Sosiaalisen median monenlaiset yhteisöt

09Hei09

Sosiaalisen median ydin on yhteisöllinen työskentely erilaisissa verkkoyhteisöissä. Usein niihin viitataan määrittelemättä tarkemmin, millaisia yhteisöjä tarkoitetaan.

Millaisia sosiaalisen median yhteisöjä on olemassa?

Ensinnäkin sosiaalisella medialla voidaan tarkoittaa hyvin erilaisia web-palveluita, sillä sosiaalisen median käsitteestä ei ole vain yhtä mielipidettä. Joidenkin mielestä esimerkiksi virtuaalimaailmat ovat sosiaalista mediaa, joidenkin mielestä ei. Voidaan myös väitellä siitä, oliko sosiaalisen median palveluita olemassa ennen kuin käsite keksittiin ja se yleistyi vuonna 2006 – tarkoittaen lähinnä yhteisöllisiä web 2.0 -palveluita. Kaikki lienevät kuitenkin samaa mieltä, että sosiaalista mediaa ovat ainakin wikit, blogit, mikroblogit, videon- ja kuvanjakopalvelut, sosiaaliset kirjanmerkit ja edellisten ominaisuuksia yhdistelevät yhteisöpalvelut / sosiaaliset verkostot kuten Facebook ja MySpace. Esimerkkejä pohtimalla huomaa nopeasti, että niissä on, syntyy ja kuolee lukuisia erilaisia yhteisöjä.

some_yhteisotToiseksi yhteisö voidaan käsitteenä ymmärtää monella tavalla. Esimerkiksi: onko mikä tahansa yhteen saatettu ryhmä ihmisiä aina yhteisö? Omasta näkökulmastani yhteisö vaatii, että tapahtuu jonkinlaista yhteisöllistä toimintaa, siis jotakin yhteistä ja ryhmän jäsenten jakamaa. On lisäksi syytä tehdä erotus sisällön ja merkitysten välillä, ja mielestäni nimenomaan yhteisten merkitysten syntyminen määrittää sekä yhteisöä että sosiaalista mediaa. Jotkut tosin katsovat että pelkän sisällön jakaminen muille (tietämättä aina edes keille) riittää siihen, että voidaan puhua yhteisöllisestä toiminnasta. Sosiaalisessa mediassa yhteiset merkitykset syntyvät etenkin keskusteluissa/kommenteissa. Sen sijaan esim. sosiaalisiin kirjanmerkkeihin liitetyt tagit tai videoiden pisteytykset eivät yleensä riitä synnyttämään yhteisöä. Yhteisöön kuuluminen edellyttää jonkinlaista aktiivista osallistumista.

Millaisiin tyyppeihin sosiaalisen median yhteisöt voidaan jakaa?

Kuten sosiaalista mediaa muutenkin, sen yhteisöjä voidaan lokeroida sadalla ja yhdellä eri tavalla. On kuitenkin kaksi piirrettä, jotka erottelevat sosiaalisen median yhteisöjä: 1) yhteisön toiminnan ajallinen pituus ja 2) yhteisön hajautuneisuus eri sosiaalisen median palveluihin. Näiden perusteella sosiaalisen median yhteisöt voidaan jakaa seuraaviin tyyppeihin:

  1. Reaaliaikaiset yhteisöt
    Nämä yhteisöt syntyvät ja kuolevat jossakin reaaliaikaisen kommunikaation mahdollistavassa palvelussa. Tuttuja esimerkkejä ovat erilaiset chatit ja pikaviestimet, jotka mahdollistavat usean käyttäjän osallistumisen. Näiden yhteisöjen elinaika mitataan korkeintaan tunneissa.
  2. Kontekstisidonnaiset yhteisöt
    Tämän yhteisötyypin nimeäminen oli vaikeaa. Tarkoitan tällä yhteisöjä, jotka syntyvät esimerkiksi sosiaalisissa verkostoissa tietyn aiheen/sisällön/keskustelunavauksen ympärille. Ehkä paras esimerkki on Jaiku– ja Qaiku-mikroblogien aloitusviestit, jotka voivat nopeasti kerätä runsaasti keskustelijoita, kun tieto keskustelusta leviää sosiaalisen verkoston kautta. Nämä yhteisöt liittyvät siis tiukasti tiettyyn kontekstiin ja ne pysyvät koossa suhteellisen lyhyen ajanjakson. Tällaisia yhteisöjä syntyy myös esim. YouTubessa videoiden kommenttipalstoilla.
  3. Keskittyneet pitkäaikaiset yhteisöt
    Nämä yhteisöt ovat pitkäaikaisia sosiaalisen median palveluiden sisäisiä yhteisöjä. Pienissä palveluissa yhteisön voi muodostaa koko käyttäjäkunta, kuten tietyn keskustelufoorumin tai wikin käyttäjät. Suurissa palveluissa tällaisia yhteisöjä nimitetään tavallisesti ”ryhmiksi”, esimerkkeinä Facebookin ryhmät ja suurten Ning-sivustojen ryhmät.
  4. Hajautuneet pitkäaikaiset yhteisöt
    Hajautumisella tarkoitan sitä, että yhteisön jäsenet käyttävät rinnakkain useita sosiaalisen median palveluita ja yhteisö tunnistetaan niissä kaikissa. Ei siis riitä, että samoja käyttäjiä on useissa palveluissa, vaan yhteisö voidaan jotenkin myös nimetä ja määritellä. Yhteisöllä voi olla käytössä samanaikaisesti esim. Ning-sivusto, wiki, blogi ja mikroblogi. Sosiaalisen median palvelut mahdollistavat käytännössä tuhansia variaatioita. Hyviä esimerkkejä hajautuneista yhteisöistä ovat Sometu ja Porkkanamafia.

Tämä jaottelu ei ota kantaa yhteisöjen kokoon. Periaatteessa minkä tahansa tyyppinen yhteisö voi olla iso tai pieni, mutta pitkäaikaiset yhteisöt kasvavat helpommin isoiksi. Pitkäaikaisissa yhteisöissä voi myös syntyä ensiksi mainittuja lyhytkestoisempia yhteisöjä. Toisaalta esim. kontekstisidonnaisesta yhteisöstä voi saada alkunsa pitkäaikainen keskittynyt yhteisö, jos sen jäsenet perustavat vaikkapa yhteisen wikin, ja edelleen siitä voi kehittyä hajautunut yhteisö, joka toimii useissa sosiaalisen median palveluissa. Monissa tapauksissa voidaankin jäljittää tämän kaltainen kehityskulku.

Linkkejä

Mainokset


11 Responses to “Sosiaalisen median monenlaiset yhteisöt”

  1. Mielenkiitoisaa! Oliko tarkoituksellinen valinta, että et puhu verkostoista? Miksi käytät yhteisö-sanaa? Suomenkielisessä Wikipediassa näytään käyttävän termiä virtuaaliyhteisö http://fi.wikipedia.org/wiki/Virtuaaliyhteis%C3%B6.

    Eräs hämäävä asia on se, että ihmisten kokema ja tuntema yhteistoiminnan piirre, yhteisöllisyys, on muodoltaan lähellä yhteisöä.

    Verkon yhteistoimintaan liittyy perinteisiin yhteisöihin verrattuna löyhyyttä, satunnaisuutta ja liikkuvuutta. Näistä syistä pidän itse verkostoa hyvänä ilmaisuna.

    En ole vähään aikaan seurannut sosiaalipsykologian uusia tutkimuksia. Kyllä siellä varmasti on verkon yhteisöllisyyttä pähkitty ja kategorioita mietitty. Pitääkin syksyn tullen nuuskia sitä suuntaa.

  2. 2 Harto

    Anne: aiheena oli yhteisöt, ei verkostot. 🙂 Yhteisö on minulle käsitteenä tuttu oppimistutkimuksesta, esim. asiantuntijayhteisöt, käytännönyhteisöt ja varsinkin yhteisöllinen oppiminen, jonka vuoksi linkkasin tuon Dillenbourgin artikkelinkin tähän. Kirjoittaessa en kuitenkaan käyttänyt mitään lähteitä, sillä tarkoitus oli kirjata muistiin/selventää omia ajatuksia.

    Yhteisöt ja yhteisöllisyyden tunne ovat toki sillä tavalla kytköksissä, että yhteisöllisessä työskentelyssä (=yhteisön työskentelyä) voi syntyä yhteisöllisyyden tunnetta – ainakin jos se on intensiivistä.

    Wikipediassa on myös verkkoyhteisö-artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkoyhteis%C3%B6
    Siinä mainitaan yhteisöinä vain pitkäaikaiset verkkoyhteisöt, mikä on aika rajoittunut näkemys. Esimerkeissä (Fleim.fi, Aulabaari.net, Duuni.net) on pikemminkin yhteisöpalveluja kuin varsinaisia yhteisöjä. No, jos kriteerinä käytetään yhteisöllisyyden tunnetta, niin ne voivat olla ns. löyhiä yhteisöjä – eli käytännössä aika merkityksettömiä jäsenilleen.

    Verkostot näen enempi rakenteena kuin yhteisöllisenä toimintana, esim. yllä kontekstisidonnaisissa yhteisöissä puhun siitä. Pelkästään samaan verkostoon kuuluminen ei välttämättä tarkoita kahden käyttäjän välillä mitään muuta. Kun jotkut verkoston jäsenet toimivat yhteisöllisesti, voidaan puhua yhteisöstä.

    Verkostoilla on myös muita merkityksiä. Tekstin alussa viittaan ”sosiaalisilla verkostoilla” yhteen sosiaalisen median palvelutyyppiin, engl. social networking sites, josta kyllä käytän mieluummin käsitettä yhteisöpalvelut, sillä sosiaalisia verkostoja syntyy monissa muissakin sosiaalisen median palveluissa. Mutta minkäs teet, kun tuo engl. käsite on laajasti käytössä. … … Meinasin mennä käsitevyyhtiin vielä syvemmälle, mutta enpäs menekään. 🙂

  3. Yhteisötutkijat (esim. Lave & Wenger) kyllä antavat ihan hyvät peruskriteerit yhteisölle, joille se erottuu verkostosta. Verkoston ei siis tarvitse olla mitenkään teknologiavälitteinen. Verkosto on yhteisö, jos:
    – sillä on ajan mittaan vaihtuva jäsenistö
    – sillä on jokin pitkäjänteinen tavoite, jota kohti jäsenistö pyrkii
    – sille on muodostunut oma kulttuurinsa

    Eli itse en ainakaan pystyisi luokittelemaan yksittäistä Qaiku-threadia yhteisöksi, en millään.

    PS. Onpa tutun oloinen kuva jutun kuvituksena. 🙂

  4. 4 Harto

    Tarmo, en tarkoittanut, että mikä tahansa yhteen Qaiku-keskusteluun osallistujien joukko olisi yhteisö. Yhteisö voi kuitenkin muodostua yhden Qaiku-keskustelun ympärille, jos osallistujilla on selkeästi yhteinen tavoite/keskustelunaihe ja toiminta kestää ”pitkään” – sanotaan nyt vaikka useampana päivänä. Oleellista mielestäni on, että nämä keskusteluun osallistujat eivät muuten muodosta Qaikussa yhteisöä (vaikka kuuluvat samaan verkostoon), paitsi juuri tässä tietyssä keskustelussa.

    Miten kutsut lyhytaikaisia yhteisöjä, ellet yhteisöiksi?

    P.S. Kuva taitaa olla samasta kuvapankista kuin se kuva, joka sulle on tuttu. 🙂

  5. Olisiko tuollainen Qaiku-threadin ympärille rakentuva yhteistyökuvio ennemminkin Gesellschaft (huono suomennos: yhteiskunta) kuin Gemeinschaft (yhteisö)? Tässä vähän wikipediaa taustaksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Gemeinschaft_and_Gesellschaft

    PS. sxc.hu on hyvä kuvapankki. 🙂 Olen itse ajatellut jopa pari kuvaa lähettää sinne itsekin.

  6. Tarmo, tuo *Gesellschaft* oli hyvä oivallus, senhän voi suomentaa myös (yhteiskunnalliseksi) *seurapiiriksi*. Kyse on yhteisöä löyhemmästä entiteetistä, jolta ei odota kovin suurta pitkäjänteistä tavoitteellisuutta, vaikka sillä onkin ajallista jatkuvuutta. Ihan selkeästi tarvitaan uusia nyansseja käsitteistöön. Agraariyhteiskunnan staattisiin suhteisiin viittaava sanavarasto ei oikein toimi.

  7. Niin muuten: Tarmo lie hienovaraisesti vihjannut kuvalähteen merkitsemisestä.

    Käytän Blogger-blogia, jossa ei saa kuvatekstiä ilman koodaamista, tässä WordPressissähän se onnistuu. Olen silloin tällöin miettinyt, että onko oikein laittaa ruutukaappauksia blogikommentteihin. Ymmärrän ne sitaatteina. Ja aina asiayhteys sisältää viitteen kyseiselle sivulle.

    Suuri osa kuvapankeista pyytää vähintään lähdeviittausta. En kaivellut tarkemmin, mikä politiikka sxc:llä on http://www.sxc.hu/

    Juristin koulutuskaan ei takaa osaamista nettilähdemerkintöjen kanssa, esim. Jungner ja musiikkia You Tube -videolla: http://pjarvinen.blogspot.com/2009/07/yksityinen-ja-julkinen-esittaminen.html

  8. 8 Harto

    Olen eri mieltä, että gesellschaft/society/yhteiskunta kuvaisi yhteen Qaiku-keskusteluun osallistujia. Sillä tarkoitetaan vielä isompia ihmisryhmiä, jotka eivät jaa mitään erityistä yhteistä kiinnostuksen kohdetta tai tavoitetta – kuten voi Qaiku-keskusteluissa tapahtua. Qaikun tapauksessa ”yhteiskunnaksi” voidaan nimittää kaikkia palvelun käyttäjiä.

    Kun oppimistutkimuksessa puhutaan oppimisyhteisöstä, sillä viitataan monen kokoisiin yhteisöihin: kouluun, koululuokkaan ja lopulta muutamien oppilaiden muodostamiin pienryhmiin – myös spontaanisti syntyneisiin. Keskeistä käsitteen käytössä on yhteisöllinen toiminta, yhteinen tavoite/kiinnostuksenkohde, jne.

    Esimerkki: http://www.cs.uta.fi/ipopp/www/ipopp2001/kour/verkkoyhteisot.html
    ”Kun oppimisyhteisö syntyy sattumalta, ihmiset alkavat spontaanisti keskustella jostain asiasta ja kiinnostuneita tulee vähitellen mukaan keskusteluun. ”

    Olisin enemmin odottanut kritiikkiä siitä, että en käyttänyt kahdessa ensimmäisessä kohdassa käsitteenä ryhmää. Käytin yhteisö-käsitettä, koska toiminta kuitenkin on peruspiirteiltään samanlaista, vaikka ryhmän koko on pienempi ja kestää ajallisesti lyhyempään. Nämä käsitteet eivät ole tiukkoja, vaan määrittyvät paljolti kontekstin mukaan.

    Anne: sxc.hu ei edellytä lähdeviitettä. Jos kyse olisi jostain ”virallisemmasta” käytöstä kuin blogista, niin sitten laittaisin.

  9. Hee, deletoin kommentistani ryhmää koskevan osan. Olisi ehkä kannattanut jättää, mutta tässä luisutaan nyt jotenkin vähän turhan ohuita hiuksia halkomaan muutenkin. Aihe on silti hyvä. Toivoisin loikkaa ideoinnin ja uusien käsitteiden muodostuksen suuntaan, vapaasti ja kokeillen.

    Minusta *seurapiiri* on melko kelpo sana kuvaamaan yhtä Qaiku-keskusteluketjua. Homma laventuu vielä kaikenlaisiin linkityksiin, blogimerkintöihin yms. juoruiluihin, että ”siellä supateltiin, että…”

  10. Kiinnostavaa kelailua kaikilta. Sattumalta olen itsekin juuri tekemässä paperia internet-yhteisöistä ja -verkostoista ja yritän saada jotain käsitteellistä tolkkua asiaan taas kerran. Akateemisesti katsoen nettiyhteisöjen ja -verkostojen termikäyttö on aika leväperäistä nykyään perusjulkisuudessa.

    Kirjoittelin joskus 1990-luvulla erityyppisten (3D) verkkoyhteisöjen dynamiikasta ja kätilöinnistä, mutta paletti on oleellisesti muuttunut sosiaalisen median myötä. 1990-luvun alkupuolen ”ykkösvaiheen” tiiviit verkkoyhteisöt ovat vaihtuneet enemmän tai vähemmän yksilökeskeisiksi verkostoiksi ja kuten Harto tuossa hyvin toteaa, niin muuttujina voisi käyttää esm ajallista kestoa sekä kietoutumista yhden / monen palvelun ympärille.

    Oman mausteensa soppaan antaa oppimisyhteisöt, mutta onneksi voin jättää tuon puolen aiemmille kommentoijille 😉

    Vaatii mähkimistä onko esm yksittäinen Jaiku/Qaiku/fb/Deli -posse yhteisö vai verkosto tia jotain siltä väliltä? Joka tapauksessa itse tiedän ainakin yhden kollektiivin, joka suunnilleen linkkaa toisensa tuttavikseen palvelusta riippumatta ja kommunikoi monen kanavan kautta. Aiemmin Jaikua voi ajatella hubina, mutta Qaiku ei ole saavuttanut samanlaista statusta vaan nyt fb näyttäisi olevan hubina.

    Ajattelin lähestyä aihetta Sometun verkostoanalyysilla, joka osoittaa että ainakin Sometu -verkosto koostuu itse asiassa varsin monenlaisista aliverkostoista.

    Mutta ehkä kiinnostavinta on mähkiä tuota instant-yhteisöllisyyttä, joka hieman verkkovoiman tapaan kehkeytyy vaikkapa yksittäisen threadin, uutisen, videon tai valokuvan ympärille. Ajattelin kutsua sitä alustavasti sosiaaliseksi tihentymäksi, mutta katsotaan nyt.

    Laittelen jonkin draftin Tutkimusparven wikiin, jos aikataulu antaa myöten. SL on jo 15.9. joten hoppu tulee.

    Jos jolekulle tulee mieleen virtuaali/verkkoyhteisölle hyvä tuoreehko ja siteerattu määriteltä (sarjassamme elämää Rheingoldin jälkeen), niin pistäkää ihmeessä vinkkiä tänne, mailiini tai Qaikuun.

  11. 11 Harto

    @Kari:
    Kiitän kannatuksesta, että juuri sosiaalisen median lyhytaikaiset yhteisöt/ryhmät/sosiaaliset tihentymät ovat kiinnostavimpia. Vaikuttaa siltä, että aika monikin on nyt kiinnostunut siitä, mutta lähestyy aihetta eri kulmasta ja eri käsittein (johtuen erilaisista taustoista).

    Annen ja Tarmon kanssa käyty keskustelu jäi mukavasti muhimaan ajatuksiin – eli saavutin viestillä sen mitä toivoinkin, kun sain siihen hyviä kommentteja. 🙂 Tarmo esitti yhden määrittelyn yhteisölle (käytäntöyhteisö). Yhteisö-käsitettä käytetään kuitenkin niin monilla tavoilla, että pelkällä ”yhteisöllä” ei ole kovin paljon sisältöä. On aika luonnollista, että ensiksi on löydetty pitkäaikaiset keskittyneet yhteisöt ja tutkittu niitä, mutta moni tutkija viittaa myös lyhytkestoisempiin yhteisöihin.

    Otan esimerkin, mitä tarkoitin kontekstisidonnaisella yhteisöllä:
    1. Joku aloittaa keskustelun vaikkapa Qaiku-mikroblogissa
    2. Keskusteluun osallistuu esim. 5 aiheesta kiinnostunutta palvelun käyttäjää.
    3. Osa keskustelijoista tuntee toisensa ennestään, mutta osa ei. Kaikki eivät ole edes lähellä toisiaan palvelun muodostamassa sosiaalisessa verkostossa.
    4. Käydään verrattaina pitkä keskustelu (kymmeniä viestejä). Lopulta keskustelussa tullaan johonkin tulokseen, käyttäjät saattavat kiitellä muita tms.
    5. Lopussa mukaan tulee ennestään keskusteluun osallistumaton käyttäjä ja esittää kommentteja, jotka eivät sovi keskustelun juoneen/vaiheeseen. Hänelle ei juurikaan vastata. Joku saattaa huomauttaa, että ”tulet myöhässä”, ”tämä käsiteltiin jo” tms. (Tai siitä seuraa sivupolku/uusi keskustelu, jossa on oleellisesti eri osallistujat kuin aluksi.)

    Tällainen keskustelunkulku on varmasti monelle tuttu. Mutta mitä tässä havaitaan? Selvästikin tietyt käyttäjät liittyvät tiettyyn keskustelun aiheeseen. Aiheen käsittelylle voidaan määritellä alku ja loppu – kuten myös siinä mukana olevien osallistumiselle. Keskustelijat eivät muutoin muodosta palvelussa mitään kiinteää ryhmää, verkostoa tms. Vaiheessa 5. mukaan pyrkivä keskustelija koetaan jotenkin ulkopuoliseksi. Mutta MINKÄ ulkopuoliseksi? 🙂


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: