Twiittaako Alexander Stubb kuten opettaa?

Alexander Stubbin twiitit ovat saaneet osakseen kritiikkiä. On kysytty, keskittyykö pääministeri liikaa urheiluharrastuksistaan ja vapaa-ajastaan kertomiseen, kun Ukrainassa ammutaan alas matkustajalentokone ja Euroopan poliittinen tilanne kiristyy. Onpa sitä käytetty keppihevosena jo kotimaankin politiikassa.

Alkujaan puolustin Stubbin twiittailua, koska tokihan poliitikko ja jopa pääministeri saa vapaa-ajastaan kertoa – varsinkin viikonloppuisin ja iltaisin. Voisi myös kysyä, miksi huolestua triathlon-kisaan osallistumisesta? Tai että pienet on maassa murheet, kun pitää Twitter-viesteihin tarttua.

Osittain kyse on siitäkin, että osalle ihmisistä Twitter-viestittely on vielä uusi asia, minkä takia Twitter-ympäristössä tavalliset viestit voivat näyttää sen ulkopuolella erikoisilta, mutta myös moni Twitterin aktiivikäyttäjä on nähnyt Stubbin twiittailussa parantamisen varaa.

Kyse ei loppujen lopuksi ole siitä, mistä Stubb saa tai ei saa twiitata (hänhän päättää siitä itse!), vaan siitä, millaisia odotuksia pääministerin tehtävään liittyy. On selvää, että Stubbin Twitter-viestinnän – tai jopa -identiteetin – ja pääministeriyteen liittyvien yleisten odotusten välillä on ristiriita.

Jomman kumman on jatkossa muututtava. Stubb on jo vastannut, että ”Ei muuteta mitään”. Toistaiseksi hän määrittelee, mikä kuuluu pääministerin toimintaan ja mikä ei. Nähtäväksi jää, joutuuko hän muuttamaan linjaansa myöhemmin.

Toiseksi kyse on siitä, vastaako Stubbin toiminta Twitterissä niitä ohjeita, joita hän muille antaa tuoreessa #Twitterkirjassaan – eli twiittaako hän kuten itse opettaa? Vastuullisessa asemassa olevan henkilön odottaisi totta kai toimivan siten kuin on sanonut toimivansa.

Käyn alla läpi Stubbin kirjoittamat ”poliitikon 10 Twittersääntöä” ja arvioin, miten hän on näitä viime aikoina noudattanut. Kirjan tekijänoikeuksia kunnioittaakseni lainaan säännöistä vain olennaisimmat osat. (Sääntöjen lihavoinnit ovat minun tekemiäni.)

 

1. Ole oma itsesi. Politiikassa on liikaa paskantärkeitä ihmisiä, jotka yrittävät olla muuta kuin ovat. Se näkyy usein heti, varsinkin Twitterissä. Esimerkiksi minä olen urheiluhullu ja annan sen myös näkyä. Jos se ei näkyisi, en olisi oma itseni.

Tätä sääntöä Stubb on noudattanut kirjaimellisesti. Hän on epäilemättä ollut Twitterissä oma itsensä – ja siten hän on ”ansainnut” 125 000 seuraajaansa. Ja lisää vain tulee. Olemalla oma itsensä hän on myös noussut nykyiseen asemaansa. Häntä voi hyvällä syyllä sanoa Suomen ensimmäiseksi todelliseksi Twitter-pääministeriksi.

 

2. Ole rohkea. Twitterissä kannattaa olla sopivalla tavalla rohkea, mutta ei tyhmä. Kyseessä on nopea kommunikaatiokanava, jossa on usein mahdollisuus miettiä, mutta ei välttämättä harkita mitä tulee sanottua.

Luulen, että Stubb ei odottanut minkäänlaista kohua triathlon-twiiteistään, vaan se on yllättänyt hänet – tai paremminkin se, että häneltä pääministerinä odotettiin nyt kriisin aikana erilaista Twitter-viestintää. Se mikä aiemmin oli ”riviministerinä” ok, ei nyt enää sopinutkaan kaikille. Kun rooli muuttui, muuttuivat myös ihmisten odotukset.

Asiaa voi katsoa siltäkin kannalta, että vallan lisäännyttyä hänellä on myös enemmän poliittisia vastavoimia, jotka tarttuvat hänen twiitteihinsä herkemmin. Jälkiviisaana voi sanoa, että harkintaan olisi kannattanut panostaa enemmän.

 

3. Ole läsnä. Vastaa kommentteihin ja kyselyihin kapasiteettisi mukaan. Välillä ehtii, välillä ei. Radiohiljaisuudella ei pitkälle Twitterissä pötkitä. Koko Twitterin ajatus perustuu interaktiiviseen kommunikaatioon. Kaikista typerin on politiikko, joka seuraa vain itseään.

Tätä sääntöään Stubb ei ole viimeisenä parina viikkona noudattanut: vastauksia muille Twitterin käyttäjille saa hakea lähes koirien ja kissojen kanssa. Aiemmin hän on kyllä ollut kohtuullisen keskusteleva, joten ”radiohiljaisuus” on voinut liittyä uuteen rooliin. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä, että ”Twitter on keskustelua varten”, mutta miksi hän ei sitten keskustele, kun juuri sitä häneltä nykyisessäkin tilanteessa odotetaan? Kovin keskustelevana ei voi myöskään pitää tapaa, jolla Stubb ykskantaan ilmoitti, ettei hänen twiittailussaan ole mitään korjattavaa.

Kriittiset kielet sanovat, että viime aikoina Stubb on nimenomaan ”seurannut vain itseään”.

Edit: Jahas, juuri tuon kirjoitettuani Stubb aktivoitui vastaamaan muiden twiitteihin. Ehkäpä keskustelu tekee vähitellen tehtävänsä myös siellä päässä…

 

4. Jaa informaatiota. Muista, että Twitter on erinomainen jakelukanava.

Tätäkään Stubb ei ole paljolti harrastanut. Ihan Viron presidentin Toomas Ilveksen tahtiin ei tarvitse yltää – eikä välttämättä ole järkevää ryhtyä yltiö-Putin-kriittiseksi – mutta oikean ja omien mielipiteidensä perustana olevan informaation jakamiseen hän voisi panostaa enemmän. Stubbilla on Twitterissä tehokas viestintäkanava, joten soisi hänen käyttävän sitä tehtävänsä hoitamiseen parhaalla mahdollisella tavalla(!).

 

5. Elävöitä viestiäsi kuvilla. Kännykkäkamerat ovat nykyään loistavia. Niillä saa kivoja tuokiokuvia, myös muualta kuin kokouksista.

Tältä osin pääministerimme elää kuten twiittaa. 😉 Toki muutama kokous- ja pönötyskuvakin sopisivat pääministerin imagoon.

 

6. Älä hauku muita. Twitter on lähtökohtaisesti positiivinen kommunikaatiokanava. Moni poliitikko sortuu haukkumaan muita, olipa sitten kyseessä kollega, toimittaja tai vaikkapa äänestäjä.

Hyvä ohje, arvostan. En ole huomannut, että Stubb olisi ketään haukkunut, mutta lievää ylimielisyyttä voi olla havaitsevinaan tavassa, jolla hän puhuttelee ”ihmisiä” ja ”porukoita” – hänen olisi hyvä muistaa, ettei pääministerikään voi määrätä yleisestä mielipiteestä tai etenkään torjua tähän sävyyn itseensä kohdistuvaa kritiikkiä. Puhetavan kanssa on oltava tarkkana.

Ei haukuta, mutta ollaan kriittisiä.

 

7. Ole positiivinen. Kerro kun tykkäät jostain. On urheilijoita, muusikoita, TV-ohjelmia, artikkeleita ja erilaisia tapahtumia, joista pidät. Kerro niistä.

Positiivisuudella ja uskolla huomiseen on paikkansa tässä ajassa. Tätä soisin Stubbin näyttävän enemmän pääministerin roolissa. Häneltä odotetaan Twitterissä nyt konkreettisia tekoja ja ns. uusia avauksia. Oletan, että hän löytää toimivan tavan twiitata pääministerinä ennemmin tai myöhemmin.

 

8. Älä twiittaa yksityisasioista. Tässä yhteydessä jokainen politiikko toki tekee oman päätöksensä. Minä olen aina pitänyt työn ja perheen erillään.

Hyvä niin. Pidetään lapset tästä ulkona ja annetaan heidän päättää omasta some-presenssistään.

On ironista, että joidenkin mielestä Stubb on viime aikoina keskittynyt nimenomaan liikaa yksityiselämän asioihinsa. Kyse on balanssista: näkyykö twiiteissä enemmän vapaa-ajan vai työtehtävän mukaiset sisällöt.

 

9. Myönnä virheesi. Me kaikki teemme virheitä. Poliitikon ammattitauti on jääräpäisyys. Useat urat rakentuvat ajatukselle, että ”minä olen kyllä aina oikeassa”. Ottamatta kantaa tuohon typeryyteen kannattaa aina myöntää mokat, pyytää anteeksi ja jatkaa täyttä höyryä eteenpäin, myös Twitterissä.

Juuri näin! Ei kannata jääräpäisesti lukkiutua omaan kantaan, vaan on otettava huomioon muidenkin toiveet. Nyt Stubbin kannattaisi miettiä, mitä häneltä pääministerinä odotetaan. Onko kritiikkiin ollut mitään syytä hänen mielestään? Urheiluharrastuksista tweettaaminen on täysin ok, mutta kannattaa kiinnittää huomiota, millaisessa ajallisessa ympäristössä se tapahtuu ja kuinka paljon.

Lisäksi kaivataan paljon enemmän keskustelua nimenomaan pääministerin roolissa sekä sitä tukevaa informaation välittämistä.

 

10. Älä ole poliitikko. Maailmassa ei ole mitään tylsempää kuin omaan ääntään rakastava poliitikko. Twiittejä sinkoilee solkenaan ja yleensä vain omasta erinomaisuudesta ja muiden heikkouksista. Twitter on siinä mielessä kiva juttu, että poliitikonkin seuraamisen voi lopettaa alta aikayksikön.

Tämä sääntö toimi niin kauan, kun Stubb oli riviministerinä. Halusipa hän tai ei. Totta kai on hyvä, että Stubb on avoin oma itsensä – siitä ei ole lainkaan kyse – mutta hänen ”omaan itseensä” kuuluu nyt myös pääministeriys, joten sen pitäisi näkyä Twitterissäkin tähän astista enemmän.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Stubb on päättänyt omalla toiminnallaan muuttaa pääministeriyteen liittyviä vallitsevia odotuksia. Luulen, että Stubbin aika pääministerinä ei tule riittämään siihen, että hän ehtisi muuttaa kansan piintyneet odotukset pääministeriyttä kohtaan.

 

P.S. Tämä artikkeli syntyi pitkähkön Twitter-keskustelun jälkeen. Keskustelun kautta näkökulmat aukenevat aina paremmin kuin yksin pähkiessä!