Yliopistojen rahoitus ja sijoitus Shanghain/ARWU:n listalla + keskustelua Aalto-yliopiston asemasta

16Elo11

Eilen uutisoitiin tuoreimmasta yliopistojen kansainvälisestä vertailusta ARWU-listasta eli ns. Shanghain rankingista. Varsinainen uutinen ei ollut se, että Helsingin, Oulun, Turun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot olivat pitäneet sijoituksensa, vaan se, että maan virallinen ”huippuyliopisto” eli Aalto-yliopisto oli pudonnut kokonaan 500 parhaan yliopiston listalta. 

Moni varmasti muistaa, että vasta kesäkuussa uutisoitiin Aalto-yliopiston keränneen 200 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, kun muut yliopistot yhteensä keräsivät ”vain” 137 miljoonaa. Erot yliopistojen rahoituksessa ovat todellisuudessa paljon tätäkin isommmat, sillä valtio antaa jokaiselle yliopistolle omana osuutenaan 2,5 kertaa niin paljon kuin yliopisto itse sai kerättyä.

Keräsin tiedot yhteen taulukkoon, vertailun vuoksi:


Yliopisto Sijoitus ARWU-listalla Yksityistä rahoitusta milj. Valtoin rahoitus milj. Yht. milj. Suhteessa Aaltoon Opisk.  € per opiskelija
Helsingin 74 18.1 45.25 63.35 9.05% 36609 1,730.45
Oulun 301-400 11.4 28.5 39.9 5.70% 15254 2,615.71
Turun 301-400 12.2 30.5 42.7 6.10% 18577 2,298.54
Itä-Suomen 401-500 6.2 15.5 21.7 3.10% 14804 1,465.82
Jyväskylän 401-500 5.5 13.75 19.25 2.75% 15000 1,283.33
Aalto 500+ 200 500 700 16472 42,496.36
 Yliopistot yhteensä: 337 842.5 1179.5 8,648.37

Laajempi taulukko on saatavana Google Docsista ja sitä saa vapaasti käyttää.

Huomioita:

  • Yliopistojen kokonaispotista 1179,5 milj. Aallon osuus on 59,3% ja muiden yliopistojen yhdessä 40,7%.
  • Opiskelijakohtaisesti Aalto-yliopiston rahoitus on n. 42 000 €/opiskelija, kun se muissa yliopistoissa vaihtelee 1200-2600 €/opiskelija.
  • Aallon rahoitus per opiskelija on siis muihin verrattuna 16-35-kertainen.
  • Kaikkien muiden yliopistojen kohdalla rahoitus korreloi menestymisen kanssa, paitsi Aallolla.
Luvut ovat käsittämättömiä. Ne eivät yksinkertaisesti ole missään järkevässä suhteessa toisiinsa. Jo 2-3-kertainen rahoitus yhdelle yliopistolle riittäisi nostamaan voimakkaan kritiikin.

Esitin näitä lukuja eilen Twitterissä ja Google+:ssa. Moni on sitä mieltä, että sijoitus ”jollain listalla” ei merkitse mitään, ja myös listan luotettavuus kyseenalaistettiin. Sellaistakin kuului, että ”suuri määrä tutkimusta ei välttämättä johda innovaatioihin”. Aallon arvon nähdään siis olevan jossain muualla kuin tutkimusvertailuissa pärjäämisessä. Niinhän se em. taulukon vertailun mukaan selvästi on! Eihän tätä mitenkään muuten edes voi argumentoida, jos haluaa tulkita tilannetta Aallon kannalta positiivisesti.

Tässä on vain sellainen ongelma, että yliopistoja vertaillaan tieteellisten ansioiden mukaan, vertaisarvioinnin periaatteella suhteessa muihin, yksittäisten tutkimusten tasolla. No niin, jos minä kansalaisena satsaan verorahojeni kautta johonkin yliopistoon, niin odotan siltä vastineeksi tieteellistä menestystä. Minulla ei ole mitään yrityshautomoita vastaan – täysin päinvastoin (olen ollut yrittäjä jo 10 vuotta) – mutta odotan, että yliopistoissa tehdään tutkimusta. Voi perustellusti kysyä, mihin Aalto käyttää miljoonansa, kun samaan aikaan muissa paremmin tehtävänsä täyttävissä yliopistoissa ollaan rahapulassa.

Lähteet:

  • ARWU 2011 ns. Shanghain ranking (myös vanhat löytyvät: 2010, 2009)
  • Miljoonat yliopistojen tiedotteista ja kesäkuun lopun uutisista
  • Opiskelijamäärät yliopistojen kotisivuilta ja Wikipediasta


27 Responses to “Yliopistojen rahoitus ja sijoitus Shanghain/ARWU:n listalla + keskustelua Aalto-yliopiston asemasta”

  1. En ole ihan varma mikä on mielekäs tapa listasijoituksen ja varainkeruurahojen vertailuun, mutta tuo taulukko ei kyllä tunnu ihan oikealta.

    Tämän vuoden sijoitukseen vaikuttaa muutama vuosi sitten tehdyt sijoitukset ja päätökset. Varainkeruurahoja ei vielä ole käytetty juuri mihinkään, joten niillä ei ole vielä vaikutusta, jota voidaan arvoida.

    Osaa varainkeruurahoista käytetään vakaiden tulojen luomiseen (pottia ei syödä, vaan se pannaan poikimaan), joita sitten käytetään investointeihin, jotka nostavat sijoitusta listalla. Eli todellinen vaikutus näkyy vasta myöhemmin.

    Minä pidän listaa hyvänä akateemisena mittarina, mutta on otettava huomioon, että se mittaa yliopistojen keskinäistä järjestystä ”tyhjiössä”, eikä ota millään tapaa kantaa yliopiston ympäröivälle yhteiskunnalle tuottamaan hyvään. Veronmaksajia ei pitäisi kiinnostaa yliopiston sijoitus jollain listalla (eihän tässä ole kyse urheilusta), vaan positiiviset kokonaisvaikutukset.

    • 2 Harto

      Erkka, eivät miljoonat tietenkään vielä näy ranking-tuloksessa (sentään), mutta Aalto-yliopiston nykyinen sijoitus on kylmä fakta. Toinen kylmäävä fakta on yliopistojen rahanjako, joka ei näytä tässäkään valossa yhtään oikeudenmukaiselta.

      Tässä ei ole kyse vain Aallosta, vaan koko yliopistosektorista. Muita yliopistoja ei lohduttaisi yhtään, vaikka Aalto nousisi miljooniensa avulla edes välttävälle sijalla.

      • Jos haluat väitteestäsi tukevamman, niin pitäisi vertailla perusrahoitusta, ei kertaluontoista varainkeruukampanjaa, joka luotiin organisaatiomuutosten porkkanaksi.

      • 4 Harto

        Ei perusrahoitus muuta miksikään sitä, että valtio antaa Aallolle yksinään 500 miljoonaa tai sitä, että Aallon ”kertaluontoinen porkkana” on 16-35-kertainen suhteutettuna opiskelijamäärään.

        Olen ennenkin huomannut, että ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää isojen lukujen välisiä suhteita ja sitä, miten isoja ne todella ovat. Poliittinen satsaus yhteen yliopistoon on jotenkin ymmärrettävää, mutta kun luvut menevät täysin suhteettomiksi (yksi yliopisto saa rutkasti enemmän kuin koko maan muut yliopistot yhteensä), niin kyllä pitäisi jo hälytyskellojen alkaa soimaan.

      • Olen samaa mieltä, että Aalto sai älyttömän kokoisen potin ja kun pelin sääntöjä tehtiin, niin jonkinlainen katto olisi ehkä ollut hyvä määritellä (en tiedä määriteltiinkö sellaista). Mutta onko ongelma, että yksi onnistui rahankeruussaan vai se, että muut epäonnistuivat?

        Pointtini oli, että jos haluat vetää ARWU-listan kehiin, niin silloin pitää tarkastella normaalia perus-/ulkoistarahoitusta. ARWU:n vetäminen varainkeruukerroin keskusteluun tekee vain pointistasi sekavan.

      • 6 Harto

        Voin kyllä toistaa pointtini, jos ne jäivät epäselväksi:

        1) Minusta on kohtuutonta, että kansainvälisessä vertailussa huonosti pärjäävä yliopisto saa hirveästi enemmän rahoitusta kuin maan muut yliopistot, jotka kestävät myös kansainvälisen vertailun. Se on vähä sama kuin palkittaisiin epäonnistumisesta ja rangaistaisiin onnistumisesta.

        2) Valitaanpa satsauksen kohteet miten tahansa, niin rahoituksen erot eivät saisi olla täysin kohtuuttomia.

    • 7 heitsu

      Aallon raha on peruspääomaa joka sijoitetaan ja sitten tuotoilla eletään.

      Aallon tekemät linjaukset näkyvät rankingeissa vasta myöhemmin. Vie katsos oman aikansa. Iso laiva ei käänny nopeasti 🙂

  2. Varainkeruussa säännöt olivat yksinkertaiset: Kerää itse rahaa, valtio antaa 2,5-kertaa niin paljon päälle. Ts. kukaan ei päättänyt antaa Aallolle 300M€, päätettiin antaa jokaiselle yliopistolle 2,5 kertaa niin paljon kuin ne itse keräävät.

    Toki tiedossa oli, että pääkaupunkiseudun kaupallis-teknillisillä aloilla on jo yritysten sijaintien vuoksi lahjoituskykyisempiä kontakteja, mutta jokaisen yliopiston luonteen huomioivan sääntöpatterin lisääminen tähän kertaluontoiseen tempaukseen olisi tehnyt kokonaisuudesta vain sekavaa.

    Vuotuinen perusrahoitus on erikseen ja sen kriteerit ja alueelliset tasa-arvoisuusperustat ovat tiukemmat. Varainkeruun tavoite oli luoda pääomaa, joka antaisi liikkumavaraa perusrahoitusbudjetin oheen.

    Minusta on hieman absurdia sotkea tuohon poikkeukselliseen varainkeruumenettelyyn jotain akateemista ranking-listaa, etenkin kun se ei mittaa käytetyn julkisen rahan yhteiskunnallista vaikutusta.

    ARWU-listasta vielä: Siellä yliopiston sijoitus ilmoitetaan tyyliin ”400–500” (Jvyäskylän yliopisto) ja ”ei listalla” (Aalto). For all we know, JY on 500 ja Aalto 501. Edellisenä vuonna Aalto oli myös kastissa ”400-500”, oliko silloin kaikki ok?

    En tunne pisteenlaskusysteemiä kovin tarkkaan, mutta en ihmettelisi jos Aalto-yliopiston sijoittumista heiluttelisi sen perustamisesta aiheutuneet heilahdukset erinäisten akateemisten töiden valmistumisaikatauluissa (esim. julkaistujen artikkeleiden määrä vaikuttaa sijoitukseen).

    Varainkeruun ja ARWU-listan vertailusta: Yliopistojen varainkeruu päättyi kesäkuussa, ARWU:n tuorein lista tuli julki nyt. Pitäisikö nyt takautuvasti muuttaa sääntöjä ja rankaista Aaltoa vaikka asiat eivät liity toisiinsa (sijoitus ja oma suoritus varainkeruussa)?

    Älä ymmärrä väärin, en ole Aalto-fanboy, muutenkin JY:n elättinä minua tuo varainkeruu ja sen tulokset jyrsivät aika pahasti. Mutta siitä en suostu valittamaan, että Suomessa jokin yliopisto saa kertaluontoisesti rahaa sääntöperiaatteella, joka ei todistettavasti ole pois muiden yliopistojen rahoituksesta.

    • 9 Harto

      On ihan totta, mitä kirjoitat, mutta lopputulosta se ei muuta. Ja siinä mielesssä Aallon saama valtion vastinrahoitus on muilta pois, että sekin maksetaan yhteisestä verokassasta.

      Käsittääkseni vastinrahoituksen seuraava osuus maksetaan syksyn aikana. Kuten demokratiassa yleensäkin, aiemmin tehtyjä päätöksiä voidaan muuttaa, jos/kun ne todetaan huonoiksi. Nyt olisi paikallaan tehdä päätös, että Aalto sai riittävästi yksityisiltä, joten se ei tarvitse valtiolta enää penniäkään tätä kertaluontoista pääomarahoitusta. Aallon 500 miljoonaa voitaisiin vaikka jakaa muille yliopistoille, jotka eivät onnistuneet saamaan 200 miljoonaa yksityisiltä.

      • Eli muutettaisiin sääntöjä lennosta?

        En ymmärrä miten se 300 miljoonaa voitaisiin jakaa muille. Ei ollut olemassa pottia, joka jaettaisiin osiin suhteessa tulokseen. Piikki oli kaikille auki. Olemassa olevilla säännöillä jokainen yliopisto olisi ollut oikeutettu vaikka miljardin bonuksiin.

        Olisi täysin mielivaltaista nyt vetää yhdeltä luvatut rahat pois ja vielä mielivaltaisempaa katsoa, että se summa ”kuuluu” muille.

        Kerroinlupaus tehtiin myös lahjoittajille. Jos Aallolle olisi luvattu 0,5-kerroin ja jollekin muulle 4,2-kerroin, niin se olisi voinut ohjata lahjoituksia sille toiselle, koska kerrannaisvaikutukset kiinnostivat myös lahjoittajia. Sääntöjen muuttaminen nyt olisi iso keskisormi heille.

        Reilumpaa olisi vaatia 300 bonareita kaikille kuin rahan viemistä yhdeltä?

      • Eikös valtion Aalto-strategiana nimenomaan ole ollut luoda ”huippuyliopisto”. Sitä varten Aaltoon sitten pistetään iso määrä rahaa kiinni (toki määrä on vieläkin murto-osa siitä, mitä tuon ranking-listan ykkösillä on käytössään). Rahan jakamisen perusteena eivät siis niinkään ole olleet koulujen aiemmat suoritukset vaan enemmänkin katseissa on ollut tulevaisuus: tästä yhteenliittymästä on tarkoitus luoda jotain suurta, ja näillä satsauksilla sitä pyritään edistämään.

        Tästä näkökulmasta tekemäsi vertailu ei tunnu mielekkäältä. Valtiota kiinnostavat ne tulokset, joita pyritään saamaan tällä sijoituksella tulevaisuudessa, ei se, mitä kyseiset koulut ovat saaneet aikaan ollessaan vielä omillaan (Aallon rahojen vaikutus ei tässä rankingissa näy vielä mitenkään, on aivan liian varhaista siihen).

        Siitä voi sitten olla montaa mieltä, onko ylipäänsä hyvä satsata johonkin yliopistoon todella paljon enemmän kuin muihin. Tämä on alituinen debatin aihe. Joidenkin mielestä tasarahoitteinen koko maan kattava yliopistokenttä on paras, toisten mielestä pitäisi olla vain muutama hassu runsaalla kädellä rahoitettu laitos. Molemmilla tahoilla on ihan hyviä argumentteja, ja aika vaikea on lopullista kantaa tästä asiasta muodostaa. Mutta mielestäni tuo ennen näitä satsauksia ollutta tilannetta mittaava ranking-tilasto ei tähän kysymykseen anna vastausta, eikä sitä pitäisi siihen sotkea.

        Ja edelleen olen myös samaa mieltä kuin Erkka siitä, että yliopistojen kohdalla on parempi arvioida kokonaisvaikutusta yhteiskunnalle kuin tieteellistä panosta. Jos Aalto rahoillaan tuottaa viidenkin vuoden päästä Suomen luokattominta tutkimusta, mutta sieltä on samaan aikaan ponnahtanut viisi uutta Nokiaa ja satoja tuhansia uusia työpaikkoja, ei satsaus minusta ole mennyt ollenkaan hukkaan, päin vastoin.

  3. 12 Gemini

    Aalto-yliopiston saama tuki, mikä ei millään tavoin perustu akateemisiin saavutuksiin, on epäoikeudenmukainen ja kyseenalainen. Aalto-ylipiston varainhankinnan suoritti käytännössä Elinkeinoelämän keskusliitto EK keulakuvanaan Antti Herlin. Varainhankinta hoidettiin EK:n varoilla ja sen hallituksen sisäpiirin sopimana. EK kieltäytyi kategorisesti yhteistyöstä varainhankinnassa muiden yliopistojen kanssa. Voisi olettaa, että EK edustaa koko Suomen elinkeinoelämää ja siten tukisi myös koko maan yliopistomaailmaa.

    EK sai kerättyä Aallolle 200 M euroa, joka nostaa säätiöpääoman valtion vastinrahoituksen kanssa 700 M euroon. Tämä on valtaisa summa Suomen olosuhteissa.

    Tässä ei suinkaan ole kaikki. OKM lisää vaiheittain Aalto-yliopiston toimintarahoitusta 100 M euroa vuoteen 2012 mennessä. Vuonna 2010 lisäys oli noin 40 M euroa ja vuonna 2011 jo 70 M euroa. Muille yliopistoille luvattiin lisärahoituksena yliopistoindeksi eli tälle vuodelle 2,7 %:n lisäys. Tämänkin on uusi hallitus uhannut poistaa. Aalto-yliopiston vuoden 2010 40 M euron ylijäämäisestä tuloksesta voidaan päätellä, että sinne syydetylle rahalle ei löydetty edes järkevää käyttöä. Siis, valtion avokätinen lisärahoitus päätettiin pääomittaa eli siirtää taseeseen.

    Aalto-yliopiston rahoitusmalli on Suomen yliopistolaitoksen suurin puhallus ikinä. Mikä olikaan tämän korkeakoulu-uudistuksen takana? Ei suinkaan akateemiset saavutukset. Pääministeri Matti Vanhanen puki sen sanoiksi Aalto-yliopiston avajaisissa syksyllä 2009: ”Tulin silloin vakuuttuneeksi Aalto-yliopiston toimintamallin ja strategian paremmuudesta, kun Antti Herlin kävi sen minulle esittelemässä.”

  4. 13 teemul

    Älkää ystävät hötkyilkö. Aalto-yliopiston ”päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena maailmanluokan yliopistoksi vuoteen 2020 mennessä.” (Aallon missio). Aika meillä on vielä 9 vuotta ja töitä tehdään, paljon.

    Aalto-yliopistossa tehdyt uudistukset viime vuosina ovat olleet todella mittavia ja jatkuvat vielä ainakin tämän vuoden. Tämä varmasti on purrut myös ns. ”tuloskuntoa”.

    Mielestäni tässä blogissa esitetty kritiikki on paikallaan jos homma ei ole paremmalla tolalla — sanotaan nyt vaikka — vuonna 2015.

    Olisi todellista hölmöläisen hommaa jos rahoitusta lähdettäisiin nyt muuttamaan kun lupaus joka on annettu sijoittuu kymmenenvuoden päähän, joka sekin on yliopiston kehittämisessä todella lyhyt aika.

  5. 14 Harto

    Gemini, kiitos valaisevasta kommentista. Hyvä, että taustat tulevat julki.

    Teemu, tässä on nyt kaksi asiaa:
    a) Aallon tieteelliset tulokset
    b) Aallon rahoitus, joka on täysin kohtuuton verrattuna muihin yliopistoihin. On älyllistä epärehellisyyttä kieltää, että aika paljon vähempikin riittäisi. Euromääräistä evidenssiä tälle saimme juuri Geminin kommentissa.

    Paremmin rankingissa pärjänneet yliopistot ovat vieläpä osoittaneet Aaltoa vakuuttavammin pystyvänsä hyviin tuloksiin vähäiselläkin panostuksella. Kuinka paljon parempaan ne pystyisivät edes murto-osalla Aallon rahoituksesta?

  6. 15 teemul

    Harto kirjoitti:

    ”tässä on nyt kaksi asiaa:
    a) Aallon tieteelliset tulokset
    b) Aallon rahoitus, joka on täysin kohtuuton verrattuna muihin yliopistoihin. On älyllistä epärehellisyyttä kieltää, että aika paljon vähempikin riittäisi. Euromääräistä evedenssiä tälle saimme juuri Geminin kommentissa.

    a) Kuten totesin palataan asiaan ajankohtana jolloin niitä tuloksia on luvattu tulevan. Tämähän on kuin arvioisit maratonjuoksijaa ensimmäisen sadan metrin jälkeen.

    b) Geminin ”euromääräiset evedenssit” näyttäisivät olevan stetson-parkinson menetelmällä tuotettuja. ”Citation needed” huutaa pieni Wikipedistä minussa.

    Ainakin hallitusohjelmassa 2011 lukee leikkauslistassa ”Aalto-yliopiston ja muiden yliopistojen lisäraha – 58,2 milj. euroa”. Siis miinus. (http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf332889/fi.pdf).

    Aalto on osa valtakunnallista yliopistouudistusta jossa kohteena on koko yliopistojärjestelmämme. Vertailu kuinka paljon euroja Aalto tai maamme muut yliopistot saavat ei ole mielekästä. Muutospaine yliopistojärjestelmämme uudistamiseksi taas tulee maamme ulkopuolelta.

    T.s. samassa veneessä olemme kaikki ja jos emme tee mitään, vaan edelleen jaamme rajalliset resurssimme tasaiset 21 korkeakoulun kesken, epäilen meille käyvän aika hullusti.

    Aalto ei siis ole jonkun tietyn porukan yliopisto vaan koko maan yliopisto. Kaikki ovat tervetulleita nauttimaan ”miljoonista”. Tänne vaan: http://aaltoes.fi/

    • 16 Harto

      Se Geminin esittämä evidenssi, johon viittasin, oli Aallon 40 miljoonan voitto. Ei se mistään stetsonista ole, vaan Aallon vuoden 2010 tuloslaskelmasta (sivu 18): http://www.aalto.fi/fi/about/statistics/reports/aalto_university_annual_report.pdf

      Citation added.

      a) on varmasti juuri niin kuin aiemmin kirjoitit.

      • 17 Gemini

        Hieno juttu, Harto, että etsit tuon referenssin Aallon tilinpäätökseen. Jaksan kuitenkin vielä ihmetellä, miten valtion toimintatuen lisäys 100 M euroa vuoteen 2012 mennessä yhdelle keskitason yliopistolle on voitu hyväksyä Suomen puolue- ja korkeakoulupolitiikassa? Miksi tätä ei kukaan nosta esille julkisessa keskustelussa? Valtion tuen lisäys on 50 % vuoden 2009 Aalto-yliopiston saamaan tukeen verrattuna (2009 valtion toimintatuki oli noin 200 M euroa).

        Muille OKM lupasi tosi avokätisesti 2,7 %:n indeksin, joka ei kata edes kustannustason nousua.

        Raimo Sailaksen raportin mukaan (VN 2007) Suomeen tarvittiin yksi huippuyliopisto. Olisiko tieteellisillä saavutuksilla jotakin tekemistä, kun huippuyliopistoista puhutaan? Suomessa on yksi hienosti tieteellisesti meritoitunut yliopisto: Helsingin yliopisto. Seuraavina Shanghain listalla tulevat Oulu ja Turku.

        Haluttiin tehdä huippuyliopisto isolla rahalla – tieteen näytöistä ja tasosta viis! Pelkään, että lihava kissa ei hiiriä pyydystä.

      • Toki siinä, että Aallosta haluttiin tehdä huippuyliopisto, painoivat varmasti muutkin seikat kuin aiemmat tieteelliset näytöt. Yksi ongelmahan oli nimenomaan se, että kovin merkittäviä tieteellisiä näyttöjä ei ollut yhdelläkään yliopistolla (maailman sadan parhaan listalla esimerkiksi ei juuri Suomen kouluja näkynyt), joten piti synnyttää yksi, jolla olisi ainakin resursseja moiseen yltää. Mutta osa resursseista tarvittiin yrityksiltä, jolloin Aalto oli looginen vaihtoehto: se sijaitsee lähellä Nokiaa ja muita suuria, ja koulujen alat olivat sellaisia, jotka kiinnostavat yrityksiä. Ja nimenomaan näillä osa-alueilla – tekniikassa, bisneksessä ja designissä – haluttiin nostaa Suomea maailman huipulle.

        Lisäksi TKK:lla, Kauppakorkealla ja TaiKilla oli kuitenkin hyvä maine kouluina. Pääsyvaatimukset niihin olivat maan tiukimmat omilla aloillaan ja hakijoita eniten, minkä kuvittelisin tarkoittavan, että opiskelija-aines oli keskimäärin laadukasta.

        Se, miksi tutkimus ei aiemmin kuitenkaan näissä koulussa ole ollut laadukkaampaa, johtunee objektiivisesti ajatellen kahdesta seikasta: 1) resursseja ei ennen Aaltoa näilläkään kouluilla ollut valtavasti ja 2) kaikki nämä koulut olivat nimenomaan vahvasti soveltavaan tutkimukseen panostavia, jopa ”ammattikorkeakoulumaisia” ammattiin valmistajia, toisin kuin Helsingin yliopisto, jolla on vahva panostus perustutkimukseen.

        Ongelma 2 ei toki poistu Aallon myötä. Uskon, että esimerkiksi Helsingin yliopisto tulee myös jatkossa tuottamaan resursseihinsa nähden suhteessa laadukkaampaa tutkimusta kuin Aalto, sillä aaltolaiset pyrkivät muita innokkaammin perustamaan tutkimustulostensa ympärille yrityksiä jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä siis ei mielestäni ole ollenkaan huono asia, ja tällainen yritysten hautominen on yliopistolta vähintään yhtä arvokasta toimintaa kuin tieteellisen tutkimuksen tekeminenkin (kunhan toista ei kokonaan unohdeta toisen kustannuksella; siksi myös esimerkiksi Helsingin yliopiston resursointia ei ole syytä unohtaa).

        Aallon taso tulee silti varmasti nousemaan myös tutkimusrintamalla. Maailman huippuyliopistoja tarkastellessa voidaan selvästi nähdä, että resursseilla kerta kaikkiaan on vaikutusta siihen, millainen on koulun taso, ja kovimmat koulut tuottavat sekä laadukasta tutkimusta että yrityksiä. Kuten Teemu mainitsi, Aalto pystyy nyt houkuttelemaan kansainvälisiä huippuja opettajiksi ja tutkijoiksi, ja sillä tulee varmasti olemaan vaikutusta tulevaisuudessa. Tässä mielessä siis vertaus ”lihava kissa ei pyydystä hiiriä” ei oikein toimi: esimerkit maailmalta osoittavat juuri päinvastaista.

        Toki resurssien määrä ei yksin riitä, niitä pitää myös käyttää oikein, mutta minusta Aalto on näin tehnytkin, esimerkiksi Teemun mainitsemat investointikohteet ovat olleet järkeviä. Aalto on vielä liian nuori, jotta sitä voisi vaatia lunastamaan sille asetetut odotukset, mutta mielestäni sillä on kaikki mahdollisuudet täyttää ne.

        Jossain määrinhän tällainen huippuyliopistopolitiikka on valtiolta riskipeliä: paljon munia laitetaan samaan koriin. Toivotaan, että riski kannattaa, eivätkä rahat mene hukkaan.

  7. 19 teemul

    Mistä mielestäsi kertoo se, että Aalto-yliopistolla jäi vuonna 2010 40 miljoonaan euroa käyttämättä?

    a) vastuullisesta taloudenpidosta jossa rahalle haetaan järkeviä kohteita ja ajankohtaa käyttää ne riippumatta siitä päättyykö yksi tilivuosi vai ei.

    b) itseään jalkaan ampumisesta, koska veronmaksajilta saadut rahat tulee käyttää tilivuoden aikana tai niitä ei enää seuraavana vuonna saada (ns. valtion tilivirastojen käytäntö).

    Minä en tiedä, mutta vilpittömästi toivon a:ta ja pelkään b:tä.

  8. 20 Harto

    Teemu:

    Minun asiani ei ole arvioida tuota. Sanoin vain, että jos 40 miljoonaa jää yli, niin ilmeisesti paljonkin vähempikin rahoitusta riittäisi.

    • On huomattava, että kaikkina vuosina rahaa ei kulu saman verran. Joskus saattaa esimerkiksi olla niin, että jonain vuona kannattaa pistää rahaa hieman säästöön, jotta toisena vuonna tulossa oleviin isompiin hankkeisiin olisi sitten enemmän rahaa käytössä. Tämän strategian toki usein onnistuneesti torppaavat (kuten Teemu mainitsikin) valtion tilivirastojen käytännöt: jos säästit rahaa tänä vuonna, saat seuraavana vuonna vähemmän rahaa.

      Tarinan opetus: rahaa ei kannata säästää, vaikka sille olisi seuraavana vuonna kannattavia käyttökohteita, vaan se kannattaa hassata johonkin vähemmän tärkeään (toki silti potentiaalisesti tarpeelliseen, mutta vähemmän korkealla prioriteeteissa olevaan kuin tulossa oleva tarve) tänä vuonna. Et voi oikeasti Harto olla sitä mieltä, että tämä on se tapa jolla kannattaa toimia. On todella hienoa, jos valtio antaa sen verran liikkumavaraa, että varojen käyttöä voi allokoida hieman pidemmällä syklillä. Tässä mielessä lause ”jos 40 miljoonaa jää yli, niin ilmeisesti paljonkin vähempikin rahoitusta riittäisi” ei vain tavoita asioiden todellista tilaa.

      • 22 Harto

        Juho, älä nyt sinäkin yritä laittaa minulle sanoja suuhun. Minä en ole tuollaista ehdottanut missään.

        Oletko siis sitä mieltä, että Aallon rahoitus on asia, jota ei yksinkertaisesti saa kritisoida? Ja oletko edelleen sitä mieltä, että saipa Aalto kuinka paljon rahoitusta tahansa (ja olipa vuoden ylijäämä mitä tahansa), niin se ei koskaan voi olla liikaa?

      • ”Sanoin vain, että jos 40 miljoonaa jää yli, niin ilmeisesti paljonkin vähempikin rahoitusta riittäisi.” Tulkitsin tämän siten, että jos budjetti on ylijäämäinen, niin se tarkoittaa sitä, että rahaa on tullut liikaa. Tässä tapauksessa kuitenkin esimerkiksi Aalto on myös saattanut katsoa, että seuraavana vuonna tarvitaan nuo 40 miljoonaa ekstraa johonkin muuhun, joten se ei ole siksi käyttänyt niitä, vaikka käyttökohteita sinänsä olisi ollutkin (usko minua, käyttökohteista ei todellakaan ole pulaa – Aallon rahoitus opiskelijaa kohden on vielä todella kaukana maailman huippuyliopistoista, ja itse kyseistä koulua käyneenä tiedän, että resursseja on lähes kaikilta kursseilta lähinnä kavennettu jyrkästi viime vuosina).

        Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Aallon rahoitusta saa ja pitää kritisoida. Sellaista asiaa ei olekaan, jota ei olisi syytä tarkastella kriittisin silmin. Esimerkiksi tämä keskustelu on erittäin hyvä ja hyödyllinen. Ja toki ylijäämä voi olla liikaa, tässä tapauksessa asia vain ei *välttämättä* ole niin, edellä mainitsemistani syistä.

      • 24 Harto

        Juho, tulkitsit aivan oikein. Sitähän tässä on koko ajan yritetty sanoa.

        Tiesitkö, että maakuntalehdissä on jopa tehty juttuja siitä, miten Aallon joillakin kursseilla käytetään rahaa ihan vaan sen mukaan, mitä opiskelijat sattuvat haluamaan? En epäile yhtään, etteikö isompia ja pienempiä tarpeita aina löytyisi.

        Toisaalta olen aika varma siitäkin, että Aalto olisi halutessaan voinut säästää muutaman miljoonan lisää. Eli ylijäämän summa ja se, onko rahaa käytetty vastuullisesti/järkevästi/säästeliäästi, ovat kaksi eri asiaa.

  9. 25 teemul

    Verkkokeskustelu on vaikeaa. Yritän klassista lainauksien kommentointia:

    Harto:
    ”Tiesitkö, että maakuntalehdissä on jopa tehty juttuja siitä, miten Aallon joillakin kursseilla käytetään rahaa ihan vaan sen mukaan, mitä opiskelijat sattuvat haluamaan?”

    En tiennyt maakuntalehtien kirjoittelusta. Tiedän kuitenkin että kursseilla *ei* käytetä ”rahaa ihan vaan sen mukaan, mitä opiskelijat sattuvat haluamaan.”

    Oikeastaan laitoksilla jotka opetusta toteuttavat lisääntynyt raha näkyy lattiatasolla ainoastaan seuraavissa kohteissa: 1) professorien ja muun akateemisen henkilöstön kansainvälisessä rekrytoinnissa; 2) muutamissa uusissa post-doc. paikoissa, sekä 3) parannuksina tutkimuksen ja opetuksen perusinfrastuktuuriin, pääosin IT-järjestelmiin ja laitteisiin.

    Homeisessa vanhassa tehdasrakennuksessa työskentelevänä katselen aina joskus melko kateellisena uudenkarheita rakennuksissa esimerkiksi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa. En kuitenkaan valita (oikeasti en edes halua työskennellä lasi-teräs-laatikkoon sijoitetussa kopissa, mutta terveellinen ympäristö olisi kiva bonus). En siis valita, koska mielestäni edellä esitetyt kolme kohdetta ovat parempia kohteita lisärahalla kuin seinät (joita ehkä vielä Aallossakin rakennetaan). Näillä investoinneilla nimittäin voidaan olettaa saatavan vielä sitä luvattua tulosta.

    ”ylijäämän summa ja se, onko rahaa käytetty vastuullisesti/järkevästi/säästeliäästi, ovat kaksi eri asiaa.”

    Tässä nyt muutamallakin viestillä olen yrittäneet osoittaa näiden kahden asian välistä yhteyttä. Ne eivät ole kaksi eri asiaa.

    • 26 Harto

      En nyt löytänyt noita juttuja netistä. Huono homma, kun kaikkia paperilehtien artikkeleita ei tule koskaan nettiin.

      Minulla ei sentään ole mitään syytä epäillä, mitä sanot, joten kiitokset lisätiedoista. 🙂

  10. Teemun idea klassisesta lainauksien kommentoinnista on hyvä!

    Lainaus: ”Luvut ovat käsittämättömiä. Ne eivät yksinkertaisesti ole missään järkevässä suhteessa toisiinsa.”

    Tilastoilla voi saada paljon keskustelua aikaan. Harton taulukkoon voisi lisätä sarakkeen, joka kertoisi lahjoituksia saaneiden yliopistojen lahjoitusten sijoitusten jälkeiset tuotot. Se antaisi realistisemman kuvan summista, jotka yliopistoilla on käytössään.

    Lahjoituksilla kerrytettiin yliopistojen peruspääomaa, josta yliopistot voivat käyttää ainoastaan tuottoja toimintaansa. Hesarin mukaan ”Aalto-yliopistolla tuotot taas ovat 25–30 miljoonan euron luokkaa, joka lähentelee jo kymmentä prosenttia yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamista toimintamäärärahoista.”


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: