Kohdistuuko Twitterin #elpymispaketti-keskusteluun informaatiokampanja?

Moni poliitikko on väittänyt viimeisen viikon aikana, että EU:n elpymispakettiin liittyvässä keskustelussa olisi käynnissä informaatiovaikuttamisen kampanja.

Yhtenä ensimmäisistä asian otti esiin Sanni Grahn-Laasonen torstaina 29.4.:

”Toivottavasti joku taho tutkii perusteellisesti EU-paketin ympärillä olevaa informaatiovaikuttamista. En ole vastaavaa masinoitua vyörytystä todistanut aiemmin poliittisessa työssäni.”

Myöhemmin saman tyyppistä viestiä toistivat ainakin Otto Meri, Satu Hassi ja Juhana Vartiainen. Ainakin Meri ja Vartiainen epäilivät informaatiovaikuttamisen takana olevan myös Venäjän intressit kaataa EU:n elvytyspaketti.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että tuoreen selvityksen mukaan suomalaisiin poliitikkoihin ei kohdistunut Twitterissä ulkomailta tulevaa informaatiovaikuttamista.

Yksikään mainituista poliitikoista ei tuonut suoranaisia todisteita ja esimerkkejä esiin, millaisia viestejä he ovat saaneet. Kommenteissa viitattiin sekä sosiaaliseen mediaan että sähköposteihin.

Minua on pyydetty selvittämään, onko Twitterissä menossa jonkinlainen kampanja #elpymispaketti-keskusteluun liittyen. Kyse ei ole mistään yksittäisestä tahosta, mutta huomaan vastaavani ainakin Grahn-Laasosen twiittaamaan toiveeseen.

Tartuin projektiin tämän viikon alussa. Kehitin samalla Tweeps.net-analyysipalveluun uuden toiminnon, jolla voi tehdä bottianalyysin tiettyyn Twitter-käyttäjään viimeisen viikon aikana yhteydessä olleista tunnuksista. Käytin sitä tässä selvityksessä.

Aineisto ja menetelmä

Aineisto koostuu Twitterissä olleista julkisista tiedoista ja twiiteistä aikavälillä 29.4.-5.5.2021. Valitsin kohteeksi tietyt poliitikkojen ja puolueiden Twitter-tunnukset, joiden voisi ajatella olevan EU:n elvytyspakettiin liittyvän vaikuttamisen kohteena, tai jotka ovat itse tuoneet esiin epäiltyä informaatiovaikuttamista. Lisäksi tarkastellut tunnukset ovat muutenkin olleet aktiivisia Twitterissä ja olleet vähintään usean sadan kanssa vuorovaikutuksessa edellisen viikon aikana. Passiiviset tunnukset olisivat huonoja informaatiovaikuttamisen kohteita.

Lisäksi muodostin muista ajankohtaisista poliittisista toimijoista koostuvan verrokkiryhmän. Kyse ei ole satunnaisesta verrokkiryhmästä, vaan ryhmästä, jonka jäseniin ei analyysin perusteella kohdistunut informaatiokampanjaa samojen Twitter-tunnusten toimesta, minkä halusin tuoda verrokkiryhmän muodossa esiin. Esimerkiksi Demarit-tunnus oli ensin tarkasteltavien ryhmässä, mutta siirsin sen verrokkiryhmään.

Eli verrokkiryhmä on osaltaan analyysin tulos. Sen avulla tulee näkyväksi, että arvellun informaatiovaikuttamisen kohteeksi ei ole päätynyt kuka tahansa suomalaispoliitikko tai puolueen Twitter-tunnus, vaan se näyttäisi olevan jollain tapaa kohdennettua.

Varsinainen bottianalyysi kohdistui näiden kahden eri ryhmän jäseniin viimeisen viikon aikana vuorovaikutuksessa olleisiin Twitter-tunnuksiin.

Analyysi perustuu Tweepsin bottianalyysin tuloksiin ja niiden ristiintaulukointiin. Jälkimmäisen avulla tarkastelin, ovatko samat mahdolliset bottitunnukset olleet viimeisen viikon aikana yhteydessä useampiin tarkastelun kohteina olleisiin poliitikkoihin ja puolueiden Twitter-tunnuksiin.

  • Aineisto:
    • Tarkasteluun valitut Twitter-tunnukset (16): OttoMeri, kokoomus, elinavaltonen, KarnaMikko, PaiviRasanen, sannigrahn, satuhassi, filsdeproust, AnnikaSaarikko, TyttiTup, MariaOhisalo, anttihakkanen, MarinSanna, keskusta, KaiMykkanen, PetteriOrpo
    • Verrokkiryhmä (11): veronikahonka, Halla_aho, Vapaavuori, vihreat, vasemmisto, liandersson, kirsipiha, willerydman, Demarit, Haavisto, anttikaikkonen
    • Edellisten kanssa 29.4.-5.5. vuorovaikutuksessa olleet Twitter-tunnukset.
  • Menetelmä:
    • Tweepsin bottianalyysi kaikista vuorovaikutuksessa olleista tunnuksista (perustuu Twitterin rajapinnasta haettuihin twiitteihin). Vuorovaikutus tarkoittaa tässä esimerkiksi vastaamista tai mainintaa jompaan kumpaan suuntaan.
    • Bottianalyysin tulokset: tilastollisen analyysin tunnusluvut ja bottipisteitä saaneet tunnukset. Lisätietoa Tweepsin UKK-sivulta.
    • Bottianalyysiin perustuvat tulkinnat, onko bottipisteitä saaneet tunnukset botteja (+bottityypit), trolleja, spämmääjiä tai ns. epäselviä tapauksia. Tweeps-palvelu muodostaa nämä tulkinnat tilastollisen analyysin tuottamien bottipisteiden tyyppien perusteella.
    • Bottianalyysissä bottipisteitä saaneiden ristiintaulukointi, jonka tuloksena on lukemat, kuinka monen eri tarkastelun kohteen olevan Twitter-tunnuksen kanssa bottipisteitä saaneet tunnukset olivat ko. aikajaksolla olleet yhteydessä.
    • Mahdollisten bottien ja trollien twiittien manuaalinen läpikäynti (ei kaikkia).

Tulokset

Tarkastelen seuraavaksi tuloksia muutaman pääkysymyksen alla.

Oliko informaatiovaikuttamista havaittavissa?

Jos käynnissä on ollut informaatiovaikuttamisen kampanja, pitäisi tuloksista löytyä Twitter-tunnuksia, jotka ovat lähettäneet viestejä monille tarkastelun kohteina oleville poliittikoille ja puolueille. Se osoittaisi, että jokin taho tai jotkin tahot toimisivat tavalla tai toisella koordinoidusti. Niiden tavoitteesta tämä ei kuitenkaan vielä kertoisi.

Yhteensä 359 tunnusta sai vähintään yhden bottipisteen Tweepsin analyysissä. Yksi bottipiste ei vielä merkitse, että kyse olisi välttämättä botista tai trollista. Kyse on pikemminkin vasta jollain tapaa ”epäilyttävästä” tunnuksesta. Palataan tähän alempana.

Alla olevassa kuvassa jokainen bottipisteitä saanut tunnus on yksi pystypalkki. Palkin korkeus kertoo, kuinka monen tarkasteltavan poliitikon tai puolueen Twitter-tunnuksen kanssa ne olivat olleet vuorovaikutuksessa (vähintään kerran).

Tarkasteltuihin tunnuksiin vuorovaikutuksessa olleet bottipisteitä saaneet Twitter-tunnukset.

Huomaa, että kuvassa ei ole kaikkia poliitikkoihin yhteydessä olleita (joita olisi huomattavasti suurempi määrä), vaan ainoastaan bottipisteitä saaneet tunnukset.

Kuten kuvasta näkyy, puolet (50 %) bottipisteitä saaneista oli ollut vuorovaikutuksessa vain yhteen tarkasteltuun poliitikkoon tai puolueeseen. Kaksi kolmasosaa (67 %) oli ollut yhteydessä korkeintaan kahteen. Näiden osalta ei voida epäillä minkäänlaista koordinoitua informaatiokampanjaa.

Mutta joukossa oli myös pieni ryhmä, joka erottuu kuvaajan vasemmassa reunassa:

  • Vähintään viiteen tarkasteltuun poliitikkoon tai puolueeseen oli ollut vuorovaikutuksessa 55 (15 %) Twitter-tunnusta.
  • Vähintään kahdeksaan (eli puoleen 16:sta) oli ollut yhteydessä 22 (6 %) tunnusta.
  • Kärkenä erottuu viisi tunnusta, jotka olivat olleet yhteydessä vähintään 11:een (eli kahteen kolmasosaan 16:sta) tarkasteltuun poliitikkoon tai puolueeseen. Näistä kahdella lukema oli 13.

Ei ole sattumaa, että samat bottipisteitä saaneet Twitter-tunnukset ovat olleet näin moniin suomalaispoliitikkoihin ja puolueisiin yhteydessä tarkasteltuna jaksona. Tämän perusteella on selvää, että jonkinlaista informaatiovaikuttamista on kohdistunut tarkasteltuihin poliitikkoihin ja puolueisiin Twitterissä edellisen 7 päivän aikana.

Onko 55:n tai 22:n Twitter-tunnuksen joukko sitten iso vai pieni? Määränä se on ehdottomasti pieni. Kuitenkin kyse on enemmästä kuin yksittäistapauksista, joten poliitikkojen väitteet informaatiovaikuttamisesta eivät tämän selvityksen perusteella ole vailla katetta.

Mitä informaatiovaikuttaminen sisälsi ja mikä sen kohde oli?

En tehnyt tässä suhteellisen suppeassa selvityksessä bottipisteitä saaneiden tunnusten twiiteistä systemaattista sisällönanalyysiä.

Manuaalinen läpikäynti teki selväksi, että tarkasteltuihin poliitikkoihin ja puolueisiin useimmin vuorovaikutuksessa olleissa bottipisteitä saaneissa Twitter-tunnuksissa (edellä mainitut 22 tunnusta) oli usein sisältönä EU-kriittistä kommentointia ja varsinkin poliittiseen oikeistoon kuuluvien poliitikkojen ja Twitter-aktiivien viestien retweettejä.

Sisällöt liittyivät siis selvityksen kohteena olevaan aiheeseen: EU:n elpymispakettiin. Ilman tarkempaa sisällönanalyysiä ei kuitenkaan voi sanoa, missä määrin aiheen kommentointi oli kritisoivaa ja missä määrin elpymispakettia tukevaa. Otin tämän kuitenkin manuaalisen tarkastelun perusteella huomioon valitessani tarkastelun kohteina olevia poliitikkoja: tässä tapauksessa valitsin niitä, joille näytti kohdistuvan elvytyspaketin kritisointia.

Informaatiovaikuttamisen kohteena näyttää olleen varsinkin Kokoomus, mutta myös laajemmin keskusta-oikeisto. Samaan aikaan kohteena oli vähemmässä määrin muidenkin puolueiden edustajia.

Keihin mahdollinen informaatiovaikuttaminen kohdistui?

Seuraavassa on analyysin tunnusluvut tarkastelluista poliitikoista ja puolueista. Järjestys määräytyy sen mukaan, kuinka monen tunnuksen kanssa kukin oli ollut Twitterissä vuorovaikutuksessa edellisen viikon aikana.

TunnusVuorovaik. 7 pvBottipisteitä saaneet%-osuusMahd. botteja
@OttoMeri1215978 %3
@kokoomus100610510 %4
@elinavaltonen964869 %3
@KarnaMikko818557 %1
@PaiviRasanen777739 %5
@sannigrahn7557910 %3
@satuhassi6427111 %3
@filsdeproust603468 %3
@AnnikaSaarikko495439 %3
@TyttiTup4106215 %1
@MariaOhisalo394349 %2
@anttihakkanen314268 %3
@MarinSanna3074013 %2
@keskusta3063311 %1
@KaiMykkanen2993712 %4
@PetteriOrpo263239 %2

Taulukon mukaan eniten bottipisteitä saaneita eli ”epäilyttäviä” vuorovaikutuksessa olleita tunnuksia oli edellisen viikon aikana seuraavilla: @kokoomus (105), @OttoMeri (97), @elinavaltonen (86), @sannigrahn (79), @satuhassi (71), @PaiviRasanen (73), @TyttiTup (62).

Ei selvästikään ole sattumaa, että moni näistä poliitikoista on jo aiemmin tuonut esiin mahdollisen informaatiovaikuttamisen.

Mielestäni on yllättävää, että @MarinSanna- ja @PetteriOrpo-tunnukset sijoittuivat tässä vertailussa häntäpäähän. Kuitenkin myös niihin kohdistui vuorovaikutusta samojen bottipisteitä saaneiden tunnusten toimesta kuin muihinkin listalla oleviin. Toisaalta hieman kriteerejä muuttamalla olisin voinut ”pudottaa” @PetteriOrpo:n verrokkiryhmään, koska bottipisteitä saaneita vuorovaikutuksessa olleita tunnuksia oli sillä vain 23.

On hyvä huomata, että viikon aikana Twitterissä on ollut useita muitakin keskusteluaiheita kuin EU:n elpymispaketti. Siten kaikki ”epäilyttävien” tunnusten vuorovaikutus ei ole liittynyt pelkästään siihen. Esimerkiksi @PaiviRasanen on keskustellut runsaasti häneen kohdistuneesta rikostutkinnasta. @KarnaMikko puolestaan on hyvin aktiivinen useissa aiheissa. Informaatiovaikuttamisen näkökulmasta ”tehokkaita” kohteita ovat juuri aktiiviset Twitter-käyttäjät, joiden kautta keskustelut leviävät.

Suhteellisesti tarkasteltuna järjestys muuttuisi, mutta tässä tapauksessa se olisi huono mittari. Näin siksi, koska suhteelliseen osuuteen vaikuttaa mm. se, kuinka paljon kyseiset poliitikot saavat muuten viestejä muilta Twitterin käyttäjiltä. Palaan tähän jäljemmässä.

Tarkastelluille poliitikoille ja puolueille oli yhteistä, että ne 1) olivat olleet viimeisen viikon aikana yhteydessä vähintään satojen tunnusten kanssa, 2) joista vähintään 7 % sai analyysissä bottipisteitä. Tärkein ydistävä tekijä tarkastelluille kuitenkin oli nimenomaan samat bottipisteitä saaneet Twitter-tunnukset – erityisesti ne edellä mainitut 22 tunnusta, jotka olivat yhteydessä vähintään puoleen tarkastelluista.

Katsotaan seuraavaksi verrokkiryhmän tuloksia:

TunnusVuorovaik. 7 pvBottipisteitä saaneet%-osuusMahd. botteja
@veronikahonka360175 %2
@Halla_aho2292410 %0
@Vapaavuori218199 %2
@vihreat1571912 %2
@vasemmisto157117 %0
@liandersson155106 %2
@kirsipiha11843 %0
@willerydman1001010 %1
@Demarit971313 %0
@Haavisto813948 %7
@anttikaikkonen80810 %0

Koostin verrokkiryhmän valitsemalla siihen Twitter-tunnuksia, joiden tulosten vertaaminen on kiinnostavaa juuri tässä tapauksessa edellä olevaan ryhmään. EU:n elpymispakettiin liittyen olisi voinut ajatella, että esimerkiksi @demarit-tunnus olisi ollut yhtälailla vaikuttamisen kohteena. Näin ei näytä olleen, sillä siihen vuorovaikutuksissa olleita tunnuksia edellisen 7 päivän aikana oli vain vähän.

Miten nämä eroavat ensimmäisestä tarkasteltavien ryhmästä? 1) Verrokkiryhmään vuorovaikutuksessa olleita Twitter-tunnuksia on vähemmän, 2) bottipisteitä saaneiden määrät ovat pienempiä ja 3) bottipisteitä saaneissa ei ollut merkittävästi samoja tunnuksia kuin ensimmäisessä ryhmässä.

@Haavisto erottuu verrokkiryhmässä mielenkiintoisena erillistapauksena: jopa lähes puolet siihen edellisen 7 päivän aikana yhteydessä olleista tunnuksista sai analyysissä bottipisteitä, mikä on suhteellisesti ottaen merkittävä tulos. Mahdollisia bottitunnuksia niistä oli kuitenkin vain 7. Suurin osa sen bottipisteitä saaneista oli tavallisia spämmikäyttäjiä, ei botteja. Joka tapauksessa mahdollisia botteja oli @Haavistolla enemmän kuin muilla.

Oliko kyse boteista?

Yllä oleviin taulukoihin on merkitty ”Mahd. botteja” -sarakkeeseen, niiden bottipisteitä saaneiden Twitter-tunnusten määrät, jotka olivat Tweeps-palvelun tulkinnan perusteella mahdollisia botteja. Vain aniharva bottipisteitä saaneista oli mahdollisesti varsinaisia botteja.

Koko joukosta 359 bottipisteitä saaneista vain 8 tunnusta luokiteltiin Tweepsin tulkinnoissa mahdollisiksi boteiksi. Toisin sanoen ”epäilyttävistä” tunnuksista vain n. 2 % oli mahdollisia botteja. Tweepsin antamat bottipisteet olivat kaikissa tunnuksissa alle 6, mikä on suhteellisen vähän. Epäilyttävistä tunnuksista voidaan suurin osa manuaalisen tarkastelun perusteella todeta pikemminkin trollaaviksi ihmisiksi kuin ohjelmallisesti toimiviksi boteiksi.

Suurimmassa osassa Tweepsin antamista bottipisteiden tulkinnoista oli kyse spämmääjistä. Tavallisimmin spämmääjä-tulkintaan johtaa epätavallisen suuri retweettien osuus kaikista twiiteistä – kuitenkin niin, että samaan aikaan ei ole merkkejä ohjelmallisesta toiminnasta, joka johtaisi botti-tulkintaan. Lisätietoa löytyy täältä.

Tulosta voi verrata siihen, että jos Tweeps-palvelun bottianalyysi tehdään minkä tahansa nyt tarkastellun poliitikon Twitter-tunnuksen seuraajista, löydetään paljon enemmän mahdollisia botteja kuin mitä tässä vuorovaikutuksessa olleiden tunnusten analyysissä löydettiin. Tarkastelluilla tunnuksilla on siis kyllä botteja seuraajissaan, mutta ne eivät ole aktivoituneet viestimään edellisen viikon aikana.

Tulos on selkeä: ei havaintoa bottiarmeijasta edellisen 7 päivän vuorovaikutuksessa. Kyse oli ihmisten ohjaamista Twitter-tunnuksista.

Tapahtuiko muiden kuin bottien tekemää informaatiovaikuttamista?

Kuten edellä toin esiin, ovat bottipisteitä saaneet Twitter-tunnukset vain pieni osa kaikista, jotka ovat edellisen viikon aikana viestineet tarkastelluille poliitikoille ja puolueille. Tämä tulee esiin yllä olevien taulukoiden ”Vuorovaik. 7 pv” -sarakkeista.

Varsinkin @OttoMeri, @kokoomus ja @elinavaltonen olivat olleet huomattavan suuren joukon kanssa vuorovaikutuksessa Twitterissä edellisen viikon aikana. Sama pätee @KarnaMikko:n tunnukseen, mutta hänelle lukumäärässä ei ole mitään kovin tavallisesta poikkeavaa (minkä tarkastelu vaatisi kuitenkin useamman vertailujakson).

Tweepsin tuloksissa näkyy myös se, kuinka monia viestejä kukin tarkasteltuihin poliitikkoihin ja puolueisiin vuorovaikutuksessa ollut tunnus on näille lähettänyt. Luonnollisesti suurin osa tunnuksista oli ollut vuorovaikutuksessa vain kerran.

Kuitenkin esimerkiksi @kokoomus, @OttoMeri ja @elinavaltonen (ex-Lepomäki) -tunnuksille olivat muutamat tunnukset lähettäneet viikon aikana 20-40 twiittiä. Aktiivisimmat viestijät olivat monessa tapauksessa samoja eri poliitikoilla, ja kuuluivat niihin 22 tunnukseen, jotka olivat olleet vuorovaikutuksessa vähintään puoleen tarkasteltuihin poliitikkoihin ja puolueisiin.

Mutta joukossa oli paljon myös sellaisia Twitter-tunnuksia, jotka eivät saaneet bottianalyysissä pisteitä. Tällaisilla tunnuksilla ei ole tilastollisen analyysin perusteella mitään ns. epäilyttäviä piirteitä kuten viestien lähetyksen säännönmukaisuutta, toistuvaa sisältöä tai tietyn tyyppisten viestien (kuten retweet tai lainaus) ylisuurta osuutta.

Kokonaisuutena keskimäärin vain 10 % kaikista tarkasteltuihin poliitikkoihin ja puolueisiin yhteydessä olleista Twitter-tunnuksista sai Tweeps-palvelun analyysissä bottipisteitä. Suurin osa analysoiduista tunnuksista ei siten ollut millään tavalla epäilyttäviä. 90 % analysoiduista tunnuksista ei joko saanut bottipisteitä tai niillä oli liian vähän julkaistuja twiittejä (vähintään 200 julkista) analyysin tekoon.

Keitä informaatiovaikuttamisen takana oli?

Niin, informaatiovaikuttamista se on pienikin informaatiovaikuttaminen, vaikka sen takana olisi vain kotoperäisiä toimijoita ja poliittisesti aktiivisia kansalaisia. Venäjä-yhteyksiä ei tässä selvityksessä tullut esiin.

Twiittien sisältöjen perusteella taustalla oli poliittista oikeistoa ja sitä tukevia tahoja, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätökseen EU:n elvytyspaketista.

Luonnollisesti voisin julkaista TOP-listan niistä tunnuksista, jotka olivat useimmin yhteydessä poliitikkojen ja puolueiden Twitter-tunnuksiin edellisen viikon aikana. Kyse on Twitterissä olevista täysin julkisista tiedoista. Tekisinkin niin, mikäli selvityksessä olisi tullut vastaan selviä tai hyvin todennäköisiä bottitunnuksia.

Tuloksena oli kuitenkin vain kahdeksan ”mahdollista bottia”, joista suurin osa paljastui manuaalisessa tarkastelussa pikemmin ihmisiksi kuin boteiksi. Bottien tutkijan näkökulmasta se oli laiha saalis. Mutta tulos tämäkin.

Jätän siis listan tunnuksista julkaisematta. Jokainen halukas voi bongata kyseisiä tunnuksia Tweeps-palvelun avulla milloin tahansa ja halutessaan torjua heidät sitten Twitterissä, jos niiden tekemä viestintä tuntuu häiritsevältä. Itse en blokannut ketään tämän selvityksen tulosten perusteella.

Yksi vastaus artikkeliiin “Kohdistuuko Twitterin #elpymispaketti-keskusteluun informaatiokampanja?

Jätä kommentti