Twitter-seuraajien ostamisesta on syytetty yhtä sun toistakin julkkista ja poliitikkoa. Googlettamisella löytyy useita verkkopalveluita, joista seuraajia voi ostaa paljon ja halvalla.

Yleensä syytökset ovat katteettomia ja johtuvat silkasta suosiosta, verkostoille tyypillisestä rikkaat rikastuvat -efektistä ja siitä, että Twitter suosittelee uusille käyttäjille valitsemiaan valmiiksi suosittuja käyttäjiä. Mutta joskus seuraajien ostaminen on totisinta totta.

Ensiksi muistutus:
Seuraajien ostaminen tai muunlainen seuraajien tuottaminen automaattitoimintojen avulla rikkoo Twitterin sääntöjä.

Tässä on lainattu aiheeseen liittyvät kohdat:

Roskaposti: Twitter-palvelua ei saa käyttää roskapostittamiseen. Roskapostituksen määritelmä muuttuu ajan kuluessa vastauksena roskapostittajien keksimiin uusiin keinoihin ja taktiikoihin. Huomioimme muun muassa seuraavat asiat selvittäessämme, onko käytös luokiteltavissa roskapostitukseksi:

  • olet lyhyen ajan sisällä alkanut seurata hyvin monia tilejä ja/tai lopettanut niiden seuraamisen, erityisesti jos olet tehnyt sen käyttämällä automaattitoimintoja (aggressiivinen seuraaminen tai seuraajien tuottaminen);
  • toistuvasti seuraat henkilöitä ja lopetat heidän seuraamisensa joko saadaksesi seuraajia tai herättääksesi toisten kiinnostuksen profiiliasi kohtaan;
  • ostat tai myyt tilitoimintoja (esimerkiksi ostat tai myyt seuraajia, uudelleentwiittauksia tai tykkäyksiä); ja
  • käytät tai mainostat kolmannen osapuolen palveluja tai sovelluksia, jotka väittävät pystyvänsä lisäämään seuraajien määrää. Tällaisia ovat muun muassa seuraajajunat, ”lisää seuraajia nopeasti” -lupauksia esittävät sivustot tai muut seuraajien automaattista lisäämistä tiliin tarjoavat sivustot.

Miten sitten huomata käyttäjät, jotka ovat saattaneet ostaa tai hankkia seuraajia säännöissä kielletyillä tavoilla?

1. Käyttäjä saa nopeasti käsittämättömän paljon uusia seuraajia

Tämä on tietysti selvin merkki seuraajien ostamisesta. Etenkin, jos käyttäjän seuraajamäärän kehitys ei ole aiemmin ollut erityisen jyrkkää eikä hän ole juuri samaan aikaan ponnahtanut maailmanluokan julkkikseksi.

Tässä eräs viime aikoina epäilyksiä herättänyt esimerkki, jossa käyttäjä on saanut nopeasti peräti 300 000 uutta seuraajaa ollen nyt Socialbakers-palvelun listaamista käyttäjistä (=ei kattava lista) Twitterin seuratuin suomalainen:

anne-maria-yritys-191216

Tietenkään en voi todistaa, että tämä käyttäjä olisi ostanut seuraajia, mutta jostain syystä hän blokkasi minut nopeasti kysyttyäni, mitä seuraajienostopalvelua hän on käyttänyt.

2. Käyttäjän seuraajamäärän ja twiittien suosion välillä on selvä ristiriita

Tämäkin sattumoisin toteutuu käyttäjän @annemariayritys kohdalla. Esimerkiksi 7.12.2016 hän sai Twittercounter.com-palvelun mukaan mukavat 15 233 uutta seuraajaa:

anne-maria-yritys-twitterco

Ristiriita seuraajamäärän kasvun ja twiittien välillä on ilmeinen, sillä 6.-7.12.2016 käyttäjä lähetti vain yhden tweetin (lisäys 20.7.2017 klo 00:03: Anne-Maria Yritys on sittemmin poistanut kyseisen twiitin), jossa hän toivotti hyvää Suomen itsenäisyyspäivää:

annemariayritys-061216-2007

(Lisäys: 20.7.2017 klo 00:03: Yllä olevasta kuvakaappauksesta on poistettu siinä mukana ollut valokuva tekijänoikeuksien kunnioittamiseksi Anne-Maria Yrityksen pyynnöstä. Kuvan säilyttämisellekin olisi mielestäni ollut perusteet tekijänoikeuslaissa, mutta toisaalta ei ollut mitään oleellista syytä olla poistamatta kuvaa, kun kerran tekijä sitä pyysi.)

Kuten ylempää graafista näemme, itsenäisyyspäivän aikoihin käyttäjällä oli jo reilut 416 000 seuraajaa. Kuitenkin hänen mitä positiivisin twiittinsä sai vain yhden retweetin ja seitsemän tykkäystä. Tweetin reagointiaste oli noin 0,0016 % – eräänlainen ennätys sekin!

Miten uskottavaa on, että hän sai tällä yhdellä tweetillä yli 15 000 uutta aitoa seuraajaa?

Huomaa, että myös tykkäyksiä, retweettejä ja vastauksia on myytävänä, ja niitä voidaan käyttää seuraajien ostamisen peittelemiseen. Tällöin kannattaa katsoa seuraavien vinkkien avulla tarkemmin, miltä twiittiin reagoineet käyttäjät näyttävät.

3. Käyttäjän seuraajat eivät näytä uskottavilta

Twitter-seuraajien uskottavuutta voi arvioida monella tapaa.

Ensinnäkin jos epäilee seuraajien ostamista, niin voi ollettaa löytävänsä paljon ns. munapäitä eli käyttäjätunnuksia, joille ei ole viitsitty laittaa edes profiilikuvaa.

Toiseksi jos käyttäjätunnus näyttää nimen ja profiilikuvauksen perusteella ymmärtävän paremmin Lähi-idän tai Aasian kieliä kuin suomea, niin voi ihmetellä, miksi hän (lue: he – heitähän on tällaisessa tapauksessa lukemattomia!) seuraa jota kuta lähinnä suomeksi twiittailevaa. Jonkin verran tällaisia toki kutsumattakin tunkee seuraajiksi (mm. niitä tavallisia spämmiseuraajia).

Jos haluaa vielä varmistua asiasta, niin voi käydä katsomassa epäilyttävien seuraajien profiilia tarkemmin ja siinä erityisesti seurattavien ja seuraajien lukemien välistä suhdetta. Osto-seuraajilla tuppaa olemaan huomattavasti enemmän seurattavia kuin seuraajia.

Lisäksi osto-seuraajilla on yleensä todella vähän julkaistuja twiittejä.

Alla on esimerkkinä kuvakaappaus erään käyttäjän viimeaikaisista uusista seuraajista, jotka mielestäni voisivat olla ostettuja:

ohmygossip_finland-followers-191216

Kyseinen käyttäjätunnus sai Socialbakers-palvelun mukaan 5.-19.12.2016 yllättäen n. 65 000 uutta seuraajaa:

ohmygossip_fi_socialbakers

4. Käyttäjä haalii aggressiivisesti takaisinseuraajia 

Tämä on yleinen tapaus, jossa välttämättä ei ole kyse uusien seuraajien varsinaisesta ostamisesta. Tällä menetelmällä saadaan himpun verran parempia seuraajia kuin mitä passiiviset osto-seuraajat ovat.

Kyse on siitä, että kun alat seurata toisia käyttäjiä Twitterissä, niin moni heistä seuraa sinua auliisti takaisin. Eivät kaikki, sillä joillekin se on luontaisempaa kuin toisille. Tällaisia ”auliita takaisinseuraajia” on helppo löytää: he ovat niitä, joilla on suurinpiirtein yhtä paljon omia seurattavia (tai enemmänkin) kuin seuraajia.

Helpoin tapa kasvattaa ilman ostopalveluita seuraajamääräänsä on seurata mahdollisimman paljon muita Twitterin käyttäjiä ja valikoida seurattavaksi nimenomaan takaisinseuraajia.

Monet eivät pidä takaisinseuraajien haalimista manuaalisesti tehtynä sääntöjen rikkomisena. Sellaiseksi se joka tapauksessa muuttuu, jos toiminta on tarkoituksellista, massiivista ja kohdentamatonta. Tarkka sääntöjen rajan määrittely on vaikeaa, koska tässä ollaan ns. harmaalla alueella.

5. Automatisoidun seuraamis- ja lopetuspalvelun käyttö (follow-unfollow-palvelut)

Tämä hyödyntää edellisen kohdan mekanismia, mutta niin, että seuraamiset on automatisoitu maksullisen verkkopalvelun hoidettaviksi. Lisäksi kuvaan kuuluu se, että kun uudelta seuratulta käyttäjältä on saatu takaisinseuraus, hänen seuraamisensa lopetetaan – yhtä automaattisesti.

Lopputuloksena tilastoissa ei edes näy, että käyttäjä oli ensin seurannut joukoittain saamiansa uusia seuraajia. Kuvaajassa näkyy vain seuraajamäärän lisäys vuorokausitasolla.

On jokseenkin vaikea todistaa, että joku on käyttänyt automaattista seuraamis- ja lopetuspalvelua. Sen sijaan sen vaikutukset näkyvät: selittämättömän paljon uusia seuraajia nopeasti (1. kohta), kummallisen passiivisesti käyttäjän twiitteihin reagoivat seuraajat (2. kohta) sekä tavalla tai toisella epäuskottavat seuraajat (3. kohta).

On väitetty, mutta ei täydellisesti todistettu, että mm. käyttäjätunnuksilla @anewsfi ja @aku_ero (huom. nykyinen tuon niminen tunnus on eri tahon omistama) operoinut henkilö olisi hankkinut seuraajia automatisoidun seuraamis- ja lopettamispalvelun avulla. Väitteiden tueksi on myös julkaistu seuraavia kuvakaappauksia:

aqu-unfollowers-me-060215-c

aqu-unfollowers-maksut-060215

aku_ero_060215-c

Huom. olen peittänyt yllä olevista kuvista henkilöiden kasvot, koska en ole voinut varmistua alkuperäisten kuvakaappausten tai tilien aitoudesta. Kysehän voisi olla myös manipuloiduista kuvakaappauksista – joskin ne olisivat silloin tehty todella taitavasti.

Tapaus joka tapauksessa näyttää aidolta seuraamis- ja lopettamispalvelun käytön tulokselta (ja käyttäjätunnuksen kaappaukselta, mitä en tietenkään tue). Eli henkilön suosio on saatettu alunperin saavuttaa Twitterin sääntöjä rikkovalla tavalla. Sitä, onko näin tehty, ja onko henkilö sama kuin nykyisin samaa profiilikuvaa käyttävä (ja useasti julkisuudessakin nähty) henkilö, sitä en lähde väittämään.

Lisäys klo 9:50:

Alla on @anewsfi -käyttäjätunnuksen seuraajien ja seurattavien kuvaaja Twittercounter.com-palvelusta vuosilta 2014-2015. Seuraajien oletettu hankkimisaika näkyy kuvassa selvästi, kuten sekin, milloin se on loppunut.

anewsfi-twittercounter-2014-2015

Mitä kannattaa tehdä, jos pidät todennäköisenä, että Twitter-käyttäjä on hankkinut seuraajia vilpillisesti?

Twitter haluaa luonnollisesti, että sen sääntöjä noudatetaan. Voisi myös ajatella sen olevan ainakin rehellisesti toimivien käyttäjien etu.

Joten jos törmäät epäilyttävillä keinoilla seuraajia hankkineisiin Twitter-käyttäjiin, teet palveluksen Twitterille, jos raportoit käyttäjätilistä. Tässä tapauksessa oikea tapa on raportoida roskapostittamisesta (ks. sääntö-kohta kirjoituksen alusta).

Toiminto löytyy käyttäjän profiilisivulta Follow-napin vierestä aukeavasta ratas-valikosta:

report-spam-1

report-spam-2

P.S. En syytä kirjoituksessa mainittuja käyttäjätunnuksia/henkilöitä mistään. Kuvakaappaukset ovat julkisilta www-sivuilta ja kenen tahansa nähtävissä. Ja jos joku sattuisikin todistetusti ostamaan seuraajia, niin eihän se sentään lakia rikkoisi – vain Twitterin sääntöjä. Pahinta, mitä siitä voi seurata, on se, että Twitter voisi poistaa käyttäjätunnuksen.

P.P.S. Viimeisenä silti kehottaisin ketään ostamaan tai hankkimaan muuten sääntöjen vastaisesti seuraajia. Mitä passiivisilla seuraajilla edes tekee? Jokainen tehkööt tästä omat päätelmänsä. Ole vapaasti eri mieltä.

ostetut twitter-seuraajat


Olin eilisen päivän Raahessa. Aamulla Raahe-saliin tuli tupa täyteen kasiluokkalaisia, opettajineen noin 240. Aiheena oli netin uhat ja vaarat, ja miten netissä/somessa ollaan turvallisesti.

Illalla oli vuorossa vastaava yleisöluento nuorten vanhemmille. Sen esitys on pääosin sama, mutta vanhemmille luonnollisesti kerroin enemmän, mistä nuorten somen käytössä on kyse.

Avaa esitys SlideSharessa

Avaa esitys SlideSharessa


Tehdään tämä nyt kerralla selväksi:

  1. Uhkailijoiden ja asiattomuuksien huutelijoiden blokkaaminen on ok
  2. Spämmääjien ja huuhaa-juttujen levittäjien blokkaaminen on ok
  3. Myös Facebook-julkaisussasi asiattomasti käyttäytyvien blokkaaminen on ok
  4. Mutta jos joku on vain kanssasi ERI MIELTÄ, niin hänen blokkaamisensa saa sinut näyttämään herkkähipiäiseltä ihmiseltä, jonka suurin pelko on joutua myöntämään olleensa väärässä.

Erästä twiiteistään kuuluisaa ex-pääministeriä mukaillen: some on keskustelua varten!

Somessa on lähtökohta, että joku on aina eri mieltä.

Jos blokkaisin kaikki, jotka ovat kanssani jostain asiasta eri mieltä, niin joutuisin lopulta blokkaamaan kaikki.

Jos blokkaan Facebookissa tietystä aiheesta kirjoittavia, niin algoritmi tekee siitä omat päätelmänsä ja valikoi jatkossa muunlaista sisältöä Facebook-etusivulleni. Facebookissa erimielisten blokkaamisella on siis tuplasti vaikutusta siihen, mitä julkaisuja näen.

Ja miten somessa kannattaa keskustella, siihen antaa hyvät eväät esimerkiksi Reilun somen säännöt:

1. Erottele tieto ja mielipide. 2. Perustele väitteesi. 3. Myönnä ja korjaa virheesi. 4. Ole avoin. 5. Älä jankuta. 6. Älä provosoi. 7. Älä johda harhaan. 8. Kunnioita toisten ihmisarvoa. 9. Kunnioita toisten yksityisyyttä. 10. Kunnioita oikeutta. 11. Mieti, kenelle viestisi välittyy. 12. Älä aiheuta harmia.


Tänään olin Jyväskylässä SOMERI-verkoston (Social media research institute) seminaarissa puhumassa nuorten somen käytön trendeistä.

Seminaari kokosi yhteen sekä sosiaalisesta mediasta kiinnostuneita tutkijoita että alan yrityksiä. Tällaista yhteistyötä kannatan lämpimästi, joten toivottavasti toiminta saa jatkoa ja vielä kasvaisikin!

Alla esitys, joka jakaantuu seuraaviin teemoihin:

  • Some lapsen ja nuoren elämässä
  • Nuoret ja Facebook
  • Kuvapalvelut
  • Pienet piirit
  • Ja vielä! – katso alta 😉

Avaa esitys SlideSharessa

P.S. Kannattaa katsoa myös tänään julkistetut Tilastokeskuksen tuoreet tilastot suomalaisten netin ja somen käytöstä.


Pidin keskiviikkona Opetushallituksen valtakunnallisilla virtuaaliopetuksen päivillä kaksi työpajaa otsikon aiheesta. Kiinnostuneita osallistujia oli kummassakin työpajassa reilusti, yhteensä n. 160 ilmoittautunutta. Esitys lähti heti somessa leviämään, mutta laitan tavan takaa sen tännekin jakoon.

Avaa esitys SlideSharessa


Sosiaalisen median palvelut voi jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, miten tärkeiksi ne koetaan.

Ensin tulevat avoimet some-palvelut, joiden kautta löydetään kiinnostavia sisältöjä. Näistä ylivoimaisesti suosituin on YouTube. Sitä käyttävät lähes kaikki, mutta aniharvat julkaisevat itse videoita. Useimmille YouTube on viihdesivusto. Hauskaa, muttei kovin tärkeää.

Toisena tulevat puolijulkiset sosiaalisen median palvelut, joita käytetään verkostoitumiseen muiden käyttäjien kanssa johonkin aihepiiriin liittyen – tai vain kiinnostavien ihmisten ja sisältöjen seuraamiseen. Esimerkkejä tästä ovat Twitter, Instagram, LinkedIn ja tietenkin Facebook.

Kolmantena tulevat pienen piirin some-palvelut, jotka ovat kokonaan tai osittain ei-julkisia. Niiden tarkoitus on yhteydenpito kaveri- ja tuttavapiirin sekä erilaisten suljettujen ryhmien kesken. Alkujaan tämä oli Facebookin leipälaji, mutta sen muututtua yhä enemmän yleiseksi verkostoitumispalveluksi, on tilalle tullut muita.

Mitä tärkeämpi some-palvelu käyttäjälleen on, sitä tarkemmin valikoidaan, kenen kanssa sen kautta viestitään – kuka päästetään lähelle. Siksi tärkeimpien ihmissuhteiden hoitaminen keskittyy eri some-palveluihin kuin verkostoituminen. Tärkeimpiä viestejä ei lähetetä julkisesti, vaan some-palveluissa, joiden koetaan olevan sekä henkilökohtaisia että luotettavia.

Voi syystäkin huomauttaa, että verkostoituminen ja julkisen profiilin rakentaminen ovat eri tavalla tärkeitä kuin yhteydenpito ystävien kesken. Mutta jos mietit, kummasta luopuisit viimeiseksi, on tärkeysjärjestys selvä.

some-piirit-dunbar

Tällä hetkellä käytetyin suljettujen piirien viestintään keskittyvä sosiaalisen median palvelu Suomessa on WhatsApp. Sen kautta hoidetaan perheiden sisäisiä keskusteluja, kaveripiirien kuulumisia sekä koululuokkien, harrastusporukoiden ja vaikkapa erilaisten yhdistysten hallitusten viestintää. WhatsAppin vahvuus on käytön helppous: riittää, kun asentaa sovelluksen kännykkään – ei tarvita profiilin luomista, verkoston rakentamista tai halukkuutta tykätä toisten julkaisuista.

Tuoreen Some ja nuoret 2016 -kyselyn mukaan 88 % 13-29-vuotiaista vastaajista käytti WhatsAppia, mikä tekee siitä suosituimman some-palvelun nuorten keskuudessa. Helppoutensa vuoksi WhatsApp on laajassa käytössä myös ikähaitarin toisessa päässä: jo kolmannes 50-65-vuotiaista käyttää sitä. Tällä hetkellä WhatsAppilla on yli kaksi miljoonaa suomalaiskäyttäjää, ja lienee vain ajan kysymys, milloin se saavuttaa Suomen suosituimman some-palvelun Facebookin.

Toisinaan törmää siihenkin, että WhatsAppia ei pidetä sosiaalisen median palveluna. Moni kokee sen tekstiviestin korvaajana, mutta ryhmätoiminnot, vahva vuorovaikutteisuus ja palvelun kautta jaetut sisällöt tekevät WhatsAppista ilman muuta some-palvelun.

On kuitenkin eräs some-palvelu, jonka käyttö keskittyy vielä WhatsAppia voimakkaammin parhaiden kavereiden viestintään: nimittäin Snapchat. Snapchatia tuodaan monesti esiin julkisten my story -julkaisujen vuoksi, mutta sen yksityisviestit keskittyvät tyypillisesti muutaman tärkeimmän ihmisen piiriin. Snapchat on tällä hetkellä erityisesti alle 18-vuotiaiden suosiossa, mutta se on hyvää vauhtia yleistymässä. Yhä useammalle Snapchat on kaikkein tärkein some-palvelu.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Mikrobitissä lokakuussa 2016 (ilman yllä olevaa kuvaa)


Tämän viikon toinen koulutus oli Siikajoen lukiolla. Aiheessa mentiin nettisisältöjen pintaa syvemmälle: tekijänoikeuksiin, lähdekritiikkiin, vastamediaan ja lopulta nettihuijauksiin. Matkalla käytiin läpi myös mm. tiedonhakua, sosiaalisten verkostojen eri puolia ja henkilön todellisuuden varmistaminen.

Avaa esitys SlideSharessa

Koulutuksen loppuun tein Kahoot-tietokilpailun tekijänoikeuksista, lähdekritiikistä ja nettihuijauksista.


Eilen pidin luennon Oulun seudun ammattiopistolla (OSAO) Laatusampo 3 -hankkeen seminaarissa. Aiheena oli työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaaminen digitaalisten työkalujen avulla.

Avaa esitys SlideSharessa


Pidin tänään koulutuksen digiohjauksesta ja palautteen annosta Digipeda Go! -webinaarisarjassa. Kyse on Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteiskoulutuksesta.

Alla esitys ja muutamia kuvia palautteen antoon liittyen:

Avaa esitys SlideSharessa

palaute-kohdistaminen

palaute-tyylit

palaute-vaikutuksen-portaat

Kuvia saa käyttää vapaasti – lähde näkyy kuvissa; allekirjoittaneen voi mainita ainoastaan kuvien tekijänä.


Pidin eilen webinaarin Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskukselle. Osallistujat olivat Tyrnävän, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Utajärven ja Pudasjärven koulujen opettajia. Aiheena oli 21. vuosisadan eli niin sanotut tulevaisuuden taidot sekä uuden opetussuunnitelman laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet eli MOKit. Melkoisia sanahirviöitä, mutta koulutuksen tarkoitus olikin tuoda konkreettisesti esiin, mitä osaamista tulevaisuudessa (ja jo nyt!) tarvitaan sekä mitä ne tarkoittavat käytännössä.

Alla esitys ja siitä poimittu yksi tulevaisuuden taitoja selventävä kuva.

Avaa esitys SlideSharessa

21-vuosisadan-taidot-ja-nettilukutaito

Kuvan lähde: Mozilla, Nettilukutaito/Web Literacy (suomennokset allekirjoittaneen)