Periscope luokkahuoneessa: opetuksen julkisuus vs. yksityisyys ja tekijänoikeudet
Periscope on tuorein tulokas suomalaisten sosiaalisen median maailmassa. Periscope mahdollistaa suoran videolähetyksen ja siihen liittyvän chat-keskustelun. Yksi lähettää ja muut seuraavat – maailmanlaajuisesti, sillä Periscope-lähetykset näkyvät maailmankartalla, josta käyttäjät voivat klikata minkä tahansa lähetyksen nähtäväkseen.
Google Trends -hakutilastopalvelussa näkyy, miten Periscope löi itsensä todenteolla läpi Suomessa vasta marraskuussa. Vertailukohteena tässä kuvassa on Snapchat ja aikavälinä 2014-2015:
Vaikka Periscopen kiinnostavuus perustuu osittain juuri maailmanlaajuisuuteen, niin samalla lähetysten näyttäminen kartalla tekee Periscopesta hyvin paikallisen some-palvelun. Ja julkisen. On helppo katsoa, mitä omalla paikkakunnalla on menossa, tai vaikkapa paikallisessa koulussa.
Tuskin tarvitsee edes sanoa, että Periscope on eniten nuorten suosiossa. Ei siksi ole ihme, että Periscope on jo näin pian päätynyt otsikoihin siksi, että se on herättänyt kouluissa hämminkiä ja ongelmia.
Miten Periscopeen sitten pitäisi koululuokissa suhtautua? Siitä on parhaillaan keskustelu menossa opettajien TVT-ryhmässä Facebookissa. Itse osallistuin keskusteluun jälkijättöisesti ja pyrin selvittämään, mitä eri lainkohdat aiheesta sanovat.
Asiassa on monta puolta. Tässä yhteenvetoa, katso loppuun asti:
- Opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan rajoittaa oikeuttaa päästä seuraamaan sitä. Koulut voivat tehdä oppituntien seuraamisesta omia päätöksiä esimerkiksi säännöissään. (Perusopetuslaki 19 §)
- Saat tehdä opetuksesta tallenteita omaan käyttöösi, mikäli pääset sitä seuraamaan. Tallenteita ovat esim. ääninauhoite, kuvat, videot, muistiinpanot. Tallenteiden teko tulee koko ajan yhä tavallisemmaksi.
- Tallenteen julkistaminen on aina toinen kysymys. Tallenteen julkistamisessa täytyy huomioida mm. a) siinä esiintyvien henkilöiden yksityisyys (=ei saa olla mitään heitä loukkaavaa), b) henkilötietolaki (=henkilöiden tunnistettavuus ja mahdollinen henkilötietokokoelman syntyminen) sekä c) nauhoitteessa ilmenevien teosten tekijänoikeudet. Esimerkiksi alaikäisten lasten kuvaus tai videointi ja sen julkistaminen edellyttää luvan heidän vanhemmiltaan. Tai jos videossa kiusataan jotakin ihmistä tai näytetään muuta hänen kannaltaan arkaluontoista, noloa tai muuten yksityisyyttä loukkaavaa, niin videota ei saa julkaista missään.
- Opettajan luentoesitys on teos, johon hänellä on tekijänoikeudet palvelussuhteen laadusta riippumatta. Myös oppilaan/opiskelijan opetuksessa pitämä esitys on teos, johon hänellä on tekijänoikeudet. Molemmat edellyttävät, että esitys ylittää teoskynnyksen, mutta käytännössä niin käy lähes varmasti, sillä esityksen pitäminen vaatii sekä etukäteisvalmisteluissa että tapahtumahetkellä luovuutta. (Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2006:11)
- Opetustilanteessa syntyvän teoksen tallentaminen on sallittua tilapäiseen opetuskäyttöön. Kuitenkaan tässä tarkoituksessa tehtyä tallennetta ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen eikä alkuperäistä opetustilannetta saa sen avulla laajentaa ilman opettajan lupaa. (Tekijänoikeuslaki 14 §)
- Teoksesta saa valmistaa kappaleen yksityistä käyttöä varten. Esimerkiksi opettajan luennon saa tallentaa omaa opiskelukäyttöä varten. Muuhun tarkoitukseen tällaista tallennetta ei kuitenkaan saa käyttää. Sekin on ok, että pyytää jota kuta toista tallentamaan luennon omaa käyttöään varten. (Tekijänoikeuslaki 12 §)
- Kopioidun teoksen käyttö muuten kuin yksityisesti vaatii tekijän luvan tai sopimuksen. Esimerkiksi luennosta/opetustilanteesta tehdyn tallenteen julkaisu netissä tai sen kaupallinen käyttö vaatii luvan opettajalta tai sopimuksen asiasta. Sama pätee oppilaiden esityksistä tehtyihin tallenteisiin. Tämä on voimassa siihen asti, kun teoksen tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta (=tekijänoikeuden suoja-aika).
Lyhyesti: Oppilaiden koulussa kuvaamat Periscope-videot hyvin todennäköisesti rikkovat Suomen lakia, jos niiden kuvaamiseen ja levittämiseen netissä ei ole saatu etukäteen lupaa kaikilta videolähetyksissä esiintyviltä.
Filed under: jakaminen, käyttöehdot, koulukiusaaminen, laki, lapset, mediakasvatus, opetus, oppimisympäristö, Periscope, peruskoulu, sosiaalinen media, sovellukset ja appsit, tekijänoikeudet, toimintakulttuuri, uutiset, videot, yksityisyys | 6 Comments
-
Blogia kirjoittaa ohjelmistoalan yrittäjä, tietokirjailija, kouluttaja, oppimisen ja sosiaalisen median asiantuntija Harto Pönkä (esittely).
» Seuraa Twitterissä
» Sosiaalisen median koulutukset
» GDPR-koulutukset
» Verkostoanalyysit
-
Viimeisimmät kommentit
LEHMÄTKIN LENTÄIS 
Hyvä ja ajankohtainen juttu.
Tähän voisi vielä lisätä sen, että koulu (alue) kuuluu julkisrauhan (entinen virastorauha) piiriin, jossa mm. salakuvaus on rikoslaissa (24 luku, 1–4 §) kielletty eikä opetusta voi muutenkaan noin vain kävellä kadulta seuraamaan tai kuvaamaan.
Toinen mielenkiintoinen ja sekava ulottuvuus on opetustilanteen julkisuus. Mm. Tarmo Toikkanen on useassa yhteydessä todennut: ”Se, että opetus on julkista perusopetuslaissa (ja muiden oppiasteiden vastaavissa laeissa) ei tarkoita samaa kuin julkisuus tekijänoikeuslaissa. Vaikka sana on sama, määritelmä ja tarkoitus poikkeavat”.
Tässä tulkinnat vaihtelevat mm. tekijänoikeudellisten tarkoitusperien mukaan.
-AP-
Kiitos täydentävästä kommentista!
Sinänsä perusopetuslaissa mainittua opetuksen julkisuutta ei laissa täsmennetä sen kummemmin. Toki sitä seuraavasta lauseesta (”Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.”) voisi ajatella, että julkisuudella tarkoitetaan pääasiassa pääsyä seuraamaan opetusta. En tiedä, enkä tähän hätään löytänyt, miten kyseistä pykälää on aikanaan perusteltu.
Se on tosiaan totta, että tekijänoikeuden kannalta opetuksen julkinen/yksityinen/rajattu luonne on lakien valossa epäselvä. Periaatteessa julkista – julkisellahan viitataan juuri siihen, periaatteessa kenellä tahansa olisi mahdollisuus niin halutessaan päästä seuraamaan tilannetta – mutta käytännössä siitä tekijänoikeuslain mukaiset seuraukset ovat opetuksen kannalta kohtuuttomia ja osin järjettömiä. Pikemminkin opetus on tilanteena ”rajattu”, siis jotain julkisen ja yksityisen välillä.
juuri tuo tekijänoikeuslaki on tässä mielenkiintoinen, sillä opettaja yleensä käyttää näissä luentoesityksissään lähdemateriaalina tekijänoikeuden alaista teosta, jota ei voi julkaista ilman tekijänoikeuden omistajan lupaa. Tekijänoikeudenalaisen teoksen käyttö opetustilanteeseen on kuitenkin sallittua. Kopioston sivustoihin kannattaa myös tutustua.
Tein aiheesta postauksen omaan blogiini, jossa viittasin tähän kirjoitukseesi.