Sosiaalista mediaa voi käyttää hyvään (mielipidekirjoitus Kalevassa)

25Elo11

Kalevan Lukijalta-palsta 25.8.2011 (kuva Mikko Manninen)

Sanomalehti Kaleva julkaisi tänään allekirjoittaneen ja Mikko Mannisen vastineen taannoiseen pääkirjoitukseensa Lukijalta-palstalla. Kiitokset siitä! 🙂

Meidän piti lyhentää kirjoitusta ennen Kalevalle lähettämistä, sillä alkuperäinen teksti oli liian pitkä (rajana 3000 merkkiä). Alla on lyhentämätön versio ja Kalevassa julkaistu versio löytyy Mikon blogista.

Kalevan pääkirjoituksessa 22.8.2011 todettiin: ”Netti on tullut jäädäkseen ja sen kanssa on elettävä. Ilmeistä on, että kansalaiset tarvitsevat yhä lisää valistusta sosiaalisen median varjopuolista.” Olemme samaa mieltä: netti on tullut jäädäkseen, ja kehitys jatkuu yhä vuorovaikutteisempaan suuntaan, josta nykyinen sosiaalinen media on vasta esiaste. Koulutusta ja opastusta tarvitaan, mutta näkökulman soisi olevan myönteisessä ja hyödyllisessä käytössä. Pelkästään Facebookissa on varovaisenkin arvion mukaan Suomessa yli 1,7 miljoonaa käyttäjää (Facebookin itsensä mukaan yli 2 miljoonaa). Tällaiseen joukkoon mahtuvat kaikenlaiset ihmiset ja arvot.

Ihmiset rakentavat Internetin sisällön. Tämä on hyvä muistaa, kun nettiä esitetään erilaisten ongelmien syyksi. Internetin sisältö ei muutu paremmaksi, jos ns. ”hyvät tyypit” pysyvät poissa, eivätkä ota välinettä haltuun. Esimerkiksi vanhemmat tai opettajat eivät voi auttaa nettikiusaamistapauksissa tai ohjata nuoria netin hyödylliseen käyttöön, jos heillä ei ole tarvittavaa tietoa nykyaikaisesta Internetistä ja taitoa sen käyttöön. Sama pätee yritysten ja julkisten palvelujen asiakaspalveluun, viestintään ja yritysyhteistyöhön: tarvitaan faktaperustaista tietoa sekä osaamista.

Suomessa muistetaan liian harvoin, että sosiaalinen media on itse asiassa osa tietoyhteiskuntakehityksen nykyistä vaihetta. Esimerkiksi YK:n selvityksen (E-participation index 2010) mukaan Suomi on jäänyt kansalaisten sähköisissä osallistumismahdollisuuksissa muita kehittyneitä maita jälkeen, ollen heti Kirgisian perässä ja vain täpärästi Kiinaa ja Kolumbiaa edellä. Sähköisten palvelujen kehittämisen rinnalla vähintään yhtä tärkeää on niihin liittyvien taitojen oppiminen. Teknologian käyttöönoton lisäksi tarvitaan vuorovaikutukseen kannustavaa asennetta. Sosiaalista mediaa voi käyttää esimerkiksi viestinnän, oppimisen, markkinoinnin, yhteistyön ja tuotekehityksen parantamiseen. Siitä voi olla iloa ja viihdettä myös vapaa-aikana ja yhteydenpidossa ystävien kanssa.

Viime viikolla uutisoitiin näkyvästi, että osa sosiaalisen median käyttäjistä on kyllästymässä siihen. Medialukutaito ja lähdekriittisyys ovat eräitä sosiaalisessa mediassa tärkeitä taitoja, mutta kaikki suomalaismediat eivät muistaneet niitä uutisoidessaan konsulttiyhtiö Gartnerin tekemästä tutkimuksesta. Kyselyn otos oli suppea ja tulokset oli muodostettu niin epämääräisellä tavalla, ettei niitä voida yleistää. Lisäksi suurin osa ilmoitti lisänneensä sosiaalisen median käyttöä, eikä vähentäneensä sitä. Vakavasti otettavia tutkimuksia sosiaalisen median suosion taantumisesta ei ole ollut.

Facebook toi sosiaalisessa mediassa verkostoitumisen suuren yleisön piiriin myös Suomessa nelisen vuotta sitten. Pieniä notkahduksia lukuunottamatta Facebookin käyttäjämäärä on jatkunut voimakkaana, ja elokuussa raportoitiin uusin käyttäjämääräennätys. Nykyisellä kasvuvauhdilla Facebook ylittää miljardin käyttäjätunnuksen rajapyykin ensi vuonna. Google on tuonut markkinoille oman kilpailijansa Google+ palvelun, joka mahdollistaa esimerkiksi viestien jakamisen valikoiduille ryhmille ja Facebookia laadukkaammat kuvagalleriat. Google+-palvelua on pidetty asiantuntijakommenteissa Facebookia parempana myös työkäyttöön.

Sosiaalinen media ei ole kuitenkaan vain Facebook tai Google+, vaan esimerkiksi uutisten kommentointia ja jakamista, käyttäjien luomaa audiovisuaalista sisältöä sekä wikien, blogien ja monien muiden työskentelyä tukevien palvelujen hyödyntämistä. Se kytkee eri verkkosisällöt toisiinsa, välittää uutisia ympäri maailmaa sosiaalisten verkostojen kautta ja sillä on roolinsa niin koululaisen elämässä kuin maailman suurten uutistapahtumienkin kulussa. Tämä kirjoitus tehtiin vuorovaikutteisesti Google Docs -palvelun ja Twitterin avulla.

Sosiaalisen median ammattimainen, harkitseva ja osaava käyttö tuo tehokkuutta työelämään ja iloa arkeen ja vapaa-aikaan. “Tavallinen elämä” ja sosiaalinen media eivät ole kaksi eri todellisuutta, vaan kuuluvat samaan elämänpiiriin. On luonnollista, että myös ihmisten pahoinvointi näkyy netissä. Nettiä käytetäänkin yhä enemmän sosiaalityössä, syrjäytymisen estämiseen, ja moni saa helpotusta elämänsä kiputilanteissa erilaisista käyttäjien itsensä luomista vertaistukiryhmistä. Tätä puolta toivoisimme tuotavan nykyistä useammin esiin.

Netin käytössä jokaisen on tunnettava oma vastuunsa, mutta varjopuolien korostaminen tuskin on hedelmällinen tie. Internet on yksinkertaisesti liian tärkeä osa nykyistä maailmaamme ja sillä on liian paljon tarjottavanaan, jotta se voitasiin jättää vain vihakirjoittelun ja viihdekäytön areenaksi. Jokainen meistä vaikuttaa toiminnallaan siihen, mihin suuntaan Internet ja siihen liittyvät asenteet kehittyvät.

Harto Pönkä, yrittäjä, Innowise, Haukipudas
Mikko Manninen, yrittäjä, Koivu Interactive, Tornio

Mainokset


One Response to “Sosiaalista mediaa voi käyttää hyvään (mielipidekirjoitus Kalevassa)”


  1. 1 Sosiaalista mediaa voi käyttää hyvään | Koivu Interactive

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: