Ministerit Twitterissä: käyttäytyminen, suosio ja fake-seuraajat

19Feb16

Kirjoitukseni viime eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkostoista on kerännyt tällä viikolla jostain syystä paljon lukijoita. Se sai minut tarttumaan uudestaan aiheeseen.

Tässä jutussa tarkastelen erityisesti ministereitä, ja miten he ovat Twitterin valossa menestyneet tehtävissään. Lisäksi käsittelen tarkemmin sitä, mistä on kyse, kun puhutaan ns. fake-seuraajista.

Heti alussa on muistutettava, että Twitterissä on kahdenlaista menestystä: laadullista ja määrällistä. Seuraajien määrän kasvaessa niiden laatu väistämättä huononee. Siis väistämättä – koska vain pieni osa Twitterin käyttäjistä voi olla paljon muita seuratumpia – mutta tässä on yksilöllisiä eroja. Ja ne ovat kiinnostavia.

Katsotaan ensiksi, miten ministereiden seuraajien määrät ovat muuttuneet viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen. Luvut on kerätty maaliskuussa 2015 ja vertailukohtana ovat tämän viikon alun lukemat:

Twitter-tunnus Nimi Seuraajia 03/2015 Seuraajia 02/2016 Seuraajien muutos Seuraajien muutos %
lindstrom_jari Jari Lindström 420 3104 2684 639 %
hannamantyla Hanna Mäntylä 150 495 345 230 %
AnneBerner Anne Berner 2432 7489 5057 208 %
Tiilikainen Kimmo Tiilikainen 1917 5668 3751 196 %
juhasipila Juha Sipilä 15089 42270 27181 180 %
p_orpo Petteri Orpo 3667 9974 6307 172 %
sannigrahn Sanni Grahn-Laasonen 5353 12559 7206 135 %
AnuVehvilainen Anu Vehviläinen 2186 4742 2556 117 %
jniinisto Jussi Niinistö 2828 5926 3098 110 %
JuhaRehula Juha Rehula 2354 4751 2397 102 %
toivakka Lenita Toivakka 5046 8719 3673 73 %
ollirehn Olli Rehn 7929 12059 4130 52 %
alexstubb Alexander Stubb 188161 259532 71371 38 %

Ministerit on järjestetty taulukossa seuraajamäärän suhteellisen muutoksen mukaan. Päällimäinen huomio on, että suhteellisesti eniten suosiotaan ovat lisänneet ne, joilla on aiemmin ollut hieman vähemmän seuraajia. Ministeriksi nousu jo itsessään on varmasti tuonut monelle lisää seuraajia. Toisaalta jos henkilö on ollut aiemminkin näkyvissä yhteiskunnallisissa tehtävissä, niin seuraajamäärä ei ole tuoreimman ministeriyden vuoksi enää lisääntynyt huomattavasti. Näidenkin selitysten jälkeen jää selviä yksilöllisiä eroja. Kokonaisuudessaan onnistuinempina voi pitää Jari Lindströmin, Anne Bernerin, Kimmo Tiilikaisen, Juha Sipilän ja Petteri Orpon suoritusta menneen vuoden aikana.

Käyn seuraavaksi tarkemmin läpi, miten kukin ministeri Twitteriä käyttää.

Suhteellisesti eniten suosiotaan on lisännyt oikeus- ja työministeri Jari Lindström, jonka Twitter-kannatus on yli kuusinkertaistunut vajaassa vuodessa. Suoritusta voi pitää hyvänä, sillä perussuomalaisten ”Twitter-kannatus” oli vaalien aikaan melko vähäistä. Lindström on tasaisen aktiivinen twiittaaja ja hän osallistuu myös keskusteluihin.

Samaa ei voi sanoa taulukossa toisena olevasta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylästä: tähän mennessä hän twiitannut tasan kerran, vuonna 2010. Ihmetyttää, eikö Mäntylällä ole todellakaan mitään sanottavaa sadoille seuraajilleen.

Kolmantena oleva liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner käyttää Twitteriä lähinnä yksisuuntaiseen viestintään. Hän tekee suhteellisen vähän omia tweettejä, mutta sen sijaan hän retweettaa tasaisena virtana ministeriönsä Twitter-tilin viestejä. Virrassa näkyy myös suhteellisen usein kuvia. Kokonaisuutta voi kuvailla monipuoliseksi, mutta yksisuuntaiseksi.

Neljäntenä on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Viime vuoden loppupuolella ja Pariisin ilmastokokouksen aikaan hän oli Twitterissä hyvinkin aktiivinen osallistuja. Tosin jonkun pitäisi opettaa Tiilikaiselle, miten Twitterissä vastataan toisten twiitteihin: vastaamisen (@-merkki) sijasta hän nimittäin käytti quote-toimintoa. Herää kysymys, miksi Tiilikainen on ollut tänä vuonna pääasiassa hiljaa.

Etukäteen suurin mielenkiinto kohdistui tietenkin pääministeri Juha Sipilään. Hänkään ei ole halukas käymään Twitterissä keskusteluja (jos olisi, niin varmaan kävisi?), mutta hän kertoo usein työpäivistään. Mukaan mahtuu niin sairaslomailmoitukset, vuosipäivätoivotukset kuin urheilutwiititkin. Sipilä viljelee runsaasti ns. pääministerin ilmoituksia, tässä esimerkki:

Tässä twiitissä jotenkin tiivistyy Twitterin yksisuuntainen tiedotuskäyttö: asiat eivät aina ole niin kuin twiiteissä väitetään, ja joissain tilanteissa poliitikko voi yrittää piiloutua twiittiensä taakse sen sijaan, että vastaisi toimittajien hankaliin kysymyksiin.

Sisäministeri Petteri Orpo on aktivoitunut todella kiitettävästi Twitterissä valintansa jälkeen. Hän on tätä nykyä usein mukana keskusteluissa ja kertomassa kantojaan.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen twiittaa kuten kollegansa Berner: monipuolisesti, mutta harvoin vastaten.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle Twitter näyttää olevan jo hieman urautunut viestintäkanava. Hän osallistuu keskusteluihin suhteellisen harvoin. Twitter-käytös muistuttaa Grahn-Laasosta ja Berneriä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö keskittyy teroittamaan omia mielipiteitään Twitterissä, usein myös lehtijuttujen tietoja oikaisten. Niinistö keskittyy siis ennen muuta vaikuttamaan julkiseen keskusteluun. Kuitenkin mukaan mahtuu myös rentoja selfieitä kuten tämä:

Se siitä, etteikö Timo Soini käyttäisi Twitteriä. Ei ehkä suoranaisesti, mutta hän on usein Niinistön twiiteissä esillä. Delegointia?

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulaa voi pitää monella tavalla esimerkillisenä ministerinä Twitterin käytössään: hän osallistuu keskusteluihin, tiedottaa, retweettaa myös ministeriönsä viestejä ja on ylipäätään aktiivinen ja monipuolinen. Mahtuupa mukaan myös kollegoiden välistä naljailua, vai mitä sanotte tästä twiitistä, jonka Rehula on retweetannut:

Tietenkin twiitistä ja sen sopivuudesta ministeritason viestivirtaan voi olla montaa mieltä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on ollut vuosien mittaan kaikista ministereistä toiseksi ahkerin twiittaaja (ahkerimman ehkä tiedättekin; tulee jäljessä). Twiittien runsas määrä selittyy kuitenkin pitkälti retweeteillä: Toivakka retwiittaa useiden järjestöjen ja henkilöiden viestejä jatkuvasti. Omissa twiiteissään hän keskittyy kertomaan päivän tapahtumistaan – vastauksia muille Twitterin käyttäjille on harvemmin. Muista ministereistä poiketen hän twiittaa myös linkkejä Instagram-kuviinsa.

Elinkeinoministeri Olli Rehn on liittynyt Twitteriin kaikista ministereistä viimeisimpänä, vasta helmikuussa 2014. (Jari Lindströmin nykyinen Twitter-tunnus on tosin tehty Rehnin tunnusta myöhemmin, elokuussa 2014, johtuen hänen Twitter-tauostaan.) Myöhäisherännäisyyttään Rehn on paikannut olemalla jatkuvasti melko aktiivinen. Hän käyttää Twitteriä lähes yksinomaan yksisuuntaisena viestintäkanavana omille kannoilleen.

Suhteellisesti vähiten seuraajamääräänsä on vaalien jälkeen lisännyt valtiovarainministeri Alexander Stubb, vain 38 %. Tosin määrällisesti hän on saanut uusia seuraajia eniten: yli 71 000. Stubbilla on pitkä ”historia” Twitterissä – monien muistissa on vielä hänen kohua herättäneet twiittinsä kesällä 2014. Muihin ministereihin verrattuna Stubb onkin ylivoimaisen runsas twiittaaja. Urheilukuvat ovat aiemmasta vähentyneet, mutta muuten kuvia on runsaasti. Uutena elementtinä Stubbin virrassa on tätä nykyä usein Periscopen live-lähetysten linkkejä. Stubb ilmaisee itseänsä ja arvojansa Twitterissä selkeästi. Esimerkiksi näin hän twiittasi jouduttuaan Coca cola -hyökkäyksen kohteeksi marraskuun lopussa:

 

Seuraajien jakaantuminen aitoihin ja ns. fake-seuraajiin

Aika ajoin on kyseenalaistettu, kuinka moni esimerkiksi Stubbin noin neljännesmiljoonasta Twitter-seuraajasta on aito seuraaja. Sellaistakin on esitetty, että hän olisi ostanut osan seuraajistaan. Sen voi kuitenkin sulkea heti kättelyssä pois vääränä selityksenä, sillä hänen seuraajamääränsä on kertynyt tasaisesti eikä muutakaan tukea väitteelle ole.

Sen sijaan on hyvä kysymys, kuinka moni seuraajista on todellinen ihminen tai taho, joka käyttää Twitteriä edes jotenkin aktiivisesti? Laajempana ilmiönä on kyse siitä, että Twitterillä on noin 1,3 miljardia rekisteröitynyttä käyttäjää (lähde), mutta heistä aktiivisia on vain noin 320 miljoonaa. Karkeasti siis kolme neljästä Twitter-tunnuksesta on epäaktiivinen eli siinä mielessä ei ”aito käyttäjä”. Syitä on monia: käyttäjä on voinut lopettaa käytön, kyse voi olla roskapostitunnuksesta, ns. roboteista, Twitter-API:n käyttöön perustetusta tunnuksesta ja niin edelleen.

Suurin syy on kuitenkin juuri käytön lopettaminen. Ja jos ajatellaan niitä, jotka ovat lopettaneet Twitterin käytön, niin monet heistä ovat alkaneet lyhyellä Twitter-taipaleellaan seurata juuri julkisuuden henkilöitä kuten poliitikkoja sekä muita suosittuja Twitter-käyttäjiä. Tämän takia lopettaneita eli ”epäaitoja” eli fake-seuraajia on kertynyt eniten suosituimmille Twitterin käyttäjille. Ja tämän vuoksi on kiinnostavaa katsoa, miltä ministereiden seuraajaluvut näyttävät, kun niistä poistetaan fake-seuraajat.

Se näyttää tältä:

Nimi Oikeita seuraajia 02/2016 Fake-seuraajia 02/2016 Twitter Audit score Stubbia (oikeita seuraajia)
Alexander Stubb 90058 169474 35 % 100,00
Juha Sipilä 25489 16781 60 % 28,30
Sanni Grahn-Laasonen 10210 2349 81 % 11,34
Olli Rehn 9864 2195 82 % 10,95
Petteri Orpo 8578 1396 86 % 9,52
Lenita Toivakka 7080 1639 81 % 7,86
Anne Berner 6665 824 89 % 7,40
Kimmo Tiilikainen 4942 726 87 % 5,49
Jussi Niinistö 4628 1298 78 % 5,14
Anu Vehviläinen 4192 550 88 % 4,65
Juha Rehula 4171 580 88 % 4,63
Jari Lindström 2710 394 87 % 3,01
Hanna Mäntylä 455 40 92 % 0,51

Ensin lienee parasta selittää, mistä tässä analyysissä on kyse: Oikeiden ja fake-seuraajien määrät perustuvat Twitter Audit -palvelun analyysiin. Sen toimintaperiaate on analysoida 5000 seuraajan otos ja laskea sen pohjalta kokonaismäärät aidoille ja fake-seuraajille. Seuraajien ”fake-pisteet” se laskee twiittien määrän, viimeisen twiitin ajankohdan ja seurattavien-seuraajien-suhteen perusteella. Toisin sanoen fake-seuraajiksi lasketaan sellaiset, joilla on vähän twiittejä, viimeisin twiitti on aikojen takaa ja vähän seuraajia suhteessa omien seurattavien määrään. Lopputuloksena on suuntaa-antava lukema oikeiden ja fake-seuraajien määrästä sekä niiden suhde prosenttilukuna (yllä ”Twitter Audit score”). Tämän lisäksi Twitter Audit tekee kaksi graafia, joissa ilmenee seuraajien jakautuminen pisteittäin oikeisiin ja fake-seuraajiin.

Ja nyt tuloksiin.

Kuten olettaa saattoi, suhteellisesti eniten fake-seuraajia on sillä, jolla on eniten seuraajia eli Alexander Stubbilla. Twitter Auditin mukaan vain n. 35 % hänen seuraajistaa on oikeita, yhteensä noin 90 000. Suurin osa eli 65 % Stubbin seuraajista on ns. fake-seuraajia, yhteensä lähes 170 000 Twitter-käyttäjää. Mutta siitä huolimatta Stubb on huomattavasti muita ministereitä ”suurempi” Twitterissä – mikä käytännössä tarkoittaa laajempaa sosiaalista verkostoa ja sen myötä voimakkaampaa ”äänenvoimakkuutta” Twitter-keskusteluissa.

Toiseksi eniten oikeita seuraajia on Juha Sipilällä, n. 25 000, mikä on n. 60 % hänen Twitter-seuraajiensa kokonaismäärästä. Verrattuna Sipilän oikeiden seuraajien määrää Stubbin vastaavaan, hänen ”kokonsa” Twitterissä on 28,3 % – kutsuttakoon tätä mittayksikköä stubbiksi. Kuvaannollisesti voisi sanoa, että Sipilän nenänpää yltää Twitterissä suunnilleen Alexin polven alapuolelle.

Kolmanneksi listassa sijoittuu Sanni Grahn-Laasonen ja vain vähän hänen perässään tulee Olli Rehn sekä Petteri Orpo. Kolmikko yltää noin 10 stubbiin. Suunnilleen Alexin alasääreen asti.

Keskikastia Twitter-vaikuttajina edustavat ministerit Toivakka ja Berner. Heidän vaikuttamismahdollisuutensa vertaantuvat Twitterissä lähinnä Stubbin juoksukenkään. Noin 7 stubbia. Hyvä suoritus sekin.

Täysin mitättömiä Stubbin asteikolla eivät ole myöskään Tiilikainen, Niinistö, Vehviläinen ja Rehula. Mutta heidän ei ehkä kannata asettua Twitterissä samalle viivalle Alexin kanssa – voisivat jäädä jalkoihin. Sipilään verrattuna he ovat samassa asemassa kuin Sipilä itse Stubbiin: lähes polveen asti.

Jari Lindström tulee hieman edellä mainittuja perässä. Tosin kasvuvauhdin huomioiden hän voi vielä yllättää vuoden-parin kuluttua.

Hanna Mäntylää ei stubbin asteikolla tahdo oikein erottaa. Mäntylä voi kuitenkin ylpeillä sillä, että hänen seuraajansa ovat sentään 92 %:sesti aitoja.

Ministerit Twitterissä Stubbin asteikolla mitattuna



No Responses Yet to “Ministerit Twitterissä: käyttäytyminen, suosio ja fake-seuraajat”

  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: