Sosiaalisen median katsaus 12/2017

Uusin some-tilastokatsaus valmistui eilen, olkaa hyvät:

Avaa esitys SlideSharessa

Katsauksen osiot / sisällysluettelo:

• Suomalaiset somessa vuonna 2017, s. 2
• Sosiaalisen median käytön kehitys, s. 14
• Nuorten somen käyttö, s. 21
• Senioreiden somen käyttö, s. 29
• Eri somepalveluista tarkemmin, s. 34
• Some uutisten ja valeuutisten kanavana, s. 41
• Some kansalaisten osallistumisympäristönä, s. 50
• Some ja yritykset, s. 56
• …ja vielä!, s. 66

 

Esityksen sekä tässä postauksessa olevien kuvien jakaminen, näyttäminen ja käyttäminen kaikin tavoin on paitsi sallittua, myös toivottua. Jotta tekijänoikeudet eivät olisi esteenä esim. julkiselle esittämiselle, on esitys jaettu Creative Commons Nimeä -lisenssillä.

Koko katsaushan perustuu tiedon jakamiseen: siihen, että eri tahot ovat tutkineet ja selvittäneet somen käyttöä Suomessa ja muualla. Allekirjoittaneelle on jäänyt vain katsauksen koostaminen. Se oli tällä kertaa huomattavan helppoa verrattuna some-katsausten ensimmäisiin versioihin vuosina 2009-2010, jolloin some-kyselyitä Suomesta sai kaivaa kissojen ja koirien kanssa.

Uudet YouGovin tilastot suomalaisten somen käytöstä

Sain syksyllä Teostolta käyttööni aiemmin julkaisemattomia tuloksia YouGovin keväällä tekemästä kyselystä. Sen pohjalta tein katsaukseen slidet nro 3-7, 23 ja 32, jotka löytyvät myös alta kuvina. Kyseessä on jatkoa vuoden 2015 kyselylle, johon tämän kertaisia tuloksia voikin verrata. Vertailu löytyy toki myös esityksestä slidestä nro 17.

Kun puhutaan somepalvelujen käytöstä, törmätään aina kysymykseen, mitä vastaajilta on itse asiassa kysytty. Tässä tapauksessa kysymyksen asettelu oli: ”käytätkö tällä hetkellä yhtä tai useita seuraavista palveluista?” Valitettavasti YouTubea ei ollut mukana samassa kysymyksessä, vaan sitä kysyttiin erikseen. Olen yhdistänyt kuvaajiin YouTubea koskevat tulokset, joissa vastaajat ovat kertoneet käyttäneensä YouTubea vähintään edellisen vuoden aikana. YouTuben %-luvut eivät siis ole aivan yhteismitallisia muiden tulosten kanssa.

Huom. tässä kyseessä on kotitalouden tulot per vuosi.

Tilastokeskukselta pitkät kehityslinjat

Tilastokeskus julkaisi 22.11.2017 tuoreimmat viralliset tilastot suomalaisten tieto- ja viestintätekniikan käytöstä. Kyseessä on ainoa virallisen tahon tekemä vuosittainen kansallisesti edustava kysely, jossa myös sosiaalinen media on huomioitu. Tilastokeskus ei mene kysymyksissä juurikaan yksittäisten somepalvelujen tasolle, mutta vuosittaisia tuloksia yhdistämällä saadaan esille pitkän ajan trendit. Seuraavat kuvaajat tein tähän katsaukseen:

Tärkeimpiä tuloksia

Katsotaanpa tuloksia sitten tarkemmin. Koko 73:n dian katsausta en kuitenkaan ala tässä perkaamaan. Kannattaa katsoa esitys yltä ja pysähtyä jokaisen sliden kohdalle miettimään, mitä ne kertovat erikseen ja yhdessä.

En juurikaan nosta tuloksista tällä kertaa esiin yksittäisten somepalvelujen käyttäjämääriä tai %-lukemia. Niissä kun on kohtalaista heittoa riippuen siitä, mitä kyselyä käyttää lukujen lähteenä. Sen sijaan pyrin nostamaan esiin kehityssuuntia ja kiinnostavia yksityiskohtia.

• Facebook kasvaa yhä ollen suomalaisten eniten ja useimmin käyttämä somepalvelu.
• Kakkossijasta kilpailee YouTube ja WhatsApp. Jos katsotaan päivittäistä käyttöä, WhatsApp pesee YouTuben kirkkaasti.
• YouTube on tärkein viihdepalvelu ja vain aniharva tubettaa itse, jonka vuoksi voidaan kyseenalaistaa, pitäisikö sitä edes käsitellä somepalveluna. Toisaalta jokaisella somepalvelulla on leimalliset käyttötarkoituksensa: Facebook on yleissome, jossa tärkeintä on yhä yhteydenpito tuttaviin, WhatsApp keskittyy lähipiirin yhteydenpitoon, Twitter mm. verkostoitumiseen, uutisiin ja brändien seurantaan, LinkedIn työelämään jne.
• Instagram on kivunnut muutamassa vuodessa neljänneksi yli miljoona suomalaista tavoittavaksi somepalveluksi. Nuorilla se on kolmanneksi suosituin heti WhatsAppin ja YouTuben jälkeen. Instagramia käyttää kuitenkin jo kaiken ikäiset – myös yli 50-vuotiaat.
• Kyselyjen mukaan Google+ on suomalaisten viidenneksi suosituin somepalvelu. Suurinta sen käyttö on kyselyissä 50-65-vuotiailla. Suhtaudun tähän tulokseen skeptisesti ja epäilen osan vastaajista sekoittaneen plussan muihin Googlen palveluihin, sillä Google+ ei omiin silmiini näytä suomalaisten käyttäjien osalta kovinkaan aktiiviselta. Esimerkiksi 60-90-vuotiaiden somen käyttöä selvittäneessä kyselyssä Google+:aa ei nähty tarpeelliselta edes ottaa mukaan.
• Twitterin tulokset vuonna 2017 tehdyissä kyselyissä yllättivät positiivisesti. Näyttää siltä, että Twitter on erityisesti 12-17 ja 30-39-vuotiaiden suosiossa. Twitter näyttää siis tekevän uutta tulemista teinien voimin.
• Snapchatin osalta kaikki ovat varmasti jo kuulleet sen nopeasta yleistymisestä erityisesti alle 18-vuotiailla ja parikymppisillä. Snapchatin kasvu näyttää hidastuneen tänä vuonna. Vieläkään se ei ole kuin harvojen yli 30-vuotiaiden käytössä.
• LinkedIn on pystynyt hieman kasvattamaan käyttäjämääriään viime vuosina. Se on varsinkin toimihenkilöiden ja 40-50-vuotiaiden suosiossa.
• Twitteriä on tituleerattu eliitin somepalveluksi. Tätä ajatusta vahvistaa se, että Twitteriä suosivat varsinkin käyttäjät, joiden kotitalouksilla menee taloudellisesti hyvin. Jos isoja tuloja pidetään merkkinä elitismistä, niin Twitteriä elitistisempi on vain LinkedIn.
• Facebook ja YouTube ovat koko kansan somepalveluita tuloluokkaan katsomatta.
• Miehet ja naiset käyttävät somea yleisesti ottaen hyvin samalla tavalla siltä osin, mitkä somepalvelut ovat suosituimpia. Miehet ovat kuitenkin hivenen aktiivisempia Twitterissä ja LinkedInissä. Muissa naiset vievät voiton.
• Yrittäjien luulisi olevan sosiaalisesta mediasta hyvin perillä, ja kasvuun pyrkivät yritykset ovatkin panostaneet näkyvyyteensä somessa. Kuitenkin yrittäjät erottuvat tilastoissa sillä, että he itse käyttävät sosiaalista mediaa muita ihmisryhmiä vähemmän. Kun somea ei itse käytetä, niin ei ole ihme, jos sitä tunnetaan huonosti ja esimerkiksi omien kohderyhmien tavoittaminen somessa nähdään isoimpana haasteena yritysten somen käytölle.
• Opiskelijat ovat aktiivisimpia ja monipuolisimpia sosiaalisen median käyttäjiä. Tässäpä vinkki varsinkin pk-yrityksille, jotka ovat isoja yrityksiä jäljessä somen hyödyntämisessä.
• Suurin kehitys viime vuosina on tapahtunut yli 50-vuotiaiden somen käytössä. Se on sekä kasvanut että monipuolistunut merkittävästi. 50-65-vuotiaiden suosituimmat somepalvelut ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp.
• Blogien lukeminen pitää edelleen pintansa kaikissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaat ovat löytäneet blogit aiempaa laajemmin.
• Eri lähteisiin perustuvan arvioni mukaan Twitterissä on Suomessa kuukausittain n. 140 000 twiittaajaa ja kaikkiaan noin 224 000 twiittaajaa ja lukijaa yhteensä. Vuositasolla vähintään satunnaisia Twitterin käyttäjiä on noin 400 000. Lisäksi twiittejä lainataan moniin verkkolehtiin, mikä selittänee kyselyissä saadut huomattavasti suuremmat käyttäjämäärät.
• Some on monelle tärkeä uutislähde ja valtaosa törmää uutisiin somessa myös ilman tarkoitusta. Uutisten kannalta tärkein somepalvelu on Facebook.
• Verkkopalvelut ja sosiaalinen median ovat yhdessä kaikkein tärkein uutiskanava 18-24-vuotiaille – siis tärkeämpiä kuin tv, radio ja lehdet.
• Eniten valeuutisia ovat huomanneet jakaneensa vahingossa 25-34-vuotiaat. Kotimainen mediakin saa pyyhkeitä uutisoinnistaan. 60 % suomalaisista pitää todennäköisenä, että presidentinvaaleihin pyritään vaikuttamaan levittämällä valeuutisia verkossa.
• Kuntien somen käyttö on vielä pääosin yksittäisten aktiivisten ihmisten varassa. Kuntalaiset seuraavat kuntansa toimintaa ja päätöksentekoa somessa vasta vähän.
• Noin 40 % suomalaisista on nähnyt somessa vihapuhetta joitakin ihmisryhmiä tai henkilöitä vastaan. Itse nettihäiriköinnin kohteeksi on joutunut erityisesti 16-35-vuotiaat – 4 % kaikista suomalaisista. Sukupuolten välillä nettihäiriköinnin kohteeksi joutumisessa ei Tilastokeskuksen mukaan ole luvuissa juuri eroa.

Jos jokin tärkeä pointti mielestäsi puuttuu tai haluat kysyä jostakin kohdasta lisää, niin laitathan kommenttia. Tai jos jokin oleellinen lähde on jäänyt puuttumaan katsauksesta, niin otan ilomielin vinkkejä vastaan.

Miltä somen tulevaisuuden kehitys näyttää, siihenkin tämä katsaus antaa mielenkiintoisia näkökulmia. Palaan ensi vuoden ennakointiin tarkemmin myöhemmin.

Lopuksi toivotan hyvää Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivää kaikille.