Nuorten ruutuaika räjähti – kiitos TikTokin? (esitys)

Pidin keskiviikkona Rajapinnan meetup-tilaisuudessa esityksen suomalaisnuorten ruutuajasta sekä erityisesti TikTokin yhteydestä siihen.

Avaa esitys SlideSharessa

Pääpointteja:

Tämä esitys on tietääkseni ensimmäinen kerta, kun suomalaislasten ja -nuorten keskimääräisestä kännykän käyttöajasta esitetään pitkän aikavälin tilasto. Laskennallinen keskimääräinen päivittäinen kännykän käyttöaika oli tänä keväänä 13-16-vuotiailla 3,4 h/pv ja 5-12-vuotiailla 2,4 h/pv.
DNA:n vuosittain teettämän koululaistutkimuksen tuoreimpien vastausten mukaan 5-12-vuotiailla yli puolella kännykän käyttöaika on yli vanhempien sopivana pitämän 2 tuntia päivässä.
13-16-vuotiailla n. 35 %:illa kännykän käyttöaika on yli 4 tuntia päivässä. Vanhempien mielestä sopiva ruutuaika tämän ikäisille on 2-4 tuntia.
Suomalaisnuorten ruutuaika kasvoi huomattavasti varsinkin vuonna 2023 verrattuna aiempaan kehitykseen. Esityksessä on kyselytulokset vuosilta 2017-2024.
Ajallisesti ruutuajan kasvu näyttää liittyvän erityisesti TikTokin lisääntyneeseen käyttöön. Ennen TikTokin yleistymistä Suomessa 2019-2021 nuorten ruutuaika oli lievessä laskussa, mutta se kääntyi uudestaan kasvuun v. 2022.
Sen sijaan ruutuajan kasvua ei näytä selittävän esimerkiksi nuorten pelaaminen, YouTuben tai Instagramin käyttö. Ne kaikki ovat pikemminkin laskussa.
TikTokin käyttö on yhä kasvussa 13-16-vuotiailla, mutta laskussa 5-12-vuotiailla. 13-16-vuotiaista TikTokia käytti tämän kevään kyselyn mukaan 74 % ja 5-12-vuotiaista 31 %.
TikTokin koukuttavuus perustuu kykyyn tuottaa loputtomasti kiinnostavia ärsykkeitä ja palkintoja: pienellä peukalon liikkeellä saa aina uuden videon nähtäväksi. Tällaiseen mielihyvän kierteeseen syntyy pian tunneside.
Esityksen puolivälin jälkeen käyn läpi sekä liiallisen ruutuajan että TikTokin suosion vaikutuksia. TikTokista on mm. tullut nuorten tärkein uutismedia, vaikka TikTokissa ei järin runsaasti aktiivisia (luotettavia) uutismedioita ole.

Esityksen lopussa annan muutamia vinkkejä ruutuajan hallintaan. Ensiksi tavanomaiset ja perinteiset keinot:

Ideaalia olisi järjestää lapsen (ja perheen) ajankäyttö niin, ettei digilaitteille yksinkertaisesti jää liian paljon aikaa. Apuna voi käyttää esimerkiksi tällaista ajankäyttösuunnitelmaa: