Sosiaalisen median käsikirja – taustoja

11Jou14

Sosiaalisen median käsikirja on nyt ollut noin viikon kirjakauppojen hyllyillä, joten on aika kertoa siitä myös täällä blogissani. Varsinaisesta kirjasta voit lukea lisää sen blogista ja tilaus onnistuu verkkokaupasta.

Sosiaalisen median käsikirja, 2014, Harto Pönkä

Kyse on toisesta ”omasta” kirjastani (ensimmäisestä voit lukea täältä). Voi sanoa, että kirja tuli vähän yllättäen, mutta ei pyytämättä. Projekti sai nimittäin alkunsa siitä, että Docendo-kustantamolta otettiin yhteyttä toukokuun puolivälissä ja kysyttiin, haluaisinko lähteä tällaista kirjaa tekemään. Siinä vaiheessa kevättä odottelin lähinnä kesää ja lomalle pääsyä, joten päätöstä oli hetken mietittävä ja asiasta kotona keskusteltava, sillä se tarkoitti samalla kesäloman jättämistä väliin. Heti oli kuitenkin selvää, että halusin nimenomaan tämän kirjan tehdä. Lopullinen päätös kirjoittamisesta syntyi kuitenkin vasta 27.5., kun asiasta sovittiin kustantajan kanssa.

Seuraavana vaiheena oli sisällysluettelon ja ylipäätään sisällön suunnittelu. Kyse oli ennen muuta siitä, mitä kirjaan mahtuisi mukaan. Ajatuksena oli tehdä kirja, joka tarjoaisi vankat perustiedot sosiaalisesta mediasta, laajan some-palvelujen esittelyosuuden sekä lopuksi aiheessa pidemmälle menevän osuuden. Kirja siis jakaantuu näihin päälukuihin. Lisäksi mukaan tuli seitsemän haastattelua, joiden kautta kuuluu somen käyttäjien ääni useammasta eri näkökulmasta, sekä loppuun luku, jossa ennakoidaan sosiaalisen median tulevia muutoksia.

Kuvaavaa on, että vaikka karsin sisällysluettelosta monta lukua pois (tai pikemminkin siirsin ne mahdollisen jatkokirjan sisällysluetteloon), on lopputulos kuitenkin kymmeniä sivuja pidempi kuin oli suunniteltu. Kiitos kustantajalle, ettei mitään silti tarvinnut jättää kirjasta pois, vaikka ylitin reilusti minulle annetut raamit. 😉

Suunnitteluun meni koko kesäkuu. Oli myös saatava arkityöt Innowisella loppuun, että saatoin sitten keskittyä kirjoittamiseen. Varsinainen kirjoitusurakka alkoi heinäkuun alussa. Noin puolet kirjasta kirjoitin heinä-elokuussa. Tämän jälkeen jatkui jälleen myös normaalit työt, mutta kumma kyllä, kirjoittamisen tehokkuus kasvoi samaan aikaan: jälkimmäinen puoli käsikirjoituksesta valmistui syyskuun 22. pv:ään mennessä. Tämän jälkeen oli vielä koostettava kuvat ja some-palvelujen logot, tehtävä tilastoista kuvaajia sekä puhtaaksikirjoitettava aiemmin kesällä tehdyt haastattelut. Kirjoittamiseen meni kaikkinensa noin 3 kk. Lopuksi oli vielä tehtävä korjauksia, tarkistettava taittoversioita, kommentoitava niitä ja sama sykli useampaan kertaan.

Lokakuun lopulla materiaali lähti painoon. Sen jälkeen oli ehkä hankalin vaihe: kuukauden odottelu, että kirja saatiin painosta valmiina ulos. Sen jälkeen meni vielä viikko, että kirja alkoi löytymään kirjakauppojen hyllyiltä.

Ajallisesti kirjan tekemiseen meni suhteellisen lyhyt aika, mutta työmääränä tekemistä riitti enemmän kuin etukäteen oletin. Työläimpiä olivat sosiaalisen median historiaan liittyvät kohdat, eri some-palvelujen kehitysvaiheet sekä tilastojen hankkiminen. Jälkimmäisessä toki oli apuna se, että seuraan sosiaaliseen mediaan liittyviä tilastoja ja tutkimuksia muutenkin. Myös tämä blogi osoittautui isoksi avuksi ja lähteeksi.

Nyt kun kirja on lopulta omissa käsissä, niin se kyllä palkitsee, eikä menetetty kesälomakaan enää haittaa! 🙂



7 Responses to “Sosiaalisen median käsikirja – taustoja”

  1. 1 artolohi

    Taivalkosken kirjastolle lähti hankintapyyntö.

  2. Käpistelin käsikirjaa kaupassa, mutten ollut varma vastaisiko se tarpeeseeni. Hyvältä se ainakin näyttää! 🙂 Mietin sitä lahjaksi ja oppaaksi somesta innostuneelle sukulaiselle, jonka kokemus ei kuitenkaan vielä ole järin vahva.

    Selatessa kirjaa sain kuvan että siinä esitellään kattavasti eri palvelut. Heräsi kysymys: Miten vahvasti siinä otetaan kantaa / johdatetaan somen käyttöön työssä vs vapaalla? Toisaalta löytyykö esimerkkejä erilaiseen käyttäytymiseen eri palveluissa?

    Kiitos tästä taustoituksesta!

    • 4 Harto

      Kiitos kommentista.

      Perusvire sosiaaliseen mediaan on toki myönteinen – muuten olisikin haasteellista tehdä aiheesta kirjaa. Kuitenkin olen aihetta katsonut niin monesta eri näkökulmasta ja kokemusta on myös somen ikävistä piirteistä, että sitäkään puolta ei ole unohdettu. Kirjassa on oma lukunsa somen ”varjopuolista” (esim. vaikutus käyttäytymiseen/ajatteluun/tunteisiin, narsismi-kysymys, epäsosiaalinen käytös netissä, nettikiusaaminen jne.) ja siinä käydään myös lukuisia tutkimuksia aiheesta läpi. Kirjan sisällysluettelo löytyy sen blogista, mutta tässä suora linkki: https://somekirja.files.wordpress.com/2014/11/somekirja-sisallysluettelo.pdf

      Kriittisyyteen olen pyrkinyt kirjassa toki muissakin kohdissa. Se tulee luonnostaan – joskus liiankin voimakkaasti – sekä tutkijan näkökulmasta, jolla somea tarkastelen. Tämä koskee myös some-palvelujen esittelyjä.

      Se, että mainitsen kirjan alussa, ettei näkökulmani sosiaaliseen mediaan ole täysin objektiivinen, johtuu siitä, että sosiaalisessa mediassa on tehtävä selviä arvovalintoja. Vastakkain ovat usein esimerkiksi yritysten markkinointi ja tavalliset somea käyttävät ihmiset. Vaikka olen yrittäjä, niin asettaudun aika vahvasti näissä kysymyksissä tavallisten käyttäjien puolelle. Yritykset ovat liian usein somen pahimpia häiriköitä ja ns. pikavoittojen hakijoita mennen siinä liian paljon huonosti valvotuille harmaille alueille. Lisäksi mitä tulee lasten somen käyttöön, niin minulle on sekä isänä että opettajana (joka koulutukseltani olen) täysin selvää, että some-palvelujen ikärajoja tulisi kunnioittaa ja että vanhempien vastuulla on kasvattaa lapsiaan käyttäytymään netissä asiallisesti, some-palvelujen käyttöehtojen mukaan sekä muutenkin vastuullisesti. Sama tietenkin pätee myös aikuisten netinkäyttöön. Ikävä kyllä kaikki eivät ole näistä asioista samaa mieltä. Esimerkiksi näitä asioita siis tarkoitan, kun sanon, että kirja sisältää osin subjektiivisia ohjeita somen käyttöön. Perustelen toki antamani ohjeet myös ihan lakiin ja eri viranomaisten ja muiden tahojen linjauksiin viitaten. Kirja perustuu paitsi vuosien kokemukseen myös mittavaan taustatyöhön, joka näkyy mm. 240 viitteen lähdeluettelosta.

  3. 5 Petro

    Onnea kirjasta! On varmasti hieno tunne, kun saa vuosien pohdiskelut ja kokemuksen jollakin tavalla ilmaistua ja kiteytettyä yksien kansien väliin.

    • 6 Harto

      Kiitos! Noin se juuri on. Hienoa saada ”kokonaispaketti” aiheesta kansien väliin. Toivottavasti se myös osaltaan on jatkossa ”sanoittamassa” ja jäsentämässä somesta käytävää keskustelua. Koin tuon ”käsikirja” -sanan kirjan nimessä velvoittavaksi, joten pyrin sen mukaiseen teokseen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: