eli julkaisee uutisia eri aiheista, 272 seuraajaa
  • VASTAKARVA: nimimerkki Suomi24-keskustelupalstalla
  • nollasummapeliä: nimimerkki Kauppalehden keskustelupalstalla
  • Nimetön: useita nimettömiä kommentoijia eri keskustelu-/kommenttipalstoilla
  • Alaric: nimimerkki Hommaforumilla
  • Anonymous: useita nimettömiä kommentoijia mm. Blogger-blogeissa
  • writer: nimimerkki Hommaforumilla
  • TKSyrjanen: Twitter-tunnus, 37 seuraajaa
  • tulikomento Ylipäällikkö: nimimerkki Maanpuolustus.net-keskustelufoorumilla

Tässä taas nähdään, että aktiivisimmat kirjoittajat eivät aina ole merkittävimpiä. Julkaisen listan vain tämän asian toteamisen vuoksi.

Mitä väitettyihin Twitter-botteihin tulee, niin 10 suosituimmassa kirjoittajissa oli kaksi jollain tavalla tähän kategoriaan laskettavaa, joista toinen (Eduskuntavaali) on entuudestaan yleisesti tunnettu sekä nyttemmin jo jäädytetty, ja toinen (kangaske) harmiton yleishyödyllinen uutisbotti.

Katsoin myös erikseen TOP 10 kirjoittajat Twitteristä. Tässä on huomioitu pelkästään kirjoittajat, jotka ovat osallistuneet keskusteluihin hashtageilla #presidentinvaalit2018, #presidenttivaalit2018, #presidentinvaali2018, #presidentintinvaalit2018, #vaalit tai #vaalit2018.

hashtagit-top-10-kirjoittajaa

Listassa ei ole botteja, vaan enemmän tai vähemmän tavallisia Twitterin käyttäjiä sekä Niinistön ja Uuden Suomen tunnukset.

Mistä aiheista somessa vaalien aikana keskusteltiin? Siitä kertoo seuraava Twitterissä käytetyistä hashtageista tekemäni sanapilvi (kuvasta on poistettu #presidentinvaalit2018 ja sen variaatiot), klikkaa isommaksi:

hashtagit-wordcloud-rajattu

Ehdokkaiden maininnat sosiaalisessa mediassa

Kävin läpi, kuinka paljon eri ehdokkaista keskusteltiin sosiaalisessa mediassa. Tätä seurasin mm. Meltwaterin työkalulla hakemalla maininnat ehdokkaista muodossa ”Etunimi Sukunimi”. Seuraavassa kuvaajassa on mukana julkiset Facebook-sivut ja -ryhmät, Twitter, Instagram, YouTube ja Blogger-blogit välillä 1.1.-27.1.2018:

ehdokkaat-some-suomeksi-010118-270118

Seuraavassa on ehdokkaiden mainintojen suhteellinen osuus ja ajoittuminen viikottain välillä 1.11.2017-27.1.2018:

ehdokkaat-some-suomeksi-viikottain-1117-0118

Tässä on sama kuvaaja ilman Twitterin suhteellisen suurta määrällistä vaikutusta, klikkaa isommaksi:

ehdokkaat-some-suomeksi-viikottain-1117-0118-ei-twitter

Tässä vielä pelkästään tammikuu päivä päivältä:

vaalit-share-of-voice-010118-270118-suomeksi-kaikki-suht

Yhteenvetona voi sanoa, että Niinistön näkyvyys somessa oli pääosan ajasta ylivoimaista, mutta väheni vaalien lähestyessä. Selvästi eniten haastajista mainittiin somekeskusteluissa Huhtasaari ja toiseksi eniten Väyrynen. Haavisto mainittiin neljänneksi useimmin.

Tein ehdokaskohtaisen haun maininnoista muodossa ”Etunimi Sukunimi” myös Futusomen SomeTutkijalla. Alla on FutuSomen löytämien mainintojen määrät sekä jakaantuminen eri alustoille. Klikkaa kuva isommaksi:

ehdokkaat-maininnat-palkit-lukumaarat-kooste-011117-270118

Presidentinvaalit Suomi-Twitterissä

Presidentinvaaleista keskusteltiin Twitterissä useilla hashtageilla. Suosituin hashtag oli #presidentinvaalit2018, joka keräsi suomalaisilta twiittaajilta yhteensä 28829 twiittiä 1.10.2017-31.1.2018 (lähde: #Pinnalla):

pinnnalla-hashtagit-011017-310118

Mediassa on esitetty (HS 30.1.2018), että presidentinvaalit keräsivät vain noin 5000 uniikkia twiittaajaa kahden viikon aikana. Tämä ei aivan pidä paikkansa: suomenkielisiä twiittaajia tilastoivan #Pinnalla-palvelun datan mukaan uuniikkeja twiittaajia oli 17.1.-30.1.2018 yhteensä 19 885 ja twiittejä tänä aikana 68778.

twitter-vaalit-pyry-samuli-lahti-310118

Kuvan lähde: Pyry-Samuli Lahti / #Pinnalla.

Vaaliviikkona #presidentinvaalit2018-hashtag trendasi kaksi kertaa: torstaina viimeisessä Ylen järjestämässä vaalitentissä sekä sunnuntaina vaalipäivänä.

pinnalla-pyppe-yhteensa-viikko4

Vaaliviikkona ei tehty Suomi-Twitterin ennätyksiä, sillä uniikkeja käyttäjiä kertyi 75 988, mikä on keskivertoa enemmän, mutta ei mikään huippulukema. Esimerkiksi Suomen 100-vuotisitsenäisyysviikkona uniikkeja käyttäjiä oli 86 695.

 

 

 

 

 


Väitteet presidenttiehdokas Haaviston Twitter-tilille tulleista boteista on uutisoitu laajasti suomalaismediassa joulu-tammikuussa. Samalla ne muuttivat lyhyessä ajassa Suomessa käytävää keskustelua informaatiovaikuttamisesta sekä sen luonnetta.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen tapahtumasarjaa nimenomaan median ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta. Tarkoitukseni on tehdä ymmärrettäväksi, mitä oikeastaan tapahtui ja mikä sen seuraus tähän mennessä on.

Alla oleva kuva on Meltwater-mediaseurantatyökalusta ja se kuvaa Twitter-botteihin liittyviä mainintoja suomalaismediassa 1.12.2017-19.1.2018. Meltwater seuraa hyvin kattavasti Suomessa julkaistuja uutisia.

meltwater-bottiarmeijavaitteet-mediassa-1217-0118

Ennen joulukuuta Twitter-botit olivat harvoin esillä suomalaismediassa. Koko vuoden 2017 aikana aiheeseen liittyvät maininnat mediassa ovat olleet harvinaisia – joulukuuta lukuunottamatta. Aiemmin bottijutut olivat käsitelleet lähes yksinomaan ulkomaita tai olleet luonteeltaan yleisluonteisia.

meltwater-bottiarmeijavaitteet-mediassa-0117-0118

Joulukuussa julkaistiin nämä jutut (huom. tavoittavuus-luvut ovat Meltwaterin ilmoittamia laskennallisia lukuja):

Pvm Otsikko/linkki Media Tavoittavuus
7.12.2017 Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla Ulkopolitiikka                985
10.12.2017 Nato-vaalit vetäisivät Venäjän nettitrollien huomion Suomeen, uskoo tutkija – ”Nyt ei ole merkkejä suuremmasta kampanjasta” Yle.fi     1 543 990
12.12.2017 Assangesta Venäjän bottiarmeijaan – Katalonian vaaleissa vaikutusyritysten suma MTV.fi         800 322
19.12.2017 Jättitutkimus paljasti: Näistä asioista tunnistaa venäläisen Twitter-trollibotin – Tekniikanmaailma.fi Tekniikanmaailma.fi         236 315
21.12.2017 Epämääräisten Twitter-seuraajien ryöppy ihmetyttää Haaviston kampanjaväkeä – Osa ehkä lapsia Yle.fi     1 543 990
30.12.2017 Asiantuntija Haaviston epämääräisistä 1 700 seuraajasta: ”Tulee napin painalluksella” Iltalehti.fi     1 109 390
30.12.2017 Pekka Haaviston Twitter-tili hyökkäyksen kohteena, Supo:lle ilmoitettu – 1 700 epämääräistä seuraajaa poistettu Iltalehti.fi     1 109 390
    6 344 382

7.12.2017 Ulkopolitiikka-lehden juttu oli yleisluontoinen. Hyvä artikkeli.

10.12.2017 Ylen juttu käsitteli mahdollisuutta, että Venäjän nettitrollit voisivat pyrkiä vaikuttamaan Suomeen, jos Natosta järjestettäisiin kansanäänestys. Jutun pontimena oli Pekka Haaviston kommentit Maanpuolustuskurssiyhdistyksen vaalipaneelissa 27.11.2017. Puolustusvoimien tutkija Veli-Pekka Kivimäki kommentoi tuolloin, ettei tällaisesta ole merkkejä.

12.12.2017 MTV:n juttu käsitteli Twitter-bottien vaikutusyrityksiä Katalonian kansanäänestykseen.

19.12.2017 Tekniikan Maailman juttu on mukavan kansantajuista rautalankaa siitä, miten Twitter-botit toimivat: twiittaavat ja retwiittaavat.

Tämän jälkeen Twitter-botteihin liittyvät uutiset suomalaismediassa ovat liittyneet lähes kokonaan väitettyihin Haaviston Twitter-tilille tulleisiin botteihin sekä sen ympärillä velloneeseen keskusteluun.

21.12.2017 Yle uutisoi ensimmäisen kerran Haaviston Twitter-seuraajista. Seuraajaryntäykselle kuitenkin löytyi luonnollinen selitys: Growtopia-tapaus. Ilmeisesti tämän vuoksi aihe ei vielä silloin lähtenyt leviämään mediassa.

30.12.2017 Iltalehti uutisoi peräti kahden jutun voimin, että Twitter oli poistanut Haaviston seuraajia. Kampanjapäällikkö Riikka Kämppi toisti teorian Twitter-boteista. Yleisellä tasolla asiaa kommentoi myös IT-asiantuntija Petteri Järvinen.

Tammikuussa bottiuutisointi räjähti. Itse olen puhunut bottihysteriasta. Ylen analyysi tyytyi sanomaan, että bottiarmeijakeskustelu lähti laukalle. Joka tapauksessa juttuja tuli solkenaan:

Pvm Otsikko/linkki Media Tavoittavuus
4.1.2018 Saitko ”outoja” Twitter-seuraajia – näin ne voivat mustamaalata yritystäsi Yrittajat.fi           47 256
6.1.2018 Yritetäänkö presidentinvaaleihin vaikuttaa tekaistuilla Twitter-tileillä? – ”Tilien suurin arvo on, että ne näyttävät suomalaisilta” MSN (FI)           37 781
6.1.2018 Oudot ”munapäät” ilmestyivät myös Suomi-meppien Twitter-tileille – ”Vaikuttaminen osa Venäjän sotilasdoktriinia” MSN (FI)           37 781
6.1.2018 Myös presidentti Sauli Niinistön Twitter-tili oli hyökkäyksen kohteena: ”Ensimmäinen selitys oli perin outo” MSN (FI)           37 781
10.1.2018 Haavisto Twitter-tililleen yllättäen ilmestyneistä boteista: ”Takana Venäjälle ystävällismielisiä tahoja” Ilta-Sanomat     1 100 372
10.1.2018 Niinistö kertoi Twitter-tilinsä joutuneen bot­ti­kam­pan­jan kohteeksi Haaviston tapaan Kaleva.fi         259 023
10.1.2018 Myös presidentti Sauli Niinistön Twitter-tili oli hyökkäyksen kohteena: ”Ensimmäinen selitys oli perin outo” Uusi Suomi         307 051
11.1.2018 F-securen tutkija epäilee: Twitterissä muhii ”Suomi-teemainen” bottiarmeija Yle.fi     1 461 490
11.1.2018 Suomeen kohdistettu bottiverkosto seuraa presidentti­ehdokkaita ja muita Twitter-vaikuttajia – ”Emme vielä tiedä, mihin sitä aiotaan käyttää” Helsingin Sanomat         840 396
11.1.2018 F-Securen tutkija: Joku rakentaa Suomeen keskittyvää bot­ti­ver­kos­toa Twitteriin – some-asiantuntija toppuuttelee Kaleva.fi         259 023
11.1.2018 Suomeen on luotu Twitter-käyttäjien bottiverkosto, väittää F-Securen tutkija – asiantuntija pitää perusteluja heikkoina MSN (FI)           37 781
12.1.2018 Bottiarmeija palaa ruotuun – Pekka Haavisto poisti Twitteristään 1 700 tekaistua seuraajaa Keskisuomalainen         154 472
12.1.2018 Bottitilit väijyvät suomalaisvaikuttajia Twitterissä – iskeneet silmänsä myös presidenttiehdokkaisiin MTV.fi         764 053
12.1.2018 Presidenttiehdokkaita somessa seuraavan bottiarmeijan tarkoitus on yhä mysteeri – ”Jokainen voi halutessaan varsin edullisesti ostaa itselleen seuraajia” – Aamulehti Aamulehti.fi         378 482
12.1.2018 Bottiarmeija palaa ruotuun STT Uutissyöte                    –
12.1.2018 Twitter suursiivosi presidenttiehdokas Haaviston seuraajalistan epämääräisistä tileistä – ei mennyt kuin päiviä, kun palattiin taas lähtöruutuun Yle.fi     1 461 490
12.1.2018 Oudot ”munapäät” ilmestyivät myös Suomi-meppien Twitter-tileille – ”Vaikuttaminen osa Venäjän sotilasdoktriinia” Uusi Suomi         307 051
12.1.2018 Suomeen on syntynyt yli 5 600 Twitter-valetiliä lyhyessä ajassa – Supo: Ilmiö ei viittaa vaaleihin vaikuttamiseen Helsingin Sanomat         840 396
12.1.2018 Rakentaako joku Twitteriin Suomi-bottiarmeijaa? – Tutkijoilta tyrmäys Uusi Suomi         307 051
12.1.2018 Botit voisivat vaikuttaa Suomen presidentinvaaleihin monin keinoin – ”Vain mielikuvitus on rajana” Iltalehti.fi     1 059 129
12.1.2018 Totuus suomalaisesta Twitter-bottiarmeijasta: ”Joskus pitäisi painaa myös jarrua…” Tivi         223 992
12.1.2018 ”Joku näkee vaivaa luodakseen tänne bottiarmeijaa” – tutkijalla selitys Suomessa itävälle vaikutusyritykselle Ilta-Sanomat     1 100 372
12.1.2018 Takana Venäjä? Haaviston ja Niinistön Twitter-tilejä alkoi seuraamaan bottiarmeija, joka on isompi kuin Donald Trumpilla – ”Emme vielä tiedä mihin sitä käytetään” Keskisuomalainen         154 472
12.1.2018 Suomeen on luotu Twitter-käyttäjien bottiverkosto, väittää F-Securen tutkija – asiantuntija pitää perusteluja heikkoina MTV.fi         764 053
12.1.2018 Twitteriin on rakennettu Suomeen kohdistettu bottiarmeija: ”Emme tiedä vielä, mihin sitä aiotaan käyttää” Iltalehti.fi     1 059 129
12.1.2018 F-secure: en bot-armé med finskt tema sjuder under ytan på Twitter Svenska Yle         146 839
12.1.2018 Experter på sociala medier: Förhastat att kalla äggkonton på Twitter för en botarmé inriktad på Finland Svenska Yle         146 839
13.1.2018 Professori Limnéll Tiville suomalaisesta Twitter-bottiarmeijasta: ”Suhtaudun arvioihin vielä hyvin varovaisesti” Kauppalehti         618 759
14.1.2018 Botti-invaasion olemassaolo jakaa asiantuntijoita – osa Haaviston Savon Sanomat         170 156
14.1.2018 Botti-invaasion olemassaolo jakaa asiantuntijoita – osa Haaviston ”uusista” Twitter-seuraajista voi olla vanhoja Keskisuomalainen         154 472
14.1.2018 Botti-invaasion olemassaolo jakaa asiantuntijoita – osa Haaviston ”uusista” Twitter-seuraajista voi olla vanhoja Turun Sanomat         212 933
15.1.2018 Yritetäänkö presidentinvaaleihin vaikuttaa tekaistuilla Twitter-tileillä? – ”Tilien suurin arvo on, että ne näyttävät suomalaisilta” MTV.fi         764 053
16.1.2018 Analyysi: Kun bottiarmeijakeskustelu lähti laukalle – Haaviston väitteet informaatiovaikuttamisesta hyvin hataralla pohjalla Yle.fi     1 461 490
17.1.2018 Pekka Haavisto esiintyi Ylen vaalitentissä, tarkastimme faktat – tässä parhaat palat giffeinä Helsingin Sanomat         840 396
18.1.2018 Pekka Haavisto puhuu suoraan: Jytky petasi Haavisto-ilmiön – nyt Suomi on vakavoitunut MSN (FI)           37 781
18.1.2018 Botteja ja puolitotuuksia – varsinaista loanheittoa ei vaalikampanjoissa ole vielä nähty, mutta mistä se johtuu? Seura.fi           47 363
19.1.2018 Pekka Haavisto puhuu suoraan: Jytky petasi Haavisto-ilmiön – nyt Suomi on vakavoitunut Uusi Suomi         307 051
  17 908 009

Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tammikuussa julkaistut Twitter-botteihin liittyvät jutut ovat siis käsitelleet tavalla tai toisella Pekka Haaviston Twitter-tiliä.

Uutisointia on hallinnut virheelliseksi osoittautuneet väitteet, joiden mukaan Haaviston Twitter-tiliin olisi kohdistunut ”Venäjä-myönteisten tahojen” masinoima seuraajien tulva. Tätä edesauttoi varsinkin F-Securen tutkijan Andy Patelin analyysi, joka osoittautui perusteluiltaan kehäpäätelmäksi ja joukoksi virheolettamia.

Virheellisiä väitteitä ainakin osin toistavien juttujen tavoittavuus on ollut tammikuussa tähän mennessä laskennallisesti yli 15 miljoonaa lukijaa.

Väite on kuultu eri muodoissa useita kertoja myös Pekka Haaviston itsensä kertomana mm. kahdessa Ylen vaalitentissä ja MTV:n tentissä, jolloin ne ovat välittyneet suorina myös tv-katsojille. Haaviston puheissa väitetyt botit liittyvät siihen, miksi hänen mielestään Natosta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä. Tämän vuoksi mediassa julkaistut bottiaiheiset jutut ovat olleet hänen sanomalleen tueksi.

Moni media kylläkin esitti Twitter-bottiväittteiden rinnalla niitä kritisoivia lausuntoja. Kriittisesti aiheesta uutisoinneista erityisesti Tietoviikon juttu pyrki objektiivisuuteen. Varsinainen faktantarkistus on kuitenkin saanut odottaa itseään.

Vasta kuluneella viikolla on julkaistu uutisia, joissa Haaviston Twitter-tiliin liittyvät bottiväitteet on selväsanaisesti kumottu. Tärkein näistä on Ylen uutisanalyysi 16.1.2018. Toiseksi tärkein HS Nyt:in kevyehkö faktantarkistus Ylen vaalitentistä.

Myös Haavisto on myöntänyt, että bottiväite oli olettamus ja että hän teki asiassa virheen Ylen tentissä. Samalla hän on kuitenkin jatkanut uusien väitteiden esittämistä, mikä on ylläpitänyt aiheen esilläoloa. Väitteistä ja niiden virheistä kirjoitan tarkemmin bottiarmeijaväitteiden yhteenvedossa.

Valitettavasti – kuten usein käy – väitteiden paljastumista virheellisiksi ja todistamattomiksi ei ole uutisoitu läheskään yhtä laajasti kuin alunperin väittämiä bottiarmeijasta.

Tässä vaiheessa bottiarmeijauutisoinnin tuloksena voi pitää seuraavia:

  • Aiemmin Twitter-boteista käyty keskustelu liittyi mediassa lähinnä ulkomailla tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen.
  • Joulukuun lopusta lähtien monelle on voinut syntyä mediasta käsitys, että Twitter-botit ovat ottaneet kohteekseen mm. suomalaiset poliitikot ja erityisesti ehdokas Haaviston.
  • Useat lukijat lienevät myös siinä uskossa, että Venäjälle myötämielinen bottiarmeija on todistettu fakta, koska siitä on kerrottu monta kertaa.
  • Vähintäänkin monelle lukijalle on syntynyt käsitys, että Twitterissä muhii tuntematon Suomeen keskittyvä bottiarmeija, joka odottaa aktivoitumistaan.
  • Kokonaisuutena keskustelu bottiarmeijasta on tullut ajankohtaiseksi ja Suomea koskevaksi.

Palataan botteihin ja siihen, mitä ne todellisuudessa ovat. Tästä antaa kansantajuisen kuvauksen esimerkiksi ylläkin linkitetty Tekniikan Maailman juttu, joka siteeraa yhdysvaltalaistutkijoiden tutkimusta:

Tutkijat löysivät myös bottitilejä yhdistäviä tunnusmerkkejä, jotka erottavat ne ihmistwiittaajista. Näihin eroavaisuuksiin kuului esimerkiksi se, että botit uudelleentwiittasivat useammin kuin ihmiset.

Tutkijat havaitsivat myös, että yleisin bottityyppi on sellainen, joka twiittaa uutisotsikoita, joista puuttuu linkki alkuperäiseen uutislähteeseen. Tällä tavoin tiettyjä uutisia ja uutismedioita nostetaan hakukoneiden asteikoilla ylemmille sijoille.

Botit voivat olla tehokkaita informaatiovaikuttamisessa nimenomaan väärien väitteiden tai valeuutisten levittämisessä. Tässä tapauksessa mitään tällaista ei ole osoitettu tapahtuneen.

Väärien väittämien levittäminen voi kuitenkin tapahtua tehokkaasti myös ilman bottien myötävaikutusta kuten on nähty.

Bottiarmeijahysteria paljasti karulla tavalla suomalaismedian heikon kohdan: kun virheellisiä väitteitä esittää joku riittävän luotettavana pidetty taho, ei niitä vaivauduta arvioimaan kriittisesti tai tarkistamaan, vaan pahimmillaan virheväittämät uutisoidaan faktoina sellaisenaan.

Olipa ”Venäjä-myönteinen bottiarmeija” tarkoituksellinen tarina tai alkujaan väärinkäsitys, se on samalla tyypillinen valeuutinen: levittäjäänsä hyödyttävä todistamaton väite, joka on omiaan herättämään voimakkaan tunnereaktion, jonka vuoksi se on herkullinen uutisaihe ja omiaan leviämään laajasti somessa.

Valeuutisten tekijät ovat voittaneet silloin, kun valtamedia uutisoi väärät väittämät totuuksina.

Vaikuttavuuden takaa se, että oikean tiedon tullessa esiin, ei monikaan tiedotusväline ole halukas uutisoimaan siitä, koska samalla sen pitäisi myöntää kertoneensa aiemmin virheellisiä tietoja. Lopputuloksena väärä tieto jää yleisön mielikuvissa voimaan.

Näin alkujaan ”nimettömien informaatiovaikuttamisen asiantuntijoiden” analyysiin perustunut Haaviston kampanjatiimin kertoma ja myöhemmin virheelliseksi todistettu väite muutti alle kuukaudessa informaatiovaikuttamisesta Suomessa käytävän keskustelun luonteen.

Tämäkin on kiinnostavaa: loppujen lopuksi nuo nimettömät informaatiovaikuttamisen asiantuntijat saivat aikaan heidän alaansa liittyvän julkisen keskustelun kurssimuutoksen. On esitetty arvio, että syynä nimettömyyteen voi olla kyseisten henkilöiden asema. Mutta kuinka asiantuntijoina voi pitää henkilöitä, joiden epäilemät botit paljastuivat Growtopia-mobiilipeliä pelaaviksi lapsiksi?

Lisäys 26.1.2018: Imagen jutussa 25.1.2018 paljastettiin, että yksi Haaviston tiimin käyttämä asiantuntija oli Janne ”Rysky” Riiheläinen. Hän ei kuitenkaan tehnyt verkostoanalyysiä, vaan sen teki joku muu.


Seurasin mielenkiinnolla, kun Pekka Haavisto oli eilen Ylen vaalitentissä. Tentin lopussa puheeksi tuli Haaviston esittämät bottiväitteet, jotka kytkeytyvät hänen puheessaan siihen, miksi Natosta ei pitäisi järjestää kansanäänestystä.

yle-haavisto-tentti-160118

Juuri ennen  tenttiä oli tullut julki Ylen uutinen, jossa yhtenä kohtana käsitellään Haaviston viikon takaisia puheita Oulun vaalitentissä. Silloin Haavisto sanoi seuraavaa:

Otin yhteyttä Twitterin amerikkalaiseen hallintoon ja siellä pystyttiin jäljittämään, että tässä tapauksessa ne ovat Venäjä-myönteisiä toimijoita.

Lähde: Ilta-Sanomat 10.1.2018

Yle oli tarkistanut tämän väitteen paikkansapitävyyden Haaviston kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä. Tulos oli, ettei se ollut totta:

– Me emme tiedä, onko se joku irvileuka teini, joka käyttää paljon aikaa tällaiseen vai mistä on kyse, Kämppi sanoo Ylelle.

Twitter ei siis ole vahvistanut seuraajien olevan Venäjälle myötämielisiä tahoja, toisin kuin Haavisto vaalitentissä väitti.

Haaviston tiimistä oli siis jo ennen Ylen eilisillan tenttiä myönnetty, että väite Venäjälle myönteisistä tahoista ei ollut varsinaista tietoa ja ettei ”Twitterin amerikkalainen hallinto” ollut sellaista vahvistanut.

Ylen mukaan Haavisto ei siis näytä puhuneen tarkalleen totta tässä asiassa Oulun vaalitentissä 10.1.2018. 

Tätä taustaa vasten Ylen eilisessä tentissä käyty bottikeskustelu oli hyvin kiinnostava. Litteroin Yle Areenan tallenteesta (linkki kyseiseen kohtaan videota) keskustelun sanasta sanaan. Välissä ovat kommenttini, mutta muutoin kyse on täydestä litteraatista:

Andersson: Onko nyt niin, että Haavisto-propagandaa pitää uskoa somessa, mutta Nato-propagandaa ei?

Haavisto: No jos siellä on niitä Twitter-botteja, niin niitä ei ainakaan kannata uskoa. Niitä on viime aikoina ollut.

Andersson: Teillä niitä botteja on.

Haavisto: Kyllä

Ensi alkuun Haavisto toistaa tässä väitteen bottien olemassaolosta, vaikka hänen kampanjapäällikkönsä oli juuri samana päivänä myöntänyt Ylelle, että he eivät tiedä, onko taustalla ”joku irvileuka teini”.

Tarkemmin bottiarmeijaväitteiden todenperäisyydestä voit lukea aiemmasta yhteenvedostani. Sekä Haavisto että kampanjapäällikkö Kämppi ovat saaneet linkin kyseiseen yhteenvetoon jo aiemmin.

Andersson: Te sanotte muuten, te sanoitte Oulussa – botithan nyt ovat tällaisia, voiko sanoa feikkiprofiileja – että vaalikampanjaanne on kohdistunut maan rajojen ulkopuolelta tulleita informaatiovaikuttamisyrityksiä tässä ihan viime aikoina. Te sanotte myös, että näiden taustalla on teidän mukaan Venäjälle myötämieliset tahot. Mihin tämä väitteenne perustuu?

Haavisto: Väite perustuu kyllä siihen, siellä on siis öö venäjänkielisiä nimiä, kyrillisiä kirjaimia. Totta kai niitähän voi kuka tahansa tuottaa, mutta siinä on tällainen..

Haavisto siis sanoo, että väite perustuu venäjänkielisiin nimiin ja kyrillisiin kirjaimiin [käyttäjätunnuksissa]. Todellisuudessa väitetyn bottihyökkäyksen aikana 12.-13.12.2017 kyseisen tyyppisiä tunnuksia oli uusissa seuraajissa vähemmän kuin verrokkiaikana. Sen sijaan väitetyn bottihyökkäyksen aikana suomenkielisiä käyttäjätunnuksia oli normaalia enemmän.

Andersson: Siihenkö se perustuu?

Haavisto: Siinä on tällainen, tietysti tällainen olettamus, että näin voi olla. Siellä myöskin on selvästi joissain näistä aikasemmissa ollut nähtävissä, että ovat saaneet tykkäyksiä tai tämän tyyppisiä niin, niin ne viittaavat siihen suuntaan, että tykätään Venäjää koskevista, tietyistä Venäjää koskevista…

Andersson Viittaavat siihen suuntaan…

Haavisto: Kyllä

Kyseessä onkin Haaviston mukaan olettamus. Tarkalleen ottaen jo ennen tenttiä virheelliseksi osoittautunut olettamus – joka oletus voisi kampanjanpäällikön mukaan olla bottien sijasta myös ”joku irvileuka teini”.

Tässä on selvä ristiriita sen kanssa, että Haavisto vain viikko sitten Oulussa väitti ”Twitterin amerikkalaisen hallinnon” voineen jäljittää kyseessä olleen Venäjä-myönteiset tahot. Sekä ristiriita sen kanssa, mitä Haavisto esitti ikään kuin faktana pari lausetta aiemmin.

En tiedä, mihin ”aikaisemmin nähtävissä olleisiin” Haavisto tässä viittaa, mutta keistäkään Haaviston Twitter-seuraajista ei ole esitetty Venäjää koskevien juttujen tykkäilyä. Kyseessä on viime aikaisessa bottiarmeijakeskustelussa uusi todistamaton väite.

Andersson: …mutta te sanotte suoraan, että tulevat maamme rajojen ulkopuolelta ja Venäjälle myötämielisten tahojen suunnalta. Niin perustuuko tämä kova lausunto pelkästään siihen, että te katsotte että siellä on venäjänkielisiä nimiä ja kyrillisiä kirjaimia?

Haavisto: No, tämä on tietysti… Aivan loppuun astihan ei minullakaan ole teknistä asiantuntemusta ole käydä siellä loppuun. Mutta tällä hetkellä…

Tässä Haavisto vihdoin myöntää, että teknistä asiantuntemusta hänellä – tai tiimillään – ei ole asiaa käydä läpi. Täytyykin sitten ihmetellä, miksi hän toistaa sellaisia väitteitä tosina, jotka ovat ”olettamuksia”, joita hänellä ei omien sanojensa mukaan ole asiantuntemusta esittää.

Andersson: Miksi te sitten väitätte näin?

Haavisto: No, voisinhan olla sanomatta mitään niistä boteista. Mutta se on pieni kummallinen asia, että niitä siellä satoja ilmestyy. Minä en ymmärrä miksi, mutta minusta se näyttää siltä, että informaatiovaikuttaminen on menossa. Palataan kansanäänestykseen.

Olisikin parempi, että Haavisto jättäisi virheelliset bottiväitteet sanomatta.

Vielä kerran Haavisto toistaa tässä virheellisen väittämän, että botteja ”siellä satoja ilmestyy”. Eikä hän ymmärrä miksi. Suosittelenkin Haavistoa lukemaan yhteenvedon asiasta uudestaan – jospa se siitä selviäisi.

Haaviston mukaan näyttää siltä, että ”informaatiovaikuttaminen on menossa”. Tästä olen samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa sen lähde on paljon lähempänä Haavistoa kuin maan rajojen ulkopuolella.

Kuulemani mukaan Haavisto on jatkanut bottiväitteiden toistamista vielä tänä aamuna Sanoman radiokanavan haastattelussa.


Twitter-bottien saaga lienee nyt siinä vaiheessa, että on aika tehdä yhteenvetoa, mitä perusteita Suomeen kohdistuvien bottien olemassaololle on esitetty.

Kun esitetään mitä tahansa väitteitä, niitä pitäisi tarkastella kriittisesti: mitä sen todisteeksi on esitetty ja tukevatko perustelut loogisesti esitettyä väitettä?

Oman kantani väitetyn bottiarmeijan olemassaolosta esitin viime kirjoituksessa. Tässä jutussa käyn yksityiskohtaisemmin läpi seikat, joilla bottiarmeijan olemassaoloa on pyritty todistamaan. Sanottakoon tätä vaikka faktantarkistukseksi.

Väite: Haaviston Twitter-tilille on tullut tuhansia bottiseuraajia

Väitteen esitti ensimmäisen kerran Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämppi Ylen haastattelussa 21.12.2017. Tässä oli kyse 12.-13.12.2017 tulleista seuraajista. Kämppi kertoo teettäneensä analyysin ”informaatiovaikuttamisen asiantuntijalla”, joka ”ei halua nimeään julkisuuteen”.

Väitteelle ei esitetty mitään todistetta, vain nimettömän asiantuntijan esittämä mielipide tai mahdollisuus, että kyse voisi olla boteista. Lisäys 26.1.2018: Imagen jutussa 25.1.2018 paljastettiin, että yksi Haaviston tiimin käyttämä asiantuntija oli Janne ”Rysky” Riiheläinen. Hän ei kuitenkaan tehnyt verkostoanalyysiä, vaan sen teki joku muu.

Myöhemmässä Iltalehden jutussa Riikka Kämppi täsmensi, että ”Verkostoanalyysin perusteella näytti siltä, että ne (uudet tilit) ovat keskenään niin samannäköisiä, että ne on luotu samassa lähteessä.” Itsekin verkostoanalyysejä osana työtäni tekevänä voin sanoa, ettei verkostoanalyysi ole väline, jolla voisi tunnistaa uusia Twitter-käyttäjiä saman tahon tekemiksi saati niiden olevan botteja.

Kyseisille uusille seuraajille löytyi sen sijaan varteenotettava selitys: juuri samoina päivinä lasten Growtopia-mobiilipelin palvelimen kaatuminen. Peli kehotti pelaajia seuraamaan tiedotteita Twitterissä, minkä moni lapsi ymmärsi kehoituksena liittyä Twitteriin päästäkseen pelaamaan peliä. Tämä kävi ilmi sekä Twitter-viesteistä että pelin keskustelupalstalta. Haavisto päätyi seurattavaksi todennäköisesti siksi, että Twitter valitsee automaattisesti ehdotukseksi useita suosittuja Twitter-tunnuksia ja ne tulevat uuden käyttäjän seurattaviksi, mikäli hän ei sitä erikseen valitse pois. Yksityiskohdat ovat aiemmassa kirjoituksessani.

growtopia-twitter-kuvakaappaus-121217

Allekirjoittanut esitti tämän seuraajien lisääntymisen syyn jo samaisessa Ylen artikkelissa. Suurempaa kohua jutusta ei silloin vielä syntynyt, kun tapahtumalle löytyi selitys.

Kämppi väitti myös, että ”uusia, kasvottomia seuraajia on kaikkiaan tuhansia.” Tämä ei pidä paikkaansa. Ainoa poikkeama pitkän ajan tavallisesta uusien seuraajien kertymisestä per päivä oli mainitut päivät 12.-13.12.2017, jolloin poikkeama normaalilukemista oli yhteensä n. 900 ”ylimääräistä” seuraajaa.

Lisäys 18.1.2018: Tein lisäanalyysia Haavistolle 12.-13.12.2017 tulleista seuraajista ja heidän twiiteistään. Tulos vahvistaa selvästi, että tulloin tulleet seuraajat olivat nimenomaan Growtopiasta kiinnostuneita. Tarkempi selostus tästä on Growtopia-tapausta käsittelevän kirjoitukseni lopussa.

haavisto-seuraajat-tweetit-n914

Väitteelle ei löytynyt todisteita. Sen sijaan löytyi tapahtuneen loogisesti selittävä toinen syy.

Väite: Twitter poisti Haaviston tililtä 1700 seuraajaa tämän jouduttua hyökkäyksen kohteeksi

Tämä otsikkomuotoilu oli ainakin Iltalehden uutisessa 30.12.2017. Jutussa kerrotaan, että ”Twitter poisti Haavistolta 1 656 seuraajaa” kampanjaväen pyydettyä tarkistamaan seuraajat.

Ylen jutussa 29.12.2017 Riikka Kämppi piti edelleen kiinni botti-väitteestä, vaikka uskottavampi selitys oli jo tiedossa: ”Näistä seuraajista pystyi hyvin nopeasti huomaamaan, että ne olivat todennäköisesti trolleja tai botteja.” Jutussa annetaan ymmärtää, että tapahtuneen vuoksi Twitter olisi ajanut Haaviston tilille ohjelman, joka tunnistaa epäaidoilta vaikuttavat tunnukset ja poistanut ne.

Onkin totta, että Twitter teki Haaviston tilille siivouksen, joka näkyy suunnilleen kerrotun kokoisena seuraajamäärän pudotuksena 26.-27.12.2017.

Kiinnostava yksityiskohta kerrottiin heti tuoreeltaan Iltalehden jutussa: ”Tarkempia yksityiskohtia he eivät kertoneet.” Eli Twitter ei ollut kertonut Haaviston kampanjaväelle, oliko botteja todella löytynyt ja mitä ”poistetuiksi” sanotuille tileille oli tapahtunut.

13.1.2018 tekemäni analyysi osoittaa, että todellisuudessa Twitter ei ollutkaan poistanut kyseisiä tilejä, vaan jäädyttänyt ne noin 10 päiväksi. Suurin osa tileistä tuli takaisin aktiiviseksi 4.-5.1.2018, mikä näkyi noina päivinä vastaavan kokoisena Haaviston Twitter-tilien seuraajamäärän kasvuna. Mikä puolestaan aiheutti sen väärinkäsityksen, että tuolloin olisi ollut uusi ”bottihyökkäys”.

twittercounter-haavisto-korjattu kuvaaja

Ilmeisesti Twitter ei pitänyt tilejä riittävän epäilyttävinä, koska palautti ne toimintaan. Tämän selvittyä myös Riikka Kämppi kommentoi asiaa huomattavasti neutraalimmin 14.1.2018 (TS): ”Kämppi sanoo STT:lle olevan mahdollista, että samoja tilejä on palannut seuraajiksi takaisin – Twitterin kanssa käydystä viestinvaihdosta ei tullut Kämpin mukaan selkeästi ilmi, oliko tilejä poistettu vai pelkästään jäädytetty määräajaksi.”

On myös syytä huomata, että uutisoinnissa on toistuvasti ollut kärkenä se, että ”epäilyttävät seuraajat” tai ”botit” olisivat olleet erityisesti Haaviston kiusana. Tämä ei ole totta, vaan yhtälailla seuraajia tuli 12.-13.12.2017 ja niitä poistui 27.12.2017 monilta muiltakin suosituilta Twitter-käyttäjiltä. Tämän voi todeta esimerkiksi tässä (parodia-)kirjoituksessani mukana olevista kuvaajista. Haaviston tili on ollut vain yksi useista. Haaviston tilin korostuminen uutisoinnissa johtuu hänen kampanjaväkensä aktiivisuudesta nostaa asiaa esiin.

Nyt tiedämme, että väite ei ole totta. Twitter ei ”poistanut” tilejä, vaan jäädytti ne väliaikaisesti. Myös väite Haavistoon kohdistuneesta ”hyökkäyksestä” on väärin, sillä 12.-13.12.2017 tulleet uudet käyttäjät eivät kohdistuneet alkujaankaan vain Haavistoon, eikä tuolloin kyse ollut boteista, kuten yllä toin esiin.

Väite: Seuraajien putsauksen jälkeen Haaviston Twitter-tili joutui uuden hyökkäyksen kohteeksi

Yle uutisoi 12.1.2018, että ”Twitter suursiivosi presidenttiehdokas Haaviston seuraajalistan epämääräisistä tileistä – ei mennyt kuin päiviä, kun palattiin taas lähtöruutuun”.

Jutussa Riikka Kämppi kertoo, että ”viimeisen parin päivän aikana Haavisto on jälleen saanut Twitterissä 1 600-1 700 epämääräiseksi luokiteltua seuraajaa”. Ilmeisesti hän viittasi tässä 4.-5.1.2018 olleeseen hypähdykseen Haaviston tilin seuraajamäärässä.

Edelleenkään ei kyse ollut todellisuudessa pelkästään Haaviston tilistä, vaan useista muistakin.

Nyt tiedämme, että 4.-5.1.2018 tullut seuraajamäärän kasvu johtui siitä, että Twitterin aiemmin jäädyttämät tilit palautuivat aktiivisiksi. Myös lukumäärä täsmää. Mitään muuta normaalista poikkeavaa seuraajamäärän hypähdystä ei ole ollut kuten voit alla olevasta kuvaajasta todeta. Tarkemmin tästä oli aiemmassa kirjoituksessa.

haavisto-seuraajat-121217-120118

Väite osoittautui vääräksi. Ainoa isompi seuraajamäärän yllättävä kasvu Haavistolla oli 12.-13.12.2017.

Väite: Twitter-bottihyökkäyksen takana on ”Venäjälle ystävällismielisiä tahoja”

Tämän väitteen esitti Pekka Haavisto itse vaalitentissä Oulussa 10.1.2018 (IS). Hän kertoi näin: ”Otin yhteyttä Twitterin amerikkalaiseen hallintoon ja siellä pystyttiin jäljittämään, että tässä tapauksessa ne ovat Venäjä-myönteisiä toimijoita. Tulevat Suomen ulkopuolelta näille Twitter-tileille.”

Saman väitteen Haavisto esitti myös MTV:n vaalitentissä (videon kohdasta 6:30 alkaen). Haastattelussa Haavisto väittää ”Twitterin yhtiön johdon” vahvistaneen hänen tililleen tulleen ”Venäjä-mielisiä” botteja.

Väite on luonteeltaan sellainen, ettei sitä pysty ulkopuoliset tarkistamaan, mikäli Haavisto ei kerro, keneen hän oli Twitterin hallinnossa yhteydessä. Ei myöskään ole tiedossa, mitä Twitterin edustaja on tarkalleen sanonut. Haavisto kuitenkin vahvisti itse, että selitys koski nimenomaan hänen tililtään poistettuja seuraajia.

Väite joutuu kuitenkin outoon valoon, sillä jos kyse olisi todellisuudessa ollut Twitterin asiantuntijoiden mielestä ”Venäjä-myönteisistä toimijoista”, olisiko ne (lähes kaikki) silloin palautettu takaisin toimintaan 4.-5.1.2018 kuten todistettavasti tapahtui?

Samassa vaalitilaisuudessa myös presidentti Niinistöltä kysyttiin, onko hänen tilinsä joutunut bottien hyökkäyksen kohteeksi. Niinistö vastasi ”joutuneensa ilmeisesti saman prosessin kohteeksi kuin Haavistokin”, mutta sanoi, ettei heidän tekemänsä selvityksen perusteella voinut osoittaa taustalla olevan venäläisiä tahoja.

Toistaiseksi väitteelle ei ole esitetty julkisuudessa varsinaista todistetta. Haaviston lausuntoa olisi hyvä selvittää tarkemmin.

Lisäys 16.1.2018 klo 21: Yle kysyi tästä väitteestä tarkennusta Haaviston kampanjapäälliköltä Riikka Kämpiltä. Kävi ilmi, että ”Twitter ei siis ole vahvistanut seuraajien olevan Venäjälle myötämielisiä tahoja, toisin kuin Haavisto vaalitentissä väitti.”

Lisäys 18.1.2018: Haavisto itse myönsi Ylen tentissä 16.1.2018, että väite ”Venäjälle myötämielisistä tahoista” oli pelkkä ”olettamus”. Samassa keskustelussa hän sanoo, ettei hänellä ole teknistä asiantuntemusta selvittää asiaa. Jostain kumman syystä hän silti jatkoi bottiväitteen toistamista tentissä myös tämän jälkeen. Tarkemmin perkaan Haaviston bottipuheita toisessa kirjoituksessa.

Lisäys: 19.1.2018: Uuden Suomen uutisessa Haavisto myöntää mokanneensa bottiasiassa Ylen vaalitentissä – mutta jatkoi edelleen uusien bottiväitteiden esittämistä. Tästä jäljessä lisää.

Väite on väärä, sillä bottihyökkäystä saati Venäjälle myötämielistä sellaista ei ole tässä tapauksessa todistettu olleen.

Väite: Haavistolle joulukuussa tulleissa seuraajissa oli tavallista enemmän venäläisiä nimiä

Väitteen esitti Riikka Kämppi Iltalehdelle 30.12.2017: ”Niitä tilejä oli suomenkielisiä, englanninkielisiä ja muunkielisiä. Mutta siellä oli paljon tilejä myös kyrilisin kirjaimin tai sitten venäläisiä nimiä kirjoitettuna länsimaisittain. Mutta ei se ole mikään todiste mistään.”

Tässä kommentissa ei nähdäkseni ole mitään korjattavaa, sillä Haaviston kuten kaikkien todella suosittujen Twitter-käyttäjien seuraajissa on tavallisesti monen kielisiä nimiä, eikä se ole todiste mistään. Kommentti oli kuitenkin luonteeltaan sellainen, että se saattoi antaa lukijalle käsityksen, että venäläisiä nimiä olisi seuraajissa jotenkin epätavallisen paljon – vaikka siis Kämppi ei niin väittänytkään.

Asia on helppo tarkistaa keräämästäni Haaviston seuraajien datasta 12.12.2017-12.1.2018. Vertasin kyrillisiä tai muita erikoismerkkejä sisältävien nimien osuutta seuraajilla, jotka olivat tulleet 12.-13.12.2017 ryntäyksen aikana sen jälkeen tulleisiin ”normaaleihin” seuraajiin. Lisäksi tein saman vertailun käyttäjien asettamien kielten osalta. Tulokset alla:

Erikoismerkkejä nimessä 12.-13.12.2017 3,61 %
Erikoismerkkejä nimessä 14.12.2017-12.1.2018 6,10 %
Kielenä venäjä 12.-13.12.2017 4,49 %
Kielenä venäjä 14.12.2017-12.1.2018 5,61 %
Kielenä englanti 12.-13.12.2017 9,30 %
Kielenä englanti 14.12.2017-12.1.2018 31,80 %
Kielenä suomi 12.-13.12.2017 82,71 %
Kielenä suomi 14.12.2017-12.1.2018 57,45 %

Tulos osoittaa, että väitetyn ”bottihyökkäyksen” aikana 12.-13.12.2017 tulleissa Haaviston seuraajissa oli kyrillisiä nimiä vähemmän kuin normaalisti verrokkiaikana 14.12.2017-12.1.2018. Myös venäjän käyttäjätunnuksen kieleksi asettaneita oli normaalia vähemmän.

Sen sijaan 12.-13.12.2017 poikkeuksellista oli, että suomen kielekseen asettaneita oli huomattavasti normaalia suurempi osuus. Tästä syystä muun kielisiä tunnuksia (kuten englannin tai venäjän) oli tuolloin normaalia suhteellisesti vähemmän. Tämä sopii hyvin siihen selitykseen, että seuraajaryntäys johtui suomalaisista Growtopian pelaajista.

Väite ei siten pidä paikkaansa, vaan asia on juuri päinvastoin.

Väite: Joku rakentaa Suomeen keskittyvää bottiarmeijaa

Väitteen esitti Andy Patel F-Securen blogissa 11.1.2018. Väite perustui sille, että hän oli hakenut mm. Haaviston 5000 viimeistä seuraajaa, joista hän seuloi käyttäjiä, joilla mm. ei ollut asetettu profiilikuvaa, jotka seurasivat tasan 21 käyttäjää ja joilla ei ollut lainkaan kirjoitettuja twiittejä.

Andyn tuloksissa 12.-13.12.2017 rekisteröityneet käyttäjät näkyvät ”29,53-34,45 päivää vanhoina” käyttäjinä. Eli Andyn havainto suuresta epäilyttävien käyttäjien ryntäyksestä ajoittuu Growtopia-tapaukseen.

Miksi Andy sitten kutsui löydöstään boteiksi? Tämä on kiinnostava seikka, sillä yleensä boteilla tarkoitetaan tilejä, jotka tekevät bottitoimintaa: esimerkiksi kirjoittava automatisoidusti, tykkäävät tai retweettaavat viestejä tietystä aiheesta tai tiettyyn hashtagiin liittyen. Andyn kriteereissä ei kuitenkaan ole mitään tällaista, sillä hän päinvastoin keskittyi tileihin, jotka eivät ole vielä tehneet yhtään twiittiä.

Ilman bottimaista toimintaa ja siihen perustuvia havaintoja ei yksinkertaisesti ole pitävää argumenttia tai todistetta, että kyse olisi boteista. Siihen asti mikä tahansa Twitteriin luotu tunnus on korkeintaan ”epämääräinen seuraaja”, joita on aina riittänyt.

Luonnollinen selitys Andyn havainnoille on se, että hänen kriteerinsä täyttyvät tavallisesti useiden uusien käyttäjätunnusten kohdalla. Uudet käyttäjät saavat automaattisesti tietyn verran suosituksia seurattavista käyttäjistä (jotka tulevat seurantaan, mikäli käyttäjä ei niitä erikseen poisvalitse), jokainen uusi käyttäjä aloittaa ilman yhtään tweettiä sekä ilman profiilikuvaa.

Andyn artikkelin lähtökohtana oli etsiä botteja, hänen metodinsa perustui hänen itse laatimiinsa kriteereihin ja hänen väitteensä boteista perustui siihen, että hän sai tuloksia näillä kriteereillä. Tavallisesti tällaista päättelyketjua kutsutaan kehäpäätelmäksi – siis virheelliseksi päätelmäksi, jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta.

Kysyin Andy Patelilta Twitterissä, millä perusteella hän on varma, että hänen löytämänsä tilit olisivat jonkun yksittäisen tahon hallinnoimia kuten hän botin määritteli. Hänen vastauksensa oli vastakysymys, miksi ne eivät olisi. Eli hän ei nähnyt tarpeelliseksi voida todistaa väitettään.

Loppujen lopuksi jäljellä jää pelkästään Andy Patelin oma väite ja mihinkään pohjautumaton teoriansa, että joku rakentaa Suomeen keskittyvää bottiarmeijaa. Valitettavasti F-Securen blogissa julkaistuna väite sai paljon näkyvyyttä mediassa.

Väitteelle ei ole esitetty todisteita julkisuudessa. Käyn alla vielä erikseen läpi Andy Patelin yksittäisiä kriteereitä.

Väite: Se, että Twitter-käyttäjätunnuksessa on satunnaismerkkejä, todistaa sen olevan botti

Tämä väite oli yksi Andy Patelin kriteereistä väitetylle bottien tunnistamiselle. Todellisuudessa Twitter itse ehdottaa satunnaisia numeroita käyttäjätunnukseen, mikäli ensiksi yritetty tunnus on varattu. Esimerkiksi: @Testi06084345

Satunnaismerkit käyttäjätunnuksessa eivät siis osoita tunnusta botiksi, vaan todennäköisempää on, että kyse on Twitterin ehdotuksesta käyttäjälle.

Väite on virheellinen.

Väite: Se, että Twitter-käyttäjä seuraa tasan 21 muuta Twitter-käyttäjää on tilastopoikkeama, joka todistaa, että kyse on botista

Tämäkin oli yksi Andy Patelin kriteereistä. Hänen otoksessaan tasan 21 seurattavaa oli peräti n. 69 %:illa hänen tutkimistaan tunnuksista. Jostain syystä hän ei kuitenkaan väittänyt löytäneensä ”botteja” näin paljoa. Havainto siis päti useimpiin tutkittuihin tunnuksiin, minkä vuoksi se on lähtökohtaisesti hyvin heikko bottien kaltaisten erikoistapausten tunnistamiseen.

Tilastopoikkeama on olemassa, mutta ei siis erikoistapausten kohdalla, vaan enemmistön ominaisuutena. Yleensä jos jokin asia pätee suurimpaan osaan tapauksista sille on olemassa luonnollinen selitys.

Luonnollinen selitys havainnolle löytyikin ja se on se, että Twitter on aiemmin suositellut automaattisesti tasan 21 seurattavaa uusille käyttäjille. Tämän voi todeta esimerkiksi tästä YouTube-videosta.

Ilmeisesti Twitterin suosittelualgoritmi on sittemmin ehtinyt muuttua, sillä tätä kirjoittaessa automaattisia suosituksia on testeissäni ollut 30-31 tai huomattavasti enemmän, jos valitsee tarkempia kiinnostuksenkohteita käyttäjätunnusta luodessa.

Lisäys klo 12:25: Twitter ehdottaa edelleen automaattisesti tasan 21 seurattavaa uudelle käyttäjälle, kun tunnuksen rekisteröi Twitterin mobiili-web-käyttöliittymässä. Esimerkkinä näin luomani @Botmaster10 -tili. Tämä sopii myös Growtopia-tapaukseen, sillä jos Twitter-linkin avaa pelistä kännykällä, eikä puhelimessa ole Twitter-sovellusta asennettuna, linkki avautuu juuri Twitterin mobiili-web-versiooon.

twitter-mobile-ehdotukset-21-150118

Väite on virheellinen.

Väite: Twitter putsasi uudestaan 15.1.2018 Haaviston tilin seuraajia ja suuri osa tällä kertaa jäädytetyistä tunnuksista oli nimeltään venäläisiä tai kirjoitettu kyrillisin kirjaimin

Tämä on lisätty 16.1.2018 klo 00:15.

Putsaus on totta: TwitterCounterin lukujen mukaan Haavistolta on poistunut seuraajalukemasta 1374 henkilöä.

twittercounter-haavisto-160118

F-Securen Andy Patel esitti väitteen tavallista isommasta kyrillisin kirjaimin putsatuista seuraajista Twitterissä. Tein tuoreeltaan uuden otoksen Haaviston seuraajista ja vertasin sitä aiempaan, jolloin sain esiin, minkälaisia tunnuksia on jäädytetty tällä kertaa, sekä kuinka monessa niistä on ollut kyrillinen nimi.

Kun katsotaan 5000 seuraajan otosta 12.12.2017-12.1.2018, niin tästä joukosta Twitter on jäädyttänyt 15.1.2018 yhteensä 187 käyttäjää. Se on noin 13 % kaikista poistetuista/jäädytetyistä seuraajista. Eli tälläkin kertaa valtaosa eli n. 87 % putsauksen kohteeksi joutuneista Haaviston seuraajista on tullut seuraajiksi ennen 12.12.2017.

Jos katsotaan 12.12.2017-12.1.2018 tulleita putsattuja käyttäjiä, niin niistä kyrillisiä tai muita erikoismerkkejä sisältäviä käyttäjänimiä on noin puolet. Vastaavasti lähes puolet putsatuista tunnuksista oli merkitty kieleltään venäläiseksi. Jäädytetyistä tunnuksista tällaisia on suhteellisesti enemmän kuin muunlaisia tunnuksia.

Kävijäryntäyksen aikana 12.-13.12.2017 seuraajiksi tulleista kyrillisistä tai venäläisistä tunnuksista on jäädytetty suurempi osuus kuin verrokkiaikana 14.12.2017-12.1.2018. Näin on siitä huolimatta, että kyseisinä päivinä kyrillisiä tai venäläisiä tunnuksia tuli Haaviston seuraajiksi suhteellisesti vähemmän kuin verrokkiaikana.

Väite on analysoimani suppean otoksen osalta totta. Samalla on syytä huomata, että putsauksen kohteeksi joutuneet tunnukset ovat valtaosin tulleet Haaviston seuraajiksi ennen 12.-13.12.2017 uusien seuraajien ryntäystä.

Oletan, että tälläkin kertaa suuri osa nyt putsatuista seuraajista on jäädytetty vain väliaikaisesti ja että ne palautuvat aktiivisiksi jälleen noin 10 päivän kuluttua – samoin kuin tapahtui 27.12.2017 jäädytetyille seuraajille. Käydessäni läpi joitakin poistuneita seuraajia en törmännyt yhteenkään täysin poistettuun tunnukseen.

Eli vaikka väite on totta, se ei toistaiseksi todista muuta kuin sen, että Twitterin putsausohjelma kohdistuu suhteellisesti muita enemmän kyrillisiin ja venäjänkielisiin tunnuksiin. Nähtäväksi jää, todetaanko taas suurimman osan niistä olevan ok, vai päätyykö Twitter poistamaan tunnuksia lopullisesti.

Väite: Haavisto on saanut seuraajikseen tunnuksia, jotka ovat seuranneet ja fanittaneet Venäjää ja muita Venäjä-mielisiä tahoja.

Tämä on lisätty 19.1.2018 klo 12:25.

Väitteen esitti Pekka Haavisto Uuden Suomen haastattelussa 19.1.2018. Lainaus jutusta:

Haavisto myöntää nyt stiplanneensa Ylen tentissä. Hän pitäytyy kuitenkin yhä kannassaan, että taustalla olisi Venäjä-myönteinen taho. Tileiltä on hänen mukaansa seurattu ja fanitettu Venäjää ja muita Venäjä-mielisiä tahoja.

Bottikohun tekee Haaviston kohdalla hankalaksi se, että hän on vaalien aikana vastustanut kansanäänestystä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Näkemystään hän on perustellut sillä, että se nykyisessä tilanteessa altistaisi Suomen ”ennennäkemättömän hybridi- ja kybervaikutusaallon” kohteeksi.

Haavisto siis myöntää stiplanneensa eli epäonnistuneensa Ylen vaalitentissä. Tulkitsen hänen viittaavan Kalevan ja Yle Oulun yhteiseen tenttiin 10.1.2018, jossa hän väitti ”Twitterin amerikkalaisen hallinnon” kertoneen, että hän olisi saanut seuraajikseen Venäjä-myönteisiä tahoja. Tästä yllä tarkemmin. Tosin hän saattaa viitata kommentilla myös Ylen yksilötenttiin 15.1.2018, jossa hän myöskin esitti epämääräisiä väitteitä boteista.

Uusi väite sen sijaan on se, että häneen olisi kohdistunut seuraajaryntäys, jonka tilit seuraavat ja fanittavat erityisesti Venäjää ja muita Venäjä-myönteisiä tahoja.

Edelleen ainoa todennettu seuraajaryntäys on 12.-13.12.2017, jolloin tulleet seuraajat selittyvät täysin Growtopia-tapauksella. Tuolloin tulleet seuraajat eivät analyysini mukaan ole osoittaneet tweeteissään erityistä Venäjän tai Venäjä-myönteisten tahojen fanittamista. Sen sijaan poikkeavaa tuolloin tuolleissa seuraajissa on Growtopia-peliin liittyvien tweettien suuri määrä sekä se, että suomalaisia tunnuksia oli normaalia suurempi osuus uusista seuraajista.

Ylipäätään Haaviston ontuminen useissa aiemmissa bottiväitteissä ei anna tälle uudelle aiempia puheita jatkavalle väittämälle kovin suurta uskottavuutta – erityisesti sen jälkeen, kun hän itse totesi Ylen yksilötentissä 15.1.2018, ettei hänellä ole botteihin liittyvää teknistä asiantuntemusta.

Väite on epämääräinen, yksilöimätön ja todistamaton. Mikäli Haavisto viittaa ”tileillä” 12.-13.12.2017 tulleisiin seuraajiin, se on myös todistetusti väärä.

Lopputulos: bottiarmeijaväitteelle ei ole esitetty julkisuudessa mitään todistetta. Sen sijaan on esitetty monta virheelliseksi osoittautunutta väitettä.


Lue uusin kirjoitus aiheesta 15.1.2018

Viime päivinä on uutisoitu monessa mediassa, kuinka Twitteriin on tullut ”bottiarmeija”, ”tuhansia bottitilejä” tai vähintään ”tuhansia valetilejä”, joiden kerrotaan joko vaanivan presidentinvaaliehdokkaita tai odottavan myöhempää aktivoitumista.

Näin ei ole. Lopullinen totuus kohusta ja siitä, mitä oikeasti tapahtui on tässä kirjoituksessa perusteluineen.

Uutisten väitteet ovat perustuneet mm. tilastopalveluihin, jotka seuraavat Twitter-tunnusten seurajalukeman muutosta per päivä. Keskityn tässä Pekka Haaviston Twitter-tiliin @Haavisto, josta kohu sai alkunsa, ja johon se paljolti on keskittynyt. Samalla kyse on kuitenkin monien muidenkin Twitter-käyttäjien seuraajista (=samoista käyttäjistä).

Haaviston Twitter-tilin seuraajamäärän kehitys näyttää tältä TwitterCounter-palvelussa:

twittercounter-haavisto-130118.PNG

Edellinen 6 kk näyttää @Haavisto-tilillä tältä:

socialbakers-haavisto-130118

Kuten kuvista näkyy, ainoa poikkeama pitkän ajan kehityksestä on joulukuussa ja tarkemmin 12.-13.12.2017. Kyseisten päivien seuraaja-/kävijäryntäys on selitetty aiemmassa kirjoituksessa (Growtopia-tapaus).

Mutta kiinnitetäänpä huomiota kahteen muuhun ajankohtaan:

26.12.2017 Twitter poisti Haavisto-tilin seuraajia 1600-1700 kpl (lähde: Yle)

4.-5.1.2018 päiväkohtaisessa seuraajamäärän muutoksessa oli toinen hurja loikka: noin 2000.

Kumma kyllä, ilman 26.12.2017-5.1.2018 ”kuoppaa” seuraajamäärän kehitys olisi tasaista jatkumoa. Punainen viiva on allekirjoittaneen kuvaajan päälle vetäisemä:

twittercounter-haavisto-korjattu kuvaaja

Heräsi epäilys, olisiko 4.-5.1.2018 tulleet uudet seuraajat – ne, joista media on kirjoittanut pian kymmeniä uutisia – sittenkin niitä samoja käyttäjätilejä, jotka Twitter poisti Haaviston seuraajista 26.12.2017. Tämä selittäisi käyrän muutokset.

Twitterissä käyttäjä nimeltä Ilmastotiede tutki hieman asiaa, huomasi Twitterin todella jäädyttäneen Haaviston seuraajia poistamisen sijaan ja niiden palautuneen ainakin osittain takaisin aktiivisiksi. Hän vinkkasi tästä minulle ja tutkin tänään asiaa tarkemmin. Esimerkkinä näistä käy käyttäjä @PloomAlex, jonka tunnus on tätä kirjoittaessa yhä rajoitetussa tilassa. Hän on liittynyt Twitteriin 13. joulukuuta ja seuraa @Haavisto-tiliä.

Hain Haaviston tilitä viimeksi tulleet 5000 seuraajaa tässä järjestyksessä. Se kattaa juuri ja juuri tarkasteltavan ajankohdan. Käyttäjien Twitteriin liittymispäivien perusteella näin voidaan selvittää, kuinka paljon on tullut uusia seuraajia tilille per päivä.

Selvennän metodia:

  • Jos tili on luotu 1.1.2018 se ei ole voinut seurata Haavistoa tätä aiemmin
  • Jos joku toinen tili on luotu 31.1.2017, mutta on listalla heti edellä mainitun jälkeen, se on alkanut seurata Haavisto-tiliä aikaisintaan 1.1.2018.
  • Kun kaikki seuraajat palveluunliittymispäivineen ovat listalla seuraamisjärjestyksessä, voidaan helposti laskea, kuinka paljon on tullut uusia seuraajia per päivä.
  • Ainoastaan ”väliin jäävät” tapaukset, joissa peräkkäiset uudet seuraajat ovat liittyneet palveluun esimerkiksi päivinä 22.12.2017, 1.5.2010,23.12.2017 ovat epävarmoja. Eli tästä ei voida jälkikäteen varmasti tietää, onko 1.5.2010 rekisteröity tunnus alkanut seurata Haavistoa 22.12.2017 vai 23.12.2017. Tällaiset ovat aineistoissa kuitenkin onneksi harvinaisia ja vaikuttavat lukuihin vain vähän.

Analyysin tulos vahvistaa, että 4.-5.1.2018 ei ole oikeasti ollut normaalista poikkeavaa uusien seuraajien kertymistä Haaviston Twitter-tilillä.

Tässä tulokset kuvaajana, eli @haavisto-tilin uudet seuraajat per päivä 12.12.2017-12.1.2018:

haavisto-seuraajat-121217-120118

Analyysi on kenen tahansa toistettavissa ja se johtaa loogisesti samaan tulokseen.

Miksi yllä oleva kuvaaja poikkeaa täysin TwitterCounterin graafista? Siksi, että TwitterCounter katsoo seuraajamäärää yhtenä lukuna Twitter-tililtä per päivä, ei kumulatiivisesti tilin seuraajien käyttäjätiedoista. Toisin sanoen TwitterCounterin luvussa näkyvä ”kuoppa” on johtunut siitä, että Twitter oli jäädyttänyt kyseisen määrän verran Twitter-käyttäjien tunnuksia siksi aikaa.

Lopputulos on, että bottiarmeija-väitteille tai edes ”tuhansille valetileille” ei ole kestävää pohjaa.

Ainoa isompi seuraajaryntäys oli 12.-13.12.2017, joka selittyy Growtopia-tapauksella. Näin ensiksi esittämäni selitys ”Grow-jonneista” osoittautui koko kohun ainoaksi todelliseksi osoitetuksi selitykseksi.

Ihmetellä sopii, miksi media on uutisoinut päiväkausien ajan totuutena todistamattomia väitteitä bottiarmeijasta ja valeseuraajista. ”Tuhansia uusia tilejä” ei ole lyhyessä ajassa tullut Haaviston tai muidenkaan presidentinvaaliehdokkaiden seuraajiksi – ainoastaan n. 900 seuraajaa 12.-13.12.2017.

Entä mitä ajattelen F-Securen tutkijan Andy Patelin analyysistä? Hän yksinkertaisesti teki saman virheen kuin mikä näkyy TwitterCounterin graafissa, eli ei vaivautunut tarkistamaan lukuja käyttäjäkohtaisella datalla.

Andy muuten myös vastasi hieman kummallisesti, kun kysyin Twitterissä, millä perusteella hän olettaa joidenkin Haaviston seuraajien olevan ”botteja”. Hän vastasi, että millä perusteella ne eivät olisi botteja. Eli hänen mielestään bottiväitettä ei tarvitse todistaa. Minulle pelkät oletukset eivät riitä, vaan jos esitän väitteen, pyrin sen myös todistamaan.

Loppujen lopuksi Andyn kirjoitus ei siten paljonkaan eronnut aiemmasta parodia-kirjoituksestani, jolla yritin tuoda esiin, ettei heikkoja argumentteja pitäisi uskoa. Vähemmän huvittavaa on, että vastaava juttu minkä itse julkaisin varoittavana parodiana, julkaistiin totena F-Securen blogissa.

Joku kyynikko voisi sanoa, että Haaviston kampanjaväen alunperin esittämä perustelematon väite bottiseuraajista lähti pahasti käsistä ja johti ihan käsittämättömään bottihysteriaan. Siinä vaiheessa, kun presidentinvaaliehdokkaat ja media toistavat virheitä totuutena, pitäisi pysähtyä miettimään, mitä tapahtui ja miksi.

Lopetan tämän samaan toiveeseen kuin edellisenkin kirjoitukseni:

Olkaa ihmiset kriittisiä, mitä väitteitä netissä uskotte. Uskokaa perusteluita, älkää väitteen esittäjää.

Luonnollisesti odotan, että kaikki mediat, jotka ovat aiheesta uutisoineet perättömiä ja tarkastamattomia väitteitä totuuksina, laittavat kynän toimittajien kauniisiin kätösiin ja oikaisevat virheväittämät kuten journalistin ohjeet heiltä edellyttävät. Lukijoilla on oikeus tietää totuus ja saada oikaisut näin oleellisiin virheisiin.


(Disclaimer: Jos aloitat tämän lukemisen, muista lukea loppuun asti, tai sinulta saattaa jäädä jotain oleellista huomaamatta.)

Nyt tapahtui se, mitä eniten on Suomi-Twitterissä pelätty:

Botit ovat täällä!

twitter-bots-kn3

Pekka Haaviston mukaan hänellä on Twitterissä runsaasti botteja seuraajinaan. Myös presidentti/ehdokas Niinistö on epäillyt, että hänen Twitter-tilillään olisi botteja runsaaasti.

Tosin edellisestä joulukuun bottihyökkäyksestä ei saatu selvyyttä:

Viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä Twitter poisti Haavistolta 1 656 seuraajaa.

– Tarkempia yksityiskohtia he eivät kertoneet.

Lähde: Iltalehti 30.12.2017

Vaikka joulukuun bottihyökkäys jäi lopulta vain kampanjapäällikkö Riikka Kämpin väitteen varaan, tämän kertaisesta bottihyökkäyksestä ei kuitenkaan ole suorastaan mitään epäilystä.

Seuraava kuvakaappaus on Haaviston Twitter-tilin seuraajamäärän kehityksestä TwitterCounter-palvelusta:

twittercounter-haavisto-100118

Erityisesti 4.-5.1.2018 tulleet pari tuhatta uutta seuraajaa ovat varmasti botteja. Sen näkee kuvaajasta 100 %:sen varmasti.

Mutta Haavisto ei ole yksin. Trolli- ja bottitehtaat ovat ottaneet kohteeksi myös pääministeri Juha Sipilän:

twittercounter-juhasipila-100118

Samana aikana eli 4.-5.1. on tullut suunnilleen saman verran uusia botteja kuin Haavistolla. Nyt käy todella epäilyttäväksi. Onko Twitterissä tulossa pienten sinisten lintujen invaasio Suomeen?

Tätä ette kyllä usko, mutta uskokaa silti, samat BOTIT ovat ottaneet kohteekseen myös muusikko Saara Aallon:

twittercounter-saaraaalto-100118

On epäilty, että kyseessä on jokin venäläinen taho. Tämän todistaa viimeistään se, että botit ovat ottaneet kohteekseen myös liikemies Hjallis Harkimon tilin:

twittercounter-hjallisharkimo-100118

Selvä asia – varokaa!

Sen sijaan Niinistö ei näytä enää olevan bottien kohteena, tai ainakin hänen bottinsa häviävät selvästi Haavistolle, Sipilälle ja Aallolle:

twittercounter-niinisto-100118

Ja mitä tästäkin voidaan päätellä? Onko taustalla jokin salaliitto?!

Koko kansan Paavolla botit on saatu vauhtiin viime päivinä – arvatenkin vasta kuppi- ja kirjakaupan vilkastumisen myötä:

twittercounter-kokokansanpaavo-100118

 

P.S. Tämä juttu oli tähän asti täyttä parodiaa.

Totuus on, että Twitter-bottien tileillä ei lue, että ne ovat  botteja.

Yhtä hyvin – ja paremminkin – boteiksi epäillyt Twitter-tilit ovat mm.

1) Twitterin käytön lopettaneita ex-käyttäjiä,
2) tilejä, jotka luotiin, mutta ei koskaan todella käytetty
3) vaikkapa intialaisia tilejä, joita voi ostaa seuraajiksi parilla kympillä per 50 t. seuraajaa, sekä
4) muita eri tarkoituksissa tehtyjä tilejä.

Kannattaa muistaa, että tilastojen perusteella Twitterissä on jokaista suunnilleen kolmea aktiivista käyttäjää kohden 10 passiivista tiliä. Näitä on eniten varsinkin suosituimmilla Twitter-käyttäjillä, joita Twitter ehdottaa ja puoliautomaattisesti asettaa uusien käyttäjien seurattaviksi. Twitterin ongelma on aina ollut käyttäjät, jotka eivät ole aktiivisia pian rekisteröitymisen jälkeen.

Jos otetaan mikä tahansa yli 100 000 seuraajan tili, niin sieltä löytyy hyvin todennäköisesti yli 1500 ”bottia”.

Jos kiinnostaa, lue blogistani myös tarinan aiempi luku sekä lisää siitä, miksi suosituimmat Twitter-tilit saavat väistämättä erittäin laaduttomia seuraajia ja paljon.

Jos sitten lähdetään todella botteja metsästämään, niin siihen ei riitä pelkkien nimien ja profiilikuvien tai niiden puuttumisen katsominen.

 

P.P.S. Ole mediakriittinen.

Älä usko väitettä sen esittäjän vaan todisteiden perusteella.

Toive koskee etenkin toimittajia, joilla sen pitäisi olla suorastaan velvollisuus.


somemark-trendit-2018

Osallistuin jälleen Kurion vuosittaiseen somemarkkinoinnin trendien ennakointiin. Raportin voi ladata täältä.

Alla omat vastaukseni Kurion kysymyksiin. Ne perustuvat jatkuvaan sosiaalisen median tilastojen ja trendien seurantaan. Jostain syystä vastaukseni näyttävät joka vuosi poikkeavan osin suurestikin eräiden muiden kommentaattorien näkemyksistä.

 

1. Merkittävin some-markkinoinnin kehityssuunta/trendi vuodelle 2018

Yritykset heräävät yhä enemmän siihen, että somessa ei pärjää yksin. On tehtävä yhteistyötä ja hankittava osaavia kumppaneita. Etenkin yhteistyö somesta peräisin olevien vaikuttajien kanssa avaa uusia ovia näkyvyydelle niin Instagramissa, YouTubessa kuin Snapchatissäkin. On selvitetty, että tuttujen some-vaikuttajan mielipiteellä on voimakas merkitys tehdessä ostopäätöksiä yritysten tuotteista ja palveluista.

Lisäksi kannattaa pitää mielessä eri teemoihin keskittyvät blogit. Tällä hetkellä blogien lukeminen kasvaa myös yli 45-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta ne ovat suosittuja lähes ikään katsomatta.

Kaupallinen yhteistyö some-vaikuttajien kanssa kannattaa tehdä avoimesti ja kaikkia markkinoinnin pelisääntöjä noudattaen. Silloin ihmiset suhtautuvat siihen positiivisesti. Kaikenlaiset ketunhäntä kainalossa -jutut ja harmaat alueet a la ”viimeinen kommentti voittaa” kääntyvät yritystä vastaan.

 

2. Some-palvelu, jota markkinoijan kannattaa pitää silmällä vuonna 2018

Markkinoijan kannalta keskeisimmät some-palvelut ovat jatkossakin Facebook, YouTube, Instagram ja Twitter. Kun haetaan maksukykyisimpiä asiakkaita ja korkeaa profiilia, kaksi viimeksi mainittua ovat käyttöastettaan arvokkaampia. Instagram on juuri nyt nopeasti kasvava ja siellä ihmiset ovat halukkaampia seuraamaan brändejä kuin Facebookissa. Facebook toimii kyllä edelleen mainiosti yleiskanavana ja asiakaspalvelussa.

Twitter tekee alle 18-vuotiaiden voimin uutta tulemista Suomessa. Jopa 43 % Twitterin käyttäjistä kertoi YouGovin kyselyssä (2017) olevansa halukkaita seuraamaan brändejä. Jos kohderyhmä on Twitterissä, kannattaa siellä kokeilla myös maksullista näkyvyyttä.

 

3. Suurin haaste somen hyödyntämisessä markkinoinnissa vuonna 2018

Suurin yritysten haaste somen käytölle on kohderyhmän löytäminen. Se johtuu tiedon puutteesta. Riippumatta siitä, etsitäänkö kuluttajamassaa tai päättävässä asemassa olevia, kohderyhmä ihan varmasti on somessa. Täytyy tuntea eri kanavien käyttäjäprofiilit. Esimerkiksi päättävässä asemassa olevat 40-50-vuotiaat tavoitetaan LinkedInistä.

Osaamisen puute on toiseksi suurin haaste yritysten somen käytölle. Isommissa yrityksissä on resursseja, mutta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä some jää usein harvoille hartioille. Yrittäjät erottuvat kyselyissä siitä, että he käyttävät somea selvästi vähemmän kuin muut. Toisaalta opiskelijat ovat kaikkein aktiivisimpia somen käyttäjiä. Kannustan yrityksiä hankkimaan sekä osaamista että nuoria työntekijöitä somen hyödyntämiseksi tehokkaammin. Kasvuun satsaavat yritykset ovat jo laajasti panostaneet someen.

 

4. Sosiaaliseen mediaan liittyvä buzz word/ilmiö/palvelu, joka jää unholaan vuonna 2018

Ilmaisia lounaita ei enää ole. Markkinointi somessa on arkipäiväistynyt ja hypesanat on viimeistään nyt korvattava ajattelulla. Ehkäpä vuoden 2018 aikana päästään siihen, ettei tarvitse liittää sisältö-sanaa markkinoinnin eteen.

Ja ei, tekoäly ei vielä 2018 mullista somen markkinointikäyttöä. Se on nyt hype-aallon harjalla, ja Gartnerin ennusteen mukaan sen kypsymistä toimiviksi sovelluksiksi saatetaan joutua odottamaan vielä 5 vuotta, joiltakin osin 10 vuotta.

 

5. Suurin toiveesi sosiaaliseen mediaan ja some-markkinointiin liittyen vuodelle 2018

Yritykset ovat vuosien ajan panostaneet somessa markkinointiin. Jatkossa kannattaa ottaa oppia suurista yrityksistä ja laajentaa somen käyttöä kohderyhmien osallistamiseen, ihmisten mielipiteiden ja verkosta kertyvän datan käyttöön tuotekehityksessä sekä tähän asti melkolailla tyystin unohdettuun organisaation sisäiseen somen hyödyntämiseen. Jälkimmäinen on jopa helpompi rasti kuin julkisesti somessa toimiminen – silti se on monessa yrityksessä vielä lapsen kengissä.


Lue uusin kirjoitus aiheesta 13.1.2018

Tapahtui niinä päivinä, tarkemmin sanoen 12.-13. joulukuuta 2017, sopivasti MTV:n ja Ylen presidentinvaalitenttien alla, että muutamat ehdokkaat kuten Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto sekä jotkin tiedotusvälineiden Twitter-tilit kuten @yleuutiset ja @hsfi alkoivat saamaan runsaasti profiilikuvattomia uusia seuraajia.

Alkoi kuhina: onko Twitterissä aktivoitumassa jokin trolliarmeija, valmiina häiriköimään Suomen presidentinvaaleja? Kuten on hieman odoteltu.

Saatuani vinkin asiasta aloin tutkimaan kyseisiä Twitter-käyttäjiä. Joukossa oli enimmäkseen suomalaisia ihan oikealta kuulostavia nimiä – toki jonkin verran myös muunkielisiä. Muutamat olivat laittaneet nimekseen sähköpostiosoitteensa, miten voi käydä esimerkiksi osaamattomuuden vuoksi.

Keräsin tunnuksia ensin yhteen. Sitten kävin niitä yksitellen läpi.

Suuri osa seurasi noin pariakymmentä Twitter-käyttäjää, jotka olivat kaikki kovin tuttuja. Pian varmistui, että kyse oli pääsääntöisesti Twitterin uusille käyttäjille suosittelemista käyttäjistä.

Suosittelu tapahtuu niin, että suositellut ovat valmiiksi ruksattuja seurattavaksi, eli ne tulevat uudelle käyttäjälle seurattavaksi, mikäli hän ei erikseen niitä ruksi pois. Näytti siis siltä, että kyse ei ollut käyttäjien itse valitsemista seurattavista, vaan Twitterin ehdottamista.

Lista Twitterin suosittelemista seurattavista käyttäjistä vaihtelee, mutta se voi sisältää esimerkiksi seuraavia:

@juhasipila @TuomasEnbuske @alexstubb @elonmusk @hsfi @armanalizad @mikko @rikurantala @realDonaldTrump @yleuutiset @jatkoaika @smliiga @Valavuori @EskoSeppanen @SarasvuoJari @ConanOBrien @niinisto @iltasanomat @Tami2605 @KauppalehtiFi @talouselama @TeemuSel8nne @nokia @BarackObama @HeikelaJussi @hjallisharkimo @Linnanahde @tapio_suominen @vrantanen @TechCrunch @meteorologit @tikitalk10 @yleurheilu @JaajoLinnonmaa @hirviniemi @pvesterbacka @taloussanomat @BillGates @TuomasKyr @Snowden @MTVUutiset @Haavisto @SuomenKuvalehti @MikaelJungner @BBCBreaking @paavoarhinmaki @KajKunnas @SamiHedberg @VilleNiinisto @HenkkaHypponen @SaskaSaarikoski @jhiitela @Finnair @TarjaHalonen @leijonat @jk_rowling @JollaHQ @filsdeproust @makinenantti @lottabacklund @nytimes @WIRED @BernieSanders @jyrkikasvi @JethroRostedt @Ulkoministerio @valtioneuvosto @SpaceX @Yleisradio @stephenfry @annaperho @liandersson @pekkasauri @neiltyson @villetolvanen @HillaryClinton @NatGeo @DalaiLama @akiriihilahti @oneplus @JimCarrey @EarthPix @TampereenPoika @SanJoseSharks @NHL @NASA @madventures @tim_cook @Google @Android @Vapaavuori @jkekalainen @AppelsinUlla @pakalupapito @rakelliekki @kyleturris @tanelitikka @SlushHQ @Arsenal @arcticstartup @lindaliukas @RichardDawkins @Bourdain @goodnewsfinland @Forbes @docventures @jasondemers5 @TheEconomist @Retee27 @TEDTalks @H_Kovalainen @ipaananen @SamuelLJackson @engadget @FrenzziiiBull @NHLCanes @ylenews @VancityReynolds @ActuallyNPH @digitoday @jraitamaa @marmai @mashable @MikaVayrynen @LKomarov @github @ovi8 @paulavesala @OsmoSoininvaara @Fly_Norwegian @juuuso @JaanaPelkonen @HarvardBiz @aplusk @wikileaks @PolarGlobal @saaraaalto @yletiede @TimoHaapala @KimDotcom @Huuhkajat @ErvastiPekka @Tesla @JussiPullinen @verge @rsiilasmaa @ChampionsLeague @moia @FIFAWorldCup @Palloliitto @88PKane @AndroidDev @teroterotero @championshockey @FinallyMario @ARaanta31 @TSNBobMcKenzie @kirsipiha @JohnCleese @malkin71_ @tomhanks @premierleague @JPohjanpalo @ErikKarlsson65 @startupsauna @aaltoes @Villebla @MariaVeitola @EdmontonOilers @merjaya @MikiKuusi @richardbranson @MTVSportfi @EHaula @WSJ @BBCWorld @svuorikoski @andrewickstroem @internetofshit @kokoomus

Jatkoin tunnusten läpikäymistä.

Suurin osa ei ollut twiitannut kertaakaan. Mutta hetken päästä alkoi toistumaan eräs havainto: ne, jotka olivat twiitanneet, viittasivat @growtopiagame-käyttäjään. Esimerkiksi näin:

growtopia-twitter-viittaus-131217

@growtopiagame-tunnus on nimensä mukaisesti Growtopia-nimisen kännykkäpelin omistama.

Aloin epäillä, että Twitterin uusien käyttäjien ryntäyksellä 12.-13.12.2017 olisi jokin yhteys Growtopia-peliin. Menin seuraavaksi pelin Google Play -sivulle. Ja aivain oikein: siellä moni kommentoija mainitsi Twitterin. Esimerkiksi näin:

growtopia-google-play-131217

Näitä vastaavia kommentteja on paljon. Vaikutti siltä, että pelaajat luulivat, että heidän pitää seurata Growtopiaa Twitterissä, jotta he pääsevät sisälle peliin. Samassa yhteydessä Growtopia kuitenkin sanoo selvästi, että he tiedottavat menossa olevasta teknisestä ongelmasta foorumillaan ja Twitterissä.

Tässä kohtaa mainittakoon, että Growtopia on erityisesti alakouluikäisten suosiossa, eikä heillä kaikilla välttämättä ole kovin hyvä englanninkielen taito.

Seuraavaksi hain Twitteristä Growtopiaan liittyviä kuvia. Ja niitä löytyikin, esimerkki:

growtopia-twitter-kuvakaappaus-121217

Oletan, että ”View GT Twitter” -teksti on voinut olla linkki Growtopia Twitter-tilille.

Tässä vaiheessa alkoi olemaan selvää, mistä oli kyse:

  1. Growtopia-pelin palvelimella oli teknisiä ongelmia 12.-13.12.2017
  2. Growtopia ohjasi pelaajia seuraamaan tiedotteita mm. Twitteristä
  3. Alakouluikäiset pelaajat eivät ihan ymmärtäneet, mistä on kyse, ja osa heistä luuli, että heidän pitää seurata Growtopiaa Twitterissä päästäkseen taas pelaamaan.
  4. Koska harvalla alakouluikäisellä on valmiiksi Twitter-tunnusta, he rekisteröityivät Twitteriin ja siinä samalla tulivat ottaneeksi seurantaan Twitterin ehdottamia tunnettuja käyttäjiä, mukaanlukien presidentinvaaliehdokkaita, julkkiksia, toimittajia, uutismedioita jne.
  5. Kymmenet Twitter-käyttäjät saivat ansiotonta arvonnousua jopa satojen seuraajien verran

Vähäinenkin kriittinen ajattelu olisi voinut paljastaa sen, että Twitter-seuraamisella ja peliin pääsyllä ei ollut mitään yhteyttä toisiinsa. Valitettavasti lapset ovat kyllä taitavia pelaamaan pelejä ja toimimaan omissa some-kanavissaan, mutta muutoin kriittisen medialukutaidon kanssa on vielä tekemistä.

Yhteenvetona: kyseessä ei ollut trolliarmeija, vaan joukko ”grow-jonneja”. 🙂

Lisäys/kommentti Ylen uutiseen 21.12.2017, jossa käsiteltiin Haaviston Twitter-tunnuksen seuraajamääriä:

Uutisessa sanotaan näin:

Riikka Kämppi pani myös merkille, että jotkin Haavistoa seuranneista tileistä seurasivat myös Growtopiaa, mutta hänen mukaansa vain osa. Kämpin mukaan uusia, kasvottomia seuraajia on kaikkiaan tuhansia.

Totta kai Haavisto saa jatkuvasti lisää uusia seuraajia. Tämä on luonnollista ja sama on jatkunut koko ajan. Tietenkään kaikki 12.-13.12.2017 tulleet uudet seuraajat eivät olleet edellä kuvattuja Growtopian pelaajia.

Seuraava kuvaaja esittää Haaviston Twitter-tilin uudet seuraajat edellisenä 6 kuukautena, lähteenä Socialbakers-tilastopalvelu:

haavisto-socialbakers-211217-6kk

Kuten näet, ei joulukuussa ole tapahtunut suurtakaan muutosta pitkän ajan trendiin seuraajamäärän kehityksessä. Lievä nousu on vain odotettua vaalipäivän lähestyessä – Haavistohan saa nyt jatkuvasti paljon julkisuutta. Silloin kun seuraajia on hankittu vilpillisesti (lisää aiheesta toisessa kirjoituksessa), näkyy tuossa kuvaajassa huomattavasti jyrkempiä muutoksia.

Mitä sitten tulee Riikka Kämpin väitteeseen ”tuhansista uusista kasvottomista seuraajista”, sitä voi arvioida, kun katsotaan samaa kuvaajaa lähempää:

haavisto-socialbakers-211217-2vkoa

Tässä tarkkoja lukuja y.o. graafista:

  • 10.12.2017: 113 192 seuraajaa
  • 11.12.2017: 113 343 seuraajaa (kasvua 151)
  • 12.12.2017: 113 995 seuraajaa (kasvua 652)
  • 13.12.2017: 114 464 seuraajaa (kasvua 469)
  • 14.12.2017: 114 705 seuraajaa (kasvua 241)

Growtopia-pelaajien seuraamiset näkyvät tässä siis  välillä 12.-13.12. Eri aikavyöhykkeet vaikuttavat hieman. Joka tapauksessa voi sanoa, että 12.-13.12. Haavisto sai noin 1100-1200 uutta seuraajaa, joista Growtopia-pelaajien osuus oli varmastikin alle 900, kun huomioidaan, että Haavisto saa ns. normipäivänä 100-200 uutta seuraajaa.

Lisäksi on luonnollista, että presidenttiehdokas kiinnostaa tavallista enemmän juuri ennen kahta isoa vaaliväittelyä, eli myös ns. luonnollinen seuraajamäärän kehitys on ollut silloin normaalia suurempaa.

Tätä vasten pidän Riikka Kämpin kommenttia ”tuhansista uusista kasvottomista seuraajista” reilusti liioiteltuna – ainakin jos puhutaan muutaman päivän osalta. Epäilen, ettei hän ole perehtynyt ennen lausuntojen antamista yllä esittämiini Haaviston Twitter-seuraajamäärän tilastoihin, vaan katsonut seuraajalukua harvakseltaan, jolloin muutos esimerkiksi kuukauden aikajaksolla on hyvinkin tuhansia.

Olisi hienoa, jos kampanjapäällikkö ottaisi asioista ensin selvää ja kommentoisi vasta sitten. Kai sellaista voi toivoa juuri presidentinvaaliehdokkaan kampanjapäälliköltä.

Lisää aiheesta myös Aamulehden uutisessa.

Lisäys 12.1.2018: Tämä kirjoitus näyttää keräävän vielä linkityksiä mm. uutisista ja Redditistä. Huomatkaa, että kirjoitus koski joulukuun tapausta. Sen jälkeen bottihysteria on levinnyt kovasti. Suosittelen lukemaan tähän asti mielestäni objektiivisimman jutun aiheesta Tietoviikosta.

Lisäys 18.1.2018: Tein 13.1.2018 otoksen, joka sisälsi 5000 Haavisto-tilin silloista viimeistä seuraajaa. Tämä otos sisälsi yhteensä 914 seuraajaa, jotka olivat tulleet 12.-13.12.2017. Tästä analyysistä kerroin tarkemmin toisessa kirjoituksessa.

17.1.2018 hain näiden 914 käyttäjien viimeiset tweetit  tarkasteltavalta ajalta. Samalla tuli esiin käyttäjät, jotka on sittemmin poistettu tai jäädytetty väliaikaisesti. Oletettavasti valtaosa jäädytetyistä tulee takaisin aktiivisiksi lähipäivinä – kuten kävi Twitterin aiemmin 27.12.2017 jäädyttämille tunnuksille. Lisää tästä bottiarmeijaväitteiden yhteenvedossa.

Kiinnostavinta Growtopia-selityksen kannalta on kuitenkin se, kuinka suuri osa 12.-13.12.2017 tulleista käyttäjistä oli twiitannut Growtopiaan liittyen. Alla analyysin tulokset:

Haaviston uudet seuraajat 12.-13.12.2017 (otos 13.1.2018) 914
Tunnus poistettu tai jäädytetty 17.1.2018 54 5,9 % seuraajista
Tunnus aktiivisena 17.1.2018 860 94,1 % seuraajista
Twiitannut 0 kertaa 541 63 % aktiivisista
Twiitannut 10-99 kertaa 31 3,6 % aktiivisista
Twiitannut yli 100 kertaa 41 4,8 % aktiivisista
Twiitannut Growtopiaan liittyen 166 19,3 % aktiivisista
Growtopiaan liittyviä twiittejä yhteensä 281 keskimäärin 1,7 tweettiä per Growtopiasta twiitannut käyttäjä
Growtopiaan liittyviä twiittejä 12.-13.12.2017 258 91,8 % Growtopiaan liittyvistä tweeteistä

Tulos kertoo, että suurin osa (63 %) Haavistolle 12.-13.2017 tulleista seuraajista, joiden tunnus oli aktiivisena 17.1.2018, ei ollut twiitannut kertaakaan. Niistä, jotka olivat twiitanneet, suurin osa (19,3 % aktiivisista) oli twiitannut vähintään kerran Growtopia-peliin liittyen. Growtopia-tweettejä oli yhteensä 281, joista valtaosa (91,8 %) oli kirjoitettu juuri 12.-13.12.2017. Kyseisistä käyttäjistä aniharva oli twiitannut mistään muusta aiheesta.

Lisäksi otoksessa oli ihan tavallisia uusia ja vanhempia Twitterin käyttäjiä, jotka olivat twiitanneet 10-99 kertaa (3,6 % aktiivisista) tai yli 100 kertaa (4,8 %  aktiivisista).