Minne menet, Twitter?

11Aug16

Twitter on kuin ihmiskoe. Sen hypoteesina on, että ihanteellinen some-palvelu syntyy maksimoimalla avoimuus ja antamalla käyttäjien vapaasti verkostoitua, jakaa tietoa ja keskustella.

twitter-pexels-photo-58639Monelle Twitter onkin tärkein some-kanava, josta uutiset kuullaan ensimmäisenä – joskus viikkoja ennen muita mediakanavia. Se on verkostoitumisen ansiota: Twitterissä on tavallista seurata täysin tuntemattomia käyttäjiä.

Siinä missä Facebook-keskustelut käydään aina jonkun osapuolen maaperällä, Twitter-keskustelut tapahtuvat ei-kenenkään-maalla. Twitterissä vain harva on rajoittanut viestiensä näkyvyyttä. Se mahdollistaa eri tahoja kokoavan kriittisen keskustelun Facebookin poteroista huutelua paremmin.

Twitterin kaltaisella avoimella yhteisöpalvelulla on yhteiskunnallista merkitystä. Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston Digivaalit 2015 -tutkimushankkeen mukaan Twitter näyttäytyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa mielipiteiden vaihdon ja kriittisen keskustelun areenana, kun vastaavasti Facebookissa ehdokkaiden ja kansalaisten välinen keskustelu kytkeytyi tiiviimmin kampanjointiin.

Twitter sai paljon huomiota myös TV-vaaliväittelyiden live-kommentoinnissa. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan vaaliväittelyiden live-twiiteistä yli puolet keskittyi julistamaan kirjoittajansa mielipidettä ja vain 2-3 % viesteistä sai vastauksia muilta Twitterin käyttäjiltä.

Isot live-tapahtumat ovat poikkeuksia. Aktiiviset twiittaajat saattavat sulkea Twitterinsä niiden älämölön ajaksi. Normaalina viikkona Twitterissä kirjoittelee Suomi-Twitter-laskurin mukaan vain 46-50 tuhatta suomalaista. Lukema on edellisen vuoden aikana pikemminkin kääntynyt laskuun kuin kasvanut.

Monelle 140 merkkiä on liian vaikea viestintämuoto. Twiittaaminen pakottaa ajatuksen kiteyttämiseen – tai ainakin sen pilkkomiseen. Pitemmän ajatuksen voi välittää myös kuvana tai linkkinä esimerkiksi blogikirjoitukseen tai Facebook-julkaisuun.

Sadoille miljoonille ihmisille Twitter ei kerta kaikkiaan näytä sopivan. Palvelussa on yhteensä yli 1,3 miljardia rekisteröityä käyttäjätunnusta, mutta vain noin 320 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Erään tilaston mukaan 44 % käyttäjätunnuksista ei ole lähettänyt yhtään twiittiä.

Enemmistön osalta ihmiskoe ei siis ole saavuttanut tavoitettaan avoimen verkostoitumisen, tiedonjakamisen ja keskustelun foorumina. Toisaalta korkeaa käyttökynnystä on pidetty Twitterin aktiivisten käyttäjien keskuudessa myös hyödyllisenä, sillä se valikoi käyttäjäkuntaa.

Vuoden 2015 kolmena viimeisenä kuukautena Twitterin käyttäjämäärä ei enää kasvanut. Statista-tilastopalvelun mukaan käyttäjämäärä on jo kääntynyt ensimmäistä kertaa laskuun. Samaan aikaan Twitter on lopulta saamassa talouspuolensa kuntoon panostettuaan mainostoimintojen kehittämiseen. Käyttäjämäärän kasvun lopahtaminen on kuitenkin saanut osakekurssin laskuun.

Twitterin kohtalonkysymys on, miten se saisi uusia käyttäjiä. Se on vaikeaa, sillä isot muutokset voisivat karkottaa nykyisiä käyttäjiä. Ehkä Twitterissä ei olekaan muuta vikaa kuin liian optimistinen hypoteesi käyttäjistä.

Twitterin perään on paitsi ennenaikaista myös turhaa haikailla. On vain ajan kysymys, milloin apajille ilmestyy uusi haastaja, joka pystyy vastaamaan sekä Twitterin nykyisten käyttäjien tarpeisiin että asettamaan uusien käyttäjien sisäänpääsyn riman sopivasti alemmaksi kuin Twitter.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Mikrobitissä huhtikuussa 2016



No Responses Yet to “Minne menet, Twitter?”

  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: