Ratkaiseeko sosiaalisessa mediassa enemmän tunteet kuin luotettavuus?

02Hei14

Tykkäätkö?Kysyin jokin aika sitten Twitterissä ja Facebookissa, mihin nettiyrityksiin ihmiset luottavat eniten, eli kenen haltuun ovat valmiita antamaan virtuaalisen omaisuutensa. Annoin vaihtoehdoiksi Googlen, Microsoftin, Facebookin, Twitterin, Yahoon, Dropboxin ja F-Securen.

Vastauksia sain 18. Pisteytin vastaukset siten, että eniten luotettu sai 1 pst ja vähiten luotettu 7 pst. Jos mainintaa ei ollut, niin vaihtoehdolle tuli 4 pst. Tällä tavalla sain laskettua jonkinlaiset summittaiset keskiarvot kunkin yrityksen sijoituksesta. Eli jos jokainen vastaaja olisi nimennyt saman yrityksen kaikkein luotetuimmaksi, niin kyseisen yrityksen keskiarvo olisi 1 piste.

Keskiarvo Ykkössijoituksia Jumbosijoituksia
F-Secure 2 14 1
Microsoft 3,83 1 2
Google 3,89 1 3
Dropbox 4 0 2
Twitter 4,22 0 3
Yahoo 4,56 1 3
Facebook 5,28 0 5

 

Ylivoimaisesti paras luottamus vastaajien keskuudessa oli F-Securella. Syyksi mainittiin ennen muuta kotimaisuus – mikä oli odotettavaa – mutta myös yrityksen pienempi koko verrattuna muihin vaihtoehtoihin. F-Securen otin kyselyyn mukaan pääasiassa siksi, että se on viime vuoden lopulla avannut Younited-pilvitallennuspalvelun, jolla se haastaa Googlen, Microsoftin ja Dropboxin vastaavia palveluita. Luottamuksen näkökulmasta sillä näyttää olevan hyvät mahdollisuudet kilpailussa – ainakin suomalaisten käyttäjien keskuudessa.

Sen sijaan pienoisena yllätyksenä voi pitää sitä, että Facebookiin luotettiin selvästi vähiten, vaikka se on suosituin sosiaalisen median palvelu Suomessa. Myöskään Twitter, joka oli toinen kyselyn tekoympäristöistä, ei saanut mairittelevaa tulosta.

Tuloksen perusteella näyttää siltä, että (epä-)luottamuksella ei ole juurikaan merkitystä siihen, käytetäänkö yrityksen palveluita netissä vai ei. Tai oikeammin: on sillä merkitystä – paljonkin, sillä luottamuksen menettämiseen on moni palvelu kaatunut – mutta Facebook on onnistunut välttämään sen.

Olisin odottanut, että suosio ja luottamus menisivät käsikädessä vastauksissa. Ymmärrän tietenkin hyvin syyt, miksi Facebookiin EI luoteta: vuosien aikana sen yksityisyysasetuksiin tulleet muutokset sekä eri (EU-maiden) viranomaisten hampaisiin joutuminen ovat syöneet käyttäjien luottamusta. Varmaan myös yrityksen yhdysvaltalaisuus ja väitetyt NSA-kytkennät ovat karsineet luottamusta – mikä toki koskee kaikkia muitakin USA:laisia yrityksiä.

Kun Facebookiin ei kerran luoteta, niin miksi sitä silti käytetään? Periaatteessa jokainen Facebookin käyttäjä tietää vastauksen: palvelu vastaa kaikesta huolimatta niin hyvin käyttäjiensä sosiaalisiin tarpeisiin, että sitä edelleen käytetään. Facebook teki viimeksi maaliskuussa uuden käyttäjämääräennätyksen USA:ssa.

Facebook on viime aikoina ollut uutisissa tutkimuksen takia, jossa selvitettiin, miten status-viesteissä ilmaistut tunteet tarttuivat käyttäjiltä toisille. Eettisesti tuomittavaa tutkimuksessa oli, että Facebook aktiivisesti manipuloi, millaisia negatiivisia tai positiivisia viestejä tietyt käyttäjät saivat. Lainaus TechCrunchin uutisesta:

Nearly 700,000 Facebook users were shown either more positive, or more negative content. The study found that users who were given more positive news feeds posted more positive things, and users who were given more negative news feeds posted more negative things.

Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella lienee selvää, että Facebookin kannattaa välittää käyttäjille mieluummin positiivisia kuin negatiivisia viestejä. Tämän he ovat varmasti tienneet pitkään ja ehkä juuri siksi tämä tutkimus tehtiin: käyttäjien paremman ymmärryksen kautta voidaan bisnestä kehittää yhä enemmän käyttäjiä miellyttäväksi (lue: koukuttavammaksi). Onhan ylöspäin näyttävä peukku ollut jo vuosia yrityksen symboli. Tavoitteessa ei sinänsä ole mitään moitittavaa – samaanhan pyrkivät kaikki nettipalvelut ja useimmat muutkin yritykset – mutta käytetyt keinot olivat vähintäänkin häikäilemättömiä.

Sarkastisesti voisi todeta, ettei ole sattumaa, että Facebookin käyttäjiä syytetään ”valheellisesta positiivisuudesta” tai että tunnemme yleisesti ilmiön, jossa saman kaveripiirin jäsenet jakavat samoja positiivisia uskomuksia. Kyse on sekä ihmisen halusta kokea positiivisia tunteita kuin Facebookin algoritmien kyvystä maksimoida niitä mahdollisesti synnyttävien viestien määrän Facebook-etusivullasi.

Facebookia tuskin huolettaa se, että eettisesti arveluttava tutkimus syö entisestään sen luottamusta. He ovat keksineet vastalääkkeen epäluottamukselle: positiiviset tunteet.

 

P.S. Kannattaa lukea myös Jussi Pullisen kirjoitus Facebookin tutkimuksesta.

Advertisements


No Responses Yet to “Ratkaiseeko sosiaalisessa mediassa enemmän tunteet kuin luotettavuus?”

  1. Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: