Tilastokeskus julkaisi eilen tuoreet tilastot tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyse on vuosittain tehtävästä kyselystä, jonka tulokset ovat väestötasolla edustavia. Vastaajat ovat 16-89-vuotiaita.
Minua tuloksissa kiinnosti etenkin yhteisöpalvelujen (Facebook, Twitter ym.) käytön kehittyminen. Kasvua onkin tullut taas roimasti. Paremman kuvan kehityksestä saa, kun sitä tarkastelee useamman vuoden jaksolla (kuva allekirjoittaneen koostama, saa käyttää):
Kokonaisuutena suomalaisista 16-89-vuotiaista sosiaalista mediaa käyttää 3 kk:n aikana tätä nykyä n. 53 %, viikottain 50 % ja lähes päivittäin 43 %.
Ehkä kiinnostavin tulos on, että suhteellisesti suurinta kasvu on ollut yli 65-vuotiaissa, mukaanlukien 75-89-vuotiaissa. Kasvu on suurta myös 45-64-vuotiaissa. Määrällisesti kasvu on huomattavasti isompaa kuin pelkistä %-luvuista voi päätellä, sillä yli 47-vuotiaiden ikäluokat ovat kooltaan selvästi suurempia kuin heitä nuorempien.
Yhteisöpalvelujen lisäksi muista sosiaalisen median palveluista löytyy tietoa taulukosta, jossa käydään läpi netin käyttötarkoituksia edellisen 3 kk:n aikana. Tässä poimintoja (kaikki 16-89-v.):
- Tiedon etsintä wikipedioista tai vastaavista verkkotietosanakirjoista, 66 %
- Pikaviestipalveluiden käyttö älypuhelimella, 48 %
- Viestien kirjoittaminen internetiin (keskustelupalstat, yhteisöpalvelut jne.), 48 %
- Blogien lukeminen, 36 %
- Tiedostojen tallentaminen pilvipalvelun levyasemalle, 32 %
- Internet-puhelut ja videopuhelut, 24 %
- Kirjoittanut Internetsivustolle yhteiskunnallisia tai poliittisia mielipiteitä, 6 %
Näistä nostaisin esiin pikaviestipalvelujen käytön älypuhelimilla, jota kysyttiin nyt ensimmäisen kerran. Ja heti sen käyttöaste on peräti 48 % (16-74-vuotiailla peräti 53 %)! Jos sitten miettii, mistä pikaviestipalveluista on kyse, niin tuskin osun pahasti harhaan, jos sanon, että kyse on ennen muuta WhatsAppin käytöstä.
Samaan aikaan lähetettyjen tekstiviestien määrä jatkaa laskuaan.
Ja nämä vastaukset on siis kerätty keväällä, vaikka tulokset tulivat julki vasta nyt. Oletan, että vuoden päästä pikaviestipalvelujen käyttö on kasvanut vielä huomattavasti nykyisestä.
Toinen kiinnostava tieto oli blogien lukeminen. Viime vuonna nähtiin uusi ennätys, kun 44 % 16-89-vuotiaista kertoi lukevansa blogeja. Nyt pudotusta oli tapahtunut jopa 8 %-yksikköä.
Jos sitten katsotaan netin käyttöä eri laitteilla, niin tässä netin käyttö omalla älypuhelimella:
Ja tässä vastaavasti tablet-laitteet (vähintään yksi kappale vastaajan taloudessa):
LEHMÄTKIN LENTÄIS 
Suhteellisen kasvun kuva oli mielenkiintoinen, määrällisen kasvun kuva olisi erittäin kiinnostava. Kiitokset hyvästä jutusta!
Mitään sellaista joht päätöstä ei voida tehdä näiden tilastojen valossa, että blogien lukeminen olisi tippunut 8 %. Asiaa pitää tarkastella aikasarjana. Syynä miksi ei voida väittää pudotuksen tapahtuneen johtuu siitä että netin käyttö on kasvanut.
Jotta asia tulisi selväksi, niin otetaan yksinkertainen esimerkki. Sanotaan että vuonna 1 nettiyhteyksiä on 100. 50 yhteyksien käyttäjistä seuraa blogeja. Joten siis 50 % käyttäjistä on blogien ystäviä. Jos vuonna 2 yhteyksien määrä kasvaa sadalla on yhteyksiä silloin 200. Nämä 50 seuraavat blogeja yhä edelleen yhtä aktiivisti kuin ennenkin mutta uudet käyttäjät eivät ole vielä löytäneet blogit. Eli uudessa tilanteessa vain 25 % seuraa blogeja. Nyt näsäviisaat otsikoivat ”Blogien lukeminen romahti puoleen (50%)”. Ei suinkaan, vaan nämä 50 seuraavat yhtä aktiivisti kuin aikaisemminkin. Jos nyt seuraajien määrä vuonna 2 kasvaa 20 % eli 60:een vastaten 30% kahdestasadasta käyttäjästä. Nyt joku hätäinen otsikoi taasen ”Blogien seuranta on pudonnut 40 %”. Tosiasiassa kasvua on tapahtunut 20 %.
jussi
Ikävä kyllä olet tällä kertaa väärässä.
Ko. Tilastokeskuksen luvut on ilmaistu koko väestön tasolla eikä vain netin käyttäjien osalta. Siksi voidaan sanoa, että 16-89-vuotiaiden kohdalla blogien lukeminen on vähentynyt 8 %-yksikköä edellisvuoteen verrattuna.
Netin käyttöasteen kasvamisen sitä paitsi voisi ajatella lisäävän blogien lukemista, eikä vähentävän sitä. Päinvastoin jos netin käyttö vähentyisi radikaalisti, se näkyisi väistämättä myös blogien lukemisen vähentymisenä, mutta tilaston mukaan netin käyttö on tosiaan vain lisääntynyt. Eli suhteellisesti netinkäyttäjien määrään verrattuna blogien lukeminen on vähentynyt vieläkin enemmän.
Kannattaa lukea alkuperäinen teksti huolella ja tarkistaa vaikka lähteetkin ennen kuin lähtee korjaamaan ”virheitä”.
Sic et non, niin tai näin. En korjaa virheitä vaan mutkistan tulkinnanvaraisia asioita.
Pointti on siinä kuinka hyvä estimaatti on pienen otanta tutkimuksen (vastauskato 41 % vuonna 2015 ja 44 % otoskoon ollessa 4850) estimaatti koko väestöön kun laitekanta on kokoajan kasvamassa. Mielestäni pitäisi tarkastella vain netin käyttäjiä, kuten esimerkissäni esitin ja tämäkin vain aikasarjana. Tätä seikkaa ei taasen tilastokeskuksen raportissa oikeastaan selvinnyt. Siispä koko väestön osalla kun otanta tutkimuksen tulokset ovat laajennettu koko väestöön blogien seuranta :
ikä 2015 2014
16-24 51 66
25-34 62 69
35-44 49 58
45-54 30 42
55-64 28 33
65-74 18 23
75-89 8 7
16-74 39 48
16-89 36 44
Työikäiset
25 – 64 43 51
Näyttäisi pudotusta olevan. Ihmeellistä kun yhteisöpalvelujen määrä on kokoajan kasvussa (6 – 7 %) Nettiyhteyksien määrää on kuitenkin kokoajan kasvamassa, jolloin tilastoharha on myös putoamassa. Harhalla tarkoitetaan sitä että tilastontekijä ei tiedä miten sellainen henkilö vastaisi jolta ei oltu kysytty. Millainen vastaus olisi myös sillä jonka internet käyttö on jo rutinoitunut.
Merkitseekö tämä että blogien suosio on putoamassa. Ei. Emme tiedä kuinka aktiivista on blogien seuranta niiden osalla joilla on päivittäinen pääsy nettiin ollut vuonna 2014 ja vuonna 2015. Tiedämme vain väestöestimaatin. Mitä merkitystä sillä taasen on. Vähäinen kun joukossa on paljon sellaisia joilla ei ole nettiyhteyksiä laisinkaan. Pahasti pelkään että tulokset olisivat aivan muuta kun vain rajoituttaisiin niihin joilla on yhteydet olleet sekä 2014 että 2015 sekä niihin jotka seurasivat blogeja 2014 eli aikasarjana, onko näillä kiinnostus pudonnut. Ei välttämättä. Uusia käyttäjiä ei blogit ehkä kiinnosta, ovat löytäneet niitä, tai eivät ole osanneet vastata oikein kyselyyn.
Asia on mutkikas kuten vuoden 2014 tutkimuksen taulukosta 2 näemme; 2010 blogeja seurattiin 3 kk aikana 40 % ja 2014 taasen 48 %.
Esimerkiksi koko väestöön suhteutettuna 65 – 74 ja 75 – 89 käyttivät nettiä 69% ja 31% mutta jos otamme huomioon vain ne joilla on pääsy päivittäin nettiin muuttuu tulokset radikaalisti eli nettiä on heidän joukossaan käytetty viimeisen 3 kuukauden aikana 85 % (65 – 74 vuotiaat) ja 80 % (75 – 89) pois lukien laitospotilaat. Samalla tavalla tilanne voi muuttua blogienkin kanssa.
Ainakaan absoluuttisesti ei voida tilastojen valossa väittää 8 % pudotusta olleen (vain suhteellisesti estimoituna koko väestöön, väestön kuhunkin ikäryhmään ja tämäkin vain sillä varauksella että netin käyttö on vasta rutinoitumassa hyvin monella vastaajalla). Sen sijaan voidaan spekuloida sillä että ovatko uudet käyttäjät löytäneet blogit (ja siksi myös pudotusta) tai edes etsineet niitä.
Jep, absoluuttisen muutoksen tietämiseen eivät kyselyt anna vastausta. Netin ja somen käytöstä on kuitenkin ylipäätään edelleenkin vain vähän edes näin luotettavia vuosittaisia kyselyitä/tutkimuksia, joten pitää olla tyytyväinen tähänkin. Ja joka tapauksessa niillä tiedoin mennään, mitä saatavilla on. 🙂
Mikäli oikein muistan niin kysely on osa laajempaa EU tutkimusta. Jos aikaa riittää niin varmaan surffailen sielläkin (joskus).
Kiitos ajatusten vaihdosta. Itse jäin miettimään kahta asiaa: Ensinnäkin millaista väestömallia Tilastokeskus käyttää ja millaisia likelihood estimaatteja niissä voidaan käyttää. Eli miten suppea havaintoaineisto voidaan sovittaa malliin. Toiseksi kysymystä mikä oikeastaan on blogi. Minulle se on suuri jatkuvasti täydentyvä kokonaisuus, jossa esitellään mielipiteitä, faktaa ja muita seikkoja usein multimedialla höystettynä. Jatkuvuus on siinä mielestäni olennainen asia. Jatkuvuuden vuoksi tietyillä (tiettyihin teemoihin keskittyvillä) blogeilla on omat kannattajakuntansa. Monet seuraavat mieliblogiaan hyvinkin säännöllisesti vuodesta toiseen riippumatta tilastojen väitteistä.
Joka tapauksessa hyvää talven jatkoa.
Jussi
Blogin määrittely on lyhykäisyydessään juuri tuo: aikajärjestyksessä esitettyjä kirjoituksia, jotka muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden. Itse olen taipuvainen lisäämään määrittelyyn myös kommentointimahdollisuuden erotukseksi kaikenlaisista vähemmän vuorovaikutteisista verkkopäiväkirjoista ja julkaisukanavista.
Sana ”blogi” tulee alunperin ”web log” -sanasta eli ”verkkolokista”. Tämä nimitys keksittiin vasta 1997, vaikka ensimmäiset blogit syntyivät 1990-luvun puoliväliin mennessä. Ensin se lyhentyi muotoon ”weblog” ja pian siitä tuli pelkkä ”blog”.
Useita blogipalveluitakin perustettiin jo 1990-luvulla: Open Diary (1998–2014), LiveJournal (1999) ja Blogger (1999). Suomessa bloggaaminen alkoi yleistyä 2000-luvun alussa. Täältä saa käsityksen blogien määrän kasvusta 2005-2014, joskin vaillinaisen: https://harto.wordpress.com/2014/07/21/blogien-maara-suomessa-2005-2014/
Käytännössä blogin tunnistaa nykyään blogiksi helpoimmin siitä, että se nimeää itsensä blogiksi. Teknisesti vastaavia web-sivustoja kun löytyy vaikka millaisia. Toisekseen blogit linkittävät yhä jossain määrin toisiinsa ja muodostavat siten ns. blogosfäärin (blogosphere).
Katsotaan, jos saadaan Tilastokeskuksen edustajalta vastauksia noihin kysymyksiisi. Yleensä ovat olleet avuliaita.
Kiitos. Hienoja pointteja.
Tällainenkin löytyy webin syövereistä:
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Information_society_statistics_-_households_and_individuals
Kaksi kommenttia kyseisen tilaston tekijältä Harton blogikirjoitukseen.
Ensimmäisen kerran kysyimme älypuhelimella tapahtuvasta pikaviestipalvelujen (esim. WhatsApp) käytöstä vuonna 2014. Silloin käyttäjiä oli 16-89 -vuotiaissa 34 % ja 16-74 -vuotiaissa 38 %.
Blogien lukemista koskeva kysymys on viime vuosina tuottanut hyvin samanlaisia 35-36 %:n väestöosuuksia. Vuosi 2014 oli poikkeus. Tuona vuonna tarkastelimme hieman tarkemmin mediaan ja viestintään liittyviä internetin käyttötapoja. Mm. blogien lukemisen osalta emme kysyneet, niin kuin tavallisesti, 3 kk aikana tapahtunutta käyttöä, jossa vastausvaihtoehdot olivat joko ”kyllä” tai ”ei”. Sen sijaan vastausvaihtoehtoina tarjottiin: käyttänyt 3 kk aikana ”päivittäin”, ”viikoittain”, ”harvemmin” tai ”ei lainkaan”. Näistä tuloksista on laskettavissa myös 3 kk aikainen käyttö (v2014 Harton mainitsema 44 %). Muiden näin kysyttyjen asioiden kohdalla ennen ja jälkeen vuoden 2014 tutkimuksen ovat samalla tasolla. Ainoastaan blogien kohdalla tapahtui hetkellinen ”hypähdys”.
En tiedä tarkkaa syytä kyseiselle ”hyppäykselle”, enka oikein itse usko tuohon lukuun; blogien lukemista koskevat vastausosuudet ovat muuten olleet niin tasaisia. On mahdollista että ”blogi” käsitteenä on niin epämääräinen, että sanoa mikä kaikki netissä lukemani on ollut blogien lukemista. Tätä epämääräisyyttä saattaa lisätä se, että nykyään blogeja ja kaikkea muutakin luetaan jaettuna yhteisöpalvelujen kautta (käytänkö silloin yhteisöpalvelua vai luenko blogia?). Jos on vähän epävarma olo, että mitähän tässä nyt kysytään ja mitähän olenkaan tehnyt, saattaa helposti valita vastausvaihtoehdoista tuon ”3 kk aikana harvemmin kuin viikottain”. Vuonna 2014 päivittäin tai viikoittain blogeja lukevia oli 22 % 16-89-vuotiaista ja saman verran näitä harvemmin lukijoita.
terveisein, Perttu Melkas,
Yliaktuaari, Tilastokeskus