Tekijänoikeudet, kuvalainaus ja minusta tehty rikosilmoitus. Päätös: ei rikosta.

23Huh18

Sain poliisilta viikonloppuna päätöksen itsestäni tehdystä rikosilmoituksesta. Aiheesta ei tietääkseni ole ennakkotapausta, joten referoin sen sekä sitä edeltävät tapahtumat tänne muillekin opiksi.

Aloitan siis tarinan alusta ja etenen aikajärjestyksessä tähän päivään.

Joulukuu 2016: alkuperäinen blogikirjoitus

Kirjoitin tähän blogiin aiheesta ”Näin tunnistat Twitter-seuraajien ostajat”. Jutun osana lainasin Twitter-käyttäjän nimeltä @annemariayritys twiittiä. Otin varmemmaksi vakuudeksi kuvakaappauksen twiitistä – todisteeksi siitä, mitä blogissa kirjoitin.

Twiitti koostui tekstistä ja kuvasta. Tässä alkuperäinen kuvakaappaukseni siitä:

annemariayritys-061216

Kuvakaappausta tehdessä harkitsin tarkkaan, miksi ja miten sen teen:

  • Kuvakaappauksessa tuli näkyä Twitter-haku kyseisen käyttäjän twiiteistä tietyltä ajalta – siksi hakuehto näkyy kuvakaappauksen yläosassa. Tämä oli tärkeää, koska vertasin tekstissä @annemariayritys-tunnuksen uusien seuraajien määrää samana aikana kirjoitettuihin twiitteihin.
  • Kuvakaappauksessa tuli näkyä twiittaajan nimi, tunnus ja profiilikuva, jotta lukija saattoi olla varma, ettei kyse ole kenenkään muun twiitistä kuin keneltä kerroin sen olevan
  • Kuvakaappauksessa tuli näkyä twiitin sisältö, jotta lukija saattoi verrata sitä twiitin saamaan suosioon (tykkäyksiin ja retweetteihin) sekä siihen, mitä saattoi odottaa kyseisen käyttäjän seuraajamäärän perusteella.

Oleellista oli, että kuvakaappaus kokonaisuutena liittyi olennaisesti tekstiin. Tämä on tärkeää, koska kyse oli ainakin twiitissä olevan valokuvan osalta toisen henkilön teoksesta (olettaen, että teoskynnys ylittyy – kuten mielestäni on; profiilikuvan osalta asia ei ole niin selvä), jonka käyttöä määräää tekijänoikeuslaki. Tekijänoikeuslaki suojaa teoksen tekijän oikeuksia niin, ettei sitä saa lähtökohtaisesti käyttää ilman tekijän lupaa. Tekijänoikeuslaki sisältää kuitenkin muutamia poikkeuksia, joista tässä tapauksessa kyseeseen tuli 22 § sitaateista:

Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.

Puretaan pykälän vaatimukset vielä osiin ja miten ne toteutuivat tässä tapauksessa:

  1. Julkistetusta teoksesta = Tekijä oli julkaissut teoksen twiitissään.
  2. on lupa hyvän tavan mukaisesti = Hyvä tapa tarkoittaa mm. tekijän ja lähteen mainitsemista ja sitä, ettei teosta muutella.
  3. ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. = Tässä tapauksessa katsoin tarkoitukseen sopivaksi ja riittäväksi laajuudeksi ottaa lainauksena kuvakaappaus koko twiitistä, jotta lukijalle syntyy oikea kuva asiasta. Se, mitä ”tarkoituksella” laissa tarkoitetaan on tulkittu olevan käytännössä esimerkiksi havainnollistamista, taustoittamista, oman mielipiteen perustelua, kritisointia, arviointia jne.

Käsitykseni oli, että tein tekijänoikeuslain mukaisesti sitaatin siis lainauksen ja tarkemmin sanottuna kuvalainauksen toisen henkilön twiitistä.

Tässä kohtaa lienee hyvä mainita sekin, että olen perehtynyt tekijänoikeuslakiin melko laajasti jo vuosia ennen näitä tapahtumia, kirjoittanut siitä sosiaaliseen mediaan liittyen useampaan kirjaan sekä kouluttanut tekijänoikeuksia mm. opettajille.

 

Heinäkuu 2017: ensimmäinen vaatimus 

Sain sähköpostia Anne-Maria Yritys -nimiseltä henkilöltä, joka pyysi minua poistamaan ottamansa valokuvan blogikirjoituksesta. Koska en halunnut alkaa riitelemään asiasta, eikä valokuvan poistamiselle mielestäni ollut estettä kyseisen blogikirjoitukseni varsinaisen aiheen kannalta, poistin sen.

Muokkasin siis kuvakaappausta twiitin tekijän omasta pyynnöstä ja laitoin siitä tilalle tällaisen version:

annemariayritys-061216-2007

Ilmoitin Anne-Maria Yritykselle tästä muutoksesta ja hänen vastauksensa perusteella (”Kiitos. Hyvää kesän jatkoa.”) odotin, että asia olisi pois päivänjärjestyksestä.

 

Helmi-maaliskuu 2018: toinen vaatimus ja rikosilmoitus

Sain suureksi yllätyksekseni jälleen sähköpostia Anne-Maria Yritykseltä. Hänen vaatimuksensa oli (pitkää kirjeenvaihtoa lyhyesti referoiden), että poistaisin kuvakaappauksesta myös hänen profiilikuvansa.

Esitin luonnollisesti oman käsitykseni ja perusteluni: samoin kuin yllä, että se on lainmukainen kuvasitaatti. Toin esiin myös sen, että aiempi valokuvan poistaminen twiitistä oli kädenojennus, eikä minun olisi lain perusteella ollut velvollisuus poistaa sitäkään.

Anne-Maria Yritys oli täysin vastakkaista mieltä. Hän oli myös poistanut alkuperäisen twiitin – mahdollisuus, minkä vuoksi myöskin alunperin otin kuvakaappauksen.

Loppujen lopuksi päädyttiin tähän: ”Mikäli kuva ei poistu sivultasi huomiseen mennessä, teen asiasta rikosilmoituksen.” Ja sen jälkeen: ”Tiedoksesi että tein toimistasi tänään rikosilmoituksen.”

Täytyy myöntää, että tämä hätkähdytti. Suurin pettymys oli, etten onnistunut saamaan toista osapuolta ymmärtämään asiaa. Toisaalta olin ehkä tässä tapauksessa väärä ihminen opettamaan hänelle tekijänoikeuslakia.

Mainittakoon, että tässä vaiheessa varmistin oman näkemykseni oikeellisuudeen tekijänoikeuslakiin perehtyneeltä asianajajalta.

Mitä rikosilmoitukseen tulee, niin kerroin näkemykseni siitä Anne-Maria Yritykselle mm. seuraavasti (otteita sähköposteista):

Tee toki rikosilmoitus, niin saat asiaan selvyyden.

Saatan käsitellä aihetta ja mahdollisesti rikosilmoituksesta seuraavaa prosessia julkisesti kiinnostavana ennakkotapauksena.

Kunnioitan oikeuttasi tehdä rikosilmoituksen, jos mielestäsi olen tehnyt rikoksen.

Miksi sitten en antanut periksi? Olisin helposti voinut poistaa hänen profiilikuvansa kuvakaappauksesta ja asia olisi ollut sillä selvä.

Ensinnäkin siksi, että koin toimineeni oikein. En myöskään voinut olla varma, oliko kyseistä henkilöä oikeasti olemassa, ja oliko hän aidosti eri mieltä kysymyksestä vai yrittikö hän painostaa minua.

Toiseksi siksi, että aiheesta puuttui ennakkotapaus ja kyse oli yleisemminkin tärkeästä periaatteesta: sananvapaudesta. Lainauksia sähköpostistani:

On hyvin tavallista ”uhkailla” bloggaajia rikosilmoituksilla siksi, että he ovat kirjoittaneet jotakin, mistä joku ei pidä.

Minun kannalta kyse on sananvapaudesta. Sananvapauteen liittyy myös tekijänoikeuslain antama sitaattioikeus. Tämän periaatteen vuoksi en tee sitä pientä ja harmitonta toimenpidettä, että poistaisin profiilikuvasi kuvasitaatista.

Siinä kohtaa kun todetaan, ettei rikosta ole tässä tapahtunut, saadaan samalla ennakkotapaus muillekin. Sen jälkeen muidenkaan bloggaajien tai toimittajien ei tarvitse enää korvaansa lotkauttaa tällaisille tekijänoikeuden rikkomisen syytöksille kuvasitaateissa, josta minua nyt syytät.

 

Huhtikuu 2018: tutkinnan päätös

Aikaa kului ja aloin ajattelemaan, että kyse oli ehkä sittenkin feikkihenkilöstä, eikä mitään rikosilmoitusta ollut oikeasti tehty.

Kunnes lauantaina sain poliisilta soiton ja sen jälkeen päätöksen sähköpostitse. Pääosa nelisivuisesta päätöksestä on yleistä lakitekstiä koskien rikosilmoitusta, esitutkintaa ja päätöstä tutkimatta jättämisestä. Lainaan varsinaiseen kysymykseen liittyvät ydinkohdat alle.

Oleellisin sanotaan heti alussa:

alku-ei-tutkita

Puhtain paperein siis jatketaan! 🙂

Asian kuvaus ja päätös tarkemmin:

paatos-perustelu

Päätöksen perusteluista:

perusteluita-1.PNG

perusteluita-2

Päätös on varmastikin oikea ja kannaltani positiivinen, odotettu ja toivottukin, mutta siinä on tekijänoikeuslain kannalta mielenkiintoisia yksityiskohtia:

  • Tutkinnanjohtaja ei ole arvioinut, ylittyykö teoskynnys, vaan soveltaa asian ratkaisuun tekijänoikeuslakia olettaen, että kyseessä on lain tarkoittama suojattu teos. Olisi voinut odottaa perustelua, miksi profiilikuvan ajatellaan ylittävän teoskynnyksen.
  • Perusteluissa viitataan tekijänoikeuslain 11 §:ään eli yleisiin säännöksiin koskien tekijänoikeuslain 2. luvun säännöksiä, joihin myös 22 § sitaatti kuuluu. Tämä merkitsee, että tutkinnanjohtaja katsoo minun julkaisseen teoksen jonkin 2. luvun alapykälän nojalla noudattaen samalla yleisiä säännöksiä teoksen julkaisusta.
  • Olisi ollut selkeintä, että tutkinnanjohtaja olisi tuonut esiin, minkä 2. luvun alapykälän perusteella hän katsoo minun julkaisseen oletetun teoksen.
  • Sen, että perusteluissa mainitaan blogin käsittelevän ”sosiaalisen median ilmiöitä eikä se keskity yksinomaan Yrityksen tai kenenkään muun yksittäisen henkilön julkaisuun”, tulkitsen viittaavan 22 §:ään eli sitaattioikeuteen ja sen edellytysten täyttymiseen.
  • Selvyydyn vuoksi perusteluissa olisi voinut mainita 22 §:n. Nyt jää sellainen kuva, että perusteluista jäi (esimerkiksi kiireen vuoksi?) kirjoittamatta se viimeinen oleellinen kappale. Toisaalta hyvä näinkin: ehkä tutkinnanjohtaja katsoi asian olevan niin selvä, ettei pykälissä tarvinnut mennä sen pidemmälle.

 

Toivottavasti tämä tarina päättyy tähän.

Mainokset


16 Responses to “Tekijänoikeudet, kuvalainaus ja minusta tehty rikosilmoitus. Päätös: ei rikosta.”

  1. Kiva kuulla järkevästä päätöksestä! Toisaalta, valokuvat ovat aina lähioikeuksilla suojattuja, joten teoskynnystä ei tarvitse arvioida. Koskee sekä twiitissä ollutta valokuvaa että profiilikuvaa, joiden lähioikeudet ovat valokuvaajalla.

    Sivumennen todettakoon, että monien meistä profiilikuvan on ottanut joku muu, jonka lupa periaatteessa tarvittaisiin kuvan käyttöön profiilikuvana. Harva lienee pyytänyt tuota lupaa. 🙂

    Kuvasitaattioikeus on vähän hankala, koska se koskee vain akateemisia julkaisuja ja taideteosten arvosteluja, joten yllättävää, että siitä ei sanottu mitään. Mutta näyttäisi olleen terveen järjen rooli olleen päätöksenteossa merkittävä.

    • 2 Harto

      Kiitos kommentista. Mihin perustuu tämä väitteesi: ”Kuvasitaattioikeus on vähän hankala, koska se koskee vain akateemisia julkaisuja ja taideteosten arvosteluja”?

      • Sitaattioikeus on 22§ ja sallii havainnollistavan käytön, mutta kokonaisen teoksen (kuten valokuvan) ottaminen sitaattina ei oikein onnistu.

        Kuvasitaattioikeus taas on 25§ 1.mom ja nimenomaan sanoo, että vain arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Sen perusteella voi ottaa koko kuvan, mutta tosiaan vain noissa käyttötilanteissa.

      • 4 Harto

        22 §:n sanamuoto on ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa”. Asiantuntevan lakimiehen näkemys oli, että kokonaisen twiitin lainaaminen oli puheena olevassa tarkoituksessa sopiva. Toisaalta lainauksen pitää olla riittävän laaja ja hyvän tavan mukainen eli kunnioittaa alkuperäisteosta ja tekijää.

        Totta kyllä, että en ole punninnut asiaa yllä 25 §:n kannalta. Ihmettelen kuitenkin sitä, että sanot sen sallivan teoksesta kuvan ottamisen ”vain arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”, mutta omissa kirjoituksessasi itse asiassa toteat, että kyseistä oikeutta on tulkittu hyvin laajasti. Viittaan näihin kirjoituksiisi, joita pidän hyvinä katsauksina aiheeseen ja suosittelen kaikille blogin lukijoillekin:

        https://www.opettajantekijanoikeus.fi/opas/korjaukset/kuvasitaatit-arvosteluissa-ja-tieteellisissa-esityksissa/
        http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2011/11/kuvasitaatiin-vedoten-voi-opetusmateriaaliin-ottaa-verkosta-kuvia/

        Näkisin niin, että alkuperäinen blogikirjoitus kuten yllä olevakin kirjoitus menevät kirjoituksissa esittämääsi väljään tulkintaan ”arvostelevasta” ja ”tieteellisestä” esityksestä (siis kun kriteerinä on ylipäätään jonkinlainen opetusintressi tai arviointi/kritisointi). Toisaalta 25 §:n viittausta journalistiseen käyttöön (”sanomalehteen tai aikakauskirjaan selostettaessa päiväntapahtumaa”) voisi laajentaa netissä blogeihin ja muutenkin sosiaaliseen mediaan, kun kommentoidaan ajankohtaisia asioita. Tämä ihan vain spekulaationa, kun oikeuden päätöstä tai tekijänoikeusneuvoston lausuntoa vastaavasta ei liene (vai?).

        Toisaalta sekin on hyvä kysymys, käsiteltäisiinkö kysymystä oikeudessa 22 §:n vai 25 §:n perusteella (tai ehkä sekä että). Eli katsottaisiinko kuvakaappauksen olevan ”kuvan ottamisena” ja pidettäisiinkö kuvan twiittiä lain tarkoittamana ”taideteoksena”. Sitaattioikeuteen eli 22 §:ään itse perustin toimintani. Näkisin tuon 25 §:n olevan erikoistapaus, ei niinkään (kuva-)sitaatti, vaan lain erikseen sallima oikeus _kuvata_ julkistettuja taideteoksia. Kuten toit esiin, valokuville tulee automaattisesti lähioikeudet, ja se koskee myös muista teoksista otettuja valokuvia. Ihan heti en pitäisi twiittejä taideteoksina enkä vetoaisi siihen, että minulla olisi lähioikeudet kuvakaappaukseen toisen twiitistä. 🙂

        Tässä vielä linkki tekijänoikeuslain 25 §:ään aiheesta kiinnostuneille:
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#P25

      • Joo, hyvää kelaa tässä. Tosiaan tuo tieteellisen esityksen määritelmä on varsin laaja joten siihen voi olla mahdollista vedota.

        Ja tosiaan normaalisitaattioikeuden kannalta (22§) kysymys on siitä, onko ottamasi ote toisen teoksesta havainnollistamistarkoituksessa riittävä eikä liiallinen. Tässä kieltämättä ollaan vaikean uuden asian äärellä, koska kysymys on siitä, mistä teoksesta olet otteesi ottanut. Onko teos tuo yksi twiitti? Tällöin otit sen kokonaan. Onko teos ko. henkilön twitter-striimi? Tällöin otteesi on varsin pieni osa sitä.

        Netissä jatkuvasti muuntuvien tuotosten sekamelskassa vanhat käsitteet kuten julkaisu, julkaiseminen ja teoskappale ovat aika hankalia.

      • 6 Harto

        Jep, perusongelma on tosiaan se, että lain soveltaminen netissä on hivenen haasteellista.

        22 §:n sanamuoto ”tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa” ei sulje pois teoksen lainaamista kokonaan, jos tarkoitus (tai hyvä tapa) sitä edellyttää. Toki nyrkkisääntönä voi pitää varsinkin tekstimuotoisten teosten yhteydessä, ettei koko teosta lainattaisi. Kuvalliset teokset ovat eri juttu, koska teoksesta vain osan lainaaminen ei yleensä tekisi sille oikeutta, vaan saattaisi antaa siitä väärän käsityksen lukijalle. Esimerkkinä vaikkapa epäonnistuneiden kohtien lainaus muuten ansiokkaasta teoksesta ei kunnioittaisi teosta, eli rikottaisiin teoksen respektioikeutta.

        Tässä tapauksessa oli mielestäni perusteltua lainata koko teos, jotta lukijalle tulee oikea kuva siitä, ja tämä liittyi oleellisesti blogikirjoitukseeni.

      • Korkein oikeus on aikanaan todennut, että sitaatin tulisi olla vain osa teoksesta ja että ”visuaalisten teosten lainaamiseen tulisi suhtautua pidättyväisesti” koska niistä on vaikea ottaa sitaattia ottamatta teosta kokonaan.

        En siis itse uskaltaisi sitaattioikeuteen vedoten ottaa kokonaista kuvaa sitaatiksi. Mutta tässä tapauksessa kuva ja twiitti voitaneen ymmärtää twitteriin syntyvän ko. henkilön twitter-striimin otteeksi. 🙂

      • Väittäisin, että tuossahan _ei_ ole kokonaista kuvaa sitaattina vaan paljon pienempi kuva. Toki pikseleitä on jätetty pois tasaisesti joka puolelta kuvaa niin, että alkuperäisen kuvan sisällön hahmottaa, mutta suurinta osaa kuvasta ei ole tuossa lainauksessa.

      • 9 Harto

        Kiitos kommentista.

        Twitterin web-käyttöliittymässä, josta kuvakaappaus on otettu, kuvat näkyvät kokonaan rajaamattomina, vain pienennettyinä.

      • Enkä rajaamista tarkoittanutkaan vaan juuri tuota pienentämistä. Pienennetty ei ole alkuperäinen koko teos vaan itsessään jo ”sitaatti”. Siinä on vain osa teoksesta. Osaa ei ole otettu rajaamalla (poistamalla pikseleitä paljon yhdestä kohtaa) vaan pienentämällä (poistamalla pikseleitä koko kuvan alueelta). Lopputuloksena ”postimerkin kokoinen” lainaus alkuperäisestä.

      • 11 Harto

        Tämä korostaa teoksen määrittelyn vaikeutta netissä. 🙂 Näkisin silti niin, että Twitterissä ja muissakin somepalveluissa on normaalia esittää sama teos useassa eri kuvakoossa riippuen käyttäjän laitteesta ja käytetystä käyttöliittymäversiosta, ja että silti on kyse samasta ”teoksesta”. Se on näiden mediamuotojen ja siten teostenkin ominaisuuksia, että niitä voidaan esittää useassa koossa.

      • Mielestäni näin ei voi olla rajattomasti. Tuossa sinut tapauksessakin tuo valokuva itsessään on jo kirjaimellisesti lähes postimerkin kokoinen ja siten siis vain varjo alkuperäisestä megapikseliluokan kuvasta. Ja profiilikuva vain noin 33*33=1089 pikseliä. Kyllä tällä pitäisi oikeasti olla jotain merkitystä.

        Vektorikuvat sitten erikseen.

      • 13 Harto

        En kiellä merkitystä. Minun mielestä tämä on relevantti näkökulma, eikä eri kokoisia kuvia voida sananmukaisesti pitää *samana* teoksena. Kyse on pikemminkin saman teoksen eri versioista. Lain kannalta kyse on teoksesta yhtä kaikki (siis jos teoskynnys ylittyy, muuten esim. lähioikeuksin suojatusta valokuvasta).

  2. Hienosti toimittu ja kirjoitettu Yritys-tapauksessa !


  1. 1 Huhtasaaren jakaman oppilastyön tekijänoikeudet ja tietosuoja | LEHMÄTKIN LENTÄIS

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: