WhatsAppin ikärajasta, opetuskäytöstä ja GDPR:stä – vielä kerran

18touko18

Aiempi kirjoitukseni WhatsAppin uudesta 16 vuoden ikärajasta on saanut somekeskusteluissa monenlaisia reaktioita. Jotkut ovat sitä myös kyseenalaistaneet, mikä pakotti minut miettimään kantani ja niiden perustelut vielä kerran uudestaan läpi.

Olen käynyt alla olevat asiat läpi sekä moraalin että lain kannalta. Varmistin käsitysteni oikeellisuuden kahdelta eri asianajajalta. Nyt uskallan puhua ja kirjoittaa tästä vielä hivenen varmemmin kuin aiemmin.

Ydinkysymykset ovat:

  1. Saako alle 16-vuotias käyttää WhatsAppia, jos huoltaja hyväksyy käyttöehdot ja on siten WhatsAppiin nähden sopimuksen osapuoli?
  2. Saako alle 16-vuotias käyttää WhatsAppia opetuksessa huoltajansa luvalla?
  3. Onko WhatsAppin käyttö opetuksessa ristiriidassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimusten kanssa? 

 

1. Saako alle 16-vuotias käyttää WhatsAppia, jos huoltaja hyväksyy käyttöehdot ja on siten WhatsAppiin nähden sopimuksen osapuoli?

Lyhyt vastaus: saa.

Perustelut:

  • WhatsAppin 16 vuoden ikäraja ei tule laista, vaan se on WhatsAppin käyttöehdoissa eli sen asettama sopimusehto. Tilanne on siis erilainen kuin pelien ja elokuvien ikärajoissa, jotka perustuvat kuvaohjelmalakiin.
  • WhatsAppin käyttöehtojen ikäraja tarkoittaa, että alle 16-vuotias ei saa tehdä sopimusta WhatsAppin käytöstä ilman huoltajansa lupaa.
  • Sen sijaan, jos sopimuksen tekee huoltaja, ei rikota WhatsAppin käyttöehtoja.
  • Suomen lain kannalta sopimuksen teon ikärajoja on vain yksi: täysi-ikäisyys, 18 vuotta, jolloin on oikeus tehdä oikeustoimia.
  • Mikään laki ei estä sitä, että täysi-ikäinen huoltaja, joka on rekisteröinyt WhatsApp-tunnuksen käyttöön, antaa alaikäisen lapsensa käyttää hallussaan olevaa palvelua – vaikka lapsi olisi alle WhatsAppin asettaman ikärajan. Nimenomaan tähän sain kahdelta eri lakimieheltä yhtäpitävän vastauksen.
  • WhatsAppin käyttöehdoissa ei kielletä sitä, että tunnuksen luonut käyttäjä antaa luvallaan jonkun muun käyttää WhatsApp-tunnustaan. Eli niin kauaa kun tunnuksen käyttö tapahtuu sopimuksen tehneen henkilön luvalla, ei rikota WhatsAppin käyttöehtoja/sopimusta.

Kysyin tätä samaa myös suoraan WhatsAppilta (sähköpostitse support@support.whatsapp.com). He eivät vastanneet suoraan kysymykseen, vaan kiersivät sen. WhatsApp vastasi, että jos joku tekee alle 16-vuotiaan puolesta sopimuksen palvelun käytöstä, on kyse sopimusrikkomuksesta. Niin ei kuitenkaan tapahdu, jos sopimuksen tekee täysi-ikäinen huoltaja.

Huomionarvoista on sekin, että WhatsAppin käyttöönotossa ja sopimuksen teossa ei nimetä ”käyttäjää”, vaan annetaan puhelinnumero, johon tunnus liitetään. Käyttäjätunnukseksi voi sitten kirjoittaa mitä tahansa, eikä siihen vaadita sopimuksen tehneen käyttäjän nimeä. WhatsApp ei siis edellytä sopimusosapuolen nimeämistä, eikä se myöskään voi päättää sitä, kuka on sopimuksen toinen osapuoli, vaan sen tekee jokainen WhatsAppin käyttöehdot hyväksyvä.

Kysymys ei koske vain WhatsAppia, vaan tilanne on hyvin tavallinen ja arkipäiväinen: erilaisia huoltajien tilaamia ja alaikäisten lasten käyttämiä palveluita on jokaisessa kotitaloudessa useita.

Mitä kännykkään tulee, niin sama ikärajakysymys tulee vastaan jo siinä kohtaa, kun lapselle otetaan Android-kännykkä käyttöön. Huoltaja voi luoda Google-tunnuksen (=ikäraja 13 vuotta), jonka hän sitten antaa lapsensa käytettäväksi, jotta tämä ylipäätään pystyy Android-kännykkäänsä käyttämään.

Oleellista on, että sopimusosapuoli on huoltaja, palvelu on sopimuksen nojalla huoltajan hallinnassa ja hänellä on oikeus antaa se lapsensa käytettäväksi.

Ikärajakeskustelussa olisi laajemminkin hyvä huomata, että ikäraja koskee lähinnä palvelun käyttöehtojen hyväksymistä/sopimuksen tekoa palvelun käytöstä silloin, kun ikäraja ei pohjaudu suoraan johonkin lakiin. Tässä kohtaa kännykkäsovellukset poikkeavat peleistä.

2. Saako alle 16-vuotias käyttää WhatsAppia opetuksessa huoltajansa luvalla?

Lyhyt vastaus: saa.

Perustelut:

  • Alaikäisen kännykän käyttö perustuu useisiin tämän huoltajan tekemiin sopimuksiin mm. puhelinoperaattorin, Applen, Googlen, WhatsAppin ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Tällöin huoltaja päättää, mihin hänen lapsensa saa kyseisiä palveluita käyttää.
  • Edellisestä seuraa, että kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden käyttöön opetuksessa on syytä saada huoltajan suostumus. Suostumus voidaan antaa esimerkiksi sanamuodossa ”lapseni saa käyttää hallussaan olevia mobiililaitteita ja niissä olevia sovelluksia opetuksessa”.
  • Jokaisella opettajalla lienee omat mielipiteensä siitä, mitä sovelluksia oppilailla on kännyköissään ja oliko huoltajilta hyvä päätös antaa lapsen niitä käyttää. Tämä menee kuitenkin lapsen ja perheiden yksityiselämän puolelle, eikä ole opettajan asia arvostella saati tehdä päätöksiä tällaisista asioista.
  • Koulun kannalta kysymys on vain siitä, onko kännykän ja sen sovellusten käyttöön opetuksessa lupa huoltajalta vai ei. Se, mitä sovelluksia pitäisi ja voi käyttää opetuksessa, on eri keskustelunaihe, ja siitä jokainen koulu voi tehdä omat linjauksensa.

Minulta on myös kysytty, opetetaanko lapsia suhtautumaan väärällä tavalla sopimuksiin ja niiden ehtoihin kuten ikärajaan, jos WhatsAppia käytetään opetuksessa. Siis että kasvatetaanko lapsia moraalisesti arveluttavasti, jos WhatsAppia käytetään koulussa. Tämä ON todella hyvä kysymys ja sen vuoksi pääasiassa selvitin asiaa vielä tarkemmin tämän toisen kerran.

Tärkein kysymys moraalisesti on, että sopimusrikkomusta WhatsAppin käytössä ei tapahdu, jos sen käyttö perustuu siihen, että huoltaja on sopimuksen osapuoli. Voi olettaa, että lähes jokainen huoltaja on tietoinen lapsensa WhatsAppin käytöstä ja antanut siihen luvan (=periaatetasolla siis sopimuksen osapuoli), ja jos huoltaja on antanut suostumuksen kännykän käytölle opetuksessa, ei tilanteessa ole sopimusten ja lupien suhteen mitään ongelmaa.

Tilanne on kuitenkin monimutkainen, ja monelle opettajalle ja lapselle voi tulla sellainen käsitys, että WhatsAppin käytössä opetuksessa on jotakin moraalisesti tuomittavaa. Siksi kysymys on syytä käydä läpi niin opettajien, huoltajien ja varsinkin lasten kanssa. Lasten on syytä ymmärtää, mihin heidän kännykkänsä ja WhatsAppin käyttö perustuu ja ettei tilanteessa ole mitään laitonta tai moraalitonta.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy olennaisena osana tieto- ja viestintätekniikan vastuulliseen ja eettiseen käyttöön liittyvät kysymykset. Tässä meillä on sellainen ja vieläpä läheisesti lasten elämään liittyvä. Suosittelen lämpimästi aiheen käsittelyä ja siitä keskustelua opetuksessa.

3. Onko WhatsAppin käyttö opetuksessa ristiriidassa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaatimusten kanssa?

Vastaus: yleisesti ottaen ei, mutta riippuu viestien sisällöstä, opettajan käytössä olevasta kännykästä ja opetuksen järjestäjän ohjeistuksesta.

Olen tämän kevään pitänyt kymmeniä tunteja koulutuksia yleisestä tietosuoja-asetuksesta eli GDPR:stä, ja olen ilahtunut, että sain näin hyvän kysymyksen vastattavakseni. Aihe on luonteeltaan sellainen, että kysymykseen liittyvien seikkojen ymmärtäminen vaatii melkoisesti pohjatietoa, ja aiheesta liikkuu paljon väärinkäsityksiä. Jos GDPR ei ole ennestään tuttu, kannattaa katsoa tästä blogista esityksiä pitämistäni GDRP-koulutuksista.

Vastaus kysymykseen riippuu pitkälti tilanteesta. Yritän pitää tämän lyhyenä.

Perustelut:

  • Opetuksen järjestäjä ei ole rekisterinpitäjä koskien WhatsAppin käyttäjätunnuksia, ryhmiä ja eri käyttäjien lähettämien viestien sisältöjä. WhatsAppin osalta rekisterinpitäjä on WhatsApp/Facebook-konserni. Koulusta saati opettajasta ei tule WhatsAppissa rekisterinpitäjää, jos WhatsApp-viestien sisältöjä ei viedä palvelun ulkopuolelle. Vastaava tilanne on joissain muissakin somepalveluissa, esim. Facebook-ryhmissä.
  • Opetuksessa oppilaiden henkilötiedoille rekisterinpitäjä on opetuksen järjestäjä (esim. kunta tai muu oppilaitosta pyörittävä organisaatio). Oppilaiden ja huoltajien henkilötietoja ovat esimerkiksi nimet ja puhelinnumerot.
  • Rekisterinpitäjä päättää, mihin tarkoituksiin henkilötietoja käsitellään, millä oikeusperusteilla, millä tavoin ja mitkä ovat tarvittavat suojatoimet. GDPR ei ”sanele” tällaisia asioita, vaan asettaa vain kehikon, jonka mukaan tulee toimia.
  • Tyypillisesti henkilötietojen käsittelyn tarkoituksia opetuksessa ovat mm. opetuksen järjestäminen ja huoltajien osalta yhteydenpito lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. WhatsAppin käyttö opetuksessa liittynee joko suoraan tai vähintäänkin GDPR:n tarkoittamalla tavalla yhteensopivalla tavalla näihin tarkoituksiin, joten tältä kannalta en näe ongelmaa.
  • Silloin, kun henkilötietojen käyttöön saadaan erikseen suostumus tiettyä tarkoitusta varten – esimerkiksi kännykän ja WhatsAppin käyttöön opetuksessa – ei asiassa ole mitään ongelmaa. GDPR:n kannalta henkilötiedoilla voidaan tehdä lähes mitä tahansa (muutoin laillista) silloin, kun siihen on suostumus.
  • Käytännössä WhatsAppin käyttöön opetuksessa riittää se sama suostumus, joka tarvitaan muutoinkin kännyköiden ja niiden sovellusten käyttöön opetuksessa.
  • GDPR:n mukaan henkilötietojen käsittelyn suostumuksen antamisen ikäraja on 16 vuotta. Suomessa ikäraja tulisi lakiehdotuksen mukaan olemaan 13 vuotta. Eli jo tämän ikäinen voisi opetuksessa ja muissakin yhteyksissä antaa suostumuksen henkilötietojensa käytölle tiettyyn tarkoitukseen. Kännykän käytölle opetuksessa tarvitaan kuitenkin täysi-ikäisen huoltajan suostumus kuten yllä kävin läpi.
  • Opetuksen järjestäjän on syytä ohjeistaa, mitä asioita WhatsAppissa voidaan käsitellä – erityisesti, mitä henkilötietoja opettaja saa WhatsApp-viesteissä kertoa. Ohjeistus tarvitaan lähinnä siksi, että kaikki olisivat pelisäännöistä selvillä.
  • Teknisesti WhatsApp-viestit ovat erittäin turvallisia: viestin välitys tapahtuu vahvasti salattuna siten, ettei kukaan muu kuin viestin lähettäjä ja vastaanottajat pysty niitä lukemaan. Viestit eivät myöskään jää minnekään WhatsAppin palvelimille niiden välittämisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, ettei viestin lähettäjän tarvitse huolehtia viesteistä niiden lähettämisen jälkeen. Käytännössä WhatsApp-viestit vertaantuvat esimerkiksi vahvoilla salausavaimilla salattuun sähköpostiin (siis ei normaaliin salaamattomaan sähköpostiin).
  • Mutta koska rekisterinpitäjä päättää henkilötietojen käsittelyn tavoista ja suojaustoimenpiteistä, voi opetuksen järjestäjä kieltää henkilötietojen käytön WhatsAppissa. Tästä seuraa, että jos joku opetuksen järjestäjä on näin tehnyt, niin siinä tapauksessa kyseisen tahon opettajat eivät saa käyttää WhatsAppia opetuksessa. Mikään ei tällaista kieltoa kuitenkaan edellytä.
  • Sen sijaan on kyllä paikallaan ohjeistaa, miten henkilötietoja tulee ylipäätään käsitellä opetuksessa. Esimerkiksi arkaluontoisia henkilötietoja ei pitäisi missään tilanteessa lähettää vaikkapa luokan WhatsApp-ryhmään. Sen sijaan jopa arkaluontoisia henkilötietoja on turvallista käsitellä opettajan ja huoltajan kahdenvälisessä WhatsApp-keskustelussa vahvan salauksen ansiosta.
  • Opettajien kännyköiden osalta kysymys on henkilötietojen käsittelyä laajempi. Yleisesti ottaen työnantajien tulee ohjeistaa, miten työntekijät suorittavat työtehtävänsä ja millä välineillä. Esimerkiksi jos opetuksen järjestäjä on kieltänyt henkilökohtaisen kännykän käytön työtehtävissä ja/tai henkilötietojen käsittelyssä, niin se estää samalla WhatsAppin käytön opetuksessa. Silloinkin WhatsAppia voitaisiin käyttää opetuksessa työkännyköillä.
  • Mutta kuten sanottua: loppujen lopuksi vastaus riippuu siitä, mitä opetuksen järjestäjä/rekisterinpitäjä on ohjeistanut.

Suosittelen käymään tämän kysymyksen kouluissa perinpohjaisesti läpi, jotta asiasta ei jää väärää tietoa elämään.

WhatsApp on yksi turvallisimmasta viestintävälineistä, joita opetuksessa on käytössä ja vieläpä yleisesti käytössä niin opettajilla, huoltajilla kuin oppilaillakin. En näkisi mitään järkisyytä kieltää sen käyttöä, pikemminkin päinvastoin. Selkeät ohjeistukset ovat kuitenkin erittäin tarpeen.

Mainokset


2 Responses to “WhatsAppin ikärajasta, opetuskäytöstä ja GDPR:stä – vielä kerran”

  1. Hyvää analyysiä!

    Täsmentäisin vielä vähän tuota juridiikkaa tuolla taustalla:

    -Kuten sanot, oikeustoimikelpoiseksi henkilö tulee lähtökohtaisesti täysi-ikäisenä, siis 18-vuotiaana. Tätä nuoremmat eivät kuitenkaan ole täysin ”oikeustoimikelvottomia”, vaan he voivat suoraan lain perusteella tehdä ”vähämerkityksellisiä ja tavanomaisia” oikeustoimia (laki holhoustoimesta).

    On siis ihan ok ja laillista, että 10-vuotias käy ostamassa kaupasta karkkipussin tai 15-vuotias käyttää 70 euroa vaatekaupassa. Jokainen ymmärtänee, että se, mikä on vähämerkityksellistä ja tavanomaista, vaihtelee lapsen kypsyystason mukaan ja toisaalta myös sen mukaan, mikä nyt on tavanomaista. Se riippuu kulttuurista.

    Voisiko 14-vuotias tehdä laillisesti sopimuksen somepalvelun käyttöönotosta? Riippunee somepalvelusta: varmasti 14-vuotias voisi rekisteröityä vaikkapa tavanomaiselle nettifoorumille, Tinderiin tuskin.

    Vanhempi voi tietysti hyväksyä tai valtuuttaa alaikäisen tekemään merkityksellisempiä tai epätavanomaisia oikeustoimia. Jos 14-vuotias haluaa ostaa 1000 euron tietokoneen, kyllä sekin onnistuu – kunhan isukki tai äityli sanoo, että se on ok. Jos olisin kauppiaana myymässä tietokonetta 14-vuotiaalle, pyytäisin huoltajan suostumuksen kirjallisena… mutta se on toinen juttu.

    -Yllä olevassa ranskalaisessa viivassa kommentoin siis asiaa nimenomaan _lain_ näkökulmasta; sopimusoikeudellisesti tilanne voi olla toinen. Voi siis olla täysin mahdollista, että lain näkökulmasta vaikkapa 15-vuotias on kypsä rekisteröitymään johonkin somepalveluun, mutta somepalvelun säännöt edellyttävät, että rekisteröityvä on 16.

    Jos henkilö rikkoo palvelun käyttöehtoja, palvelu voi ryhtyä niihin vastatoimiin, jotka se on käyttöehdoissaan sanonut (Usein tilin jäädyttäminen / poistaminen). Ja tietysti tuollainen voi olla olennainen sopimusrikkomus, jolloin palvelu voi purkaa sopimuksen – eli tyypillisesti poistaa käyttäjätunnuksen.

    -Summa summarum: on ihan ok, että vanhempi rekisteröi Whatsapp-tunnuksen ja antaa Whatsappin alaikäisen (vieläpä alle 16-vuotiaan) lapsensa käytettäväksi, koska (käsittääkseni; tähän blogikirjoitukseen perustuen) Whatsappin käyttöehdoissa ei ole kielletty sitä, että muut saavat käyttää tunnusta.

    Jos tunnuksen luovuttaminen muiden käyttöön (esim. alle 16-vuotiaalle) olisi käyttöehdoissa kielletty, voisi tilanne olla toinen. Vaikka edelleen olisi _juridisesti_ täysin ok, että vanhempi rekisteröi Whatsapp-tunnuksen, jonka hän luovuttaa alle 16-vuotiaalle lapselleen, se voisi olla sopimusrikkomus, johon Whatsapp voisi reagoida jäädyttämällä/sulkemalla tunnuksen.

    • 2 Harto

      Kiitos, hyvä lisäys!

      Itse asiassa kelailin just tätä samaa alaikäisen vajaasti oikeustoimikelpoisen kysymystä ennen kuin luin kommenttisi. Eli voi olla verkko-/somepalveluita, joita alaikäinen voi itsenäisesti ottaa käyttöön, jos a) alaikäisen ikä riittää palvelun ikärajaan ja b) sopimus on luonteeltaan vähämerkityksinen ja tavanomainen lapsen kehitystasoon nähden.

      Heti perään on lisättävä, että minun mielestäni tavallisesti verkkopalvelujen käyttöehdot eivät ole kovin yksinkertaisia ja luonteeltaan sellaisia, että lapsi sen ymmärtäisi. Yleensä se vaikeasti ymmärrettävä ja merkityksellisin asia on kuitenkin ollut nimenomaan henkilötietojen käsittely. Nyt kun GDPR tuo uuden ikärajan (GDPR:ssä 16 v., Suomessa lakiehdotus 13 v.) suostumuksen antamiselle henkilötietojen käsittelylle, niin jatkossa näkisin niin, että useimpien somepalvelujen sopimus voisi olla lain kannalta merkitykseltään vähäinen ja ilman muuta tavanomainen eli sellainen, jonka myös alaikäinen voisi tehdä itsenäisesti, jos sekä palvelun ikäraja että GDPR-ikäraja täyttyvät. Tästähän onkin kyse, miksi WhatsApp lähti nostamaan ikärajaa.

      Jatkossa ikärajoja voisi lähestyä nyrkkisääntönä näin (tässä oletuksena, että Suomessa GDPR-ikärajaksi tulee lakiin ehdotettu 13 v.):
      A) Alle 13-vuotias ei saa hyväksyä itsenäisesti mitään somepalvelujen käyttöehtoja.
      B) 13-17-vuotias voi hyväksyä itsenäisesti sellaisten somepalvelujen käyttöehtoja, joihin hänen ikänsä riittää ja jotka ovat merkitykseltään vähäisiä ja tavanomaisia (sopimussuhde lapsella)
      C) Alle 18-vuotiaat voivat saada huoltajansa valvonnassa sellaisia somepalveluja käyttöönsä, joiden käyttöehdot on hyväksynyt heidän huoltajansa (sopimussuhde huoltajalla)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: