Kirjoitan parhaillaan sosiaalisesta mediasta DevelOPE-hankkeen syksyllä ilmestyvään julkaisuun. Kuten mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, sosiaalisen median käsitteestä on monta näkemystä. Kokoan tähän muutamia löytämiäni määritelmiä.
Sosiaalinen media sateenvarjokäsitteenä
Koska sosiaalisesta mediasta löytyy lukemattomia määrittelyitä, se on yleisimmässä merkityksessään sateenvarjokäsite, jonka alla sille annetaan erilaisia merkityksiä. Varsinkin aluksi sosiaalisen median käsitteen yhteydessä lueteltiin joukko web-palveluita, jotka ovat sosiaalista mediaa. Eli käsitettä ei varsinaisesti määritelty, vaan kerrottiin, mistä se koostuu. Samaan ryhmään kuuluvat määrittelyt, joissa sosiaalista mediaa käytetään synonyyminä Web 2.0 -käsitteelle – niissäkin tyypillisesti luetellaan joukko web-palveluita ja niiden piirteitä.
Lietsala ja Sirkkunen kiteyttävät sosiaalisen median sateenvarjomaisuuden Social Media -kirjassaan (2008) näin:
We suggest taking social media as an umbrella term, under which one can find various and very different cultural practices related to the online content and people who are involved with that content. There are some relatively stable practices like blogging, social networking and participating in wikis.
Tämä on hyvä keino ilmaista mitä sosiaalinen media on, jos ei halua sanoa sitä tarkasti.
Sisältöä korostavia määritelmiä
Wikipedian sosiaalisen median artikkeli kertoo, miten sosiaalinen media määrittelee itse itsensä, sillä määritelmä on käyttäjäyhteisön tuottama ja Wikipedia on eittämättä sosiaalista mediaa. Wikipedia on myös useimmin viitattu lähde sosiaalisen median käsitteelle.
Social media is online content created by people using highly accessible and scalable publishing technologies. Social media is a shift in how people discover, read and share news, information and content; it’s a fusion of sociology and technology, transforming monologues (one to many) into dialogues (many to many) and is the democratization of information, transforming people from content readers into publishers. Social media has become extremely popular because it allows people to connect in the online world to form relationships for personal, political and business use. Businesses also refer to social media as user-generated content (UGC) or consumer-generated media (CGM).
Esimerkiksi Agichteinin et al. artikkelissa Finding High-Quality Content in Social Media (2008) sosiaalinen media nähdään sisältöinä ja siihen kytkeytyvinä muina tietoina:
Social media in general exhibit a rich variety of information sources: in addition to the content itself, there is a wide array of non-content information available, such as links between items and explicit quality ratings from members of the community.
Kommunikaatiota ja tiedon jakamista korostavia määritelmiä
Vielä viime vuonna Wikipedian sosiaalisen median artikkeli alkoi näin (viitattu 30.10.2008):
Social media are primarily Internet-based tools for sharing and discussing information among human beings.
On kiinnostavaa sinänsä, että Wikipedian määrittely on muuttunut tämän jälkeen sisältökeskeiseksi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei sosiaalisen median määritelmästä olla vieläkään yksimielisiä.
SMOOT-projektin julkaisussa Virtuaalisia yhteisöjä, ajatuksia ja avoimuutta (2007) sosiaalinen media määritellään mm. näin:
Sosiaalista mediaa pidetään Internetin uutena kehitysmuotona, josta on muodostumassa yhä enemmän vuorovaikutuksen ja yhteisesti tuotetun tiedon paikka (Hänninen 2007.) Sosiaalisessa mediassa on erotettavissa kolme keskeistä asiaa: avoimuus, vuorovaikutus ja viestintämuotojen yhteensulautuminen.
Lähteenä mainittua Markku Hännisen asiantuntijakirjoitusta ei ilmeisesti ole saatavilla.
Hieman monimutkaisempi kommunikaatiota, julkaisemista ja tiedon jakamista korostava sosiaalisen median kuvaus löytyy Väljatagan ja Fiedlerin workshop-artikkelista Competence advancement supported by social media (2008):
Social media represents a class of applications, which support social information retrieval, personalized aggregation and monitoring, easy and joint publishing, sharing and interaction, as well as establishing and maintaining connections.
Tässä on ilmeisesti vältetty määrittelemästä sosiaalista mediaa tarkasti, tai sitten sekavasti kirjoitettu on myös sekavasti ajateltu.
Tuoreimpia sosiaalisen median määritelmiä on Sean Cartonin (entinen Philadelphian yliopiston School of Design + Median dekaani) viikko sitten blogissaan esittämä määritelmä:
”Social media” are really just technologies that facilitate conversations.
Cartonin näkemyksen mukaan sosiaalinen media on jatkoa aiemmille viestintäteknologioille, vain uudessa muodossa, eikä suinkaan 2000-luvun keksintö (katso kuva). Mielestäni tämä määritelmä on niin yleinen, että koko käsitteestä tulee jokseenkin turha.
Suomalainen kolmikantainen määrittely
VTT julkaisi vuonna 2008 tutkimusraportin Social Media Roadmaps (Ahlgvist, Bäck, Halonen & Heinonen), jossa ennakoidaan sosiaalisen median mahdollisia kehityspolkuja. Otteita määrittelystä:
Our definition of social media is built on three key elements: content, communities and Web 2.0. Content refers to user created content which may be of very different typestypes; it may be photos, pictures or videos, but also presence information, tags, reviews and play-lists to mention some examples of this wide choice of input that people may create and publish on the web.
The emphasis of the term is in its first word, social. Creating and uploading content and participating become interesting when there are other people doing the same thing. The social nature of activities brings us to a second aspect of the term, communities.
The development of digital technologies for content creation and sharing, together with web technologies and applications that let people easily participate on the internet are the third corner stone, and we call it Web 2.0.
As a functional definition, social media refers to the interaction of people and also to creating, sharing, exchanging and commenting contents in virtual communities and networks (see Toivonen 2007).
Tässä esiintyvä kolmiomalli, jonka mukaan sosiaalinen media koostuu sisällöistä, yhteisöistä ja teknologioista, esitettiin ensimmäisen kerran VTT:n vuonna 2007 julkaisemassa raportissa Googlen mainokset ja muita sosiaalisen median liiketoimintamalleja (Kangas, Toivonen & Bäck):
Sosiaalinen media rakentuu sisällöstä, yhteisöistä ja Web 2.0 -teknologioista. Sosiaalinen media tarkoittaa sovelluksia, jotka perustuvat joko kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön tai joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien toiminnalla on merkittävä rooli sovelluksen tai palvelun arvon lisääjänä.
Kankaan ja kumppaneiden määritelmä oli keskeinen lähde myös Jussi-Pekka Erkkolalle, kun hän esitti oman määritelmänsä Pro Gradu -työssään (2008):
Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.
Edellä oleviin VTT:n määrittelyihin verrattuna tässä on jätetty Web 2.0 -teknologiat pois ja korostettu sosiaalisen median prosessiluonnetta sekä yhteisten merkitysten rakentamista. Allekirjoittaneella oli pieni osuus tämän määritelmän muotoutumisessa, sillä lobbasin yhteisten merkitysten rakentamista Erkkolalle Jaiku-keskustelussa, jota hän käytti yhtenä lähteenä käsiteanalyysissään.
Erkkolan määritelmää on sittemmin käytetty monissa suomalaisissa sosiaalista mediaa käsittelevissä kirjoituksissa. Esimerkiksi Kallialan ja Toikkasen Sosiaalinen media opetuksessa -kirjassa (2009) esitetään lyhyt määritelmä, joka on suomenkielisen Wikipedian mukaan johdettu Erkkolan määritelmästä:
Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla.
Jos haluaa määritellä sosiaalisen median ytimekkäästi, niin suosittelen käyttämään tätä. Itse olen kylläkin taipuvainen liittämään määritelmään VTT:n tapaan myös Web 2.0 -teknologiat, koska muuten sitä voidaan tulkita yhtä yleisesti kuin edellä kuvattua Cartonin muotoilua.
P.S. Sosiaalisen median käsitteeseen ei useinkaan törmää tieteellisissä vertaisarvioiduissa artikkeleissa – saati sen määritelmiin. Yleisemmin käytetään käsitteitä Web 2.0, social software ja social web. Tai sitten kirjoitetaan jostakin tietystä sosiaalisen median palvelusta tai laajemmin sosiaalisesta verkostoitumisesta, bloggaamisesta, wikeistä tms.
LEHMÄTKIN LENTÄIS 
Hyvä kooste, kiitos!
Erinomaista, kiitos! Hauskaa sinänsä, että J-P Erkkolankin sosiaalisen median määritelmä on syntynyt juuri somen avustuksella ja prosessimaisesti.
Erinomainen kooste tosiaan. Tulin tänne sometu 8.10. keskustelun kautta. Nyt mielessä herää kysymys että kuka ”omistaa” sosiaalisen median määrittelyn, kenellä meistä on siihen oikeus? Sinulla on nyt paras paketti tarjolla, mutta …
”Sosiaalinen media on prosessi” – ymmärrän ajatuksen mutta järjetön tuo kyllä on, media ei ole prosessi vaan media. Yhteisten merkityksen luonti on aika vaativaa.. minä näen enempi faktojen (usein paikkansapitämättömien) heittelyä ja linkkien jakamista.
Kuten koosteesta näkyy, niin erilaisia määrittelyitä on runsaasti. Jokainen muodostakoon oman mielipiteensä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sosiaalisen median käsite syntyi kuvaamaan tiettyä ilmiötä. Oli paljolti sattuman kauppaa, että sanoiksi tuli juuri ”sosiaalinen media”. Siksi sanoihin ei kannata liiaksi takertua, vaan määrittelyssä pitäisi tavoittaa sen alkuperäinen sisältö. Huonosti sisältöään kuvaavia käsitteitä on kieli täynnä.
@Heli Media on media on tautologia. McLuhan määritteli välineen (median) viestiksi. Kyllähän siitäkin lausumasta on väännetty kättä ja yritetty sitä ymmärtää, mutta kyllä siitä totuuden siemen löytyy.
Suosittelen selailemaan tuon graduni nopeasti lävitse niin saat kuvan miten tuohon prosessiin ja yhteisten merkitysten luontiin on päädytty 🙂 http://erkkola.net/sosmed_kasite_erkkola.pdf
Moi
Miten voi saada kertomuksen,mikä on sosiaalinen media ja sen sisältö.
mitä tietoja siihen pitää luovuttaa ja tietää jos kirjoittaaa asiasta
tv iitori
Kiitos hyvästä koostesta Harto 🙂
Tuohon Jussi-Pekan ”Sosiaalinen media on prosessi” -kuvausta on kummasteltu useammassakin paikkaa. Ongelma on tuntuu usein olevan siinä, että vaikka prosessi on hyvä kuvaus ilmiölle nimeltään sosiaalisen media, on sosiaalinen media on huono nimi sille prosessille (ilmiölle).
Nykyään kun esittelen sosiaalista mediaa ja käytän tuota VTT:n määritelmää (olen ko. raportin kirjoittajista se ”Toivonen”), painotan sitä, että varsinaisten web 2.0 -teknologioiden ohella on koko joukko muitakin, jotka ovat edesauttaneet ilmiön leviämistä. Kamerakännykät, laajakaistat, ym.
No, nythän on tämä asia sitten reilassa kun TSK laati sosiaalisen median sanaston ja siinä määritteli sosiaalisen median.
Kiitoksia Harto,
mainio kooste. Mietimme tässä Somus -loppurapon kannalta pitäisikö siinäkin olla sosiaalisen median määritelmä, ainakin jotekin käsite olisi hyvä avata.
Näkisin itse, että a) termi muuttuu ajan myötä tarpeettomaksi (vrt. uusi media ja uusi talous) b) sitä ennen sosiaalisen median yksi ulottuvuus on periaatteellinen avoimuus. Tämä on toisaalta taas hieman maku asia, onko esm organisaation intrassa oleva etherpad avoin?
Kiitos kommentista, Kari. Mitä tulee sosiaalisen median määritelmiin, niin ajan kuluminen näyttää tekevän hyvää käsitteelle: enää ei ole kovin relevanttia määritellä sitä ”uusien” palvelujen kautta, kuten moni aiemmin teki. Sen sijaan määrittelyissä korostuu nyt ihmisten toiminta. ”Kyse ei ole välineistä, vaan mitä niillä tehdään” alkaa olemaan jo sen luokan mantra, että se voitaisiin lisätä suomenkielen sananlaskuihin. Voihan tosiaan olla, että loppujen lopuksi ”sosiaalisen median toiminnalle” keksitään kuvaavampi käsite – tai päädytään takaisin vanhoihin käsitteisiin (esim. itse olen alusta lähtien käsitellyt asiaa oppimistutkimuksesta nousevilla käsitteillä – kuten moni muukin itselleen tutusta viitekehyksestä käsin).
Avoimuus on varmasti keskeinen piirre sosiaalisessa mediassa. Ilman jonkin asteista (=edes rajattua) avoimuutta ei voi olla sosiaalista mediaa.
Sosiaalinen media on sitä, että kaikki pääsevät osallistumaan netissä olevan sisällön tuottamiseen.
Hyvä koostejuttu ehdottomasti ja hyvää keskustelua.
Hämäävintä useimmissa käsitteissä on mielestäni se, että ne niputtavat organisaation sisäistä yhteistyötä ja täysin avointa verkkoyhteistyötä saman käsitteen piiriin. Olen myös usein törmännyt väitteisiin, että tällaista virtuaalista yhteistyötä ei muka olisi aiemmin tutkittu. Tämähän ei taas pidä lainkaan paikkaansa. Vuorovaikutteista yhteistoimintaa on tutkittu jo hyvin pitkään, mutta termeinä on ollut esim. ”collaboration” ja ”virtual teams” ja ”virtual teamwork” jne. Jopa sellainen käsite kuin ”Enterprise content management” vie matkalle hyvin laajaan kenttään yhteistoiminnan ja sisältöjen jakamisen tutkimusta.
Tästä syystä itse ainakin määrittelen sosiaalisen median aina siten, että se ei tarkoita lainkaan sitä yhteistoimintaa ja ryhmätyötä jossa osallistujat ovat rajattu ja/tai ennakkoon tiedossa oleva joukko ihmisiä. Globaalien firmojen intranetit voivat olla ehkä rajatapauksia tässä kohtaa, mutta niissäkin se joukko on tiedossa ja osallistujat identifioivat itsensä tähän joukkoon eikä ole mahdollisuuksia siihen, että vaikka IBM:n intrakeskusteluun yhtäkkiä osallistuisikin Microsoftin edustaja. Täten sosiaalisen median käsitteen ytimessä pitää ehdottomasti mielestäni olla jonkinlainen rajaus siitä että palvelun pitää olla täysin avoin ja mahdollistaa ennalta-arvaamattoman yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen syntyminen. Esim. Facebookihan on tämän määrittelyn mukaan jonkinasteinen rajatapaus, ja jos pitäisi joku hyvin ”puhdasoppinen” sosiaalisen median palvelu nimetä, niin kyllähän Twitter, YouTube ja vaikka Flickr ovat ihan omassa sarjassaan.
Samaa mieltä Tolvasen viimeisen kappaleen kanssa. Rajoitetulla joukolla ei voida puhua mielestäni sosiaalisesta mediasta, vaikka sinällään kyseessä olisikin media ja toiminta olisi sosiaalista. Onko tämä nyt jollain tapaa ristiriitaista?
Sosiaalisen median palveluissa on täysin normaalia, että osallistujajoukkoa voidaan rajoittaa. En näe, miksi se ei silloinkin olisi ”sosiaalista mediaa”. Täydellinen julkisuus ja avoimuus ei sisälly sosiaalisen median määritelmään.