Luovan ongelmanratkaisun ja innovaatioiden analyysia Innolukiosta

Olin viime viikolla Hämeenlinnassa ITK-konferenssissa kertomassa Innolukiosta yhdessä hankkeen  isän Ari Ervastin kanssa. Esittelen Innolukion ja siitä tähän mennessä saadut tulokset nyt myös täällä blogissani.

Ensin lyhyesti, mistä on kyse:

Innolukio on lukiolaisille suunnattu ideakilpailu, joka järjestettiin viime syksynä ensimmäisen kerran koko Suomessa. Lukiolaiset työstivät ideoitaan Purot.net-wikiin perustuvalla työskentelyalustalla Innolukio Deskissä yhteensä 14 eri kilpailusarjassa. Kilpailuaika päättyi 14.12.2012 ja voittajat palkittiin juhlallisessa gaalassa 23.1.2013 Helsingin kaupungintalolla.

Innolukio Deskissä osallistujien työskentelyä ohjattiin ympäristöön liitetyllä skriptillä, vaiheittain etenevällä työskentelyohjeella:

Ensin osallistujat tutustuivat kilpailutehtäviin, rekisteröityivät palveluun, aloittivat vastauksen työstämisen, saivat palautetta ja väliarvioita työstään sekä saattoivat jatkaa vastauksensa työstämistä kilpailun loppuun asti. Kuvassa näkyvät yliviivaukset näyttivät osallistujille, mitkä vaiheet he olivat jo tehneet eli missä vaiheessa he olivat milloinkin ja mitä olisi tehtävä seuraavaksi. Loppukilpailuun valitut saivat parannella vastauksiaan aina 23.1.2013 asti, jolloin tuomaristo päätti palkittavat työt.

Ideoiden kehittelystä kertyi monipuolinen aineisto wikialustaan sisältäen mm. vastausten muokkaukset, vastaajien ja ohjaajien väliset keskustelut sekä vastausten arvioinnit. Kilpailuajan loppuun mennessä tehtyjä ideoita arvioitiin kahdeksalla eri arviointikriteerillä, joista laskettiin kokonaispisteet. Aineisto on luonteeltaan sellainen, että se antaa hyvän mahdollisuuden tutkia, millainen työskentelytapa johti parhaisiin ideoihin (pisteisiin). 

Tutkimuskysymyksiä:

• Syntyvätkö parhaat ideat hetkessä vai sinnikkään kehitystyön tuloksena?
• Onko ideointikyky harvinaista lahjakkuutta vai voiko sitä oppia?
• Millainen ohjaus auttaa kehittämään ideoista entistä parempia?

Vastauksia näihin kysymyksiin löytyy ITK:ssa pidetystä esityksestämme:

Avaa esitys SlideSharessa

Keskeiset tulokset, kun tarkemman analyysin kohteena oli jokaisen vastaajan parhaiten menestynyt idea/vastaus (n=157):

• Parhaat ideat (ja vastaajat) erottuvat selvästi ns. isosta massasta, joka muutoin noudattelee ns. Gaussin käyrää. Vastausten keskiarvo oli 34, mediaani 33 ja keskihajonta 9,5. 
• Ideoiden saamat pistemäärät korreloivat voimakkaimmin ohjaajien ja arvioijien keskusteluviestien määrän kanssa (r=0,67). Eli ideasta saadun palautteen määrä ennusti voimakkaimmin hyvää pistemäärää kilpailussa.
• Vastaajien omien keskusteluviestien määrällä ei ollut yhtä voimakasta korrelaatiota pisteiden kanssa (r=0,51).
• Pistemäärät korreloivat vastausten muokkauskertojen kanssa (r=0,55). Eli idean kehittelyprosessin pituus ennusti parempia pisteitä.
• Vastauksen muokkauskertoja oli sitä enemmän, mitä enemmän vastauksesta oli käyty keskustelua (r=0,50).

Korrelaatiokertoimet (r-luvut) ovat helppo tapa selvittää, onko eri parametrien välillä tilastollista riippuvuussuhdetta. Mitä lähempänä lukema on 1:tä, sitä suurempi on muuttujien välinen korrelaatio. Hajontakuvioiden symmetrisyys (kts. esitys) osoittaa, että saadut korrelaatiokertoimet eivät ole sattumaa, vaan muuttujien välillä on suora riippuvuussuhde. Lisäksi korrelaatioita testattiin 1-suuntaisella testillä, jossa tuloksesi saatiin p < 0,001 (lisätietoa korrelaatiokertoimesta ja p-arvosta).

Merkittävää on, että viisi parasta ideaa (=yli 60 pistettä) erottuvat selvästi muista:

• Parhaat pisteet saatiin 75-150 muokkauksella
• Parhaat pisteet saatiin yhteensä 5-12 keskusteluviestillä
• Menestyneimmät vastaajat kirjoittivat 2-5 viestiä
• Menestyneimmät vastaajat saivat 3-7 viestiä ohjaajilta/arvioijilta

Parhaita pisteitä ei siis saatu ilman, että kaikki nämä kohdat täyttyivät. Käytännössä parhaissa ideoissa oli aina kyse siitä, että vastaaja:

1) oli saanut palautetta ohjaajalta/arvioijalta
JA sen jälkeen
2) jatkanut ideansa kehittelyä wikialustalla. 

Alla kolmen hyvät pisteet  saaneen vastauksen aktiivisuuskaaviot, joissa näkyy ideoiden kehittelyn prosessimaisuus. Vihreä käyrä merkitsee muokkauskertoja ja punainen keskusteluviestien määrää.

Alla puolestaan on esimerkki keskiarvopisteet saaneesta ideasta, jossa ideaa ei ole lainkaan jatkettu ensimmäisen kirjoituskerran jälkeen, vaikka ohjaaja olikin antanut siitä palautetta. Juuri tämä erotti parhaat ja keskinkertaiset pisteet saaneet ideat toisistaan.

Ero hyvien ja huonojen ideoiden takana on siis ennen muuta vastaajien työskentelytavassa. Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan tämän aineiston perusteella voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman prosessimaista työskentelyä.

Johtopäätökset:

• Aktiivinen oman vastauksen muokkaaminen sekä keskustelut ohjaajan ja arvioijien kanssa ennustivat menestystä ideakilpailussa

• Menestyksellisen innovaatioprosessin kaava:

  1. Merkitykselliseksi koettu haaste
  2. Idea syntyy
  3. Idean esittely Deskissä
  4. Ohjaajan antama arvio ja palaute
  5. Idean jatkojalostus Deskissä
     (3. ja 4. vaiheiden toistoa)
  6. Palkitseminen
  7. Jatkojalostus

Itse asiassa analyysin perusteella kirjoitettu menestyksellisen innovaatioprosessin kaava noudattelee sitä, mihin Innolukio Desk -wikialustaan liitetty skripti ohjasi työskentelyä.

Edelleen voidaan esittää muutama suositus (tai design-periaate, jos niin haluatte) niille, jotka haluavat edistää hyvien innovaatioiden syntyä:

• Tarjoa miellekkäitä haasteita, jotka edellyttävät avointa ongelmanratkaisua so.  innovaatioita
• Käytä työskentelyalustaa, jossa on mahdollista sekä idean prosessimainen muokkaaminen että keskustelu 
• Ohjaa prosessimaiseen työskentelyyn
• Anna palautetta – lopulta juuri se on tärkeintä ideoiden kehittämiseksi entistä paremmiksi!

Tapahtuu jatkossa

Korrelaatioanalyysi on luonnollisesti vasta alkuvaiheen analyysia. Olen itse ensimmäinen, joka huutaa syvällisemmän laadullisen analyysin perään. 😉 Aineiston rikkaus antaakin siihen hyvät edellytykset. Lisäksi kuluvana vuonna Innolukio Desk -ympäristöä tullaan entisestään kehittämään nyt saatujen tulosten perusteella. Merkittävä uudistus on ohjata vastaajia ryhmätyöskentelyyn, johon wikialusta sopiikin paremmin kuin yksilölliseen työskentelyyn, johon tällä kertaa ohjattiin. Syksyllä on sitten jo uuden kilpailun aika, jolloin kerätään uusi entistä laajempi aineisto. Seuraavan kerran aiotaan lisäksi tehdä loppukysely, jonka avulla analyysissä päästään vielä huomattavasti pidemmälle.