Kirkon sosiaalisen median suuntaviivat tehtiin wikityöskentelynä

Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisi sosiaalisen median suuntaviivansa 9.10.2012 nimellä ”Meidän kirkko verkossa”. Tiedote  löytyy täältä ja varsinainen teksti on kirkon wikissä.

 

Miten kirkko toimii sosiaalisessa mediassa?

Tekstin alussa kuvataan kirkon lähestymistapa sosiaaliseen mediaan:

Sosiaalinen media on kirkon uusin toimintaympäristö, joka mahdollistaa viestinnän suuren joukon kanssa ja samalla henkilökohtaisen kontaktin yhden ihmisen kanssa. Sosiaalinen media on ihmisten kohtaamisen ja viestinnän paikka, jossa “iloitaan iloitsevien kanssa ja itketään itkevien kanssa.” (Room. 12:15)

Sosiaalisessa mediassa ihmiset keskustelevat keskenään. He kirjoittavat internetin keskusteluforumeille ja blogeihin, jakavat ja kommentoivat tilapäivityksiä, kuvia ja videoita, luovat ja kehittelevät uusia toimintamuotoja erilaisissa palveluissa tai niiden yhdistelmissä.

Kirkko on mukana sosiaalisessa mediassa, koska Jeesus kehotti seuraajiaan: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” (Mark. 16:15) Kirkko on siellä valmiina keskustelemaan ja vastaamaan, julistamaan ja auttamaan.

Ohjeet jakaantuvat neljään teemaan, jotka kuvaavat toisaalta yksilön ja yhteisön toimintaa sekä toisaalta avointa/julkista ja suljettua/luottamuksellista tilaa verkossa:

Koko tekstin voi lukea tästä.

 

Miten kirkon some-suuntaviivat tehtiin?

Kirkon sosiaalisen median suuntaviivojen tekemistä alettiin suunnittelemaan elokuussa 2011. Tai ainakin silloin sain itse siitä tiedon, kun Terhi Paananen Hengellinen elämä verkossa -hankkeesta otti minuun yhteyttä ja kysyi, olisinko halukas tulemaan mukaan. Olinhan minä – etenkin, kun pian kävi ilmi, että Terhillä ja allekirjoittaneella oli sama käsitys siitä, että tätä some-ohjeistusta ei tehtäisi pienen ryhmän toimesta ”ylhäältä alaspäin”, vaan tavoitteena oli alusta lähtien saada mahdollisimman laajasti kirkon työntekijät mukaan niitä yhdessä miettimään ja tekemään.

Oma roolini oli osallistua kirkon some-suuntaviivojen tekemisen suunnitteluun osana kirkon suunnitteluryhmää. Hyvän pohjan tähän antoi aiemmat kokemukseni some-ohjeistusten tekemisestä sekä verkossa tapahtuvan yhteisöllisen työskentelyn ja sen ohjaamisen tunteminen. Tämän mittaluokan hankkeesta minulla ei kuitenkaan ollut ennestään kokemusta – toisaalta en tiedä, että vastaavaa olisi aiemmin Suomessa tehty. Olimmehan aloittamassa some-ohjeistuksen tekemistä organisaatiolle, jolla on jäseniä n. 4,2 miljoonaa ja työntekijöitä yli 21 000.

Yhteisöllinen työskentely päätettiin tehdä yritykseni kehittämällä Purot.net-wikialustalla ja kolmessa seminaarissa, jotka ajoittuivat marraskuun 2011 ja huhtikuun 2012 välille. Toimin myös kouluttajana näissä seminaareissa.

Seminaarien ohjelma oli lyhyesti kerrottuna tällainen:

1. seminaari: Aloittaminen (22.11.2011, Lahti)

• Kontekstin avaaminen: kirkko sosiaalisessa mediassa, tietoa ja kokemusten jakamista
• Wikin ja yhteisöllisen työskentelyn tarkoituksen kuvaaminen osallistujille
• Ideoiden, kysymysten, mielipiteiden jne. kerääminen sosiaalisen median suuntaviivoihin (keskustelut ja muistiinpanot ryhmissä)

2. seminaari: Työstäminen (23.2.2012, Jyväskylä)

• Uusien osallistujien ottaminen mukaan prosessiin ja kouluttaminen
• Suuntaviivojen jatkotyöstäminen ryhmissä teemoittain ensimmäisen seminaarin tuotosten pohjalta, oleellisen nostaminen esiin

3. seminaari: Tarkistaminen (24.4.2012, Helsinki)

• Uusien osallistujien ottaminen mukaan prosessiin ja kouluttaminen
• Suuntaviivojen tarkistaminen ja hiominen valmiiksi ryhmissä, mahdollisten puuttuvien osien täydentäminen

Lisäksi seminaarien välillä suunnitteluryhmä teki sihteerin/toimittajan työtä wikiin syntyvän tuotoksen jäsentämisessä. Pyrkimyksenä oli jatkaa aina seuraavassa seminaarissa siitä, mihin edellisessä jäätiin. Kunkin seminaarin ohjelma suunniteltiin tästä näkökulmasta. Oleellista oli tavoitteellisuus päästä yhdessä luotuun tuotokseen näiden kolmen seminaarin tuloksena.

 

Ajallisesti tarkasteltuna wikityöskentelyn aktiivisuus näytti tältä:

 

Kirkon sosiaalisen median suuntaviivat olivat käytännössä valmiita viimeisen seminaarin jälkeen. Työskentelyyn osallistui yhteensä n. 500 kirkon työntekijää verkossa ja seminaareissa. He tekivät siis itse itselleen periaatteet sosiaalisessa mediassa toimimiseen. Vasta valmiille tuotokselle haettiin hyväksyntä organisaation johdosta. Työskentely tapahtui siten organisaatiossa ”alhaalta ylöspäin”.

Viimeisen seminaarin jälkeen sisältöön tehtiin vain pieniä muutoksia ja muotokorjauksia. Kesän aikana kirkko tuotti lisäksi havainnollistavan animaation suuntaviivoista. Ensimmäisen version julkaisu tapahtui virallisesti 9.10.2012, kuten alussa kerroinkin. Lopputulos on yhä samalla wikialustalla kuin missä se tehtiin, joten jatkotyöstäminen on helppoa aina tarpeen mukaan. Myös kommentointi onnistuu, jopa anonyymisti.

 

Jälkipohdintaa 

Etukäteen ajateltuna tässä työskentelymallissa vaarana oli jauhaa samoja asioita uudestaan jokaisessa seminaarissa sen sijaan, että olisi aidosti päästy eteenpäin. Tältä kuitenkin vältyttiin, sillä wikityöskentely perustuu siihen, että samaa tuotosta parannetaan sykli sykliltä, eikä keksitä joka kerta ”pyörää uudestaan”. Toisaalta pidän tärkeänä, että toimintaa koordinoi alusta loppuun asti sama suunnitteluryhmä, joka huolehti siitä, että toiminta seminaareissa oli tarkoituksenmukaista ja tehokasta. Jokaisessa ryhmässä olikin aina mukana suunnitteluryhmän jäsen tai kaksi. Prosessia siis fasilitoitiin hyvinkin määrätietoisesti (lisää fasilitoinnista esim. Wikipediassa), ja voisi sitä kutsua myös yhteisöllisen toiminnan skriptaamiseksi.

Ongelmiltakaan ei vältytty. Osan ongelmista otan omaan piikkiini – etenkin Jyväskylän seminaarissa ilmenneet tekniset ongelmat wikialustassa. Ruoskin silloin itseäni niiden takia aika kovastikin, mutta samaan aikaan sain ihmetellä, miten sitoutuneita ja motivoituneita seminaarissa mukana olleet kirkon työntekijät olivat ongelmista huolimatta. Voi ajatella niinkin, että kohdatut haasteet olivat koetinkivi, joka sai mukana olleet antamaan itsestään vielä vähän enemmän ja ottamaan työn itselleen.

Kirkon sosiaalisen median suuntaviivat ovat nyt olleet reilun viikon julkistettuna (julkisena ne ovat olleet alusta lähtien). Wikiin tulleet kommentit ovat olleet voittopuolisesti positiivisia – joskin esiin on tuotu se, että hyvätkään ohjeet eivät takaa niiden mukaista toimintaa. Olen kuitenkin varma, että työntekijöiden itse itselleen tekemiin ohjeisiin ollaan valmiimpia sitoutumaan kuin jonkun muun tekemiin. Keskustelussa on myös nopeasti tullut esiin uusia näkökulmia, jotka some-ohjeissa olisi hyvä huomioida.

Tässä ote kommenteista (tuorein ylinnä):

Tältä pohjalta on hyvä jatkaa sosiaalisen median pelisääntöjen pohdintaa. Lähtökohta on saavutettu: keskustelu jatkuu!

Kelpaa malliksi muillekin organisaatioille: uskaltakaa ottaa organisaationne jäsenet laajasti mukaan miettimään yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Se kannattaa!

Paras saamani palaute tästä projektista oli kommentti, että tärkeämpää kuin sosiaalisen median suuntaviivojen tekeminen, on niiden aikaansaamiseksi käytetty yhteisöllinen työskentelytapa. Kyse ei ole vain yhdestä tuotoksesta vaan toimintakulttuurin muutoksesta ja siihen liittyvistä uusista työskentelytavoista, joita toivottavasti käytetään jatkossa yhä enemmän.