Sosiaalinen media voi toimia ulospääsytienä sulkeutuneesta toimintakulttuurista

15Elo11

Tämä on jatkoa edelliselle kirjoitukselleni siitä, miten sosiaalinen media on ”vaikea rasti” jähmeille organisaatioille. Siinä jätin sanomatta, miten kuppikuntiin ja hierarkioihin jakaantunut sekä ei-niin-avoin organisaatio sitten voisi ottaa sosiaalisen median onnistuneesti käyttöön. En sano, että se olisi tuhoontuomittua, tai että ei pitäisi edes yrittää. Mutta sanon, että näennäistekeminen ilman todellista sitoutumista muutokseen on ajanhukkaa kaikille.

Jos sosiaalinen media siis halutaan ottaa ”jähmeissä” organisaatioissa oikeasti käyttöön, niin ennen sitä tai viimeistään samaan aikaan täytyy kehittää organisaation toimintakulttuuria.

Palataan hetkeksi perusasiaan eli siihen, mitä sosiaalinen media tarkoittaa. Tässä yksi käyttökelpoinen käsitemäärittely (lisää some-käsitteestä):

Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja web 2.0 -verkkoteknologioiden avulla.

Eli oleellista somessa on yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi. Jotta se olisi mahdollista, pitäisi ihmisten a) pystyä tekemään keskenään yhteistyötä ja b) tehdä sitä toistuvasti, jotta yhteistyötaidot kehittyisivät. Alku on aina hankalinta. Mutta tästä se toimintakulttuurin muutos lähtee liikkeelle – kohti tiedon jakamista ja yhteistä tekemistä.

Yhteistyö – saati yhteisöjen syntyminen – ei onnistu ilman keskustelua. Vapaa keskustelu on tärkeä osa avointa toimintakulttuuria. Jos organisaatio on jakaantunut kuppikuntiin ja viestintä on monopolisoitu vain johtajien oikeudeksi, niin pelkästään se, että jokainen voi kertoa omat ajatuksensa, ideansa ja ennen muuta kritiikkinsä, on pitkän harjoittelun takana. Kun viestintä vapautuu, ensimmäiseksi purkaantuu todennäköisesti aiemmin vaiettu kritiikki johtoa kohtaan. Juuri sitä pelätään johtoportaassa, mikä tekee muutokseen lähtemisestä entistä vaikeampaa. Aluksi on siis tiedossa pienemmän tai isomman luokan negatiivinen palauteryöppy, josta pitäisi sitten rakentavan keskustelun kautta päästä jonkinlaiseen positiiviseen lopputulokseen, jotta voidaan päästä eteenpäin. Aito keskustelu on vastavuoroista: siinä asiat selvitetään – ainakin niin, että jokainen pääsee kertomaan oman mielipiteensä ja tulemaan muiden taholta ymmärretyksi.

Oma haasteensa on myös sisältöjen avoimuus. Se tarkoittaa konkreettisesti sitä, että annan oman työni ja tuotokseni muiden arvioitavaksi ja hyödyksi. Tämähän on oikeasti juuri sitä, mistä työntekijöille maksetaan, mutta silti hankala asia, koska omiin tuotoksiin liittyy omistajuutta sekä arkuutta siitä, mitä muut niistä ajattelevat. Tähän sekoittuu myös pelko epäonnistumisesta muiden silmissä. Tämä on silti vasta ensimmäinen vaihe – loppujen lopuksi pitäisi päästä siihen, että sisältöjä luodaan, muokataan ja jatkojalostetaan yhdessä. Konkreettisesti itse tuotetusta tekstistä siirrytään tekemään myös yhteisiä tekstejä.

Jos toimintakulttuurin muutokseen kaikkine haasteineen ollaan valmiita lähtemään ja sitoutumaan siihen, sitten kannattaa alkaa miettimään, miten sosiaalinen media voi olla siinä tukena. Ja nimenomaan sosiaalisen median avulla toimintakulttuurin muuttaminen voi olla helpompaa kuin ilman sitä, koska some-välineet itsessään tukevat juuri avoimuutta, keskustelevuutta, tiedon jakamista ja yhteisöllistä työskentelyä. Eli some voi toimia toimintakulttuurin muutoksen katalysaattorina ja muutos voidaan viedä läpi positiivisessa hengessä, kun sen tarpeellisuus voidaan perustella sosiaalisen median mahdollistamilla hyödyillä.

Harjoittelemalla sosiaalisen median käyttöä harjoitellaankin itse asiassa avointa toimintakulttuuria.

Loppujen lopuksi some siis tarjoaa ”jähmeille” organisaatioille ”kunniallisen” ulospääsytien sulkeutuneesta toimintakulttuurista. Tarvitaan vain riittävästi rohkeutta ja määrätietoisuutta – sekä ymmärrystä siitä, mitä todella ollaan tekemässä.

Mainokset


4 Responses to “Sosiaalinen media voi toimia ulospääsytienä sulkeutuneesta toimintakulttuurista”

  1. 1 mikkomann

    Valta/puheoikeus ei välttämättä ole aina johdolla ”sulkeutuneissakaan” toimintakulttuureissa. Erilaisille kuppikunnille ja näkyville mielipidejohtajille on voinut kasaantua voisien saatossa vaikutusvaltaa, joka saattaa viedä organisaatiota mielivaltaiseen suuntaan. SoMe voi toimia myös niin, että johto saa äänensä ja todellisen viestinsä paremmin kuuluviin ilman välikäsien suodattimia.

    • 2 Harto

      Hyvä pointti, Mikko! Sisäisen viestinnän näkökulmasta some ohittaa kuppikunnat ja väliportaat ja voi siten tuoda johdon ja ”ruohonjuuritason” lähelle toisiaan. Se puolestaan voi antaa kuppikunnille ja väliportaille syyn vastustaa somen käyttöönottoa.

  2. Tärkeä keskustelun aihe, jossa riittää edelleen pureksittavaa. Juhana Kokkonen on kirjoittanut aiheesta myös erittäin hyviä ja avartavia bloggauksia http://juhana.org/tag/organisaatio/


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: